Laki yrittäjien eläkelain 12 §:n muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun yrittäjien eläkelain ( 468/69 ) 12 §:n 3, 4 ja 5 momentti näin kuuluviksi:
12§
Jos yrittäjä on laiminlyönyt vakuutusmaksun suorittamisen, on eläkelaitoksella oikeus periä sille suorituksen viivästymisen ajalta enintään sosiaali- ja terveysministeriön määräämän korkoprosentin mukaan laskettu vuotuinen korko. Ministeriön määräämä korkoprosentti saa olla enintään kuusi prosenttiyksikköä suurempi kuin Suomen Pankin kulloinkin rahalaitosten keskuspankkiluotosta veloittaman peruskoron korkoprosentti. Peruskoron muutos otetaan kuitenkin huomioon vasta sitä seuraavan kalenterivuoden alusta.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun laiminlyönnin sattuessa ei työtuloa saa vahvistaa pitemmaltä ajalta takautuvasti kuin kulumassa olevalta ja viideltä sitä välittömästi edeltäneeltä kalenterivuodelta. Jos vakuuttamisvelvollisuus on laiminlyöty sanottua aikaisemmalta ajalta, oikeus tämän lain mukaiseen eläkkeeseen on tältä osin menetetty.
Vakuutusmaksu on perittävä maksuvelvolliselta viiden vuoden kuluessa sitä seuranneen kalenterivuoden alusta, jona se on maksuunpantu, uhalla että oikeus maksun saamiseen on menetetty. Eläkkeestä voidaan vähentää sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään eläkkeensaajan maksamatta jääneet vakuutusmaksut.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1976.
Tätä lakia sovelletaan myös määrättäessä eläkettä ajalta ennen tämän lain voimaantuloa. Niin ikään sovelletaan 12 §:n 4 ja 5 momenttia erääntyneeseen tämän lain voimaan tullessa vielä perimiskelpoiseen vakuutusmaksuun.
Helsingissä 14. päivänä toukokuuta 1976
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Sosiaali- ja terveysministeri Irma Toivanen