Laki valtion eläkelain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain ( 280/66 ) 2 §:n 1 momentti, 5 §:n 5 momentti, 6 §:n 1 momentti, 8 §:n 4 momentti, 10 §:n 1 ja 3 momentti, 10 a §:n 1 ja 2 momentti, 12 §, 13 § ja 28 §:n 2 momentti, näistä 10 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1968 annetussa laissa (793/68), 2 §:n 1 momentti, 6 §:n 1 momentti, 10 §:n 3 momentti ja 10 a §:n 1 ja 2 momentti sellaisina kuin ne ovat 10 päivänä joulukuuta 1971 annetussa laissa (851/71), 12 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 4 päivänä tammikuuta 1974 annetussa laissa (12/74), 12 §:n 3 momentti ja 13 § sellaisina kuin ne ovat 20 päivänä kesäkuuta 1974 annetussa laissa (498/ 74), sekä
lisätään lain 7 §:ään uusi 6 ja 7 momentti, 8 §:ään uusi 5 momentti, 17 §:ään uusi 3 momentti sekä lakiin uusi 8 a § ja uusi 16 a § seuraavasti:
2§
Tämä laki ei koske
palvelusta, joka on alkanut edunsaajan täytettyä 65 vuotta;
palvelusta sinä aikana, jolta edunsaaja saa tämän lain mukaista vanhuuseläkettä taikka muun lain tai asetuksen mukaista vanhuuseläkettä virka- tai työsuhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteella;
palvelusta, joka otetaan huomioon merimieseläkelain mukaista eläkettä varten; eikä
palvelusta, jossa edunsaajan työansio palveluksesta taikka hänen ollessaan samanaikaisesti kahdessa tai useammassa palveluksessa, niistä yhteensä on keskimäärin alle 90 markkaa kuukaudessa.
5§
Ilmavoimien upseerin tai toimiupseerin viran haltijalla, joka vähintään 5 vuotta on palvellut virassa, johon pääsyä varten vaaditaan lentäjäntutkinto, on oikeus siirtyessään eläkkeelle tällaisesta virasta lukea eläkeajaksi siinä palvelemansa aika puolitoistakertaisena.
6§
Eläkeajaksi ei kuitenkaan lueta, sen estämättä, mitä edellä on säädetty,
aikaa palveluksessa, jos aika tässä palveluksessa on luettava edunsaajan hyväksi eläkettä varten muun lain nojalla;
aikaa, jonka edunsaaja on ollut lakkautuspalkalla, jos häneltä sinä aikana lain nojalla on pidätetty lakkautuspalkka kokonaan tai osaksi; sekä
aikaa, minkä työ tai virantoimitus palveluksen jatkuessa on ollut keskeytyneenä yhdenjaksoisesti enemmän kuin 30 päivää, jollei siltä ajalta ole suoritettu palkkaa eikä palkattomuuden syynä ole ollut kansanedustajan tai julkinen tehtävä, josta ei ole lupa kieltäytyä, taikka valtioneuvoston jäsenyys, asevelvollisuuden suorittaminen asevelvollisuuslain nojalla tai toiminta Yhdistyneissä Kansakunnissa tai sellaisessa kansainvälisessä kehitysyhteistyötehtävässä, jossa Suomi on mukana, tahi 5 §:n 2 momenttia soveltaen myönnetyn työkyvyttömyystai työttömyyseläkkeen suorittaminen taikka raskauden ja synnytyksen vuoksi myönnetty virkavapaus tai loma siltä osin kuin sairausvakuutuslain (364/63) mukaan tuleva äitiysraha kohdistuu siihen.
7§
Lakkautuspalkalle asetetun edunsaajan eläkkeen perusteena oleva palkka määrätään 1 momentin mukaisesti muutoin paitsi, että se määrätään enintään 4 viimeisestä kalenterivuodesta, joina palvelus on jatkunut lakkautuspalkalle asettamiseen saakka, kuitenkin siten, että eläkkeen perusteena oleva palkka määrätään palveluksen päättymiseen saakka, jos eläke täten laskettuna on suurempi.
Milloin edunsaaja ulkoasiainhallinnon palveluksessa olevain viran tai pysyväisen toimen haltijain velvollisuudesta siirtyä toiseen virkaan tai pysyväiseen toimeen 6 päivänä heinäkuuta 1925 annetun lain (245/25) nojalla on siirretty ylempään palkkausluokkaan kuuluvasta virasta tai toimesta alempaan palkkausluokkaan kuuluvaan virkaan tai toimeen, pidetään eläkkeen perusteena olevaa palkkaa määrättäessä työansiona sen palkkausluokan mukaista palkkausta, johon hänen entinen virkansa tai toimensa kuuluu, tai jos virkaa tai tointa ei enää ole, johon se laatunsa perusteella olisi kuuluva, mikäli eläke näin laskettuna on suurempi kuin määrättäessä se 1―3 momentin mukaisesti.
8§
Eläkeiän saavuttaminen ei kuitenkaan ole edellytyksenä vanhuuseläkkeen saamiseksi,
jos edunsaaja on vapautettu valtion viran tai pysyväisen toimen haltijain nimittämiskirjoista sekä heidän oikeudestaan pysyä virassaan tai toimessaan 29 päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain 2 §:n 1 tai 3 momentin nojalla; taikka
jos sopimuspalkkaisen viran haltijan kanssa sopimuksen irtisanomisen taikka virkasuhteen päättymisen varalta on niin sovittu; tahi
jos sellaisen upseerin tai toimiupseerin viran, johon ehdottomana kelpoisuusehtona on upseerin tai toimiupseerin virkatutkinto, haltijalla on sotilasarvo ja eläkeaikaa tällaisessa virassa vähintään 20 vuotta, milloin eroamisikä on enintään 50 vuotta, tai vähintään 25 vuotta, milloin eroamisikä on 50 vuotta korkeampi, ja tästä eläkeajasta vähintään 6 kuukautta välittömästi ennen palveluksen päättymistä;
sekä jos edunsaajalla vapauttamista, sopimuksen voimassaolon tai palveluksen päättymistä välittömästi edeltäneiden 5 vuoden kuluessa on eläkeaikaa yhteensä vähintään 3 vuotta.
Jos edunsaaja on ollut samanaikaisesti kahdessa tai useammassa virassa tai työssä, joita varten on säädetty erilaiset eläkeiät, hän on saavuttanut eläkeiän kaikkien osalta hänen saavutettuaan eläkeiän siinä virassa tai työssä, josta eläkkeen perusteena oleva palkka on suurin.
8a§
Oikeus vanhuuseläkkeen saamiseen erityisessä eläkeiässä on myös edunsaajalla hänen oltuaan 40 ikävuoden täyttämisen jälkeen yhteensä vähintään 12 vuotta virassa tai työssä, jossa on voimassa erityinen eläkeikä, jos hän palveluksesta erotessaan on saavuttanut siinä virassa tai työssä voimassa olevan eläkeiän, jossa hän oli silloin, kun sanottu 12 vuoden aika täyttyi.
10§
Eläkkeen määrä on jokaiselta eläkeajaksi luetulta täydeltä kuukaudelta eläkkeen perusteena olevasta palkasta 1/12 prosenttia ajalta ennen 1 päivää heinäkuuta 1962 ja sen jälkeiseltä ajalta 1/8 prosenttia lisättynä 1/33 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta palkasta jokaiselta täydeltä kuukaudelta, jolla yhteenlaskettu eläkeaika ylittää 282 kuukautta.
Sellaisen upseerin tai toimiupseerin viran, johon ehdottomana kelpoisuusehtona on upseerin tai toimiupseerin virkatutkinto, haltijan eläkkeen määrä on, edellyttäen, että haltijalla on sotilasarvo, jokaiselta eläkeajaksi luetulta täydeltä kuukaudelta 11/50 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta palkasta,
jos hän palveluksensa päättymistä välittömästi edeltäneet 6 kuukautta on ollut yhdenjaksoisesti jatkuneessa palveluksessa ja hänellä virkaansa varten säädetyn eläkeiän saavuttamista tai palveluksen päättymistä välittömästi edeltäneiden 5 vuoden kuluessa on eläkeaikaa tällaisessa virassa yhteensä vähintään 3 vuotta; taikka
jos työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke myönnetään 5 §:n 2 momenttia tai vanhuuseläke 8 §:n 3 tai 4 momenttia soveltaen.
10a§
Jos 10 §:n 1 momenttia soveltaen myönnetyn eläkkeen saaja on syntynyt ennen 1 päivää tammikuuta 1939 ja jos hänellä on 18 vuotta nuorempi lapsi, lisätään eläkkeeseen lapsikorotus, ei kuitenkaan, jos lapsi on annettu ottolapseksi kolmannelle henkilölle.
Jos eläkkeen saaja on syntynyt ennen 1 päivää tammikuuta 1920, lapsikorotus on yhdestä lapsesta 20 prosenttia eläkkeen määrästä. Jos eläkkeen saaja on syntynyt edellä sanottua myöhemmin, prosenttiluvusta 20 vähennetään yksi jokaista vuotta kohden, jolla eläkkeen saajan syntymävuosi ylittää vuoden 1919. Kahdesta tai useammasta lapsesta lapsikorotus on kaksinkertainen.
12§
Myönnettäessä eläke tämän lain 10 §:n 2 tai 3 momenttia soveltaen eläkkeen enimmäismäärän laskemiseksi määrätään eläkkeen enimmäismäärän perusteena oleva palkka ja yhteensovitusraja.
Eläkkeen enimmäismäärän perusteena oleva palkka on korkein työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainitun peruseläkkeen perusteena oleva palkka saman pykälän 3 momentissa säädetyin poikkeuksin, kuitenkin siten, että tämän lain mukainen eläke otetaan huomioon sellaisenaan.
Yhteensovitusraja on 66 prosenttia eläkkeen enimmäismäärän perusteena olevasta palkasta vähennettynä kansaneläkkeen perusosalla.
Eläkkeen enimmäismäärä lasketaan siten, että tämän lain mukaiseen eläkkeeseen lisätään
kutakin 10 a §:ssä tarkoitettua 16 vuotta nuorempaa lasta kohden kansaneläkelain 30 b §:ssä säädetty lapsikorotus kansaneläkelain 27 §:ssä tarkoitetun kolmannen kuntaryhmän mukaisena,
työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainittu peruseläke, ottaen huomioon vähennys, joka eläkkeestä on tehtävä edunsaajalle tulevien muiden eläkkeiden ja suoritusten vuoksi, tämän lain mukainen eläke kuitenkin, jos se on myönnetty 10 §:n 2 tai 3 momenttia soveltaen, sellaisenaan ja
työntekijäin eläkelain 8 §:n 1 momentissa mainittu eläke, elinkorko tai korvaus saman pykälän 6 momentissa säädetyin poikkeuksin
ja jos nämä yhteenlaskettuina tai, jollei tällaisia suorituksia ole, tämän lain mukainen eläke ylittää yhteensovitusrajan, ylittävä osa vähennetään tämän lain mukaisesta eläkkeestä.
Se osa tämän lain mukaisesta eläkkeestä, mikä siitä 4 momentin nojalla on vähennetty kansaneläkelain 30 b §:ssä säädetyn kansaneläkkeen lapsikorotuksen vuoksi, lisätään eläkkeeseen lapsen täytettyä 16 vuotta.
Vanhuuseläkkeen saajalle suoritetaan siihen saakka, kunnes hän saavuttaa sen iän, joka on edellytyksenä kansaneläkelaissa säädetyn vanhuuseläkkeen saamiseksi, ja työkyvyttömyyseläkkeen saajalle sen kalenterikuukauden loppuun, joka ensiksi seuraa vuoden kuluttua eläkkeen alkamisesta, täydennysosana, mitä 4 momentin nojalla on vähennetty tämän lain mukaisesta eläkkeestä, ei kuitenkaan enempää kuin kansaneläkkeen perusosa lapsikorotuksineen.
Kansaneläkkeen perusosa ja kansaneläkelain 30 b §:ssä säädetty kansaneläkkeen lapsikorotus otetaan 3 ja 4 momenttia sovellettaessa huomioon sen määräisinä kuin ne ovat kunkin vuoden tammikuun 1 päivänä.
13§
Eläkkeen määrä lasketaan uudelleen,
jos edunsaajalla sen jälkeen kun eläke edellä säädetyin tavoin on laskettu, todetaan olevan oikeus eläkkeen määrää laskettaessa huomioon otettavaan eläkkeeseen, elinkorkoon tai korvaukseen; tahi
jos tällaisen eläkkeen, elinkoron tai korvauksen määrä itseoikaisun tai muutoksen hakemisen johdosta muuttuu; sekä
edunsaajan hakemuksesta, jos eläkkeen, elinkoron tai korvauksen määrä on olennaisesti muuttunut.
16a§
Jos edunsaajalla on oikeus saada tapaturmavakuutuslain säännöksiin perustuvaa elinkorkoa, liikennevakuutuslain nojalla omaan vammaan perustuvaa jatkuvaa korvausta tai sotilasvammalakiin perustuvaa elinkorkoa, voidaan tämän lain mukainen eläke sen estämättä, mitä 11 ja 12 §:ssä on säädetty, suorittaa täysimääräisenä, kunnes elinkoron tai korvauksen määrä on lopullisesti ratkaistu. Edunsaajan oikeus mainittuun elinkorkoon tai korvaukseen siirtyy valtiokonttorille eläkkeestä elinkoron tai korvauksen johdosta vähennettävää määrää vastaavalta osalta.
17§
Sosiaalilautakunnan hakemuksesta eläke tai osa siitä voidaan maksaa lautakunnalle käytettäväksi eläkkeen saajan tai sellaisen henkilön huoltoon, jonka elatukseen eläkkeen saaja huoltoapulain (116/56) 3 §:n mukaan on velvollinen osallistumaan. Eläkkeen maksamisesta sosiaalilautakunnalle voidaan päättää myös siltä osin kuin sitä on suoritettava takautuvasti, mutta sosiaalilautakunta saa käyttää eläkettä jo annetun huoltoavun korvaamiseen vain siinä tapauksessa, että kysymys on huoltoapulain 34 §:ssä tarkoitetusta ennakosta.
28§
Asetuksella voidaan säätää sellaisia poikkeuksia tämän lain säännöksistä, jotka johtuvat vieraan valtion kanssa tehdystä vastavuoroisesta sopimuksesta.
Tätä lakia sovelletaan, milloin eläketapahtuma on sattunut 30 päivän kesäkuuta 1975 jälkeen, kuitenkin siten, että lain 7 §:n 6 ja 7 momenttia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa sattuneisiin eläketapahtumiin perustuviin eläkkeisiin, lain 8 a §:ää ottamalla huomioon myös aika palveluksessa ennen lain voimaantuloa 30 päivän kesäkuuta 1962 jälkeen ja lain 12 §:n 6 momentin säännöstä täydennysosan enimmäismäärästä ennen lain voimaantuloa mutta 30 päivän kesäkuuta 1974 jälkeen sattuneisiin eläketapahtumiin perustuviin eläkkeisiin, joita koskevat asiat voidaan hakemuksesta käsitellä uudelleen lainvoiman saaneen päätöksen estämättä.
Lain 2 §:n 1 momentissa säädetty markkaraäärä vastaa vuodelle 1966 vahvistettua palkkaindeksilukua ja lain soveltamisesta 1 päivästä heinäkuuta 1975 tämä markkamäärä, palkkaindeksilukua 383 vastaten, on 242,75.
Lain 10 §:n 1 momenttia sovelletaan sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1968 annetussa laissa (793/68), jos eläke siten laskettuna on suurempi.
Mikäli vanhuus- tai työkyvyttömyyseläke myönnetään valtion eläkelain 10 §:n 2 tai 3 momenttia soveltaen henkilölle, jolla on oikeus eläkkeeseen valtion varoista ja joka 30. 6. 1975 jälkeen on saavuttanut eläkeiän tai saman päivän jälkeen on saavuttanut oikeuden vanhuuseläkkeen saamiseen eläkeiästä riippumatta tahi saman päivän jälkeen on tullut eläkkeen saamisen oikeuttavalla tavalla työkyvyttömäksi, lisätään eläkkeeseen erityislisä siten kuin jäljempänä säädetään.
Erityislisän edellytyksenä on, että eläkkeen perusteena oleva palkka on yli 950 markkaa mutta alle 2 600 markkaa ja että eläkeaika ylittää 300 kuukautta, milloin eläke myönnetään valtion eläkelain 10 §:n 2 momenttia soveltaen, tai ylittää 250 kuukautta, milloin eläke myönnetään valtion eläkelain 10 §:n 3 momenttia soveltaen.
Jos eläkeaikaa on valtion eläkelain 10 §:n 2 momenttia sovellettaessa 360 kuukautta tai saman pykälän 3 momenttia sovellettaessa 300 kuukautta, erityislisä on eläkkeen perusteena olevasta palkasta 0,012 prosenttia kultakin täydeltä markalta, jolla eläkkeen perusteena oleva palkka alittaa 2 600 markkaa kuitenkin enintään 66 prosenttia eläkkeen perusteena olevan palkan 950 markkaa ylittävästä osasta. Erityislisästä vähennetään valtion eläkelain 10 §:n 2 momenttia sovellettaessa 1/60 jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkeaika alittaa 360 kuukautta, ja saman pykälän 3 momenttia sovellettaessa 1/50 jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkeaika alittaa 300 kuukautta.
Työkyvyttömyyseläkkeen erityislisä lasketaan eläkettä myönnettäessä ja lisätään eläkkeeseen siitä ajankohdasta, johon saakka tämän lain 12 §:n 6 momentissa tarkoitettu työkyvyttömyyseläkkeen täydennysosa voidaan maksaa. Vanhuuseläkkeen erityislisä lasketaan eläkkeen saajan saavuttaessa sen iän, joka on edellytyksenä kansaneläkelaissa säädetyn vanhuuseläkkeen saamiseksi. Erityislisä lisätään eläkkeeseen mainitun iän saavuttamista lähinnä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.
Edellä mainittu 950 markkaa vastaa vuodelle 1975 vahvistettua palkkaindeksilukua. Tämä markkamäärä tarkistetaan siten, kuin valtion eläkelain 16 §:ssä eläkkeen perusteena olevan palkan tarkistamisesta on säädetty.
Työkyvyttömyyseläkkeen erityislisä sekä eläkkeen perusteena oleva palkka vanhuuseläkkeen erityislisää laskettaessa tarkistetaan vastaamaan sen kalenterivuoden palkkaindeksilukua, jolloin erityislisä lisätään eläkkeeseen.
Naantalissa 18. päivänä heinäkuuta 1975
Tasavallan Presidentti Urho KekkonenValtiovarainministeri Heikki Tuominen