234/2015

Tässä asetuksessa säädetään yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 ( tukiasetus ) mukaisesta perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Perustukea ja viherryttämistukea voidaan myöntää maatalouden tukien tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista annetun valtioneuvoston asetuksen (5/2015) liitteen 1 mukaisilla tukialueilla AB ja C.

Harkittaessa viherryttämistuen myöntämisen edellytyksenä olevan viljelyn monipuolistamisvaatimuksen täyttymistä maatilan katsotaan sijaitsevan sillä tukialueella, jolla sen talouskeskus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta, maatilan katsotaan sijaitsevan sillä tukialueella, jolla pääosa sen pelloista sijaitsee.

Perustukea ja viherryttämistukea myönnetään aktiiviviljelijän tukihakemuksessa ilmoittamien maatalouskäytössä olevien tukiasetuksen 32 ja 33 artiklan mukaisesti tukikelpoisten perus- ja kasvulohkojen perusteella. Tukiasetuksen 44–46 artiklassa tarkoitettuja pinta-alaan liittyviä vähimmäis- ja enimmäismääriä laskettaessa otetaan huomioon myös lohkot, jotka ovat pienempiä kuin 0,05 hehtaaria.

Tukiasetuksen 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisia lyhytkiertoisia energiapuita ovat haapa, hybridihaapa, poppeli ja paju, jos niiden sadonkorjuun enimmäiskiertoaika on korkeintaan seitsemän vuotta.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä suoriin tukiin, maaseudun kehittämistukeen ja täydentäviin ehtoihin sovellettavien maksujen epäämis- ja perumisedellytysten sekä hallinnollisten seuraamusten osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 9 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettu puiden enimmäistiheys tukikelpoisella pysyvän nurmen ja pysyvän laitumen kasvulohkolla on 50 puuta hehtaarilla. Puuksi katsotaan yli kahden metrin korkuiset puuvartiset kasvit, joilla on yksi runko tai tyvestä yhteenliittyneenä useampi runko, sekä 0,5–2 metrin korkuiset tuotantoeläinten ravinnoksi soveltumattomat puuvartiset kasvit.

Edellä 3 momentissa tarkoitettujen puiden on sijaittava kasvulohkolla hajanaisesti. Kasvulohkolla ei voi olla puuryhmiä. Pysyvällä nurmella ja pysyvällä laitumella saa olla tuotantoeläinten ravinnoksi soveltuvia, korkeintaan kahden metrin korkuisia yksittäisiä tai pieninä ryhminä kasvavia lehtipensaita ja lehtipuiden taimia, jos niitä on alle 50 prosentilla tukikelpoisen kasvulohkon pinta-alasta. Sellaisella pysyvän laitumen tai pysyvän nurmen lohkolla, jolla on joko puita tai lehtipensaita taikka näitä molempia, on yli 50 prosentilla kasvulohkon tukikelpoisesta alasta oltava heinä- ja nurmirehukasveja.

Maatalousmaa on pidettävä avoimena, jos sitä ei käytetä tukiasetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitettuun maataloustoimintaan, jotta se pysyy soveltamisasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kunnossa. Pysyvien viljelykasvien ala katsotaan avoimeksi, vaikka sillä olisi hedelmäpuita, marjapensaita, tukiasetuksen 4 artiklan 1 kohdan j alakohdan mukaisia taimitarhoja tai 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuja lyhytkiertoisia energiapuita. Pysyvien laitumien ja pysyvien nurmien alalla saa olla muita kuin edellä mainittuja puuvartisia kasveja enintään 5 §:n 3 momentissa tarkoitettu määrä.

Pellon viljelykuntoa parantavat kunnostustoimenpiteet tai muut vastaavat toimenpiteet, yhdyskuntatekniset työt, matkailuun ja vapaa-aikaan liittyvä toiminta sekä muu vastaava toiminta ovat maatalousmaalla sallittuja ennen kylvöä, sadonkorjuun jälkeen ja talvikaudella. Kasvukauden aikana ennen sadonkorjuuta ala saa lyhytaikaisesti olla muussa kuin maatalouskäytössä, jos toiminta ei vahingoita satoa. Maatalousmaalla, jota käytetään muuhun kuin maataloustoimintaan, on noudatettava horisontaaliasetuksen 93 artiklassa tarkoitettuja täydentäviä ehtoja. Käyttö muuhun kuin maataloustoimintaan ei saa vaarantaa alan maatalouskäyttöä seuraavana kasvukautena.

Jos maatalousmaa siirretään kokonaan pois maatalouskäytöstä, siitä on ilmoitettava tukihakemuksessa. Maatalouskäytöstä poistettua maa-alaa ei saa käyttää maataloustoimintaan ilmoitusvuonna eikä sitä seuraavana neljänä vuonna. Maatalouskäytöstä poistettu maa-ala saadaan tässä momentissa säädetystä poiketen palauttaa maatalouskäyttöön, jos alalla sijaitsevat rakennukset tai rakennelmat puretaan tai kyseessä on kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen hyväksymä hakijasta riippumaton poikkeustilanne. (24.1.2019/146)

Tukiasetuksen 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu perustuen enimmäismäärä jaetaan alueellisesti 4 §:ssä tarkoitetuille tukialueille tukioikeuksien alueellisen kohdentumisen perusteella.

Vuosittaiset alueelliset enimmäismäärät ovat tukialueittain seuraavat:

Tukioikeuksien perusteella voidaan myöntää vuosittain alueellista tasatukea tukialueittain enintään seuraava euromäärä tukikelpoista hehtaaria kohden:

Maitopalkkion, sonni- ja härkäpalkkion sekä tärkkelysperunan tuen perusteella muodostettujen tilakohtaisten lisäosien arvo tukivuonna 2015 on 35 prosenttia vuoden 2006 tuen tasosta. Tukivuodesta 2016 alkaen lisäosaa ei myönnetä.

Tilakohtainen sokerijuurikkaan lisäosa on 70 prosenttia vuoden 2009 sokerin hinnanalennuksen korvauksen ja siirtymäkauden lisäkorvauksen perusteella muodostetun lisäosan yhteismäärästä tukivuosina 2015 ja 2016 ja tukivuosina 2017 ja 2018 se on 35 prosenttia. Tukivuodesta 2019 alkaen lisäosaa ei myönnetä.

Timotein siementuotannon tuen perusteella muodostetun tilakohtaisen lisäosan arvo säilyy vuoden 2012 tasolla tukivuonna 2015. Tukivuonna 2016 lisäosa on 50 prosenttia vuoden 2012 tuen tasosta. Tukivuodesta 2017 alkaen lisäosaa ei myönnetä.

Edellä 1–3 momentissa tarkoitettujen tilakohtaisten lisäosien arvon laskemisessa on otettava huomioon lisäosien arvoon vuonna 2014 tehty 8,2 prosentin lineaarinen alennus.

Sen lisäksi, mitä 10 §:ssä säädetään, tilakohtaisten lisäosien arvoa alennetaan tukivuonna 2015 kertomalla lisäosien arvo kertoimella 0,56.

Tukioikeuksien vastaanottajan on ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ne, joiden omistukseen tukioikeudet rekisteröidään horisontaaliasetuksen 71 artiklassa tarkoitetussa järjestelmässä.

Ajanjakso, jona peltoalalla on viljeltävä soveltamisasetuksen 40 artiklan 1 kohdassa säädetty määrä eri viljelykasveja, alkaa 30 päivänä kesäkuuta ja päättyy 31 päivänä elokuuta.

Viljelyn monipuolistamisvaatimuksen täyttymistä arvioitaessa katsotaan, että seuraavanlaisilla seoskasvustoilla viljeltävät kasvit ovat tukiasetuksen 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja eri viljelykasveja:

Saneerauskasvien seoskasvustossa saa olla öljyretikkaa, valkosinappia, samettikukkaa ja näiden seoksia. Monimuotoisuuspellon riistakasvien seoskasvustossa on oltava vähintään kahta seuraavista kasveista: viljat, tattari, auringonkukka, öljypellava, herne, rypsi, rapsi tai sinappi, rehukaali, rehurapsi, öljyretikka, rehusokerijuurikas, naattinauris tai turnipsi, heinäkasvit ja apilat. Monimuotoisuuspellon maisemakasvien seoskasvustossa on oltava vähintään kahta seuraavista kasveista: auringonkukka, hunajakukka, sinimailanen, persianapila, keltalupiini, virnat, ruiskaunokki, malvat, kehäkukka, mesikät. Monimuotoisuuspellon niittykasvien seoskasvustossa on oltava nurmiröllin, lampaannadan tai jäykkänadan ja vähintään yhden monivuotisen niittykasvin siemeniä. Niittykasvi voi olla harakankello, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki, purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma tai muu vastaava niittykasvi. Lisäksi niittykasvien seoskasvustossa saa olla yksivuotisia niittykasveja, virnoja tai muita yksivuotisia kasveja, ruisvirnaa, hunajakukkaa, kehäkukkaa tai muita yksivuotisia kukkivia linnuille ravintoa tarjoavia kasveja tai pellavaa, durraa, punahirssiä, tattaria, hamppua, maissia, auringonkukkaa, kinuaa, rypsiä, rapsia, kuminaa, viljoja tai muita vastaavia peltokasveja.

Viljelyn monipuolistamisvaatimuksen täyttymistä arvioitaessa eri viljelykasveiksi ei lueta viljelykasveja, joita kasvatetaan seuraavilla aloilla:

5 momentti oli väliaikaisesti voimassa 11.4.2022–31.12.2022 A:lla 271/2022. (7.4.2022/271)

Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) 6 a §:n 1 momentissa tarkoitettujen Natura-alueella sijaitsevien pysyvien nurmien kasvuston saa uudistaa vain erityisestä syystä, jos uudistamiseen ei liity kyntämistä. Uudistamisesta ja sen toteutustavasta on ilmoitettava kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ennen uudistamisen aloittamista.

Ekologiseen alaan kuuluvaa kesantoalaa ei saa käyttää maataloustuotantoon ja ala on säilytettävä kesantona 1 päivästä tammikuuta 15 päivään elokuuta. Kesantoa saa käyttää laitumena tai sen kasvuston saa korjata 16 päivästä elokuuta. Kesannolla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita 1 päivästä tammikuuta 15 päivään elokuuta.

Ekologiseen alaan kuuluvan kesantoalan mesikasveja ovat aitohunajakukka, mesikät ja apilat sekä edellä mainittujen kasvien seoskasvustot.

Soveltamisasetuksen 45 artiklan 10 kohdassa tarkoitettuja ekologisen alan edellytykset täyttäviä typpeä sitovia kasveja ovat herneet, pavut, lupiinit alaskanlupiinia ja komealupiinia lukuun ottamatta, virnat, soijapavut, mesikät, mailaset, apilat ja näiden kasvien seokset. Ekologisen alan edellytykset täyttävät myös sellaiset edellä mainittujen typpeä sitovien kasvien ja muiden kasvien seoskasvustot, joissa typpeä sitovien kasvien osuus kylvösiemenseoksen painosta on yli 50 prosenttia. Yksi- ja monivuotisten kasvien kylvösiemenseoksen painosta monivuotisten typpeä sitovien kasvien osuuden on oltava yli 50 prosenttia. Viljelijän on merkittävä lohkokohtaisesti muistiin käytetyt siemenlajit ja niiden osuudet kylvösiemenseoksen painosta. Peltolohkolla on oltava typpeä sitovia kasveja 30 päivästä kesäkuuta 31 päivään elokuuta. Jos typpeä sitovat kasvit korjataan ennen edellä mainitun ajanjakson päättymistä, peltolohkoa saa muokata vasta 1 päivästä syyskuuta. Jos alalle kylvetään syyskylvöisiä kasveja, lohkoa saa muokata ja sille saa kylvää kuitenkin jo 15 päivästä heinäkuuta. Ekologisella alalla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita typpeä sitovan kasvin kylvöstä 31 päivään elokuuta. Jos sato korjataan myöhemmin kuin 31 päivänä elokuuta, kasvinsuojeluaineita saa käyttää vasta sadonkorjuun jälkeen. Jos typpeä sitova kasvi on kylvetty edeltävänä vuotena tai sitä ennen, kasvinsuojeluaineiden käyttökielto alkaa 1 päivästä tammikuuta.

Ekologisen alan lyhytkiertoisia energiapuita ovat haapa ja paju. Energiapuiden alaa ei saa lannoittaa kivennäislannoitteilla. Muita kuin rikkakasvien torjuntaan tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita ei saa käyttää kasvuston perustamisvuonna eikä ennen kuin 1 päivänä syyskuuta kasvuston lopettamisvuonna.

Tukiasetuksen 46 artiklan 7 kohdassa säädettyä poikkeusta ei sovelleta maatiloihin, jotka sijaitsevat maakunnista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (100/2015) tarkoitettujen Varsinais-Suomen, Uudenmaan tai Ahvenanmaan maakuntien alueilla. Maatila sijaitsee sen maakunnan alueella, jossa sen talouskeskus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta, maatilan katsotaan sijaitsevan siinä maakunnassa, jossa pääosa sen pelloista sijaitsee.

Viherryttämistuen alueelliset enimmäismäärät ovat tukiasetuksen liitteessä II säädetty kansallinen enimmäismäärä huomioon ottaen tukialueittain seuraavat:

Viherryttämistukea myönnetään tukialueittain seuraava euromäärä hehtaarilta:

Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava vuosittainen viherryttämistuen määrä ylittää tai alittaa 16 §:ssä säädetyn enimmäismäärän, viherryttämistuen määrää muutetaan suhteessa ylittymiseen tai alittumiseen.

Nuorella viljelijällä on Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain 24 §:n 1 momentissa tarkoitettu määräysvalta osakeyhtiössä, jos hänellä on yli puolet yhtiön osakkeista ja hänen omistamansa osakkeet tuottavat yli puolet yhtiön osakkeiden äänimäärästä. Jos nuorella viljelijällä on määräysvalta yhtiössä, joka on osakkaana tukea hakeneessa yhtiössä, hänellä katsotaan olevan määräysvalta tässä yhtiössä, jos ensiksi mainittu yhtiö omistaa yli puolet tukea hakeneen yhteisön osakkeista ja nämä tuottavat yli puolet yhtiön osakkeiden äänimäärästä.

Avoimessa yhtiössä määräysvallan katsotaan olevan nuorella viljelijällä, jos kaikki yhtiömiehet täyttävät nuoren viljelijän tuen saajalle asetetut ehdot. Kommandiittiyhtiössä määräysvallan katsotaan olevan nuorella viljelijällä, jos nuoren viljelijän tuen saajalle asetetut ehdot täyttäviä yhtiömiehiä on enemmistö vastuunalaisista yhtiömiehistä. Osuuskunnassa määräysvallan katsotaan olevan nuorella viljelijällä, jos enemmistö jäsenistä täyttää nuoren viljelijän tuen saajalle asetut ehdot.

Jos kyseessä on soveltamisasetuksen 50 artiklan mukainen luonnollisten henkilöiden ryhmä, määräysvallan katsotaan olevan nuorella viljelijällä, jos kaikki ryhmän jäsenet täyttävät nuoren viljelijän tuen saajalle asetetut ehdot.

Nuoren viljelijän tuen enimmäismäärä on 2 prosenttia tukiasetuksen liitteessä II säädetystä vuosittaisesta kansallisesta enimmäismäärästä.

Nuoren viljelijän tukea myönnetään tukiasetuksen liitteessä II säädetty kansallinen enimmäismäärä huomioon ottaen seuraava euromäärä hehtaarilta:

Pienin tukikelpoinen kasvulohko, josta voidaan maksaa perustukea, viherryttämistukea ja nuoren viljelijän tukea on 0,05 hehtaaria. Perustukea, viherryttämistukea ja nuoren viljelijän tukea ei makseta pysyvien viljelykasvien kasvihuonealasta, eikä tilapäisesti viljelemättömästä alasta. Perustukea, viherryttämistukea ja nuoren viljelijän tukea ei makseta sellaisesta viljelystä, jossa viljelykasvien juuret eivät ole yhteydessä maaperään. Tukea ei makseta myöskään alasta, jota koskee maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston päätöksen (760/1995) 10 §:ssä tarkoitettu 20-vuotinen maatalouden ympäristötuen erityistukisopimus.

Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä maaliskuuta 2015.

Tällä asetuksella kumotaan tilatukijärjestelmästä annettu valtioneuvoston asetus (242/2013) .