Valtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
kumotaan perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen ( 234/2015 ) 3 § sekä
muutetaan 7 §:n 2 momentti, 12 ja 15 §, 17 §:n 1 momentti ja 19 §, sellaisina kuin niistä ovat 15 § asetuksessa 123/2018 ja 17 §:n 1 momentti ja 19 § asetuksessa 1067/2018, seuraavasti:
7 §Maatalousmaan käyttö muuhun kuin maataloustoimintaan
Jos maatalousmaa siirretään kokonaan pois maatalouskäytöstä, siitä on ilmoitettava tukihakemuksessa. Maatalouskäytöstä poistettua maa-alaa ei saa käyttää maataloustoimintaan ilmoitusvuonna eikä sitä seuraavana neljänä vuonna. Maatalouskäytöstä poistettu maa-ala saadaan tässä momentissa säädetystä poiketen palauttaa maatalouskäyttöön, jos alalla sijaitsevat rakennukset tai rakennelmat puretaan tai kyseessä on kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen hyväksymä hakijasta riippumaton poikkeustilanne.
12 §Tukioikeuksien siirto
Tukioikeuksien vastaanottajan on ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ne, joiden omistukseen tukioikeudet rekisteröidään horisontaaliasetuksen 71 artiklassa tarkoitetussa järjestelmässä.
15 §Viherryttämistukeen liittyvä ekologinen ala
Ekologiseen alaan kuuluvaa kesantoalaa ei saa käyttää maataloustuotantoon ja ala on säilytettävä kesantona 1 päivästä tammikuuta 15 päivään elokuuta. Kesantoa saa käyttää laitumena tai sen kasvuston saa korjata 16 päivästä elokuuta. Kesannolla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita 1 päivästä tammikuuta 15 päivään elokuuta.
Ekologiseen alaan kuuluvan kesantoalan mesikasveja ovat aitohunajakukka, mesikät ja apilat sekä edellä mainittujen kasvien seoskasvustot.
Soveltamisasetuksen 45 artiklan 10 kohdassa tarkoitettuja ekologisen alan edellytykset täyttäviä typpeä sitovia kasveja ovat herneet, pavut, lupiinit alaskanlupiinia ja komealupiinia lukuun ottamatta, virnat, soijapavut, mesikät, mailaset, apilat ja näiden kasvien seokset. Ekologisen alan edellytykset täyttävät myös sellaiset edellä mainittujen typpeä sitovien kasvien ja muiden kasvien seoskasvustot, joissa typpeä sitovien kasvien osuus kylvösiemenseoksen painosta on yli 50 prosenttia. Yksi- ja monivuotisten kasvien kylvösiemenseoksen painosta monivuotisten typpeä sitovien kasvien osuuden on oltava yli 50 prosenttia. Viljelijän on merkittävä lohkokohtaisesti muistiin käytetyt siemenlajit ja niiden osuudet kylvösiemenseoksen painosta. Peltolohkolla on oltava typpeä sitovia kasveja 30 päivästä kesäkuuta 31 päivään elokuuta. Jos typpeä sitovat kasvit korjataan ennen edellä mainitun ajanjakson päättymistä, peltolohkoa saa muokata vasta 1 päivästä syyskuuta. Jos alalle kylvetään syyskylvöisiä kasveja, lohkoa saa muokata ja sille saa kylvää kuitenkin jo 15 päivästä heinäkuuta. Ekologisella alalla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita typpeä sitovan kasvin kylvöstä 31 päivään elokuuta. Jos sato korjataan myöhemmin kuin 31 päivänä elokuuta, kasvinsuojeluaineita saa käyttää vasta sadonkorjuun jälkeen. Jos typpeä sitova kasvi on kylvetty edeltävänä vuotena tai sitä ennen, kasvinsuojeluaineiden käyttökielto alkaa 1 päivästä tammikuuta.
Ekologisen alan lyhytkiertoisia energiapuita ovat haapa ja paju. Energiapuiden alaa ei saa lannoittaa kivennäislannoitteilla. Muita kuin rikkakasvien torjuntaan tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita ei saa käyttää kasvuston perustamisvuonna eikä ennen kuin 1 päivänä syyskuuta kasvuston lopettamisvuonna.
Tukiasetuksen 46 artiklan 7 kohdassa säädettyä poikkeusta ei sovelleta maatiloihin, jotka sijaitsevat maakunnista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (100/2015) tarkoitettujen Varsinais-Suomen, Uudenmaan tai Ahvenanmaan maakuntien alueilla. Maatila sijaitsee sen maakunnan alueella, jossa sen talouskeskus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta, maatilan katsotaan sijaitsevan siinä maakunnassa, jossa pääosa sen pelloista sijaitsee.
17 §Viherryttämistuen hehtaarikohtainen määrä
Viherryttämistukea myönnetään tukialueittain seuraava euromäärä hehtaarilta:
2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | |
tukialue | euroa | ||||
AB | 75,54 | 74,75 | 74,89 | 74,90 | 75,00 |
C | 65,11 | 65,22 | 65,33 | 65,39 | 65,40 |
19 §Nuoren viljelijän tuen määrä
Nuoren viljelijän tuen enimmäismäärä on yksi prosentti tukiasetuksen liitteessä II säädetystä vuosittaisesta kansallisesta enimmäismäärästä.
Nuoren viljelijän tukea myönnetään tukiasetuksen liitteessä II säädetty kansallinen enimmäismäärä huomioon ottaen seuraava euromäärä hehtaarilta:
vuosi | euroa |
2015 | 50,78 |
2016 | 51,50 |
2017 | 53,30 |
2018 | 53,00 |
2019 | 54,00 |
Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä tammikuuta 2019.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleeseen hakemukseen sovelletaan 19 §:n 1 momenttia sellaisena kuin se oli tämän asetuksen voimaan tullessa.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013 (32013R1307); EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608
Komission delegoitu asetus (EU) N:o 639/2014 (32014R0639); EUVL L 181, 20.6.2014, s. 1
Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 2019
Maa- ja metsätalousministeriJari LeppäNeuvotteleva virkamiesSuvi Ruuska