Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

587/2020

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston asetus sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurituesta vuosina 2018–2021 annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Julkaisupäivä
Suomen säädöskokoelma
Säädösteksti

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

kumotaan sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurituesta vuosina 2018–2021 annetun valtioneuvoston asetuksen ( 498/2018 ) 8 §:n 3 momentti,

muutetaan 4 ja 5 §, 6 §:n 2 momentin 5 kohta, 7 §:n 2 momentti, 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 3 momentti, 10 ja 12 § sekä 13 §:n 1 momentti sekä

lisätään , 11 §:ään uusi 3 momentti sekä 13 §:ään uusi 4 ja 5 momentti seuraavasti:

4 §Tuettavat hankkeet

Infrastruktuuritukea voidaan myöntää:

1) 

maakaasumarkkinalain (587/2017) soveltamisalaan kuuluvien kaasun siirto- ja jakeluverkkojen ulkopuolella sijaitsevan kiinteän kaasun tankkauspisteen investointihankkeeseen, jos kaasun tankkauspiste on ensi sijassa tarkoitettu biomassasta tuotetun kaasumaisen liikenteessä käytettävän polttoaineen syöttämiseen ajoneuvoihin joko paineistetussa tai nestemäisessä muodossa;

2) 

paikallisen joukkoliikenteen latauspisteiden investointihankkeeseen, johon sisältyy vähintään yksi sähkökäyttöisen, ajoneuvolaissa (1090/2002) tarkoitetun linja-auton lataamiseen soveltuva latauspiste;

3) 

ajoneuvojen latauspisteiden investointihankkeeseen, johon sisältyy yksi tai useampi ajoneuvojen suuritehoinen latauspiste, joka soveltuu sähkökäyttöisen henkilöauton lataamiseen siten, että kunkin latauspisteen samanaikainen tasavirtalatausteho on yli 22 kilowattia;

4) 

ajoneuvojen latauspisteiden investointihankkeeseen, johon sisältyy vähintään kolme normaalitehoista ajoneuvojen latauspistettä, joista kukin soveltuu sähkökäyttöisen henkilöauton lataamiseen vähintään 3,7 kilowatin samanaikaisella latausteholla.

5 §Tuen myöntämisen edellytykset

Infrastruktuurituen myöntämisen yleisenä edellytyksenä on, että:

1) 

hanketta tai hankkeeseen sisältyvää uutta teknologiaa ei toteutettaisi ilman tukea;

2) 

hankkeen mukaiset kaasun tankkauspisteet tai latauspisteet otetaan käyttöön 20 kuukauden kuluessa tuen myöntämistä koskevan päätöksen tekemisestä;

3) 

hankkeessa ei ole ennen tarjouksen jättämisen määräpäivää tehty sellaista sitovaa investointipäätöstä, päälaitetilausta tai päätöstä rakentamistyön aloittamisesta tai muuta sitoumusta, jonka jälkeen hankkeen peruuttaminen ei enää ilman merkittävää taloudellista menetystä ole mahdollista;

4) 

hankkeeseen ei ole myönnetty muuta julkista tukea.

Hankkeen käynnistäminen ei estä tuen myöntämistä, jos tuki kohdistuu hankkeeseen rajatuilta osin ja kyseessä olevaa tuella rahoitettavaa rajattua osuutta hankkeesta ei ole käynnistetty 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla tai jos kyse on kaasun tankkauspistettä koskevasta sitoumuksesta eikä tankkauspisteen sijainnista ei ole tehty sitovaa päätöstä. Hankkeeseen liittyvien raivaus- ja maanrakennustöiden aloittaminen ei myöskään estä tuen myöntämistä.

Infrastruktuurituen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että:

1) 

tuen kohteena oleviin kaasun tankkauspisteisiin tai latauspisteisiin liittyvät toiminnanharjoittajien väliset sopimukset perustuvat avoimuuteen, tasapuolisuuteen ja syrjimättömyyteen;

2)

kaasun tankkauspiste taikka ajoneuvojen suuritehoinen tai normaalitehoinen latauspiste on vapaasti kaikkien käyttäjien ja kuluttajien käytettävissä:

a) 

ilman syrjiviä ehtoja lukuun ottamatta tarpeellisia tunnistus-, käyttö- ja maksuehtoja; ja

b) 

kaikkina vuorokauden aikoina lukuun ottamatta välttämättömiä korjaus-, huolto- ja yllä-

pitokatkoja;

3) 

samalla kiinteistöllä sijaitsevien kaasun tankkauspisteiden jatkuvan tankkauksen vähimmäiskapasiteetti on 100 kilogrammaa tunnissa, minkä lisäksi tankkauspisteen varaston koon tulee mahdollistaa vähintään 200 kilogramman kaasun tankkaus tunnissa;

4) 

samalla kiinteistöllä sijaitsevien raskaan liikenteen kaasun tankkauspisteiden jatkuvan tankkauksen vähimmäiskapasiteetti on vähintään 400 kilogrammaa tunnissa ensimmäisenä tuntina ja tankkauspisteen kompressorikapasiteetti on vähintään 200 kilogrammaa tunnissa jatkuvasti;

5)

ajoneuvojen suuritehoisessa tai normaalitehoisessa latauspisteessä:

a)

on sekä ajoneuvon ja latauspisteen että latauspisteen ja latauspalveluntuottajan välillä tietoliikenneyhteys siten, että lataustapahtuman ajantasainen mittaus ja ohjaus sekä lataustehon säätö ylöspäin ja alaspäin kesken lataustapahtuman ilman latauksen keskeytymistä ovat mahdollisia; ja

b)

latauspisteet ovat vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU, jäljempänä EU:n direktiivi 2014/94/EU , liitteessä II säädettyjen teknisten eritelmien mukaisia.

6 §Tuen saaja

Infrastruktuuritukea ei kuitenkaan myönnetä:

5) 

maatiloille lukuun ottamatta sellaisia maatilan yhteydessä toteuttavia hankkeita, jotka ovat erotettavissa maatalouden tuotantotoiminnan ulkopuolelle;

7 §Tarjouskilpailu

Tarjouskilpailussa hankkeet kilpailutetaan omissa ryhmissään seuraavasti:

1) 

kaasun tankkauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 1);

2) 

paikallisen joukkoliikenteen latauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 2);

3) 

ajoneuvojen suuritehoisten latauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 3);

4) 

ajoneuvojen normaalitehoisten latauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 4).

8 §Tuen kohdistaminen

Valtion talousarvion mukaan käytettävissä olevasta määrärahasta kohdistetaan:

1)

3 000 000 euroa ryhmään 1 kuuluville hankkeille;

2)

750 000 euroa ryhmään 2 kuuluville hankkeille;

3)

1 750 000 euroa ryhmään 3 kuuluville hankkeille.

9 §Tarjous

Tarjoukseen saa sisältyä useita kaasun tankkauspisteitä taikka ajoneuvojen suuritehoisia tai normaalitehoisia latauspisteitä. Eri ryhmiin kuuluvia investointihankkeita ei kuitenkaan saa sisällyttää samaan tarjoukseen. Tarjouskilpailuun saa lisäksi osallistua ajoneuvojen normaalitehoisten latauspisteiden investointihankkeita koskevalla yhdellä tai useammalla tarjouksella ainoastaan, jos tarjouksen tai tarjousten mukaan samalle kiinteistörekisterilaissa (392/1985) tarkoitetulle kiinteistölle on tarkoitus rakentaa enintään yhdeksän latauspistettä.

10 §Tarjousten vertailu

Tarjouskilpailussa saatujen tarjousten vertailu muihin samassa ryhmässä saatuihin tarjouksiin perustuu tarjouksille laskettuun vertailulukuun.

Ryhmässä 3 infrastruktuurituen tarjousten vertailussa etusijalla ovat kuitenkin investointihankkeet, joissa hanke sijoittuu sellaisen kunnan alueelle, jossa tarjouskilpailun alkaessa ei ole vielä ajoneuvojen suuritehoista latauspistettä ja jolle ei ole annettu myönteistä päätöstä infrastruktuurituen myöntämisestä siten, että päätös on lainvoimainen tarjouskilpailun alkaessa. Etusijan perusteella voidaan hyväksyä ainoastaan yksi tarjous kuntaa kohden. Tarjousten vertailu perustuu tarjouksille laskettuun vertailulukuun. Jos käytettävissä olevan valtion talousarvion mukaisen määrärahan puitteissa on mahdollista myöntää tukea myös muille ryhmän 3 hankkeille, myönnetään tukea muille suurtehoisten latauspisteiden investointihankkeille perustuen tarjouksille laskettuun vertailulukuun.

Ryhmään 1 kuuluvaa hanketta koskevan tarjouksen vertailuluku saadaan jakamalla tarjouksen mukainen tukitarve euroina investointihankkeeseen sisältyvien kiinteistöjen lukumäärällä siten, että kiinteistön katsotaan sisältyvän hankkeeseen, jos sille sijoitetaan vähintään yksi kaasun tankkauspiste, sekä kertomalla saatu luku:

1) 

luvulla 0,8, jos jokaisella hankkeeseen sisältyvällä kiinteistöllä on mahdollisuus raskaan ajoneuvon nopeaan tankkaukseen;

2) 

luvulla 0,8, jos jokaisella hankkeeseen sisältyvällä kiinteistöllä on mahdollisuus nesteytetyn kaasun tankkaukseen;

3) 

luvulla 0,9, jos jokainen hankkeeseen sisältyvä kaasun tankkauspiste sijaitsee enintään kilometrin päässä EU:n direktiivissä 2014/94/EU tarkoitettuun Euroopan laajuiseen TEN-T-verkkoon kuuluvasta, Suomen valtakunnan alueella olevasta maantiestä;

4) 

luvulla 0,9, jos kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke.

Ryhmään 2 kuuluvaa hanketta koskevan tarjouksen vertailuluku saadaan jakamalla tarjouksen mukainen tukitarve euroina samanaikaisesti käytettävissä olevien linja-autojen latauspisteiden määrällä sekä kertomalla saatu luku luvulla 0,9, jos kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke.

Ryhmään 3 kuuluvaa hanketta koskevan tarjouksen vertailuluku saadaan jakamalla tarjouksen mukainen tukitarve euroina investointihankkeeseen sisältyvien kiinteistöjen lukumäärällä siten, että kiinteistön katsotaan sisältyvän hankkeeseen, jos sille sijoitetaan vähintään yksi suuritehoinen ajoneuvojen latauspiste, sekä kertomalla saatu luku:

1) 

luvulla 0,8, jos jokainen hankkeeseen sisältyvä suuritehoinen latauspiste sijaitsee enintään kilometrin päässä EU:n direktiivissä 2014/94/EU tarkoitettuun Euroopan laajuisen TEN-T-verkkoon kuuluvasta, Suomen valtakunnan alueella olevasta maantiestä;

2) 

luvulla 0,9, jos jokaisella hankkeeseen sisältyvällä kiinteistöllä on enemmän kuin yksi samanaikaisesti käytettävissä oleva suuritehoinen latauspiste;

3) 

luvulla 0,9, jos jokaisen hankkeeseen sisältyvän suuritehoisen latauspisteen samanaikainen latausteho on yli 50 kilowattia mutta alle 150 kilowattia;

4) 

luvulla 0,85, jos jokaisen hankkeeseen sisältyvän suuritehoisen latauspisteen samanaikainen latausteho on vähintään 150 kilowattia mutta alle 300 kilowattia;

5) 

luvulla 0,8, jos jokaisen hankkeeseen sisältyvän suuritehoisen latauspisteen samanaikainen latausteho on vähintään 300 kilowattia;

6) 

luvulla 0,9, jos kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke.

Ryhmään 4 kuuluvaa hanketta koskevan tarjouksen vertailuluku saadaan jakamalla tarjouksen mukainen tukitarve euroina samanaikaisesti käytettävissä olevien latauspisteiden määrällä sekä kertomalla saatu luku luvulla 0,9, jos kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke.

11 §Tuen myöntämisestä päättäminen

Jos yksittäinen tarjous ylittää kyseiselle ryhmälle 8 §:n 1 momentin nojalla kohdistetun, valtion talousarvion mukaisen määrärahan määrän, tulee tarjous hylätä.

12 §Tuen enimmäismäärä ja hyväksyttävät kustannukset

Infrastruktuurituen osuus hyväksyttävistä kustannuksista on enintään 35 prosenttia, jos kyseessä on ajoneuvojen suuritehoinen latauspiste, ja muutoin enintään 30 prosenttia. Jos kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke, tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista on kuitenkin enintään kymmenen prosenttiyksikköä näitä korkeampi. Jos kyse on sellaisesta ajoneuvon suuritehoisen latauspisteteeninvestointihankkeesta, joka saa 10 §:n 2 momentin perusteella etusijan tarjouksia vertailtaessa, tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista on enintään kaksikymmentä prosenttiyksikköä edellä mainittuja määriä korkeampi, kuitenkin enintään 55 prosenttia.

Hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla ne investointihankkeeseen liittyvät välittömät kustannukset, jotka aiheutuvat koneiden ja laitteiden hankinnasta ja asennuksesta, rakennusteknisistä töistä ja raivaus- ja maanrakennustöistä. Latauspisteiden investointihankkeessa voidaan lisäksi hyväksyä sähköliittymästä, sähkökeskuksesta, kaapelista ja kaapeloinnista aiheutuvat välittömät kustannukset.

Hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole tuen saajan yleiskustannukset, maa-alueiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset, rakennuksiin liittyvät kustannukset, valmistelu- ja suunnittelukustannukset, palkkakustannukset, koulutuksesta aiheutuvat kustannukset, edustusmenot, korot ja muut rahoituskustannukset, valtion maksuperustelakiin (150/1992) perustuvat maksut, kustannusvaraukset, tuen saajan matkakustannukset eikä tuen saajan maksama arvonlisävero.

Jos investointihanke rahoitetaan leasingilla, osamaksulla tai vastaavalla tavalla, menoina voidaan hyväksyä enintään hankinnan ostohintaa vastaavat kustannukset, ei kuitenkaan hallinto-, rahoitus-, vakuutus-, korjaus-, huolto- tai muita vastaavia kustannuksia.

Tuen saajaan etuyhteydessä olevalta taholta tehtyjen hankintojen kustannukset voidaan hyväksyä ainoastaan siltä osin kuin tuen saaja osoittaa kustannusten vastaavan omakustannehintaa. Liiketoimen osapuolet ovat etuyhteydessä toisiinsa, jos toinen pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa taikka kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa määräysvalta liiketoimen molemmissa osapuolissa.

13 §Hakemus tuen maksatusta varten

Infrastruktuurituen saajan tulee toimittaa hakemus tuen maksamista varten liitteineen Energiavirastolle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hankkeen mukaisen kaasun tankkauspisteen tai latauspisteen tulee tukipäätöksen mukaan olla otettu käyttöön.

Jos hanke rahoitetaan leasingilla, osamaksulla tai vastaavalla tavalla, Energiavirasto voi hyväksyä vaihtoehtona 2 momentin 3 kohdassa mainitulle raportille, että hakija liittää tilitykseen kopion rahoitussopimuksesta tai muusta vastaavasta liitteestä.

Jos tuen saaja poikkeuksellisten ja ennakoimattomien olosuhteiden tai muun vastaavan ylivoimaiseksi esteeksi katsottavan syyn vuoksi ei kykene ottamaan hankkeen mukaista kaasun tankkauspistettä tai latauspistettä käyttöön tukipäätöksessä määrätyssä määräajassa, Energiavirasto voi tuen saajan hakemuksesta myöntää jatkoaikaa määräaikaan. Jatkoaikaa koskeva hakemus on toimitettava Energiavirastolle ennen mainitun määräajan päättymistä.

Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä heinäkuuta 2020.

Sen estämättä, mitä 13 §:n 5 momentissa säädetään, jos tukipäätöksessä määrätty määräaika päättyy ennen 31 päivää elokuuta 2020, voi tuen saaja toimittaa jatkoaikaa koskevan hakemuksen Energiavirastolle tukipäätöksessä mainitun määräajan päättymisen jälkeen, kuitenkin viimeistään 31 päivänä elokuuta 2020.

Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 2020

TyöministeriTuula HaatainenErityisasiantuntijaInkeri Lilleberg

Sivun alkuun