Finlex - Etusivulle
Lainsäädäntö

162/2021

Ajantasaistettu lainsäädäntö

Päivitetyt säädöstekstit, joissa lakiin tai asetukseen tehdyt muutokset sisältyvät säädöstekstiin.

Säädöksiä seurattu SDK 59/2025 saakka.

Valtioneuvoston asetus ajoneuvoista

Ajantasainen
Asiasanat
Ajoneuvo
Säädöksen tyyppi
Asetus
Hallinnonala
Liikenne- ja viestintäministeriö
Antopäivä
Julkaisupäivä
Voimaantulo
Huomautus
sis. liite
ELI-tunnus
http://data.finlex.fi/eli/sd/2021/162/ajantasa/2021-02-25/fin

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään ajoneuvolain (82/2021) nojalla:

1 lukuYleiset säännökset

1 §Soveltamisala

Tämä asetus koskee:

1)

ajoneuvojen sekä niiden järjestelmien, komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden, osien ja varusteiden hyväksymistä liikenteeseen;

2)

rakennetun ja korjatun ajoneuvon määrittämistä;

3)

ajoneuvon rekisteröinti- ja muutoskatsastusta;

4)

ajoneuvon rekisteröintiä;

5)

ajoneuvolain (82/2021) 180 §:ssä tarkoitettuja ilman lupaa suoritettavia asennus- ja korjaustöitä;

6)

ajoneuvolain 181 §:ssä tarkoitettuja asennus- ja korjausluvan myöntämisen edellytyksenä olevia työtiloja, korjauslaitteita ja henkilöstön ammattitaitoa koskevia vaatimuksia.

Tämä asetus ei koske EU-tyyppihyväksyntää eikä EU-yksittäishyväksyntää, jollei jäljempänä toisin säädetä.

2 lukuAjoneuvon hyväksyminen liikennekäyttöön

2 §Kansallista tyyppihyväksyntää haettaessa ilmoitettavat tiedot ja annettavat selvitykset

Ajoneuvon kansallista tyyppihyväksyntää haettaessa on ilmoitettava ajoneuvon tyyppi, variantti, versio, tekniset tiedot, tunnistetiedot ja päämitat. Hakemukseen on liitettävä:

1)

mitoitettu piirros ajoneuvosta sekä paineilmajarruilla varustetusta ajoneuvosta jarrukaavio osaluetteloineen;

2)

tiedot niistä ajoneuvon rakennetta ja varusteita koskevista hyväksymistodistuksista ja testiraporteista, joihin hakija haluaa vedota.

Hyväksyntäviranomainen voi vaatia kansallista tyyppihyväksyntää hakevan esittämään:

1)

tarpeelliset selvitykset siitä, mitkä erityiskohteet ajoneuvosta on määräaikaiskatsastuksen ja teknisen tienvarsitarkastuksen yhteydessä tarkastettava ajoneuvon liikenneturvallisuuden varmistamiseksi ja siitä, miten tarkastus suoritetaan;

2)

tiedot valmistajan ilmoittamista pakokaasupäästöjen arvoista päästöjen käytönaikaista tarkastusta varten;

3)

tarvittavat tiedot melupäästöjen käytönaikaista mittausta varten;

4)

tarvittavat tiedot jarrujen tarkastusta varten.

Hyväksyntäviranomainen voi hakemuksesta sallia, että 2 momentissa tarkoitetut selvitykset ja tiedot toimitetaan annetussa määräajassa tyyppihyväksynnän jälkeen.

3 §Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnasta tehtävän sopimuksen sisältö

Ajoneuvolain 67 §:ssä tarkoitetussa tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnasta tehtävässä sopimuksessa on sovittava:

1)

ajoneuvolain 66 §:n 3 momentissa tarkoitetuista valvontamenetelmistä, jotka sisältävät vähintään moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta, asetusten (EY) N:o 715/2007 ja (EY) N:o 595/2009 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/46/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/858 ( autojen ja niiden perävaunujen puiteasetus ), kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 168/2013 ( L-luokan ajoneuvojen puiteasetus ), maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 167/2013 ( traktoreiden ja niiden perävaunujen puiteasetus ) tai moottoriajoneuvojen varusteiden ja osien hyväksymisehtojen yhdenmukaistamista ja hyväksymisten vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen (SopS 70/1976) ( Geneven sopimus ) liitteen 2 menettelyitä vastaavat järjestelyt;

2)

menettelyistä ja aikarajoista, joita valvonnan osapuolet noudattavat valvonnassa tehtyjen havaintojen tai osapuolten toiminnassa ilmenneiden puutteiden tai muutosten ilmoittamiseksi hyväksyntäviranomaiselle;

3)

sovellettavasta valmistajan toiminnan arvioinnin kriteeristöstä, jolla varmistetaan, että laadunhallintajärjestelmä vastaa vähintään standardin EN ISO 9001:2015 tai vastaavan muun yhdenmukaistetun standardin vaatimuksia;

4)

valvontaan sisältyvien arviointien, tarkastusten ja testien aikaväleistä;

5)

tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontaan liittyvien valmistajan tekemien tai teettämien testien ja laskelmien tulosten kirjaamisesta ja näistä tehtyjen havaintojen saattamisesta hyväksyntäviranomaisen tietoon;

6)

vaatimustenmukaisuuden valvontaan liittyvien liiteasiakirjojen saatavilla olosta hyväksynnän myöntämisen perusteena olevassa Euroopan unionin säännöksissä säädetyn tai hyväksyntäviranomaisen kanssa sovitun ajan, joka saa olla enintään 10 vuotta.

4 §Rakennetun ja korjatun ajoneuvon osien osuuksien määrittäminen

Rakennetun tai korjatun ajoneuvon osien ja osakokonaisuuksien osuuksien ajoneuvosta on oltava liitteen mukaiset. Liitteessä mainitsemattomien osien vaihtaminen ei pienennä kanta-ajoneuvon osuutta eikä vaikuta kanta-ajoneuvosta peräisin olevien osien osuuteen.

Jos liitteessä tarkoitetusta osakokonaisuudesta käytetään vain liitteessä erittelemätön osa, katsastustoimipaikka tai hyväksynnän myöntäjä määrää osuuden arvioimalla. Alkuperäisen ajoneuvon korikehikon tai korin varusteiden taikka ajoneuvon rungon uudelleenmuotoilu käyttämällä pääosin alkuperäisestä osasta peräisin olevaa materiaalia ei kuitenkaan pienennä kanta-ajoneuvon osuutta edellyttäen, että osan alkuperäinen malli ja rakenne ovat muutoksen jälkeen tunnistettavissa. Tarvittaessa alkuperäisen osan rakenteesta ja mallista on esitettävä luotettava selvitys.

Tavanomaisen kulumisen vuoksi tai tavanomaisen käytön seurauksena tapahtuneen rikkoutumisen vuoksi alkuperäistä vastaaviin osiin vaihdetut muut kuin liitteessä yksilöidyt osat rinnastetaan alkuperäisiin osiin.

5 §Korjatun ajoneuvon merkitseminen rekisteriin ja rekisteröintitodistukseen

Rekisteriin ja korjatun ajoneuvon rekisteröintitodistukseen merkitään tieto vaihdetuista osista ja niiden prosentuaalisista osuuksista alkuperäisestä ajoneuvosta sekä maininta "korjattu ajoneuvo".

6 §Rakennetun ajoneuvon määrittäminen ja merkitseminen rekisteriin ja rekisteröintitodistukseen

Se, joka ilmoittaa rakennetun ajoneuvon rekisteriin, voi ilmoittaa oman merkin ajoneuvolle. Jos merkkiä ei ilmoiteta, rakennetun ajoneuvon merkiksi rekisteröidään ”omavalmiste”. Rekisteröintitodistukseen merkitään tieto siitä, minkälaisin tunnistetiedoin olevista ajoneuvoista pääosa rakennetun ajoneuvon osista on peräisin ja maininta "rakennettu ajoneuvo".

Jos rakennetun ajoneuvon osista yli 50 prosenttia on peräisin tietynmerkkisestä ajoneuvosta ja rakennetun ajoneuvon rekisteriin ilmoittajalla on tavaramerkkilain (544/2019) mukainen oikeus ajoneuvon merkin käyttämiseen, rakennettu ajoneuvo merkitään rekisteriin kyseisen merkkiseksi.

Rakennetun ajoneuvon käyttöönottopäiväksi katsotaan rakennetun ajoneuvon ensirekisteröintipäivä. Käytettynä maahantuodun rakennetun ajoneuvon käyttöönottopäiväksi katsotaan kuitenkin ajoneuvon valmistumisajankohta tai, jos sitä ei voida luotettavasti selvittää, ajoneuvon ensimmäinen käyttöönottoajankohta ulkomailla.

7 §Valmistenumeron antaminen rakennetulle ja korjatulle ajoneuvolle rekisteröintikatsastuksessa ja yksittäishyväksynnässä

Katsastustoimipaikka tai ajoneuvojen yksittäishyväksynnän järjestämisestä annetun lain (958/2013) 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu yksittäishyväksynnän myöntäjä antaa rakennetulle ajoneuvolle uuden valmistenumeron, joka meistetään ajoneuvon itsekantavaan koriin tai runkoon. Katsastustoimipaikka tai yksittäishyväksynnän myöntäjä varmentaa numeron sen molemmille puolille tehdyllä katsastustoimipaikkaa tai yksittäishyväksynnän myöntäjää osoittavalla meistolla.

Jos ajoneuvoon meistetty tai muuten pysyvästi kiinnitetty valmistenumero on vahingoittunut tai joudutaan osan vaihtamisen vuoksi tai muusta vastaavasta syystä poistamaan, valmistenumeron tarkastamisesta ja uusimisesta on sovittava katsastustoimipaikan tai yksittäishyväksynnän myöntäjän kanssa ennen työn aloittamista.

Jos kanta-ajoneuvon valmistenumero joudutaan meistämään uudestaan, katsastustoimipaikka tai yksittäishyväksynnän myöntäjä varmentaa numeron sen molemmille puolille tehdyllä 1 momentissa tarkoitetulla meistolla.

Jos kunnostukseen käytetyssä osassa on muu kuin kanta-ajoneuvon valmistenumero, katsastustoimipaikka tai yksittäishyväksynnän myöntäjä poistaa numeron yliviivaamalla siten, että se on edelleen luettavissa. Poistaminen osoitetaan molemmille puolille valmistenumeroa tehdyllä 1 momentissa tarkoitetulla meistolla.

3 lukuAjoneuvon katsastus

8 §Vaurioituneen ajoneuvon tarkastuskohteet

Ajoneuvolain 134 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun liikennekäytöstä poistetun ajoneuvon tai muusta syystä katsastukseen määrätyn ajoneuvon rekisteröintikatsastuksessa tarkastetaan mainitun lain 136 §:ssä tarkoitettujen kohteiden lisäksi:

1)

ajoneuvon korin tai rungon mitat;

2)

pyörien asentokulmat ja akselien asento;

3)

mahdolliset korin katkaisukohdat;

4)

korirakenteen lujuus;

5)

korin osien liitostavat;

6)

sellaisten turvalaitteiden toimintakelpoisuus, jotka ajoneuvossa pitää säännösten, ajoneuvossa olevien pysyvien merkintöjen ja ajoneuvoa koskevien teknisten tietojen mukaan olla.

Jos muu kuin 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettu turvalaite on poistettu, muutettu tai epäkunnossa, tieto siitä on tallennettava rekisteriin.

9 §Rekisteröintikatsastusta koskevien tietojen tallentaminen rekisteriin

Katsastustoimipaikan on tallennettava rekisteröintikatsastuksesta rekisteriin ajoneuvon yksilöintitietoina valmistenumero ja hyväksyntänumero. Lisäksi rekisteriin voidaan tallentaa tieto ajoneuvon väristä.

Ajoneuvon teknisinä tietoina rekisteriin on tallennettava tiedot ajoneuvon yleisistä rakenneominaisuuksista, varusteista, mitoista, massoista, moottorista, voimansiirrosta, akselistoista, ohjauksesta, jarruista, korista, turvavarusteista, kytkennästä, polttoaineen kulutuksesta, päästöjen vähentämiseen tarkoitetuista laitteista ja päästöistä. Rekisteriin on tallennettava lisäksi linja-autoja, pakettiautoja, erikoiskuljetukseen käytettäviä ajoneuvoja ja vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettuja ajoneuvoja koskevat erityistiedot.

Rekisteröintikatsastustietoina rekisteriin on tallennettava tyyppi-, variantti- ja versiotiedot, tyyppikoodi, mallisarja ja mallimerkintä, rekisteröintikatsastuspäivä ja rekisteröintikatsastuksen voimassaoloaika, ajoneuvoluokka, ajoneuvoryhmä sekä merkki. Lisäksi rekisteriin on tallennettava ajoneuvon muutokseen ja yhteenkytkettävyyteen liittyvät tiedot sekä ajoneuvon hyväksymiseen, hylkäämiseen ja ajokieltoon liittyvät tiedot. Rekisteröintikatsastuksessa rekisteriin on tallennettava myös ajoneuvon matkamittarin lukema katsastushetkellä.

Ajoneuvon verotustietoina rekisteriin voidaan tarvittaessa tallentaa tieto säädettyjen verojen ajoneuvokohtaisesta määrästä, kannosta ja perinnästä sekä tieto autoverovapauden perusteena olevista laitteista ja mitoista. Ajoneuvon ulosottotietoina rekisteriin voidaan tallentaa oikeushallinnolta saadut tiedot ajoneuvon ulosmittaamisesta ja muista turvaamistoimenpiteistä.

10 §Muutoskatsastukseen sovellettavat säännökset

Muutoskatsastuksessa noudatetaan, mitä tässä luvussa säädetään rekisteröintikatsastuksesta.

4 lukuAjoneuvon rekisteröinti

11 §Rekisteri-ilmoitusasiakirjat ja varmenne

Rekisteri-ilmoitus on tehtävä viimeksi annetulla, voimassa olevalla:

1)

varmenteella;

2)

ennakkoilmoitustodistuksen II osalla, jos kysymyksessä on valmiina tai valmistuneena ajoneuvona ennakkoilmoitetun ajoneuvon ensirekisteröinti;

3)

rekisteröintitodistuksen II osalla, jos kysymyksessä on ajoneuvon liikennekäytöstä poisto, liikennekäyttöönotto, muutosrekisteröinti tai lopullinen poisto;

4)

rekisteröintikatsastuksesta annetun todistuksen II osalla, jos kysymyksessä on rekisteröintikatsastetun ennakkoilmoittamattoman tai keskeneräisenä ennakkoilmoitetun ajoneuvon ensirekisteröinti taikka rekisteröintikatsastetun ajoneuvon liikennekäyttöönotto;

5)

jätelain (646/2011) 59 §:ssä tarkoitetulla romutustodistuksella tai ETA-valtiossa annetulla vastaavanlaisella romutustodistuksella, jos kysymyksessä on ajoneuvon lopullinen poisto;

6)

yksittäishyväksynnästä annetun todistuksen II osalla, jos kysymyksessä on yksittäishyväksytyn valmiin tai valmistuneen ajoneuvon ensirekisteröinti.

Jos 1 momentissa tarkoitettu asiakirja tai varmenne on kadonnut, ilmoitus on tehtävä kyseisen asiakirjan tai varmenteen antaneelta hankitulla uudella asiakirjalla tai varmenteella.

Rekisteriin ajoneuvon omistajaksi tai haltijaksi jo merkitty voi tehdä rekisteri-ilmoituksen myös ilman 1 momentissa tarkoitettua varmennetta tai asiakirjaa.

Sellaisen ajoneuvon uusi omistaja, jolle on tehty luovutusilmoitus, voi tehdä ajoneuvon omistajanvaihdosta koskevan rekisteri-ilmoituksen myös ilman 1 momentissa tarkoitettua varmennetta tai asiakirjaa.

12 §Erityiset rekisteri-ilmoitukset

Vakuutuksen perusteella lunastetun tai ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain (1508/2019) nojalla kunnan omistukseen siirtyneen ajoneuvon omistajanvaihdosta ja liikennekäytöstä poistoa koskeva ilmoitus voidaan tehdä Liikenne- ja viestintävirastoon toimitetulla viraston poistolomakkeella taikka rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti.

Vakuutuksen perusteella lunastetun tuhoutuneen tai 1 momentissa mainitun lain nojalla kunnan omistukseen siirtyneen muun romuajoneuvon kuin jätelain 48 §:ssä ja sen nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitetun tuottajavastuun piiriin kuuluvan ajoneuvon lopullista poistoa koskeva ilmoitus voidaan tehdä Liikenne- ja viestintävirastoon toimitetulla viraston poistolomakkeella taikka rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti.

Jätelain 58 §:ssä tarkoitettu kerääjä tai käsittelijä voi tehdä ajoneuvon lopullista poistoa koskevan ilmoituksen Liikenne- ja viestintäviraston poistolomakkeella taikka rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti.

13 §Lopullinen poisto

Ajoneuvo merkitään rekisteriin liikennekäytöstä lopullisesti poistetuksi jätelain 59 §:ssä tarkoitetun romutustodistuksen tai ETA-valtiossa annetun vastaavanlaisen romutustodistuksen antamispäivänä tai sinä päivänä, jona ajoneuvo on muulla tavalla todistettavasti tuhoutunut. Ajoneuvo voidaan erityisestä syystä merkitä lopullisesti poistetuksi myös tätä aikaisempana päivänä.

Ajoneuvo katsotaan muulla tavalla todistettavasti tuhoutuneeksi, jos:

1)

M 1 -, N 1 -, L2e- tai L5e-luokan ajoneuvo on tuhoutunut siten, että sitä ei voida toimittaa jätelain 58 §:ssä tarkoitetulle kerääjälle tai käsittelijälle, ja tuhoutumisesta on esitetty viranomaisselvitys;

2)

muun kuin 1 kohdassa mainittuun luokkaan kuuluvan ajoneuvon tuhoutumisesta, romuttamisesta tai purkamisesta esitetään luotettava selvitys;

3)

muu kuin 1 kohdassa mainittuun luokkaan kuuluva ajoneuvo on lunastettu vakuutuksen perusteella tuhoutuneena; tai

4)

muu kuin 1 kohdassa mainittuun luokkaan kuuluva ajoneuvo on siirtynyt ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain nojalla ja mainitussa laissa tarkoitettuna romuajoneuvona kunnan omistukseen ja ajoneuvosta on tehty lopullista poistoa koskeva ilmoitus merkittäväksi rekisteriin.

14 §Rekisterikilpien antaminen

Ennakkoilmoituksen tekijälle voidaan toimittaa ajoneuvon rekisterikilvet, kun uusi, valmis tai valmistunut ajoneuvo on ennakkoilmoitettu.

Autoa, moottorikelkkaa ja raskasta moottorikelkkaa varten annetaan kaksi rekisterikilpeä sekä muuta ajoneuvoa varten yksi rekisterikilpi. Liikenne- ja viestintävirasto voi pyynnöstä antaa ajoneuvoa varten lisäkilven.

15 §Rekisterikilpien kiinnittäminen

Sen lisäksi, mitä ajoneuvolain 100 §:ssä säädetään, ajoneuvon rekisterikilvet on kiinnitettävä pystyasentoon tai enintään 30 astetta alareunasta ulospäin kallistettuna ja siten, ettei mikään ajoneuvon osa tai varuste osittainkaan peitä niitä.

16 §Rekisteritunnuksen sisältö ja rekisterikilpien väri

Ajoneuvojen rekisteritunnukset sekä ajoneuvoille annettavien rekisterikilpien värit ovat seuraavat:

1)

auton ja perävaunun rekisterikilvessä on kaksi tai kolme mustaa kirjainta ja musta, enintään kolminumeroinen luku valkoisella, heijastavalla pohjalla sekä, jollei jäljempänä toisin säädetä, kansallisuustunnus;

2)

L-luokan ajoneuvon rekisterikilvessä on musta, enintään kolminumeroinen luku ja kaksi tai kolme mustaa kirjainta valkoisella, heijastavalla pohjalla; L3e-, L4e-, L5e- ja L7e-luokan ajoneuvon rekisterikilvessä on myös kansallisuustunnus, jollei jäljempänä toisin säädetä;

3)

moottorikelkan, raskaan moottorikelkan, traktorin ja moottorityökoneen rekisterikilvessä on musta, enintään kolminumeroinen luku ja enintään kolme mustaa kirjainta keltaisella, heijastavalla pohjalla;

4)

ulkovallan diplomaattisen edustuston ja lähetetyn konsulin viraston sekä muun vastaavassa asemassa olevan edustuston virka-auton sekä diplomaattisen edustajan, lähetetyn konsulin ja heihin rinnastettavan henkilön ajoneuvon rekisterikilvessä on kirjaimet CD ja ulkoministeriön määräämä enintään nelinumeroinen valkoinen luku sinisellä, heijastavalla pohjalla; edustustojen ja niiden henkilökuntaan kuuluvien henkilöiden muun tulli- ja verovapaan ajoneuvon rekisterikilvessä on kirjain C ja ulkoministeriön määräämä enintään viisinumeroinen valkoinen luku sinisellä, heijastavalla pohjalla;

5)

tasavallan presidentin virka-autossa voi rekisterikilpien asemesta olla Suomen vaakuna;

6)

vientirekisteröidyn ajoneuvon rekisterikilvessä on kansallisuustunnus, yksi musta kirjain ja enintään nelinumeroinen musta luku valkoisella, heijastavalla pohjalla ja oikeassa reunassa punaisella, heijastavalla pohjalla valkoinen vuosiluku ja kuukausi, jonka aikana rekisteröinti päättyy;

7)

koenumerokilvessä on kirjaimet KOE, yksi musta kirjain ja enintään kolminumeroinen musta luku keltaisella, heijastavalla pohjalla;

8)

tullikilvessä on yksi kirjain, järjestysnumero ja kirjaimet FIN punaisella värillä valkoisella, heijastavalla pohjalla.

Ajoneuvoa varten voidaan hakemuksesta antaa rekisterikilvet, joissa 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu rekisteritunnus on valkoinen mustalla pohjalla ilman kansallisuustunnusta, jos ajoneuvossa on aikaisemmin ollut tällaiset kilvet tai jos ulkomailta tuotu ajoneuvo on otettu käyttöön ennen vuotta 1972.

Museoajoneuvoa varten voidaan hakemuksesta antaa rekisterikilvet, joissa 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu rekisteritunnus on valkoinen mustalla pohjalla ilman kansallisuustunnusta. Lisäksi L-luokan museoajoneuvoa varten voidaan antaa rekisteritunnus, jossa on kaksi tai kolme valkoista kirjainta ja enintään kolminumeroinen, valkoinen luku mustalla pohjalla.

17 §Rekisteritunnuksen määräytyminen

Ajoneuvolle annettava 16 §:n mukainen rekisteritunnus määräytyy sattumanvaraisesti. Liikenne- ja viestintävirasto voi kuitenkin pyynnöstä antaa ajoneuvokohtaisen, hakemuksessa yksilöidyn rekisteritunnuksen ( erityistunnus ). Erityistunnuksen sisältävät rekisterikilvet luovuttaa rekisteröinnin suorittaja.

Rekisteröinnin suorittajalle tehdystä pyynnöstä ajoneuvolle voidaan antaa ajoneuvolla aikaisemmin ollut rekisteritunnus. Kyseessä ei tällöin ole erityistunnus.

Jos ajoneuvon rekisterikilvet ovat kadonneet tai anastettu, ajoneuvolle annetaan uusi rekisteritunnus, jollei erityisestä syystä muuta johdu.

18 §Kansallisuustunnuksen yksityiskohdat

Genevessä vuonna 1949 tehdyssä tieliikennettä koskevassa yleissopimuksessa (SopS 11/1959) tai Wienissä vuonna 1968 tehdyssä tieliikennettä koskevassa yleissopimuksessa (SopS 30/1986) edellytetyn soikion muotoisen kansallisuustunnuksen vaakasuoran halkaisijan on oltava vähintään 175 millimetriä ja pystysuoran halkaisijan vähintään 115 millimetriä. Kirjainten korkeuden on oltava vähintään 80 millimetriä ja viivaleveyden vähintään 10 millimetriä. Kansallisuustunnukseen ei saa liittää lippua eikä muuta merkkiä.

19 §Vientikilvet

Vientikilpiin sovelletaan, mitä 14–17 §:ssä säädetään rekisterikilvistä.

20 §Siirtomerkkien sisältö ja väri

Siirtomerkissä on yksi tai kaksi punaista kirjainta ja punainen, enintään nelinumeroinen luku valkoisella pohjalla.

5 lukuAsennus- ja korjauslupa

21 §Ilman lupaa suoritettavat jarrujärjestelmiä koskevat työt

Seuraaviin M2-, M3-, N2-, N3-, O3- ja O4-luokan ajoneuvojen paineilmajarrujärjestelmien asennus- ja korjaustöihin ei tarvitse olla lupaa:

1)

jarrujen vähäiset huolto- ja säätötoimenpiteet;

2)

jarrusylinterin ja sen kalvon vaihtaminen;

3)

jarruputkien ja -letkujen uusiminen;

4)

ilmakompressorin suodattimen vaihtaminen;

5)

merkinanto- tai varoituslaitteisiin ja jarruvaloihin liittyvien komponenttien ja johdotuksen korjaaminen;

6)

sellaisten jarrujärjestelmän venttiilien vaihtaminen, jotka eivät edellytä säätötoimenpiteitä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja töitä saa tehdä vain, jos käytetään alkuperäisiä tai ajoneuvon tai jarrulaitteiden valmistajan korjattavaan ajoneuvoon asennettavaksi tarkoittamia taikka muita teknisiltä ominaisuuksiltaan vastaavia osia. Painemittareiden, jarruvoiman säätimien, lukkiutumattoman jarrujärjestelmän ja paineilmajarrujen sähköjärjestelmän korjaustöitä saa tehdä vain sellaisessa korjaamossa, jolla on siihen vaadittava korjauslupa.

Alihankintana suoritettavaan jarrukomponentin koneistukseen ja kompressorin korjaukseen ei tarvita korjauslupaa. Vastuu alihankintana tehtyjen töiden asianmukaisuudesta on luvanhaltijalla.

22 §Jarrujärjestelmiä koskevissa töissä käytettävä henkilökunta

Jarrujärjestelmiä koskevista töistä vastaavalla henkilöllä on oltava tehtävään soveltuva vähintään tekniikan ammattikorkeakoulututkinto tai teknikkotasoinen tutkinto sekä työkokemusta alalta taikka vähintään viiden vuoden työkokemus työnjohtotehtävistä tai autonasentajan tehtävistä sellaisessa auto- tai perävaunukorjaamossa, jolla on ajoneuvolain 180 §:ssä tarkoitettu lupa. Vastuullisen henkilön on lisäksi oltava todistettavasti käytännössä perehtynyt raskaiden ajoneuvojen jarrujärjestelmien rakenteeseen ja korjaukseen. Lisäksi A-lupaa varten hänen on oltava suorittanut ajoneuvoyhdistelmän jarrujen riittävän kattava sovittamiskurssi.

Jarrujärjestelmiin liittyvien töiden käytännön suorittaminen voidaan antaa sellaisen työntekijän tehtäväksi, jolla koulutus mukaan luettuna on vähintään viiden vuoden kokemus autonasentajan tehtävistä ja vastuullisen henkilön riittäväksi katsoma kokemus jarrujärjestelmiin liittyvistä töistä. Kokeneen asentajan apuna tai välittömässä valvonnassa voi kuitenkin toimia myös sellainen asentaja, jolla on tätä vähemmän ammattikokemusta.

23 §Jarrujärjestelmiä koskevissa töissä käytettävät laitteet ja varusteet

Luvanhaltijalla on jarrujärjestelmiin liittyviä töitä tehtäessä oltava lupaluokan mukaan seuraavat laitteet ja varusteet tai käyttöoikeus niihin:

Laitteet ja varusteet

Lupa

Jarrurumpujen koneistukseen tarvittavat työstökoneet

A ja B

Jarrurumpujen ja kitkapalojen keskinäiseen sovittamiseen tarvittavat laitteet

A ja B

Jarrutushidastuvuuden mittauslaite

A

Jarrudynamometri (jos mittaus perustuu sähköiseen tiedonkeruuseen, jarruhidastuvuuden mittauslaitetta ei tarvitse olla)

A

Lukkiutumattoman jarrujärjestelmän testaukseen soveltuva laite

A

Jarruviiveiden mittauslaite

A

Kitkapalojen niittauslaite

A ja B

Pyörä- tai akselipainovaaka

A

Riittävät mittausvälineet, joihin kuuluvat myös paineilmajärjestelmän jarrupaineiden mittauslaitteet

A ja B

Riittävät jarrujen korjauksessa tarvittavat muut yleis- ja erikoistyökalut sekä tarpeelliset nostolaitteet

A ja B

Jos jarrurumpujen koneistus, jarrudynamometrimittaukset tai akselipainomittaukset suoritetaan alihankintatyönä, ei luvanhaltijalla 1 momentista poiketen tarvitse olla jarrurumpujen koneistukseen tarvittavia työstökoneita, jarrudynamometriä eikä pyörä- tai akselipainovaakaa.

24 §Jarrujärjestelmiä koskevia töitä koskevien tietojen tallentaminen

Luvanhaltijan on tallennettava luvanvaraisia jarrujärjestelmien korjaustöitä koskevat tiedot ja järjestettävä ne ajoneuvokohtaisesti. Tiedoista on käytävä ilmi korjauksen päivämäärä sekä korjauksen laatu ja tarkempi kohde.

Luvanvaraisia korjaustöitä koskevat tiedot on säilytettävä korjausta seuraavien kahden kalenterivuoden ajan.

25 §Taksamittareita koskevat laitteet ja ohjeet

Sillä, joka asentaa ja korjaa taksamittareita, on oltava käytettävissään mittarin valmistajan tai tämän edustajan hyväksymä mittarin asennuksessa ja korjauksessa tarvittava tekninen laitteisto ja ohjelmistot.

Taksamittareiden asennusta ja korjausta koskevan luvan haltijalla on oltava käytettävissään tieto mittariin asennettavista taksoista.

Taksamittarin tarkastusta varten on oltava käytettävissä soveltuva mittarata.

Mittauslaitteiden asettamista saataville markkinoille koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/32/EU (uudelleenlaadittu), jäljempänä mittauslaitedirektiivi , mukaisen taksamittarin asennusta ja korjausta koskevan luvan haltijalla on oltava voimassaoleva valmistajan, valmistajan edustajan tai riippumattoman tarkastuslaitoksen todistus siitä, että luvan haltijalla on käytettävissään asennuksessa, korjaamisessa, sinetöinnissä, kalibroinnissa ja ohjelmistojen päivityksessä tarvittavat mittauslaitedirektiivin vaatimukset täyttävät laitteistot, ohjelmistot, tunnukset ja ohjeet.

26 §Taksamittareita koskevissa töissä käytettävä henkilökunta

Mittauslaitedirektiivin mukaisen taksamittarin asennusta ja korjausta koskevan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on voimassa oleva, valmistajan, valmistajan edustajan tai riippumattoman tarkastuslaitoksen antama todistus siitä, että hakijalla on asennuksesta, korjaamisesta, sinetöinnistä, kalibroinnista sekä ohjelmistojen päivityksestä vastaava mittauslaitedirektiivin vaatimukset täyttävä henkilöstö.

27 §Taksamittareita koskevia töitä koskevien tietojen säilyttäminen

Taksamittareiden asennusta ja korjausta koskevan luvan haltijan on säilytettävä ainakin seuraavat taksamittarin asennuksia ja korjauksia koskevat tiedot:

1)

asennuksen tai korjauksen päivämäärä;

2)

ajoneuvon rekisteritunnus tai, jollei ajoneuvoa ole merkitty rekisteriin, valmistenumero;

3)

ajoneuvon rengaskoko;

4)

taksamittarin merkki, tyyppi, valmistenumero sekä mahdollinen tyyppihyväksyntänumero ja tieto CE-merkinnän kattavuudesta;

5)

taksa;

6)

tieto käytetyistä laitteista ja mittareista.

Taksamittareiden asennusta ja korjausta koskevan luvan haltijan on lisäksi säilytettävä asennus- ja korjaustyön yhteydessä muodostuneet raportit ja tallenteet sekä kopiot asiakkaalle luovutetuista sinetöintitodistuksista.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot ja asiakirjat on säilytettävä asennusta tai korjausta seuraavan kahden kalenterivuoden ajan.

28 §Ajopiirtureita koskevissa töissä käytettävä henkilökunta

Ajopiirtureiden asennus- ja korjaustyöstä vastuullisella on oltava sellainen koulutus, joka ajopiirturin valmistajan tai maahantuojan, koulutuksen antajan taikka Liikenne- ja viestintäviraston antaman selvityksen perusteella voidaan katsoa riittäväksi.

29 §Ajopiirturin asennus- ja korjauslaitteet

Ajopiirtureiden asennuksiin ja korjauksiin oikeuttavan luvan haltijalla on oltava lupaluokan mukaan käytettävissään seuraavat laitteet:

Laitteet ja varusteet

Lupa

Ajopiirturin valmistajan hyväksymät tai Liikenne- ja viestintäviraston riittäviksi toteamat testauslaitteet ajopiirturin ja sen kellon tarkistamiseksi

A

Ajopiirturin kotelon sinetöimiseksi tarvittavat välineet ja tarvikkeet

A

Tekniset tiedot ajopiirturista sekä sen asennuksesta, säädöstä ja korjauksesta

A

Tiekierrosluvun mittausvälineet

A, B, Da ja Db

Tarpeelliset asennustyökalut

A, B, Da ja Db

Rengaspaineen mittari

A, B, Da ja Db

Sekuntikello

A ja B

Sinetöintipihdit ja -tarvikkeet

A, B, Da ja Db

Tekniset tiedot digitaalisesta ajopiirturista, sen asennuksesta ja korjauksesta sekä asennuksen ja korjauksen suorittamiseksi tarvittavat ohjelmistot ja laitteet

Da

Digitaalisen ajopiirturin tarkastuksien suorittamiseksi sekä valvontalaitteesta ja korjaamokortista kopioitavien tietojen siirtoon ja tallennukseen tarvittavat ohjelmistot ja laitteet

Da ja Db

Etävalvonnan tarkastamiseksi tarvittavat ohjelmistot ja välineet

Da ja Db

30 §Ajopiirtureita koskevia töitä koskevien tietojen tallentaminen ja korjaamokortin käyttö

Ajopiirtureiden asennuksiin ja korjauksiin oikeuttavan luvan haltijan on tallennettava analogisten ajopiirtureiden asennuksia, säätöjä, korjauksia ja tarkastuksia koskeva tiedot ja järjestettävä ne ajoneuvokohtaisesti. Ainakin seuraavat tiedot on tallennettava:

1)

asennuksen, säädön, korjauksen tai tarkastuksen päivämäärä;

2)

ajoneuvon rekisteritunnus;

3)

ajoneuvon renkaiden dynaaminen vierintäkehä;

4)

suoritettu toimenpide niin, että kilometrilukeman mahdollinen muutos käy ilmi;

5)

mahdollisessa tarkastuksessa todetut näyttövirheet.

Tiedot digitaalisen ajopiirturin asennuksista, korjauksista, tarkastuksista ja tarkistuksista on tallennettava siten, että tieliikenteessä käytettävistä ajopiirtureista, tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 kumoamisesta sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 165/2014 25 artiklassa tarkoitettuun korjaamokorttiin tallennetut tiedot kopioidaan säännöllisesti luvanhaltijan asennus- ja korjaustöistä ylläpitämään rekisteriin.

Luvanhaltija on vastuussa korjaamokortin ja siihen liittyvän tunnusluvun huolellisesta käsittelystä. Luvanhaltija saa luovuttaa korjaamokortin vain sellaisen luvanhaltijaan työsuhteessa olevan käyttöön, joka täyttää 29 §:n mukaiset asennus- ja korjaustyöstä vastuullisen henkilön pätevyysvaatimukset.

Luvanvaraisia korjaustöitä koskevat tiedot on säilytettävä työtä tai korjaamokortin tietojen kopiointia seuraavien kahden kalenterivuoden ajan.

31 §Nopeudenrajoitinta koskevat laitteet ja ohjeet

Nopeudenrajoittimen asennuksia, korjauksia ja säätöjä suorittavalla on oltava käytettävissään tehtävissä sellainen tarvittava tekninen laitteisto ja kyseisiä tehtäviä koskevat sellaiset ohjeet, jotka jokin seuraavista tahoista on hyväksynyt:

1)

nopeudenrajoittimen valmistaja tai valmistajan edustaja;

2)

ajoneuvon valmistaja tai valmistajan edustaja;

3)

Liikenne- ja viestintävirasto.

32 §Nopeudenrajoitinta koskevissa töissä käytettävä henkilökunta

Nopeudenrajoittimen asennus-, korjaus- ja säätötyöstä vastuullisella on oltava sellainen koulutus, joka jonkin seuraavista tahoista antaman selvityksen perusteella voidaan katsoa riittäväksi:

1)

nopeudenrajoittimen valmistaja tai valmistajan edustaja;

2)

ajoneuvon valmistaja tai valmistajan edustaja;

3)

Liikenne- ja viestintävirasto.

33 §Nopeudenrajoittimia koskevia töitä koskevien tietojen tallentaminen

Nopeudenrajoittimien asennus-, korjaus- ja säätötöitä koskevan luvan haltijan on tallennettava nopeudenrajoittimen asennuksia, korjauksia ja säätöjä koskevat tiedot ja järjestettävä ne ajoneuvokohtaisesti. Ainakin seuraavat tiedot on tallennettava:

1)

asennuksen, korjauksen tai säädön päivämäärä;

2)

ajoneuvon rekisteritunnus tai, jollei ajoneuvoa ole merkitty rekisteriin, valmistenumero;

3)

ajoneuvon renkaiden koko, dynaaminen vierintäkehä ja ilmanpaine;

4)

suoritettu toimenpide ja mahdollisesti ilmennyt vika.

Nopeudenrajoittimen asennuksia, korjauksia ja säätöjä koskevat tiedot on säilytettävä toimenpidettä seuraavien kahden kalenterivuoden ajan.

6 lukuErinäiset säännökset

34 §Seuraamukset

Tämän asetuksen rikkomisen seuraamuksista säädetään ajoneuvolain 192 ja 194 §:ssä.

35 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2021.

Tällä asetuksella kumotaan:

1)

ajoneuvojen hyväksynnästä annettu valtioneuvoston asetus (1244/2002) ;

2)

ajoneuvojen rekisteröinnistä annettu valtioneuvoston asetus (893/2007) ;

3)

ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annettu valtioneuvoston asetus (1270/2014) lukuun ottamatta 13 §:ää, 15 §:n 5 momenttia, 16 §:ää ja 17 §:n 2 momenttia;

4)

liikennetarvikkeiden kaupasta, asennuksesta ja korjauksesta annettu valtioneuvoston asetus (1196/2018) .

Liite

Ajoneuvon osien osuudet

Muihin kuin liitteessä mainittujen ajoneuvoluokkien ajoneuvoihin sovelletaan sitä liitteen taulukkoa, jossa tarkoitetut ajoneuvot ovat yleiseltä rakenteeltaan sekä akselien ja pyörien lukumäärän osalta lähimpänä kyseistä ajoneuvoa.

A. Autojen (M- ja N-luokka) osien osuudet

1. Kori varusteineen 1 34 %

– korikehikko 2 22 %

– katto 2 %

– takalokasuojat 1 % /kpl

– etukansi 1 %

– takakansi 1 %

– etulokasuojat 3 1 %/kpl

– ovet 4 4 %

– puskurit 0,5 %/kpl

– etusäleikkö 1 %

– lämmityslaite 2 2 %

2. Runko- tai pohjalevy 1 24 %

3. Moottori apulaitteineen 26 %

– moottori 14 %

– vaihteisto ja voimansiirtoakseli 8 %

– jäähdytin 2 %

– polttoainesäiliö 2 %

4. Akselistot 6 8 %

– etuakselisto 4 %

– taka-akselisto 4 %

5. Sisustus 4 %

– istuimet 7 2 %

– kojelauta 2 %

6. Valaisimet 4 %

– etuvalaisimet 2 %

– takavalaisimet 2 %

Kohdat 1.–6. yhteensä 100 %

1 Itsekantavan korin osalta runko- tai pohjalevyn osuutta ei määritellä vaan rakenteessa korikehikon osuus on yhteensä 46 %, kori varusteineen 58 %.

2 Jos N-luokan ajoneuvossa on korikehikosta erillinen lava, kontti tai muu tavaroiden kuljetukseen tarkoitettu tila, sitä ei lueta mukaan korikehikon osuuteen eikä muuhun taulukossa jyvitettyyn osakokonaisuuteen.

3 Jos ajoneuvossa ei ole erillisiä etulokasuojia, niiden osuus 2 % lisätään korikehikon osuuteen ja vastaavasti itsekantavan korikehikon osuuteen.

4 Neliovisessa 1 % /kpl, kaksiovisessa 2 % /kpl.

5 Jos ajoneuvossa ei ole alun perin ollut lämmityslaitetta, sen osuus 2 % lisätään korikehikon osuuteen ja vastaavasti itsekantavan korikehikon osuuteen.

6 Lukuun ottamatta jarruja ja ohjauslaitteistoa.

7 Kaksipaikkaisessa 1 % /kpl, muissa etuistuimet 0,5 % /kpl ja takaistuin 1 %.

B. Moottoripyörien ja korittomien kolmipyörien (L3e-, L4e- ja L5e-luokka) osien osuudet

1. Moottori apulaitteineen 28 %

– moottori 14 %

– kampikammio ja -koneisto 8 %

– sylinterit ja männät 3 %

– sylinterinkannet 3 %

– ensiöveto 4 %

– vaihteisto 10 %

2. Runko 8 28 %

– apurungon osuus 2 %

3. Takahaarukka, -akselisto ja -jousitus 8 %

– takahaarukka tai -akselisto 9 4 %

– jouset ja iskunvaimentimet 4 %

4. Etuhaarukka 8 %

– T-kappaleet 3 %

– teleskoopin sisäputket 2 %

– teleskoopin ulkoputket 3 %

5. Pyörät 10

a) Moottoripyörät (L3e ja L4e) 16 %

– pyörän napa, etu 4 %

– pyörän napa, taka 4 %

– vannekehä, etu 4 %

– vannekehä, taka 4 %

b) Kolmipyörät (L5e) 11 16 %

– pyörän napa, etu 4 %

– pyörän navat, taka 2 %/kpl

– vannekehä, etu 4 %

– vannekehät, taka 2 %/kpl

6. Polttoainesäiliö 4 %

7. Istuin 4 %

8. Pakoputkisto 2 %

– alkukäyrät 1 %

– äänenvaimentimet 1 %

9. Ajovalot 2 %

– etuvalo 1 %

– takavalo 1 %

Kohdat 1.–9. yhteensä 100 %

8 Jousittamattomalla taka-akselilla varustetun moottoripyörän rungon ja takahaarukan osuus on yhteensä 36 %. Jos jousitettu runko muutetaan jousittamattomaksi, kanta-ajoneuvon osuus pienenee 8 %.

9 Kaksipyöräisissä (L3e-luokka) ja sivuvaunumoottoripyörissä (L4e-luokka) takahaarukka, kolmipyörässä (L5e-luokka) taka-akselisto. Jos kolmipyörässä on kaksi pyörää edessä ja yksi pyörä takana, sovelletaan etuakseliin taka-akselin ja taka-akseliin etuakselin laskentasääntöjä.

10 Lukuun ottamatta jarruja.

11 Jos kolmipyörässä on kaksi pyörää edessä ja yksi pyörä takana, sovelletaan etuakseliin taka-akselin ja taka-akseliin etuakselin laskentasääntöjä.

C. Perävaunujen osien osuudet

1. Runko 12 35 %

2. Akselistot 28 %

3. Jousitus 17 %

4. Kuormatila, kuormakori ja päällirakenne 10 %

5. Mekaaniset kytkentälaitteet 10 %

Kohdat 1.–5. yhteensä 100 %

12 Itsekantava kuormakori 45 %, jolloin muun kuormatilan ja päällirakenteen osuutta ei lueta mukaan muuhun taulukossa jyvitettyyn osakokonaisuuteen.

Sivun alkuun