646/1974

Työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee erikoistuomioistuimena työntekijöiden työehtosopimuksia ja virkamiesten virkaehtosopimuksia koskevat sekä työehtosopimuslakiin (436/1946) , valtion virkaehtosopimuslakiin (664/1970) , kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annettuun lakiin (669/1970) , evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annettuun lakiin (968/1974) , eduskunnan virkamiehistä annetun lain (1197/2003) 10–13 lukuun, Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain (1166/1998) 12–16 lukuun ja tasavallan presidentin kansliasta annetun lain (100/2012) 7 ja 8 luku un perustuvat riita-asiat, kun kysymys on:

(16.2.2023/242)

Jos velvollisuus suoritukseen tai työehto- tai virkaehtosopimuksen soveltaminen tiettyyn yksittäistapaukseen riippuu edellä tarkoitetun riidan ratkaisusta, työtuomioistuin voi samalla käsitellä ja ratkaista myös sitä koskevan kanteen. Jollei työtuomioistuin katso voivansa ratkaista tällaista vaatimusta, on asianosainen osoitettava nostamaan kanne toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

Työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee myös työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain (56/2001) 9 §:ssä tarkoitetun valituksen työehtosopimuksen yleissitovuudesta ja työneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista annetun lain (400/2004) 13 §:ssä tarkoitetun valituksen työneuvoston oikaisuvaatimukseen antamasta päätöksestä. (19.5.2004/402)

Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, työtuomioistuimesta säädetään tuomioistuinlaissa (673/2016) .

Työtuomioistuimen puheenjohtajana toimii presidentti tai työtuomioistuinneuvos. Puheenjohtajana voi tarvittaessa toimia myös tuomioistuinlain 6 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu lainoppinut asiantuntijajäsen ( varapuheenjohtaja ).

Työtuomioistuin on päätösvaltainen, jollei 2 momentista muuta johdu, kun siinä on presidentti tai työtuomioistuinneuvos puheenjohtajana, toinen tuomioistuinlain 6 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetuista asiantuntijajäsenistä, jotka eivät edusta työnantaja- tai työntekijäetuja, sekä neljä mainitussa momentissa tarkoitetuista työsuhteisiin perehtyneistä asiantuntijajäsenistä, joista kahden on oltava työnantaja- ja kahden työntekijäpuolelta. Työtuomioistuinneuvos voi toimia jäsenenä käsiteltäessä asiaa presidentin puheenjohdolla. Työtuomioistuimen jäsenenä voi toimia myös tuomioistuinlain 18 luvussa tarkoitettu asessori. Näissä tapauksissa työtuomioistuinneuvokseen ja asessoriin sovelletaan, mitä tuomioistuinlaissa säädetään sellaisesta asiantuntijajäsenestä, joka ei edusta työnantaja- tai työntekijäetuja. Tarvittaessa varajäsen tulee poissaolevan tai puheenjohtajana toimivan jäsenen sijaan.

Käsiteltäessä virkaehtosopimusta tai julkisyhteisöä sitovaa työehtosopimusta koskevaa asiaa työtuomioistuin on päätösvaltainen, kun kaksi tuomioistuinlain 6 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetuista virkasuhteisiin perehtyneistä asiantuntijajäsenistä, joista toinen on julkiselta työnantajapuolelta ja toinen virkamiespuolelta, on läsnä yhden työnantajapuolelta ja yhden työntekijäpuolelta olevan asiantuntijajäsenen sijasta.

Työtuomioistuin on päätösvaltainen 1 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa asioissa, kun siinä on presidentti tai työtuomioistuinneuvos puheenjohtajana ja kaksi asiantuntijajäsentä, jotka eivät edusta työnantaja- tai työntekijäetuja, sekä yksi asiantuntijajäsen työnantaja- ja työntekijäpuolelta.

Katselmuksen voi suorittaa puheenjohtaja ja kaksi asiantuntijajäsentä, joista asian laadun mukaan toinen on yksityiseltä tai julkiselta työnantajapuolelta ja toinen vastaavasti työntekijä- tai virkamiespuolelta.

Jos lainkäytön yhdenmukaisuus, asiassa annettavan ratkaisun laaja merkitys tai muu tärkeä syy vaatii, asian käsittelyyn työtuomioistuimessa osallistuvat puheenjohtajat ja kaikki varsinaiset asiantuntijajäsenet. Jolleivät kaikki jäsenet voi osallistua käsittelyyn, läsnä olevat määräytyvät 1 ja 2 momentissa säädettyjen perusteiden mukaisesti.

Työtuomioistuimessa on vain puheenjohtaja valmistelussa ja ratkaistaessa asia tuomiolla 23 §:n 2 momentin nojalla. Puheenjohtaja voi määrätä esittelijän antamaan valmistelussa työtuomioistuimen puolesta haasteita ja kutsuja sekä toimittamaan kirjallisen valmistelun.

Työtuomioistuin on päätösvaltainen ratkaisemaan väitteen tuomarin esteellisyydestä, kun siinä on puheenjohtaja ja kaksi asiantuntijajäsentä, joista toinen on työnantajapuolelta ja toinen työntekijä- tai virkamiespuolelta.

Työtuomioistuin kokoontuu puheenjohtajan kutsusta.

Presidentti määrää asioiden jakautumisesta 8 §:n mukaisesti työtuomioistuimen käsiteltäviksi ja vahvistaa puheenjohtajien ja jäsenten istuntovuorot. Asioiden jakamisesta työtuomioistuimessa säädetään lisäksi tuomioistuinlain 8 luvun 7 ja 8 §:ssä.

Työtuomioistuimeen kuuluva riita-asia saadaan työehto- tai virkaehtosopimuksessa olevan määräyksen perusteella jättää välimiesmenettelystä annetun lain (967/1992) mukaan ratkaistavaksi, ei kuitenkaan, milloin työehtosopimus työehtosopimuslain taikka virkaehtosopimus valtion virkaehtosopimuslain, kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain, evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain, eduskunnan virkamiehistä annetun lain, Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain tai tasavallan presidentin kansliasta annetun lain säännösten nojalla vaaditaan julistettavaksi purkautuneeksi. (16.2.2023/242)

Jos työehto- tai virkaehtosopimuksen mukaan sitä koskevasta tai siitä johtuvasta riitaisuudesta on sovinnon aikaansaamiseksi ensin neuvoteltava, ei riita-asiaa saa työtuomioistuimessa tutkia, ennen kuin sellainen neuvottelu on tapahtunut, paitsi jos asianhaaroista käy ilmi, ettei kantaja ole syypää neuvottelujen tapahtumatta jäämiseen.

Työtuomioistuimessa panee työehtosopimusta koskevissa asioissa kanteen vireille ja sitä ajaa työehtosopimukseen osallinen yhdistys tai työnantaja, ensiksi mainittu omissa nimissään myös niiden puolesta, jotka sen tekemän työehtosopimuksen johdosta ovat työehtosopimukseen sidotut. Nämä eivät voi olla kantajina, ellei osoiteta, että sopimukseen osallinen yhdistys on antanut siihen luvan tai kieltäytynyt panemasta kannetta vireille tai sitä ajamasta.

Sopimukseen osallinen työntekijäin tai toimihenkilöiden yhdistys ajaa kannetta työtuomioistuimessa omissa nimissään niidenkin työntekijäin ja toimihenkilöiden puolesta, jotka eivät ole työehtosopimukseen sidottuja, mutta joiden kanssa tekemässään työsopimuksessa työnantaja on velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen määräyksiä.

Kanteeseen, joka pannaan vireille työtuomioistuimessa, vastaa muissa paitsi työehtosopimuslain 7 §:n soveltamista tarkoittavissa tapauksissa työehtosopimukseen osallinen yhdistys tai työnantaja, yhdistys sekä omasta puolestaan että niiden puolesta, jotka sen tekemän työehtosopimuksen johdosta ovat siihen sidotut. Yhdistys, työnantaja, työntekijä tai toimihenkilö, jota vastaan kanteessa tehdään vaatimuksia, on myös kutsuttava asiassa kuultavaksi. Kanteeseen, joka tarkoittaa mainitun 7 §:n soveltamista, vastaa asianomainen työnantaja, työntekijä tai toimihenkilö henkilökohtaisesti.

Virkaehtosopimusta koskevissa asioissa panee kanteen vireille ja sitä ajaa virkaehtosopimukseen osallinen omissa nimissään myös niiden puolesta, jotka sen tekemän virkaehtosopimuksen johdosta ovat sopimukseen sidotut. Virkaehtosopimukseen muutoin kuin osallisena sidottu saa esiintyä kantajana vain jos osoittaa, että sopimukseen osallinen on antanut siihen luvan tai kieltäytynyt panemasta kannetta vireille tai sitä ajamasta. (8.4.1994/252)

Virkaehtosopimukseen osallinen yhdistys ajaa kannetta työtuomioistuimessa omissa nimissään niidenkin virkamiesten ja viranhaltijain puolesta, jotka eivät ole virkaehtosopimukseen sidottuja mutta joiden palvelussuhteen ehtoja valtio, hyvinvointialue, kunta tai kuntayhtymä, evankelis-luterilainen kirkko, sen seurakunta, seurakuntaliitto tai muu seurakuntain yhtymä taikka Suomen Pankki ei saa määrätä tai sopia sellaisiksi, että ne ovat ristiriidassa virkaehtosopimuksen kanssa. (16.2.2023/242)

Virkaehtosopimusta koskevaan kanteeseen vastaa sopimukseen osallinen omasta puolestaan ja niiden puolesta, jotka sen tekemän virkaehtosopimuksen johdosta ovat siihen sidotut. Se, jota vastaan kanteessa tehdään vaatimuksia, on kutsuttava myös aina itse asiassa kuultavaksi. Kanteeseen, jossa vaaditaan seuraamusta virkaehtosopimuksen määräysten rikkomisesta taikka työtaistelutoimenpiteeseen ryhtymisestä tai osallistumisesta muutoin kuin Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n tai evankelis-luterilaisen kirkon sopimusvaltuuskunnan tai toimenpiteeseen ryhtyneen yhdistyksen päätöksen perusteella, vastaa henkilökohtaisesti se, jota vastaan vaatimuksia tehdään. (16.2.2023/242)

Mitä tässä pykälässä säädetään osallisesta, sovelletaan myös valtion virkaehtosopimuslain 6 §:n 2 momentissa, kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain 6 §:n 2 momentissa ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun yhdistykseen. (16.2.2023/242)

Valtion virkaehtosopimuslain, kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain, evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain, eduskunnan virkamiehistä annetun lain, Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain tai tasavallan presidentin kansliasta annetun lain soveltamista koskevassa muussa kuin 1–3 momentissa tarkoitetussa asiassa on kantajana valtio, valtion virkaehtosopimuslain 3 a §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa kuitenkin työnantajayhdistys tai liikelaitos, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, evankelis-luterilaisen kirkon sopimusvaltuuskunta, eduskunta tai Suomen Pankki taikka, milloin virkaehtosopimus on hyvinvointialueen, kunnan tai kuntayhtymän, seurakunnan, seurakuntaliiton tai muun seurakuntain yhtymän tekemä, tämä, taikka virkamiehiä tai viranhaltijoita edustava yhdistys. (16.2.2023/242)

Valtion virkaehtosopimuslain 3 §:n 4 momentissa tarkoitettua tarkentavaa virkaehtosopimusta koskevassa asiassa valtion puolesta panee kanteen vireille ja vastaa kanteeseen sanotun pykälän 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettu valtion neuvotteluviranomainen tai sen määräyksestä momentin 2 kohdassa tarkoitettu hallinnonalan neuvotteluviranomainen. Valtiota vastaan vireille pantu kanne osoitetaan valtion neuvotteluviranomaiselle. (24.10.1986/768)

Kuultavaksi kutsutulla on työtuomioistuimessa puhevalta sekä oikeus käyttää todistuskeinoja.

Asiat ratkaistaan esittelystä tai suullisessa käsittelyssä.

Asia tulee vireille työtuomioistuimelle toimitettavalla kirjallisella haastehakemuksella.

Haastehakemuksessa on ilmoitettava:

Haastehakemukseen on liitettävä ne asiakirjat, joihin kantajan vaatimukset perustuvat.

Oikeudenkäyntiasiamiehen tulee esittää päämiehensä allekirjoittama valtakirja, jos työtuomioistuin niin määrää. (11.12.1997/1158)

Jos haastehakemus on puutteellinen, kantajaa on kehotettava määräajassa korjaamaan puute.

Kanne on haastetta antamatta jätettävä tutkimatta, jos:

Kantaja voi saattaa asian tutkimista koskevan kysymyksen työtuomioistuimen ratkaistavaksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti työtuomioistuimelle kahden viikon kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta, mistä on päätöksessä mainittava.

Jollei kannetta ole jätetty tutkimatta, työtuomioistuin antaa haasteen ja huolehtii sen tiedoksiantamisesta.

Haasteessa vastaajaa kehotetaan määräajassa toimittamaan työtuomioistuimelle kirjallinen vastaus, josta tulee ilmetä:

Vastaukseen on liitettävä ne asiakirjat, joihin vastaajan kanta perustuu.

Asian käsittelyn nopeuttamiseksi vastaajaa voidaan kehottaa kirjallisen vastauksen asemesta antamaan vastauksensa suullisen valmistelun istunnossa, jos voidaan olettaa, ettei suullisen vastauksen antamisesta aiheudu haittaa vastaajalle tai valmistelun asianmukaiselle toimittamiselle.

Haastehakemus ja haaste annetaan tiedoksi myös kuultavalle.

Sen jälkeen kun kirjallinen vastaus on toimitettu työtuomioistuimelle tai kun sen antamiselle määrätty aika on kulunut umpeen, asia on valmisteltava niin, että asia voidaan käsitellä pääkäsittelyssä yhtäjaksoisesti loppuun.

Valmistelussa on erityisesti pyrittävä saamaan selville, mitkä vaatimukset ja seikat ovat riitaisia ja mitkä riidattomia sekä onko edellytyksiä sovinnon aikaansaamiselle.

Valmistelua jatketaan suullisesti istunnossa, jollei ole tarkoituksenmukaisempaa jatkaa sitä joko osaksi tai kokonaan kirjallisesti taikka siirtää asiaa välittömästi pääkäsittelyyn.

Työtuomioistuin määrää suullisen valmistelun istunnon ajankohdan ja kutsuu siihen asianosaiset ja kuultavat.

Valmistelussa asianosaisen on:

Asianosaisen laiminlyönti antaa vastaus tai häneltä pyydetty kirjallinen lausuma ei estä suullisen valmistelun toimittamista tai asian saattamista pääkäsittelyssä käsiteltäväksi.

Jos kantaja jää laillista estettä ilmoittamatta saapumatta suullisen valmistelun istuntoon, asia jätetään sillensä. Jos vastaaja tai kuultavaksi kutsuttu laillista estettä ilmoittamatta jää pois suullisen valmistelun istunnosta, valmistelu voidaan siitä huolimatta toimittaa loppuun ja asia siirtää pääkäsittelyyn.

Suullisessa valmistelussa voidaan:

Asia voidaan ratkaista tuomiolla suullisessa valmistelussa myös silloin, kun asianosaiset ja kuultavaksi kutsutut sitä pyytävät eikä asian laatu tai muut seikat vaadi sen käsittelemistä pääkäsittelyssä.

Se, jonka kanne on valmistelussa jätetty tutkimatta, voi saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi sillä tavoin kuin 17 §:n 2 momentissa säädetään.

Jos asian ratkaisu riippuu esikysymyksen selvittämisestä, sitä varten voidaan määrätä pääkäsittely, vaikka asian valmistelu ei ole muilta osin vielä päättynyt.

Jos asianosaiset haluavat saada osasta riitaa erillisen tuomion ja työtuomioistuin katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi, tuo riidan osa voidaan valmistella ja saattaa ratkaistavaksi erikseen pääkäsittelyssä.

Jos vastaaja tahtoo tehdä väitteen siitä, ettei asiaa voida laillisesti ottaa tutkittavaksi, sellainen oikeudenkäyntiväite on tehtävä vastauksessa. Jos väite tehdään myöhemmin, sitä ei oteta tutkittavaksi, ellei se koske seikkaa, joka on otettava huomioon, vaikkei väitettä tehtäisikään. (12.11.1993/951)

Kysymys oikeudenkäyntiedellytyksen puuttumisesta voidaan erikseen saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Kun valmistelu on päättynyt, asia siirretään pääkäsittelyssä ratkaistavaksi. Asia voidaan kuitenkin pääkäsittelyä toimittamatta siirtää neuvotteluistunnossa ratkaistavaksi, jos asianosaiset ja kuultaviksi kutsutut ilmoittavat, etteivät he tule esittämään asiassa selvitystä tai lausumia.

Asianosaisille on varattava tilaisuus lausua pääkäsittelyn ajankohdasta, jos se käy haitatta päinsä.

Asianosaisille ja kuultaviksi kutsutuille on ilmoitettava pääkäsittelyn ajankohdasta valmistelun istunnossa tai kirjallisella kutsulla.

Pääkäsittelyssä kantajan on esitettävä vaatimuksensa ja niiden perusteet. Vastaajan on kiistäessään kanteen esitettävä kiistämisen perusteet.

Pääkäsittely on suullinen. Asianosainen ei saa esittää asiaa kirjallisesti. Asianosainen saa kuitenkin lukea vaatimuksensa asiakirjasta ja käyttää kirjallista muistiinpanoa muistinsa tukemiseksi.

Asianosainen voi kantaansa perustellessaan ja lausuessaan vastapuolen esittämistä perusteluista käyttää apunaan sitä oikeudenkäyntiaineistoa, joka on esitetty valmistelussa.

Pääkäsittelyn on tapahduttava viivytyksettä ja ilman tarpeetonta lykkäystä.

Jos pääkäsittely lykätään, työtuomioistuin voi samalla määrätä, että asiaa on edelleen valmisteltava ennen kuin se tulee uudelleen esille pääkäsittelyssä.

Jos asianosaisella tai kuultavaksi kutsutulla on ollut poissaoloonsa pääkäsittelystä laillinen este, asian käsittely on lykättävä. Poisjääneelle on annettava tieto uuden pääkäsittelyn ajankohdasta.

Jos molemmat asianosaiset muutoin jäävät saapumatta pääkäsittelyyn, asia jää sillensä.

Kantajan tai vastaajan jäätyä pois pääkäsittelystä ilman laillista estettä on vastapuolella oikeus saada asia ratkaistuksi tuomiolla. Jos asianosainen ei vaadi tuomiota, asia jätetään sillensä. Kuultavaksi kutsutun esteetön poissaolo ei estä asian ratkaisemista.

Työtuomioistuin voi osasta riitaa antaa erillisen tuomion (osatuomio).

Työtuomioistuin voi niin ikään erikseen ratkaista sellaisen esikysymyksen, jonka selvittämisestä riita-asian ratkaisu riippuu (välituomio).

Jos asianosainen tai kuultavaksi kutsuttu tahtoo pääkäsittelyssä esittää todisteen, jota ei ole valmistelussa ilmoitettu, on se viivytyksettä ennen pääkäsittelyä saatettava työtuomioistuimen ja vastapuolen tietoon sekä samalla ilmoitettava, mitä todisteella halutaan näyttää toteen ja ne syyt, jotka ovat estäneet sen ilmoittamisen valmistelussa.

Pääkäsittelyssä asianosainen tai kuultava ei saa vedota sellaiseen seikkaan tai todisteeseen, johon ei ole vedottu valmistelussa tai jota ei ole 1 momentissa mainituin tavoin ilmoitettu pääkäsittelyssä esitettäväksi, ellei asianosainen tai kuultava saata todennäköiseksi, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä.

Työtuomioistuimessa voidaan selvityksen saamiseksi kuulla asianosaista itseään taikka sellaista henkilöä tai sellaisen yhteisön edustajaa, jota asia koskee taikka jonka hyväksi tai vahingoksi tuomio tulee voimaan.

Jos kanne perustuu sellaiseen työehto- tai virkaehtosopimukseen, jossa asianosaisten ohella on muita sopimukseen osallisia tai joka sitoo asianosaisia muutoin kuin sopimukseen osallisina, työtuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan varata sopimukseen osalliselle, joka ei ole asiassa asianosainen, tilaisuuden esittää lausumansa. Samoin voidaan menetellä, jos asiassa olisi mahdollisesti sovellettava muuta kuin sitä työehto- tai virkaehtosopimusta, johon kanne perustuu, tai muulloinkin, jos se on asian selvittämiseksi tarpeen.

Työtuomioistuimen asiantuntijaksi tai selvityksen saamiseksi kutsumalle henkilölle maksetaan palkkio valtion varoista. Asian päättyessä työtuomioistuin antaa lausunnon siitä, kenen se on korvattava vai jääkö se valtion vahingoksi.

Asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Kuultavaksi kutsuttu, joka tuomitaan hyvityssakkoon tai velvoitetaan suorittamaan korvaus tai muu rahamääräinen suoritus, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolena olevan asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Asianosainen, jonka kuultavaan kohdistama mainitunlainen vaatimus hylätään, voidaan velvoittaa vastaavasti korvaamaan kuultavan oikeudenkäyntikulut.

Tuomiossa saadaan ottaa huomioon vain se oikeudenkäyntiaineisto, joka on esitetty tai esitelty pääkäsittelyssä. Jos asia ratkaistaan ilman pääkäsittelyä, tuomiossa saadaan ottaa huomioon kaikki se, mitä haastehakemuksessa, vastauksessa ja asiassa muutoin on esitetty.

Tuomiossa tulee olla lyhyt selostus itse riidasta, ratkaisun perustelut, asianomaiset lain ja työehto- tai virkaehtosopimuksen kohdat ja tuomiolauselma, joka osoittaa, mihin lopputulokseen asiassa on päädytty. Tuomiossa on mainittava asian ratkaisemiseen osallistuneiden jäsenten nimet ja ilmoitettava, onko tuomiosta äänestetty. (8.4.1994/252)

Pääkäsittelyn jälkeen työtuomioistuin voi pitää erillisen neuvotteluistunnon, jossa päätetään asiassa annettavasta ratkaisusta. Neuvotteluistunto on pidettävä mahdollisimman pian pääkäsittelyn päättymisen jälkeen.

Jollei tuomiota julisteta, se on toimitettava asianosaisille viipymättä postin välityksellä. Tuomio katsotaan annetuksi sen päiväyksen osoittamana aikana.

Tuomiossa oleva laskuvirhe, kirjoitusvirhe tai muu sellainen ilmeinen virheellisyys on puheenjohtajan oikaistava. Tällainen oikaisu, josta puheenjohtajan on kirjallisesti ilmoitettava asianosaisille ja kuultaviksi kutsutuille, on, jos asianosainen tai kuultavaksi kutsuttu kahden viikon kuluessa oikaisusta tiedon saatuaan sitä pyytää, alistettava työtuomioistuimen tarkastettavaksi ja päätettäväksi.

Työtuomioistuimen tuomio on lopullinen ja se voidaan heti panna täytäntöön samassa järjestyksessä kuin yleisen tuomioistuimen lainvoimainen tuomio.

Ylimääräisen muutoksenhaun osalta noudatetaan soveltuvilta kohdin oikeudenkäymiskaaren 31 luvun riita-asioita koskevia säännöksiä kuitenkin niin, että myös kantelu on tehtävä korkeimpaan oikeuteen.

Käsiteltäessä 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuja valitusasioita noudatetaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia (808/2019) .

Mikäli tässä laissa ei muuta säädetä, noudatetaan asioiden käsittelyssä soveltuvin osin mitä oikeudenkäynnistä riita-asioissa säädetään.

Tuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa, jonka ratkaiseminen edellyttää erityistä työehto- tai virkaehtosopimusolojen tuntemusta, voi tuomioistuin, milloin katsoo sen tarpeelliseksi tai asianosainen sitä vaatii, pyytää asiasta tältä osin lausunnon työtuomioistuimelta.

Jos lausuntopyyntö koskee tietyn työehto- tai virkaehtosopimuksen oikeata sisältöä tai soveltamista taikka sen yksittäisen määräyksen oikeata tulkintaa, on sopimukseen osallisille varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluiksi. Tässä tarkoituksessa työtuomioistuin kehottaa osallisia määräajassa antamaan lausuntonsa. Jos osalliset tällöin ovat asiassa eri mieltä, toimitetaan asiassa työtuomioistuimen harkinnan mukaan valmistelu ja pääkäsittely.

Suullisesta valmistelusta ja pääkäsittelystä on laadittava pöytäkirja, johon merkitään asianosaisten ja kuultaviksi kutsuttujen vaatimukset, myöntämiset, kiistämiset ja väitteet, sikäli kuin ne eivät ilmene asiakirjoista. Pöytäkirjaan merkitään myös suullisessa valmistelussa ja pääkäsittelyssä tehdyt päätökset. Päätös, jolla asia jätetään tutkimatta, on kuitenkin laadittava erilliseksi asiakirjaksi.

Suullisessa valmistelussa pöytäkirjaan on lisäksi merkittävä lyhyesti ne seikat, joihin asianosaiset perustavat vaatimuksensa, vastapuolen niistä antamat lausunnot ja ilmoitetut todisteet.

Pääkäsittelyssä on todistajan, asiantuntijan sekä todistelutarkoituksessa kuullun asianosaisen tai muun henkilön kuulustelu äänitettävä.

Neuvotteluistunnosta on laadittava pöytäkirja työtuomioistuimen tarpeellisiksi katsomista seikoista.

Kunkin asian asiakirjoista tehdään erillinen asiakirjavihko.

Työtuomioistuimelle toimitettavat asiakirjat voidaan lähettää postitse tai lähetin välityksellä noudattaen soveltuvin osin eräiden asiakirjain lähettämisestä tuomioistuimille annetun lain (248/65) säännöksiä.

Tiedoksiannossa noudatetaan soveltuvin osin, mitä oikeudenkäymiskaaren 11 luvussa säädetään.

Kutsu tai muu tiedoksianto voidaan toimittaa muullakin tavoin, jos asianosainen sen hyväksyy.

Työtuomioistuimessa perittävistä maksuista säädetään erikseen.

Toimituskirjamaksuja ei peritä asianosaisilta eikä kuultaviksi kutsutuilta heille annettavista pöytäkirjan otteista tai ratkaisuista.

Valtion, hyvinvointialueen ja kunnan sekä muun julkisoikeudellisen yhteisön viranomaiset ovat pyynnöstä velvolliset antamaan tietoja ja muuta virka-apua työtuomioistuimelle.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1974. Sillä kumotaan työtuomioistuimesta 7 päivänä kesäkuuta 1946 annettu laki (437/46) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tämän lain voimaan tullessa virassa oleva työtuomioistuimen puheenjohtaja siirtyy jäljellä olevaksi toimikaudeksi työtuomioistuimen presidentiksi. Työtuomioistuimen jäseninä ja varajäseninä olevat henkilöt pysyvät tehtävissään toimikautensa loppuun. Nimitettäessä presidentti, jäsenet ja varajäsenet ensimmäiseksi toimikaudeksi tämän lain voimaantulon jälkeen voidaan toimikauden pituus määrätä 2 §:stä poiketen, ei kuitenkaan kolmea vuotta yhtä kuukautta pitemmäksi.

Työtuomioistuinasiassa, joka on pantu vireille ennen tämän lain voimaan tuloa, oikeudenkäyntimenettely määräytyy aikaisemman lain säännösten mukaan.