Finlex - Etusivulle
Lainsäädäntö

498/2018

Ajantasaistettu lainsäädäntö

Päivitetyt säädöstekstit, joissa lakiin tai asetukseen tehdyt muutokset sisältyvät säädöstekstiin.

Säädöksiä seurattu SDK 59/2025 saakka.

Valtioneuvoston asetus sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurituesta vuosina 2018–2021

Ei voimassa
Asiasanat
Sähköenergia, Tieliikenne, Valtionapu, Biopolttoaine, Liikenneväylä
Säädöksen tyyppi
Asetus
Hallinnonala
Työ- ja elinkeinoministeriö
Antopäivä
Julkaisupäivä
Voimaantulo
Voimassaolon päättymispäivä
ELI-tunnus
http://data.finlex.fi/eli/sd/2018/498/ajantasa/2020-07-23/fin

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001) 8 §:n nojalla:

1 §Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään valtion talousarvion mukaisen sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistämiseen tarkoitetun tuen myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä.

2 §Valtionapuviranomainen

Energiavirasto päättää infrastruktuurituen myöntämisestä ja hoitaa muut siihen liittyvät tehtävät.

3 §Infrastruktuurituen soveltuvuus Euroopan unionin sisämarkkinoille

Infrastruktuuritukea myönnettäessä noudatetaan tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksessa (EU) N:o 651/2014 säädettyjä tuen myöntämisen edellytyksiä ja paikallisille infrastruktuureille myönnettävän investointituen erityisiä edellytyksiä.

Jos myönnettävä infrastruktuurituki ei kuulu 1 momentissa mainitun asetuksen soveltamisalaan, mutta täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1407/2013 säädetyt edellytykset, noudatetaan tuen myöntämisessä mainittua asetusta 1 momentissa mainitun asetuksen sijasta.

4 § (23.7.2020/587)Tuettavat hankkeet

Infrastruktuuritukea voidaan myöntää:

1)

maakaasumarkkinalain (587/2017) soveltamisalaan kuuluvien kaasun siirto- ja jakeluverkkojen ulkopuolella sijaitsevan kiinteän kaasun tankkauspisteen investointihankkeeseen, jos kaasun tankkauspiste on ensi sijassa tarkoitettu biomassasta tuotetun kaasumaisen liikenteessä käytettävän polttoaineen syöttämiseen ajoneuvoihin joko paineistetussa tai nestemäisessä muodossa;

2)

paikallisen joukkoliikenteen latauspisteiden investointihankkeeseen, johon sisältyy vähintään yksi sähkökäyttöisen, ajoneuvolaissa (1090/2002) tarkoitetun linja-auton lataamiseen soveltuva latauspiste;

3)

ajoneuvojen latauspisteiden investointihankkeeseen, johon sisältyy yksi tai useampi ajoneuvojen suuritehoinen latauspiste, joka soveltuu sähkökäyttöisen henkilöauton lataamiseen siten, että kunkin latauspisteen samanaikainen tasavirtalatausteho on yli 22 kilowattia;

4)

ajoneuvojen latauspisteiden investointihankkeeseen, johon sisältyy vähintään kolme normaalitehoista ajoneuvojen latauspistettä, joista kukin soveltuu sähkökäyttöisen henkilöauton lataamiseen vähintään 3,7 kilowatin samanaikaisella latausteholla.

5 § (23.7.2020/587)Tuen myöntämisen edellytykset

Infrastruktuurituen myöntämisen yleisenä edellytyksenä on, että:

1)

hanketta tai hankkeeseen sisältyvää uutta teknologiaa ei toteutettaisi ilman tukea;

2)

hankkeen mukaiset kaasun tankkauspisteet tai latauspisteet otetaan käyttöön 20 kuukauden kuluessa tuen myöntämistä koskevan päätöksen tekemisestä;

3)

hankkeessa ei ole ennen tarjouksen jättämisen määräpäivää tehty sellaista sitovaa investointipäätöstä, päälaitetilausta tai päätöstä rakentamistyön aloittamisesta tai muuta sitoumusta, jonka jälkeen hankkeen peruuttaminen ei enää ilman merkittävää taloudellista menetystä ole mahdollista;

4)

hankkeeseen ei ole myönnetty muuta julkista tukea.

Hankkeen käynnistäminen ei estä tuen myöntämistä, jos tuki kohdistuu hankkeeseen rajatuilta osin ja kyseessä olevaa tuella rahoitettavaa rajattua osuutta hankkeesta ei ole käynnistetty 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla tai jos kyse on kaasun tankkauspistettä koskevasta sitoumuksesta eikä tankkauspisteen sijainnista ei ole tehty sitovaa päätöstä. Hankkeeseen liittyvien raivaus- ja maanrakennustöiden aloittaminen ei myöskään estä tuen myöntämistä.

Infrastruktuurituen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että:

1)

tuen kohteena oleviin kaasun tankkauspisteisiin tai latauspisteisiin liittyvät toiminnanharjoittajien väliset sopimukset perustuvat avoimuuteen, tasapuolisuuteen ja syrjimättömyyteen;

2)

kaasun tankkauspiste taikka ajoneuvojen suuritehoinen tai normaalitehoinen latauspiste on vapaasti kaikkien käyttäjien ja kuluttajien käytettävissä:

a)

ilman syrjiviä ehtoja lukuun ottamatta tarpeellisia tunnistus-, käyttö- ja maksuehtoja; ja

b)

kaikkina vuorokauden aikoina lukuun ottamatta välttämättömiä korjaus-, huolto- ja ylläpitokatkoja;

3)

samalla kiinteistöllä sijaitsevien kaasun tankkauspisteiden jatkuvan tankkauksen vähimmäiskapasiteetti on 100 kilogrammaa tunnissa, minkä lisäksi tankkauspisteen varaston koon tulee mahdollistaa vähintään 200 kilogramman kaasun tankkaus tunnissa;

4)

samalla kiinteistöllä sijaitsevien raskaan liikenteen kaasun tankkauspisteiden jatkuvan tankkauksen vähimmäiskapasiteetti on vähintään 400 kilogrammaa tunnissa ensimmäisenä tuntina ja tankkauspisteen kompressorikapasiteetti on vähintään 200 kilogrammaa tunnissa jatkuvasti;

5)

ajoneuvojen suuritehoisessa tai normaalitehoisessa latauspisteessä:

a)

on sekä ajoneuvon ja latauspisteen että latauspisteen ja latauspalveluntuottajan välillä tietoliikenneyhteys siten, että lataustapahtuman ajantasainen mittaus ja ohjaus sekä lataustehon säätö ylöspäin ja alaspäin kesken lataustapahtuman ilman latauksen keskeytymistä ovat mahdollisia; ja

b)

latauspisteet ovat vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU, jäljempänä EU:n direktiivi 2014/94/EU , liitteessä II säädettyjen teknisten eritelmien mukaisia.

6 §Tuen saaja

Infrastruktuuritukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille.

Infrastruktuuritukea ei kuitenkaan myönnetä:

1)

organisaatioille, joiden toiminta rahoitetaan valtion talousarviosta;

2)

valtion talousarviosta annetussa laissa (423/1988) tarkoitettuun taloushallinto-organisaatioon kuuluville virastoille, laitoksille eikä muille toimielimille;

3)

sellaisille perustamishankkeiden toteuttajille, jotka saavat perustamishankkeeseen valtionosuutta;

4)

asunto-osakeyhtiöille, asuinkiinteistöille eikä niiden yhteyteen toteutettaviin hankkeisiin;

5)

maatiloille lukuun ottamatta sellaisia maatilan yhteydessä toteuttavia hankkeita, jotka ovat erotettavissa maatalouden tuotantotoiminnan ulkopuolelle;

(23.7.2020/587)

6)

Euroopan unionin valtiontukea koskevissa säännöksissä tarkoitetuille vaikeuksissa oleville yrityksille;

7)

yhteisöille, jotka ovat joutuneet ulosottotoimenpiteen kohteiksi, selvitystilaan, konkurssiin tai yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitettuun saneerausmenettelyyn taikka eivät ole noudattaneet eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetun lain (300/2001) 1 §:ssä tarkoitettua tuen takaisinperintäpäätöstä.

7 §Tarjouskilpailu

Energiavirasto päättää infrastruktuurituen myöntämisestä tarjouskilpailun perusteella. Energiaviraston tulee järjestää tarjouskilpailu tasapuolisella ja syrjimättömällä tavalla sekä tiedottaa tarjouskilpailun ajankohdasta, määräajoista ja muista seikoista, joilla on olennaista merkitystä tarjouskilpailussa ja tarjousten tekemisessä.

Tarjouskilpailussa hankkeet kilpailutetaan omissa ryhmissään seuraavasti:

1)

kaasun tankkauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 1);

2)

paikallisen joukkoliikenteen latauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 2);

3)

ajoneuvojen suuritehoisten latauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 3);

4)

ajoneuvojen normaalitehoisten latauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 4).

(23.7.2020/587)

Energiaviraston on päätöksellään suljettava tarjouskilpailun ulkopuolelle tarjous, jos:

1)

Energiaviraston tiedossa on vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1398/2016) 84 §:ssä tarkoitettu peruste, joka edellyttäisi tarjouksen sulkemista tarjouskilpailun ulkopuolelle mainitun lain mukaisesti järjestetyssä tarjouskilpailussa;

2)

se on perustunut tuen hakijoiden tai tuen hakijan ja muun osapuolen välisiin sopimuksiin tai yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin tai tällaisten tahojen yhteenliittymien päätöksiin, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää tarjouskilpailua tai joista seuraa, että tarjouskilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy.

8 §Tuen kohdistaminen

Valtion talousarvion mukaan käytettävissä olevasta määrärahasta kohdistetaan:

1)

3 000 000 euroa ryhmään 1 kuuluville hankkeille;

2)

750 000 euroa ryhmään 2 kuuluville hankkeille;

3)

1 750 000 euroa ryhmään 3 kuuluville hankkeille.

(23.7.2020/587)

Jos ryhmään 1, 3 tai 4 kuuluvia hankkeita koskevia tarjouksia ei ole tehty vähintään 20 prosenttia suuremmasta määrästä tukea kuin kyseiseen ryhmään on kohdistettu määrärahaa, pienennetään kyseiseen ryhmään kuuluville hankkeille kohdistettavaa osuutta määrärahasta siten, että mainittu edellytys täyttyy.

3 momentti on kumottu A:lla 23.7.2020/587 .

9 §Tarjous

Tarjous on toimitettava Energiavirastoon viimeistään sen ilmoittamana päivänä. Tarjouksessa tuen hakijan on esitettävä asian arvioimiseksi ja ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Tarjouksen tulee muutoinkin olla tarjouskilpailun vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen. Energiavirasto vahvistaa tarjouslomakkeen.

Tarjouksesta ja sen liitteistä tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot:

1)

hakijan virallinen nimi, osoitetiedot, sähköpostiosoite, yritys- ja yhteisötunnus sekä tieto siitä, onko kyseessä Euroopan unionin valtiontukea koskevien säännösten kannalta mikroyritys, pieni yritys, keskisuuri yritys tai suuryritys;

2)

hankkeen kuvaus ja 4 §:ssä tarkoitettu tarkoitus;

3)

hanketta koskevien 5 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyminen;

4)

hankkeen kustannusarvio;

5)

tarvittava tuki ja sen osuus hyväksyttävistä kustannuksista sekä, jos haettu tuki on vähintään 500 000 euroa, lisäksi perustelut tarvittavalle tukimäärälle ja kannattavuuslaskelma;

6)

sitoumus vakuutuksen ottamisesta tai muusta vastaavasta varautumisesta vahingon varalta;

7)

tarjousten vertailuun tarvittavat tiedot;

8)

selvitys hankkeeseen haetuista ja myönnetyistä muista julkisista tuista mukaan lukien Euroopan unionin myöntämät tuet.

Tarjoukseen saa sisältyä useita kaasun tankkauspisteitä taikka ajoneuvojen suuritehoisia tai normaalitehoisia latauspisteitä. Eri ryhmiin kuuluvia investointihankkeita ei kuitenkaan saa sisällyttää samaan tarjoukseen. Tarjouskilpailuun saa lisäksi osallistua ajoneuvojen normaalitehoisten latauspisteiden investointihankkeita koskevalla yhdellä tai useammalla tarjouksella ainoastaan, jos tarjouksen tai tarjousten mukaan samalle kiinteistörekisterilaissa (392/1985) tarkoitetulle kiinteistölle on tarkoitus rakentaa enintään yhdeksän latauspistettä. (23.7.2020/587)

Jos investointihankkeessa hyödynnetään uutta teknologiaa, se on ensimmäisiä lajissaan Suomessa, sen toteuttaminen aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia ja tavanomaista suuremman riskin verrattuna tavanomaisella teknologialla toteutettuun hankkeeseen ja se edistää energiateknologian kaupallista käyttöönottoa ( uutta teknologiaa hyödyntävä hanke ), tulee tarjouksen liitteessä selvittää teknologian uutuusarvo ja riskit sekä siihen liittyvät laajemmat hyödyntämismahdollisuudet ja siitä aiheutuvat lisäkustannukset vastaavaan tavanomaista teknologiaa hyödyntävään hankkeeseen verrattuna.

10 § (23.7.2020/587)Tarjousten vertailu

Tarjouskilpailussa saatujen tarjousten vertailu muihin samassa ryhmässä saatuihin tarjouksiin perustuu tarjouksille laskettuun vertailulukuun.

Ryhmässä 3 infrastruktuurituen tarjousten vertailussa etusijalla ovat kuitenkin investointihankkeet, joissa hanke sijoittuu sellaisen kunnan alueelle, jossa tarjouskilpailun alkaessa ei ole vielä ajoneuvojen suuritehoista latauspistettä ja jolle ei ole annettu myönteistä päätöstä infrastruktuurituen myöntämisestä siten, että päätös on lainvoimainen tarjouskilpailun alkaessa. Etusijan perusteella voidaan hyväksyä ainoastaan yksi tarjous kuntaa kohden. Tarjousten vertailu perustuu tarjouksille laskettuun vertailulukuun. Jos käytettävissä olevan valtion talousarvion mukaisen määrärahan puitteissa on mahdollista myöntää tukea myös muille ryhmän 3 hankkeille, myönnetään tukea muille suurtehoisten latauspisteiden investointihankkeille perustuen tarjouksille laskettuun vertailulukuun.

Ryhmään 1 kuuluvaa hanketta koskevan tarjouksen vertailuluku saadaan jakamalla tarjouksen mukainen tukitarve euroina investointihankkeeseen sisältyvien kiinteistöjen lukumäärällä siten, että kiinteistön katsotaan sisältyvän hankkeeseen, jos sille sijoitetaan vähintään yksi kaasun tankkauspiste, sekä kertomalla saatu luku:

1)

luvulla 0,8, jos jokaisella hankkeeseen sisältyvällä kiinteistöllä on mahdollisuus raskaan ajoneuvon nopeaan tankkaukseen;

2)

luvulla 0,8, jos jokaisella hankkeeseen sisältyvällä kiinteistöllä on mahdollisuus nesteytetyn kaasun tankkaukseen;

3)

luvulla 0,9, jos jokainen hankkeeseen sisältyvä kaasun tankkauspiste sijaitsee enintään kilometrin päässä EU:n direktiivissä 2014/94/EU tarkoitettuun Euroopan laajuiseen TEN-T-verkkoon kuuluvasta, Suomen valtakunnan alueella olevasta maantiestä;

4)

luvulla 0,9, jos kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke.

Ryhmään 2 kuuluvaa hanketta koskevan tarjouksen vertailuluku saadaan jakamalla tarjouksen mukainen tukitarve euroina samanaikaisesti käytettävissä olevien linja-autojen latauspisteiden määrällä sekä kertomalla saatu luku luvulla 0,9, jos kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke.

Ryhmään 3 kuuluvaa hanketta koskevan tarjouksen vertailuluku saadaan jakamalla tarjouksen mukainen tukitarve euroina investointihankkeeseen sisältyvien kiinteistöjen lukumäärällä siten, että kiinteistön katsotaan sisältyvän hankkeeseen, jos sille sijoitetaan vähintään yksi suuritehoinen ajoneuvojen latauspiste, sekä kertomalla saatu luku:

1)

luvulla 0,8, jos jokainen hankkeeseen sisältyvä suuritehoinen latauspiste sijaitsee enintään kilometrin päässä EU:n direktiivissä 2014/94/EU tarkoitettuun Euroopan laajuisen TEN-T-verkkoon kuuluvasta, Suomen valtakunnan alueella olevasta maantiestä;

2)

luvulla 0,9, jos jokaisella hankkeeseen sisältyvällä kiinteistöllä on enemmän kuin yksi samanaikaisesti käytettävissä oleva suuritehoinen latauspiste;

3)

luvulla 0,9, jos jokaisen hankkeeseen sisältyvän suuritehoisen latauspisteen samanaikainen latausteho on yli 50 kilowattia mutta alle 150 kilowattia;

4)

luvulla 0,85, jos jokaisen hankkeeseen sisältyvän suuritehoisen latauspisteen samanaikainen latausteho on vähintään 150 kilowattia mutta alle 300 kilowattia;

5)

luvulla 0,8, jos jokaisen hankkeeseen sisältyvän suuritehoisen latauspisteen samanaikainen latausteho on vähintään 300 kilowattia;

6)

luvulla 0,9, jos kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke.

Ryhmään 4 kuuluvaa hanketta koskevan tarjouksen vertailuluku saadaan jakamalla tarjouksen mukainen tukitarve euroina samanaikaisesti käytettävissä olevien latauspisteiden määrällä sekä kertomalla saatu luku luvulla 0,9, jos kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke.

11 §Tuen myöntämisestä päättäminen

Energiavirasto päättää infrastruktuurituen myöntämisestä siten, että tuki myönnetään kussakin ryhmässä pienimmän vertailuluvun saaneille tarjouksille valtion kyseisen vuoden talousarvioon otetun määrärahan puitteissa, ja ottaen huomioon, mitä 8 §:ssä säädetään tukimäärän kohdistamisesta, jos myös muut tässä asetuksessa säädetyt edellytykset täyttyvät eikä tuen myöntämiselle ole laissa tai tässä asetuksessa säädettyä estettä.

Tukea ei kuitenkaan saa myöntää ryhmään 1, 3 tai 4 kuuluviin hankkeisiin, jos kaikki samaan ryhmään kuuluviin hankkeisiin tehdyt tarjoukset ovat kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitetuilta samaan konserniin kuuluvilta konserniyrityksiltä, eikä myöskään siltä osin kuin tällaisten konserniyritysten tuen yhteenlaskettu määrä ylittäisi 60 prosenttia 8 §:n mukaan käytettävissä olevasta kyseiseen ryhmään kuuluviin hankkeisiin myönnettävästä tuesta.

Jos yksittäinen tarjous ylittää kyseiselle ryhmälle 8 §:n 1 momentin nojalla kohdistetun, valtion talousarvion mukaisen määrärahan määrän, tulee tarjous hylätä. (23.7.2020/587)

12 § (23.7.2020/587)Tuen enimmäismäärä ja hyväksyttävät kustannukset

Infrastruktuurituen osuus hyväksyttävistä kustannuksista on enintään 35 prosenttia, jos kyseessä on ajoneuvojen suuritehoinen latauspiste, ja muutoin enintään 30 prosenttia. Jos kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke, tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista on kuitenkin enintään kymmenen prosenttiyksikköä näitä korkeampi. Jos kyse on sellaisesta ajoneuvon suuritehoisen latauspisteteeninvestointihankkeesta, joka saa 10 §:n 2 momentin perusteella etusijan tarjouksia vertailtaessa, tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista on enintään kaksikymmentä prosenttiyksikköä edellä mainittuja määriä korkeampi, kuitenkin enintään 55 prosenttia.

Hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla ne investointihankkeeseen liittyvät välittömät kustannukset, jotka aiheutuvat koneiden ja laitteiden hankinnasta ja asennuksesta, rakennusteknisistä töistä ja raivaus- ja maanrakennustöistä. Latauspisteiden investointihankkeessa voidaan lisäksi hyväksyä sähköliittymästä, sähkökeskuksesta, kaapelista ja kaapeloinnista aiheutuvat välittömät kustannukset.

Hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole tuen saajan yleiskustannukset, maa-alueiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset, rakennuksiin liittyvät kustannukset, valmistelu- ja suunnittelukustannukset, palkkakustannukset, koulutuksesta aiheutuvat kustannukset, edustusmenot, korot ja muut rahoituskustannukset, valtion maksuperustelakiin (150/1992) perustuvat maksut, kustannusvaraukset, tuen saajan matkakustannukset eikä tuen saajan maksama arvonlisävero.

Jos investointihanke rahoitetaan leasingilla, osamaksulla tai vastaavalla tavalla, menoina voidaan hyväksyä enintään hankinnan ostohintaa vastaavat kustannukset, ei kuitenkaan hallinto-, rahoitus-, vakuutus-, korjaus-, huolto- tai muita vastaavia kustannuksia.

Tuen saajaan etuyhteydessä olevalta taholta tehtyjen hankintojen kustannukset voidaan hyväksyä ainoastaan siltä osin kuin tuen saaja osoittaa kustannusten vastaavan omakustannehintaa. Liiketoimen osapuolet ovat etuyhteydessä toisiinsa, jos toinen pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa taikka kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa määräysvalta liiketoimen molemmissa osapuolissa.

13 §Hakemus tuen maksatusta varten

Infrastruktuurituen saajan tulee toimittaa hakemus tuen maksamista varten liitteineen Energiavirastolle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hankkeen mukaisen kaasun tankkauspisteen tai latauspisteen tulee tukipäätöksen mukaan olla otettu käyttöön. (23.7.2020/587)

Maksatushakemuksen liitteenä tulee toimittaa:

1)

luotettava kustannusselvitys hankkeen toteutuneista ja maksetuista kustannuksista;

2)

ilmoitus tuen kohteena olevan omaisuuden vakuuttamisesta tai muusta vastaavasta varautumisesta vahingon varalta;

3)

tilintarkastuslain (1141/2015) 1 luvun 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetun tilintarkastajan antama raportti havainnoistaan, jotka koskevat hankkeelle tilitettyjä kustannuksia koko projektin kestoajalta; sekä

4)

loppuraportti hankkeen tuloksista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista, jos hankkeelle myönnettyä tukea on korotettu sen perusteella, että kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke.

Jos tuen saaja on kunta, kuntayhtymä tai seurakunta, 2 momentin 3 kohdassa mainitun raportin antaa sen tilintarkastaja. Jos ostolaskujen määrä hankkeessa on enintään kymmenen, Energiavirasto voi hyväksyä vaihtoehtona mainitulle raportille, että hakija liittää tilitykseen kopion ostolaskuista ja maksutositteet, joista ilmenee, että laskut on maksettu.

Jos hanke rahoitetaan leasingilla, osamaksulla tai vastaavalla tavalla, Energiavirasto voi hyväksyä vaihtoehtona 2 momentin 3 kohdassa mainitulle raportille, että hakija liittää tilitykseen kopion rahoitussopimuksesta tai muusta vastaavasta liitteestä. (23.7.2020/587)

Jos tuen saaja poikkeuksellisten ja ennakoimattomien olosuhteiden tai muun vastaavan ylivoimaiseksi esteeksi katsottavan syyn vuoksi ei kykene ottamaan hankkeen mukaista kaasun tankkauspistettä tai latauspistettä käyttöön tukipäätöksessä määrätyssä määräajassa, Energiavirasto voi tuen saajan hakemuksesta myöntää jatkoaikaa määräaikaan. Jatkoaikaa koskeva hakemus on toimitettava Energiavirastolle ennen mainitun määräajan päättymistä. (23.7.2020/587)

14 §Tuen maksaminen

Hankkeeseen myönnetty infrastruktuurituki voidaan maksaa, jos tuen saaja on noudattanut, mitä valtionavustuslaissa ja tässä asetuksessa säädetään sekä tukipäätöksessä määrätään.

Tuen maksatusta koskevassa päätöksessä vahvistetaan tuen lopullinen määrä. Jos toteutuneet hyväksyttävät kustannukset jäävät alle tukipäätöksessä mainitun määrän, lopullisen tuen suuruus on tukiprosentin mukainen osuus toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista.

15 §Omaisuuden käyttö- ja luovutusrajoitus

Infrastruktuurituen kohteena ollutta omaisuutta tulee käyttää tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen viiden vuoden ajan eikä omaisuutta saa mainittuna aikana luovuttaa toisen omistukseen tai hallintaan. Tuen saaja saa kuitenkin edellä tarkoitetun määräajan kuluessa korvata tuen kohteena olleen omaisuuden käytettävyydeltään ja teholtaan vähintään vastaavalla omaisuudella. Lisäksi omistusoikeuden saa siirtää määräajaksi rahoitusyhtiölle tai sitä vastaavalle, jos omaisuuden käyttö- ja hallintaoikeus säilyvät tuen saajalla.

Tukipäätöksessä määrätään 1 momentissa tarkoitetun määräajan alkamis- ja päättymisajankohta.

Erityisestä syystä Energiavirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen 1 momentissa säädetyistä käyttö- ja luovutusrajoituksista.

16 §Tuen saajan selvitys- ja ilmoitusvelvollisuus

Infrastruktuurituen saajan on ilmoitettava Energiavirastolle käyttö- tai luovutusrajoituksen noudattamiseen tai omaisuuden käyttöön tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen vaikuttavasta olosuhteiden muutoksesta sekä muista 15 §:n 1 momentissa tarkoitetuista muutoksista välittömästi tapahtuman jälkeen kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua tapahtumasta.

Infrastruktuurituen saajan on toimitettava hankkeen toteutuneista vaikutuksista selvitys Energiavirastolle kahden vuoden kuluessa maksatuspäätöksen tekemisestä.

Lisäksi tuen saaja on velvollinen toimittamaan Energiavirastolle sen pyynnöstä tietoja tuetun omaisuuden käytöstä ja toimivuudesta.

17 §Tuen saajan kirjanpitovelvollisuus

Infrastruktuurituen saajan tulee pitää hankkeesta projektikirjanpitoa osana kirjanpitolain mukaista kirjanpitoaan erillisellä kustannuspaikalla tai tilillä taikka muulla tavalla siten, että tuen käytön valvonta on vaikeudetta mahdollista.

Tuen saajan on säilytettävä kaikki tuettavan hankkeen toteuttamiseen liittyvät tositteet ja muu kirjanpitoaineisto kirjanpitolain mukaisesti.

18 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä heinäkuuta 2018 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2021.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen

23.7.2020/587:

Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä heinäkuuta 2020.

Sen estämättä, mitä 13 §:n 5 momentissa säädetään, jos tukipäätöksessä määrätty määräaika päättyy ennen 31 päivää elokuuta 2020, voi tuen saaja toimittaa jatkoaikaa koskevan hakemuksen Energiavirastolle tukipäätöksessä mainitun määräajan päättymisen jälkeen, kuitenkin viimeistään 31 päivänä elokuuta 2020.

Sivun alkuun