1244/2002

Tässä asetuksessa säädetään ajoneuvolaissa (1090/2002) tarkoitetun M-, N-, O-, L-, C- ja T-luokan ajoneuvon, liikennetraktorin, moottorityökoneen ja maastoajoneuvon sekä niiden järjestelmien, osien, erillisten teknisten yksiköiden ja varusteiden tyyppihyväksynnästä sekä yksittäishyväksynnästä samoin kuin ajoneuvon rekisteröinti-, kytkentä- ja muutoskatsastuksesta sekä vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta tyyppihyväksynnässä, yksittäishyväksynnässä ja katsastuksessa.

Tämä asetus ei kuitenkaan koske ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntää. (24.8.2017/571)

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Valmistajan tyyppihyväksyntäviranomaiselle toimittamaan ajoneuvon tyyppihyväksyntää koskevaan hakemukseen on liitettävä valmistusasiakirjat, joissa on autojen ja perävaunujen puitedirektiivin liitteessä III vaaditut tiedot ja tyyppihyväksyntätodistus kunkin sovellettavan erityisdirektiivin ja -asetuksen tai E-säännön osalta. Lisäksi erityisdirektiiveissä ja -asetuksissa edellytetyt järjestelmää ja erillistä teknistä yksikköä koskevat hyväksyntäasiakirjat on annettava tyyppihyväksyntäviranomaisen käyttöön, kunnes hyväksyntä on myönnetty tai evätty.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, jos autojen ja perävaunujen puitedirektiivin soveltamisalaan kuuluvaa ajoneuvoa tyyppihyväksyttäessä asianomaista erityisdirektiiviä tai -asetusta koskevia hyväksyntätodistuksia ei ole käytettävissä, hakemukseen on liitettävä valmistusasiakirjat, jotka sisältävät autojen ja perävaunujen puitedirektiivin liitteessä I ja ajoneuvotyypistä riippuen liitteessä IV tai XI tarkoitettujen erityisdirektiivien ja -asetusten perusteella vaaditut sekä tarvittaessa liitteessä III olevassa II osassa vaaditut tiedot.

Monivaiheisessa tyyppihyväksynnässä hakijan on toimitettava:

Valmistajan tyyppihyväksyntäviranomaisille toimittamaan järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksyntää koskevaan hakemukseen on liitettävä valmistusasiakirjat, joiden sisältö eritellään vastaavan erityisdirektiivin ilmoituslomakkeessa.

Ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntä on haettavissa ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa. Jokaisen hyväksyttävän tyypin osalta on toimitettava erillinen hakemus.

Haettaessa E-tyyppihyväksyntää on noudatettava sen Geneven sopimukseen liitetyn säännön mukaista menettelyä, jonka mukaista tyyppihyväksyntää haetaan.

Hakijana toimivan valmistajan tai valmistajan edustajan on lähetettävä tyyppihyväksyntäviranomaiselle hakemus sekä ilmoituslomake tarvittavine liitteineen.

Ajoneuvon kansallista tyyppihyväksyntää varten on ilmoitettava ajoneuvon tyyppi, variantti, versio, tekniset tiedot, tunnistetiedot ja päämitat. Ilmoitukseen on liitettävä:

Haettaessa kansallista tyyppihyväksyntää voidaan hakijaa vaatia esittämään:

Tyyppihyväksyntäviranomainen voi hakemuksesta sallia, että 3 momentissa tarkoitetut selvitykset ja tiedot toimitetaan annetussa määräajassa tyyppihyväksynnän jälkeen.

Ajoneuvolain 36 §:n 1 momentissa säädetyn lisäksi voidaan ajoneuvon vaatimustenmukaisuus kansallisessa tyyppihyväksynnässä osoittaa:

Ajoneuvon kansallisessa tyyppihyväksynnässä:

Ajoneuvon kansallista tyyppihyväksyntää koskevasta päätöksestä on käytävä ilmi, mitä versioita tyyppihyväksyntä koskee.

Tyyppihyväksyntäviranomainen noudattaa myönnetyn, muutetun, evätyn ja peruutetun EY-tyyppihyväksynnän, EY-piensarjatyyppihyväksynnän, kansallisen piensarjatyyppihyväksynnän ja yksittäishyväksynnän ilmoittamisessa muiden ETA-valtioiden tyyppihyväksyntäviranomaisille ja Euroopan unionin komissiolle autojen ja perävaunujen puitedirektiivin ja erityisdirektiivien ja -asetusten mukaista menettelyä. Myönnetyn, muutetun, evätyn ja peruutetun E-tyyppihyväksynnän ilmoittamisessa E-sääntöä soveltavan valtion tyyppihyväksyntäviranomaiselle noudatetaan Geneven sopimuksen ja siihen liitettyjen sääntöjen mukaista menettelyä.

Tyyppihyväksyntäviranomainen antaa ajoneuvolle järjestelmälle, osalle tai erilliselle tekniselle yksikölle myönnetystä EY-tyyppihyväksynnästä autojen ja perävaunujen puitedirektiivin mukaisen tyyppihyväksyntätodistuksen hyväksynnän hakijalle.

Tyyppihyväksyntäviranomainen antaa järjestelmälle, osalle tai erilliselle tekniselle yksikölle myönnetystä E-tyyppihyväksynnästä Geneven sopimukseen liitetyissä säännöissä määritetyn tyyppihyväksyntätodistuksen hyväksynnän hakijalle.

EY-tyyppihyväksytyn ajoneuvon, järjestelmän, osan ja erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksynnän sekä muutetun, perutun ja evätyn tyyppihyväksynnän ilmoittamisessa muiden ETA-valtioiden hyväksyntäviranomaisille ja Euroopan unionin komissiolle sovelletaan, mitä siitä autojen ja perävaunujen puitedirektiivissä tai erityisdirektiiveissä tai -asetuksissa edellytetään.

E-tyyppihyväksytyn järjestelmän, osan ja erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksynnän sekä muutetun, perutun ja evätyn tyyppihyväksynnän ilmoittamisessa kyseessä olevaa E-sääntöä soveltavien valtioiden hyväksyntäviranomaisille sovelletaan, mitä siitä Geneven sopimuksessa ja siihen liitetyissä säännöissä edellytetään.

Jos tyyppihyväksyntäviranomainen katsoo, ettei EY-tyyppihyväksynnän muutos aiheuta muutosta olemassa olevaan EY-tyyppihyväksyntätodistukseen eikä edellytä uuden todistuksen laatimista, sen on ilmoitettava siitä valmistajalle.

Jos tyyppihyväksyntäviranomainen toteaa, että ilmoituslomakkeessa annettujen tietojen muutos on peruste uusille tarkastuksille tai testeille, sen on ilmoitettava siitä valmistajalle ja edellytettävä EY-tyyppihyväksynnän voimassa olon säilymiseksi, että hyväksyntätestit ja hyväksyntätarkastukset tehdään muutosten johdosta uudelleen

Suomessa myönnettyjen EY-tyyppihyväksyntöjen tarkistuksia, muutoksia ja laajennuksia koskevissa asioissa sovelletaan asianomaisessa tyyppihyväksyntää koskevassa säädöksessä säädettyä menettelyä.

Suomessa myönnettyjen E-tyyppihyväksyntöjen muutoksia ja laajennuksia koskevissa asioissa sovelletaan Geneven sopimusta ja siihen liitettyjä sääntöjä.

Kansallisen tyyppihyväksynnän hakija on velvollinen tiedottamaan tyyppihyväksyntäviranomaiselle hyväksyntäasiakirjojen tietoihin vaikuttavista muutoksista.

Kansallisen tyyppihyväksynnän hakijan on toimitettava muutosta tai laajennusta koskeva hakemus tyyppihyväksyntäviranomaiselle.

Tyyppihyväksyntäviranomainen antaa kansallisesta tyyppihyväksynnästä tarvittaessa muutetun tyyppihyväksyntätodistuksen.

Tyyppihyväksyntäviranomainen antaa tyyppihyväksyntädirektiivien soveltamisalaan kuuluvan ajoneuvon kansallisesta piensarjatyyppihyväksynnästä sovellettavassa direktiivissä kuvatun tyyppihyväksyntätodistuksen tyyppihyväksynnän hakijalle.

Kansallisesti piensarjatyyppihyväksyttyjen Suomessa vuosittain rekisteröitävien, ensimmäistä kertaa käyttöönotettavien samaa tyyppiä olevien ajoneuvojen lukumäärä saa olla yhteensä enintään:

Saatuaan toisen ETA-valtion hyväksyntäviranomaiselta pyynnön kyseisessä valtiossa myönnetyn M-, N- tai O-luokan ajoneuvon kansallisen piensarjatyyppihyväksynnän tunnustamisesta tyyppihyväksyntäviranomaisen on 60 päivän kuluessa ilmoitettava, tunnustetaanko tyyppihyväksynnän voimassaolo Suomessa.

Toisessa jäsenvaltiossa myönnetyn kansallisen piensarjatyyppihyväksynnän tunnustamiseen sekä tunnustamisesta ilmoittamiseen muiden ETA-valtioiden hyväksyntäviranomaisille ja komissiolle sovelletaan, mitä tyyppihyväksyntää koskevassa säädöksessä edellytetään.

Tyyppihyväksyntäviranomainen julkaisee verkkosivuillaan listan niistä muiden ETA-valtioiden myöntämistä kansallisista piensarjatyyppihyväksynnöistä, jotka on tunnustettu Suomessa.

Tyyppihyväksyntäviranomainen toimittaa valmistajan pyynnöstä jäljennöksen tyyppihyväksyntätodistuksesta liitteineen valmistajan nimeämien muiden ETA-valtioiden hyväksyntäviranomaisille muiden ETA-valtioiden tunnustamisen saamiseksi Suomessa myönnetylle M-, N- tai O-luokan ajoneuvon kansalliselle piensarjatyyppihyväksynnälle.

Jos Suomessa kansallisesti piensarjatyyppihyväksytyn M-, N- tai O-luokan ajoneuvon omistaja haluaa myydä, rekisteröidä tai ottaa ajoneuvon käyttöön muussa ETA –valtiossa, Turkissa taikka Ahvenanmaan maakunnassa, tyyppihyväksyntäviranomaisen on hakemuksesta toimitettava ajoneuvon omistajalle jäljennös tyyppihyväksyntätodistuksesta ja hyväksynnän myöntämisen perusteena olleista hyväksyntäasiakirjoista.

Liikenne- ja viestintäviraston on varmistettava, ettei ajoneuvolain 69 §:ssä tarkoitettuja valmistussarjan viimeisille ajoneuvoille myönnettyjen poikkeusten enimmäismääriä ylitetä.

Sarjan viimeisille ajoneuvoille myönnettyjen poikkeusten ilmoittamisessa muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja Euroopan komissiolle sovelletaan ajoneuvolain 30 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa EU-säädöksissä säädettyjä menettelyjä.

Liikenne- ja viestintävirasto merkitsee tiedon myönnetystä poikkeuksesta ajoneuvon rekisteröinnistä annettavalle todistukselle.

Ajoneuvon valmistajan on ilmoitettava vaatimustenmukaisuustodistuksessa autojen ja perävaunujen puitedirektiivin liitteessä IX vaaditut ajoneuvoa koskevat tiedot. Vaatimustenmukaisuustodistus on väärentämisen estämiseksi suojattava joko värigrafiikalla tai valmistajan tunnuksella varustetulla vesileimalla.

EY-piensarjatyyppihyväksytyn ajoneuvon ja ajoneuvon, jolle on myönnetty vapautuksia siinä sovelletun uuden tekniikan vuoksi, vaatimustenmukaisuustodistuksen otsikoinnissa noudatetaan tyyppihyväksyntädirektiivien autojen ja perävaunujen puitedirektiivin vaatimuksia.

Ajoneuvolain 46 §:ssä tarkoitetussa tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnasta tehtävässä sopimuksessa sovitaan:

M-, N-, O- ja C-luokan ajoneuvot luokitellaan kansallisessa tyyppihyväksynnässä samaan tyyppiin kuuluviksi noudattaen mitä ajoneuvolain 30 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa EU-säädöksissä säädetään.

Moottorityökoneen tyypillä tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia ainakin seuraavilta olennaisilta osiltaan:

Maastoajoneuvojen tyypillä tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia ainakin seuraavilta olennaisilta osiltaan:

Jos ajoneuvotyypin määrittely 1–3 momentissa tarkoitettujen ajoneuvojen osalta eroaa sanotuissa momenteissa määritellystä, ajoneuvotyypillä tarkoitetaan kussakin ajoneuvon ominaisuutta koskevassa EU-säädöksessä tai E-säännössä määriteltyä ajoneuvotyyppiä.

Ajoneuvotyypin jakamisessa variantteihin ja variantin jakamisessa versioihin noudatetaan:

Jos ajoneuvon tyyppihyväksynnän voimassaolon päättyminen koskee ainoastaan osaa kyseisen tyypin varianteista tai osaa joidenkin varianttien versioista, tyyppihyväksynnän voimassaolo päättyy ainoastaan näiden varianttien tai versioiden osalta.

Ajoneuvon tyyppihyväksynnän voimassaolo ei ajoneuvolain 46 b §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa pääty eikä tyyppihyväksyntään vaadita muutosta, jos voimaan tulevan uuden säännöksen vaatimukset ovat kyseisen ajoneuvotyypin kannalta teknisesti merkityksettömiä tai koskevat muuta ajoneuvoluokkaa kuin sitä, johon kyseinen ajoneuvo kuuluu.

Tyyppihyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava myöntämänsä EY-tyyppihyväksynnän päättymisestä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

Nimetyn tutkimuslaitoksen hyväksymisestä säädetään ajoneuvolain 47 §:ssä ja hyväksytyksi asiantuntijaksi hyväksymisestä mainitun lain 48 §:ssä. Haettaessa hyväksyntää tuotannon vaatimustenmukaisuuteen liittyvään toimintaan, hakemukseen on liitettävä selvitys 15 §:n a kohdan edellytysten mukaisesta arviointikriteeristöstä.

Nimetyn tutkimuslaitoksen hyväksyntään sovelletaan autojen ja perävaunujen puitedirektiivin liitteen V lisäyksen 2 menettelyä. Menettelyjen osalta on noudatettava seuraavia määräaikoja;

Nimetyn tutkimuslaitoksen on:

Hyväksytyn asiantuntijan hyväksymiseen sovelletaan soveltuvin osin 2 momentin vaatimuksia. Hyväksytyn asiantuntijan on toiminnassaan täytettävä 3 momentin 2–4 ja 6 kohdan vaatimukset.

Tyyppihyväksyntäviranomainen ilmoittaa komissiolle ja tarvittaessa muille jäsenvaltioille EY-tyyppihyväksynnän ja yksittäishyväksynnän mukaisia testejä tekemään hyväksymänsä nimetyt tutkimuslaitokset ja minkä säännösten mukaisten testien suorittamiseen sekä mihin tyyppihyväksyntään liittyvän toiminnan luokkaan kukin näistä laitoksista on hyväksytty. E-sääntöjen mukaisia testejä tekevät tutkimuslaitokset ilmoitetaan vastaavasti Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille.

Tyyppihyväksyntäviranomainen julkaisee nimetyn tutkimuslaitoksen ja hyväksytyn asiantuntijan pätevyysalueet verkkosivuillaan.

Hyväksytyn asiantuntijan pätevyysaluetta vastaavien selvitysten laatimiseen tarvittavat välineet ja menettelyt sekä toiminnasta vastaavat kirjataan asiantuntijan hyväksymisestä tehtävään päätökseen.

Jos hyväksyttynä asiantuntijana toimii luonnollinen henkilö, pätevyyden arvioinnissa voidaan riippumattomuutta koskevat vaatimukset katsoa täytetyksi, jos toiminnassa noudatetaan hallintolain (434/2003) esteellisyyttä koskevia säännöksiä.

Liikenne- ja viestintävirasto voi edellyttää hyväksytyltä asiantuntijalta tämän pätevyysalueeseen kuuluvien mittaustulosten vertailumittauksia, jollei mittaustulosten vertailukelpoisuus vastaavalla pätevyysalueella toimivien toisten hyväksyttyjen asiantuntijoiden kanssa tule muutoinkin riittävällä tavalla varmistetuksi toiminnan säännönmukaisissa arvioinneissa.

Yksittäishyväksyntään ei tarvitse esittää valmiina ajoneuvona tyyppi- tai yksittäishyväksyttyä ajoneuvoa, jonka rakennetta tai varusteita on ennen ensirekisteröintiä muutettu, jos muutokset ovat sellaisia, että niillä ei ole vaikutusta ajoneuvolle myönnetyn hyväksynnän voimassaoloon eikä ajoneuvosta rekisteriin merkittäviin tietoihin.

Yksittäishyväksyntään ei tarvitse esittää valmiina ajoneuvona tyyppi- tai yksittäishyväksyttyä N-luokan ajoneuvoa, jonka rakennetta on tyyppi- tai yksittäishyväksynnän jälkeen muutettu vain varustamalla tavaratila tavarankuljetuksen vaatimalla suojavuorauksella, lämpöeristeellä tai hyllyköllä, jos ajoneuvon rakennetta tai varusteita ei ole hyväksynnässä tarkastetuilta osin muutettu.

Yksittäishyväksyttäessä uutena ajoneuvona Suomeen tuotu tai Suomessa valmistettu uusi autoverolain (1482/1994) 35 b §:ssä tarkoitettu myytäväksi tarkoitettu ajoneuvo merkitään ajoneuvon ensimmäiseksi käyttöönottopäiväksi tullin vahvistaman käyttöönottoilmoituksen päivämäärä.

Yksittäishyväksynnän myöntäjä antaa yksittäishyväksynnästä hyväksynnän hakijalle autojen ja perävaunujen puitedirektiivin 24 artiklassa tarkoitetun yksittäishyväksyntätodistuksen.

Yksittäishyväksynnän myöntäjä voi hakemuksesta jatkaa antamansa yksittäishyväksyntätodistuksen voimassaoloaikaa enintään kolmella kuukaudella ajoneuvolain 50 f §:ssä säädetyin edellytyksin.

Edellä 2 momentista poiketen voidaan 18 c §:n 2 momentissa tarkoitetulle ajoneuvolle annetun yksittäishyväksyntätodistuksen voimassaoloaikaa jatkaa, kuitenkin enintään yhdeksän kuukauden päähän tullin vahvistaman käyttöönottoilmoituksen päivämäärästä.

Ensimmäistä kertaa käyttöönotettavan ajoneuvon, joka on yksittäishyväksytty toisessa ETA -valtiossa tai Ahvenanmaan maakunnassa, vaatimustenmukaisuus todetaan ajoneuvolain 60 §:ssä tarkoitetussa rekisteröintikatsastuksessa.

Käytettynä maahantuotuun yksittäishyväksyttyyn ajoneuvoon voidaan ajoneuvolain 29 a §:ssä säädetyllä tavalla soveltaa niitä teknisiä vaatimuksia, jotka koskivat Suomessa ajoneuvon ensimmäisen käyttöönoton ajankohtana tai myöhemmin yksittäishyväksyttyä ajoneuvoa.

Rakennetun ajoneuvon yksittäishyväksynnässä noudatetaan osien alkuperää selvitettäessä 24 a §:n ja valmistenumeroa annettaessa 24 b §:n rekisteröintikatsastusta koskevia säännöksiä.

Ajoneuvolain 50 e §:n 1 momentissa säädetyn lisäksi voidaan osan, järjestelmän ja erillisen teknisen yksikön vaatimustenmukaisuus teknisten vaatimusten osalta yksittäishyväksynnässä osoittaa:

Velvollisuudesta rekisteröintikatsastaa ajoneuvo säädetään ajoneuvolain 60 §:n 1 momentissa. Rekisteröintikatsastuksen suorittamisesta vaatimustenmukaisuuden arvioimiseksi muulle kuin EY-tyyppihyväksytylle tai Suomessa kansallisesti piensarjatyyppihyväksytylle ajoneuvolle säädetään lisäksi mainitun lain 32 §:n 3 momentissa.

Ajoneuvolain 60 §:n 1 momentissa tarkoitettu ajoneuvo on esitettävä rekisteröintikatsastukseen, jos ajoneuvo on tyyppihyväksynnän jälkeen varusteltu kouluajoneuvoksi tai muuhun erityistarkoitukseen.

Rekisteröintikatsastuksessa on esitettävä vaatimustenmukaisuustodistus tai sellainen ajoneuvolain 60 a §:n mukainen selvitys ajoneuvon rakenteiden ja varusteiden vaatimustenmukaisuudesta, johon halutaan vedota.

Käytettynä ETA-valtiosta tuodusta ajoneuvosta on katsastuksen suorittajalle luovutettava ulkomainen rekisteröintitodistus tai ulkomaisen, ajoneuvojen rekisteröintiasioita hoitavan viranomaisen antama todistus aikaisemmasta rekisteröinnistä. Jos ulkomaisesta kaksiosaisesta rekisteröintitodistuksesta puuttuu II osa, ajoneuvon rekisteröintikatsastus voidaan hyväksyä, jos aikaisemman rekisteröintivaltion viranomaiselta saadaan tieto siitä, ettei ajoneuvon rekisteröinnille Suomeen ole estettä. Käytettynä muualta kuin ETA-valtiosta tuodusta ajoneuvosta on esitettävä ulkomainen rekisteröintitodistus tai ulkomaisen, ajoneuvojen rekisteröintiasioita hoitavan viranomaisen antama todistus aikaisemmasta rekisteröinnistä. Ahvenanmaan maakunnasta käytettynä tuodusta ajoneuvosta on esitettävä Ahvenanmaan maakunnan antama rekisteröintitodistus. Jos käytettynä maahantuodulta ajoneuvolta ei ole lähtömaassa edellytetty rekisteröintiä, on ajoneuvon ensimmäisestä käyttöönotosta esitettävä asianmukainen selvitys.

Edellä 2 momentista poiketen Liikenne- ja viestintävirasto voi erityisestä syystä hyväksyä myös muun luotettavan selvityksen osoituksena oikeudesta rekisteröidä ajoneuvo.

Ajoneuvosta, jota ei ole tyyppihyväksytty tai yksittäishyväksytty ja jota ei ole aiemmin merkitty rekisteriin Suomessa tai muualla taikka joka on aikaisemmin ulkomailla tai Ahvenanmaan maakunnassa rekisteröity ja on rakenteeltaan tai varusteiltaan muutettu, on katsastuksessa muun selvityksen lisäksi esitettävä ajoneuvon valmistajan tai tämän edustajan antama todistus suurimmasta teknisesti sallitusta kokonaismassasta ja suurimmista teknisesti sallituista akselimassoista sekä muut katsastustoimipaikan tarvittaessa vaatimat lisäselvitykset. Massoja koskevaa todistusta ei kuitenkaan tarvitse esittää ennen vuotta 1970 käyttöön otetusta ajoneuvosta.

Rekisteröintikatsastuksen sisällöstä säädetään ajoneuvolain 60 §:ssä. Käytetystä ajoneuvosta, jolle tehdään rekisteröintikatsastuksen yhteydessä ajoneuvon kunnon tarkastus, tarkastetaan määräaikaiskatsastuksessa tarkastettaviksi määrättyjen kohteiden kunto. Ajoneuvon suurimmat rekisteröinnissä ja käytössä sallitut kokonaismassa, ja akselimassat ja hinattavat massat määrätään. Ajoneuvon omamassa on määrättävä punnitsemalla, jos tyyppi- tai yksittäishyväksyntä ei ole koskenut valmista ajoneuvoa tai jos punnitsemiseen muuten on aihetta.

Rekisteröintikatsastettaessa uusi EY-tyyppihyväksytty ajoneuvo, jolle on annettu vaatimustenmukaisuustodistus, tarkastetaan ajoneuvon yksilöintitiedot ja muut rekisteriin merkittävät tiedot. Vaatimustenmukaisuus tarkastetaan vain, jos ajoneuvoa on EY-tyyppihyväksynnän jälkeen muutettu siten, että myönnetyn tyyppihyväksynnän voimassaolo on päättynyt. Uuden, EY-tyyppihyväksytyn, muutetun M-, N- ja O-luokan ajoneuvon oikeudesta yksittäishyväksyntään säädetään ajoneuvolain 50 b §:ssä.

Rekisteröintikatsastettaessa käytetty ajoneuvo, jolle suoritetaan ajoneuvolain 60 §:n edellytysten täyttyessä myös kunnon tarkastus, tarkastetaan ajoneuvo vain siltä osin kuin voimassaoleva aiempi toisessa ETA-valtiossa suoritettu tarkastus ei kata moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 96/96/EY vaatimuksia moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/40/EY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen annetun Komission direktiivin 2010/48/EU vaatimuksia tai Suomessa määräaikaiskatsastusta koskevissa säännöksissä esitettyjä mainittua direktiiviä täydentäviä vaatimuksia.

Edellä 3 momenttia ei sovelleta vaurioituneena liikennekäytöstä poistettuun ajoneuvoon.

Vientirekisteröitävä ajoneuvo voidaan rekisteröintikatsastuksessa hyväksyä keskeneräisenä ulkomaille tapahtuvaa varustelua varten tai ulkomaisten määräysten mukaisena, jos ajoneuvon puutteet eivät heikennä liikenneturvallisuutta siirtokuljetuksen aikana.

Hyväksytystä ja hylätystä rekisteröintikatsastuksesta annetaan ajoneuvon katsastukseen esittäneelle ajoneuvon teknisiä tietoja sisältävä rekisteröintikatsastustodistuksen I osa ja rekisteri-ilmoitusasiakirjana käytettävä rekisteröintikatsastustodistuksen II osa.

Rekisteröintikatsastuksesta katsastustoimipaikan on talletettava ajoneuvoliikennerekisteriin 9 a §:n 1 momentissa mainitun asetuksen 13 §:ssä tarkoitetut yksilöintitiedot, 14 §:ssä tarkoitetut tekniset tiedot ja 15 §:n 3 momentissa tarkoitetut rekisteröintikatsastusta koskevat tiedot sekä tarvittaessa 18 §:ssä tarkoitetut verotustiedot. Lisäksi talletetaan 19 §:ssä tarkoitetut katsastuksen erityisohjeet sekä katsastusta ja katsastuksen valvontaa palvelevat tiedot, jos nämä tiedot ovat käytettävissä.

Kun käytettynä Ahvenanmaan maakunnasta tai ulkomailta tuotu, aiemmin rekisterissä ollut ajoneuvo rekisteröintikatsastetaan, osoitukseksi ajoneuvon vaatimustenmukaisuudesta katsotaan:

Ajoneuvon yksilöintitiedot ja muut rekisteriin merkittävät tiedot tarkastetaan vain siltä osin kuin ne eivät käy ilmi 1 momentissa tarkoitetuista todistuksista.

Jos ajoneuvoa on muutettu ennen sen rekisteröintiä Suomeen, 1 momenttia ei sovelleta muutoksiin. Muutoksiin sovelletaan muutoskatsastusta koskevan 4 luvun säännöksiä.

Ajoneuvolain 60 a §:n 1 momentissa säädetyn lisäksi voidaan ajoneuvon vaatimustenmukaisuus rekisteröintikatsastuksessa osoittaa:

Jos katsastustoimipaikka ei käytettävissään olevien tietojen tai teknisen tarkastuksen avulla voi jonkin rakenteen tai varusteen osalta vakuuttua ajoneuvon vaatimustenmukaisuudesta, katsastustoimipaikka voi vaatia ajoneuvon katsastukseen esittäjää toimittamaan ajoneuvolain 60 a §:n tai sen nojalla säädetyn taikka 60 b §:n 1 momentin mukaisen selvityksen vaatimusten täyttymisestä.

Muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa yksittäishyväksytyn ajoneuvon osalta katsastustoimipaikka voi Liikenne- ja viestintäviraston välityksellä vaatia yksittäishyväksynnän myöntäneeltä hyväksyntäviranomaiselta ajoneuvolle myönnettyyn yksittäishyväksyntätodistukseen liittyviä lisätietoja, joissa yksityiskohtaisesti selvitetään kyseisen ajoneuvon täyttämät tekniset vaatimukset.

Rekisteröintikatsastuksessa hylätyn ajoneuvon jälkitarkastuksessa tarkastetaan ajoneuvosta ne kohteet, joissa hylkäämiseen johtaneessa rekisteröintikatsastuksessa todettiin vikoja tai puutteellisuuksia.

Ajoneuvolain 60 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetun liikennekäytöstä poistetun tai muusta syystä katsastukseen määrätyn ajoneuvon rekisteröintikatsastuksessa tarkastetaan 21 §:ssä tarkoitettujen tarkastuskohteiden lisäksi:

Jos katsastustoimipaikka ei voi vakuuttua 1 momentissa mainittujen tarkastuskohteiden kunnosta, ajoneuvon katsastukseen esittäjän on toimitettava siitä luotettava selvitys.

Jos muu kuin 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettu säännöksissä edellytetty turvalaite on poistettu, muutettu tai epäkunnossa, tätä koskeva tieto on talletettava rekisteriin.

Vaurioituneen ajoneuvon kunnostamisesta ja ajoneuvon kokoamisesta osista säädetään erikseen.

Korjatun ajoneuvon rekisteröintikatsastuksessa on esitettävä luotettava selvitys siitä, mitkä osat ovat peräisin kanta-ajoneuvosta. Myös muiden kuin kanta-ajoneuvosta peräisin olevien osien alkuperästä on, jos katsastustoimipaikka katsoo sen tarpeelliseksi, esitettävä luotettava selvitys, kuten kauppalasku, tulliselvitys tai muu vastaava.

Rakennetun ajoneuvon kokoamisessa käytettyjen osien alkuperästä on esitettävä luotettava selvitys.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuna selvityksenä rekisteröintikatsastuksessa on esitettävä osaluettelo tarvittavine liitteineen. Ajoneuvon rekisteröintikatsastukseen esittävän henkilön sekä, jos hän ei ole ajoneuvon omistaja tai haltija, myös omistajan tai haltijan on vahvistettava osaluettelo allekirjoituksellaan. Osaluettelon laatimiseksi tarvittavien tietojen hankkimisesta vastaa ajoneuvon omistaja tai haltija.

Katsastustoimipaikka antaa rakennetulle ajoneuvolle uuden valmistenumeron, joka meistetään ajoneuvon itsekantavaan koriin tai runkoon. Katsastustoimipaikka varmentaa numeron sen molemmille puolille tehdyllä katsastustoimipaikkaa osoittavalla meistoksella.

Jos ajoneuvoon meistetty tai muuten pysyvästi kiinnitetty valmistenumero on vahingoittunut tai joudutaan osan vaihtamisen vuoksi tai muusta vastaavasta syystä poistamaan, valmistenumeron tarkastamisesta ja uusimisesta on sovittava katsastustoimipaikan kanssa ennen työn aloittamista. Katsastustoimipaikka merkitsee rekisteriin tiedon valmistenumerolle tehtävistä toimenpiteistä ja mahdollisesta uudesta sijainnista.

Korjattu ajoneuvo merkitään rekisteriin kanta-ajoneuvon valmistenumerolla, jos ajoneuvolla on kanta-ajoneuvo. Jos kanta-ajoneuvon valmistenumero joudutaan meistämään uudestaan, katsastustoimipaikka varmentaa numeron sen molemmille puolille tehdyllä toimipaikan osoittavalla meistoksella.

Jos kunnostukseen käytetyssä osassa on muu kuin kanta-ajoneuvon valmistenumero, katsastustoimipaikka mitätöi tämän numeron yliviivaamalla siten, että se on edelleen luettavissa. Mitätöinti osoitetaan molemmille puolille valmistenumeroa katsastustoimipaikan tekemällä toimipaikan osoittavalla meistoksella.

Katsastustoimipaikkaa osoittavan meistoksen on oltava ilmoitettu Liikenne- ja viestintävirastolle ennen meistoksen käytön aloittamista.

Ajoneuvolain 61 §:n 2 momentissa tarkoitetuksi ajoneuvon tilapäiseksi tai vähäiseksi muutokseksi, joka ei edellytä muutoskatsastusta, katsotaan seuraavia muutoksia vähäisemmät muutokset:

Ajoneuvolain 61 §:n 2 momentissa tarkoitetuksi ajoneuvon tilapäiseksi muutokseksi, joka ei edellytä muutoskatsastusta, katsotaan myös traktorin tai moottorityökoneen tilapäinen muuttaminen maastoajoneuvoksi ja mainitulla tavalla muutetun ajoneuvon muuttaminen takaisin traktoriksi tai moottorityökoneeksi, jos tieto ajoneuvon muutosmahdollisuudesta ja edellytyksistä, joilla muutos voidaan tehdä, on merkitty rekisteriin. Tällaisen ajoneuvon on täytettävä molempien luokitusten mukaisena sitä koskevat vaatimukset.

Edellä 1 momentin 3 kohdasta poiketen ajoneuvolain 61 §:n 2 momentissa tarkoitetuksi ajoneuvon tilapäiseksi muutokseksi, joka ei edellytä muutoskatsastusta, katsotaan myös erikoiskuljetusajoneuvon mittojen muuttaminen kuljetettavan kuorman edellyttämällä tavalla, edellyttäen, että tiedot ajoneuvolle sallituista vaihtoehtoisista mitoista on merkitty rekisteriin.

Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdista poiketen ajoneuvolain 61 §:n 2 momentissa tarkoitetuksi ajoneuvon tilapäiseksi muutokseksi, joka ei edellytä muutoskatsastusta, katsotaan myös ajoneuvon tilapäinen muuttaminen erikoiskuljetusajoneuvoksi akselistorakennetta muuttamalla tai akselien määrää lisäämällä. Tällaisen ajoneuvon on kaikilla vaihtoehtoisilla rakenteilla täytettävä sitä koskevat vaatimukset. Tieto ajoneuvon muutosmahdollisuudesta ja edellytyksistä, joilla muutos voidaan tehdä, on oltava merkitty rekisteriin siten, että ensisijaisesti käytetään suurimpien sallittujen massojen mukaisia tietoja.

Muutoskatsastuksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä 3 luvussa säädetään rekisteröintikatsastuksesta. Jos ajoneuvon moottori on vaihdettu tai sitä on muutettu, ajoneuvolle suoritetaan lisäksi pakokaasupäästöjen tarkastus.

Muutoskatsastuksessa hylätyn ajoneuvon jälkitarkastuksessa tarkastetaan ajoneuvosta ne kohteet, joissa hylkäämiseen johtaneessa muutoskatsastuksessa todettiin vikoja tai puutteellisuuksia.

Ajoneuvolain 61 a §:n 1 momentissa säädetyn lisäksi voidaan vaatimustenmukaisuus muutoskatsastuksessa osoittaa:

Sellaisen ajoneuvon, joka ajoneuvolain 62 §:n mukaan on esitettävä kytkentäkatsastukseen, kytkentäehdoista säädetään ajoneuvojen käytöstä tiellä annetussa asetuksessa (1257/1992) .

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun ajoneuvon kytkentäkatsastuksessa on esitettävä:

Mitä 27 §:ssä säädetään vetävän ja hinattavan ajoneuvon kytkennästä, koskee myös ajoneuvoyhdistelmää, jossa joko vetävä tai hinattava ajoneuvo on rekisteröity Suomessa ja toinen ajoneuvo ulkomailla tai Ahvenanmaan maakunnassa.

Kytkentäkatsastuksessa tarkastetaan, että auto ja perävaunu tai perävaunut sopivat kytkettäviksi toisiinsa. Hinattavan laitteen kytkentäkatsastuksessa ei kuitenkaan tarvitse esittää vetoautoa. Lisäksi kytkentäkatsastuksessa:

Kytkentäkatsastuksessa hylätyn ajoneuvon jälkitarkastuksessa tarkastetaan ajoneuvosta ne kohteet, joissa hylkäämiseen johtaneessa kytkentäkatsastuksessa todettiin vikoja tai puutteellisuuksia.

Katsastustoimipaikan on talletettava rekisteriin perävaunun tietoihin kytkentäkatsastusta koskevat tiedot ja kytkettäviksi hyväksyttävien ajoneuvojen yksilöintitiedot. Hinattavan laitteen kytkentäkatsastuksessa ei kuitenkaan tarvitse tallettaa rekisteriin vetoauton yksilöintitietoja.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.