282/2014

Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettavat sisäisen turvallisuuden alan ammattikorkeakoulututkinnot ovat:

(21.12.2016/1352)

Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettava sisäisen turvallisuuden alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto on poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusalan mukaan tutkintonimike poliisi (ylempi AMK), Master of Police Services.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu:

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu:

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.

Poliisin ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä.

Poliisin ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä.

Pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 240 opintopistettä. (21.12.2016/1352)

Poliisiammattikorkeakoulu suunnittelee ja järjestää tutkintoon johtavat opinnot opintokokonaisuuksina, jotka suuntautuvat johonkin sisäisen turvallisuuden alan ammatillista asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen.

Opinnot ja niihin kuuluva opetus järjestetään opintojaksoina. Opintojaksot ovat pakollisia tai vaihtoehtoisia taikka vapaasti valittavia.

Tutkinnon opetussuunnitelmassa määrätään ainakin kunkin opintojakson tavoitteet, käsiteltävä asiakokonaisuus, laajuus opintopisteinä, opetuksen ja harjoittelun määrä sekä vaadittavat suoritukset.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle:

Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva sisäisen turvallisuuden viranomaisten asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija sisäisen turvallisuuden tehtäväalueen yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa hänelle 7 §:ssä tarkoitettu kielitaito.

Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija sisäisen turvallisuuden keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija valmistuttuaan kykenee itsenäisesti työskentelemään sisäisen turvallisuuden asiantuntijatehtävissä sekä osallistumaan työyhteisön kehittämiseen.

Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä.

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle:

Syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian soveltamista käytäntöön, analyyttisiä taitoja, projektin johtamisen ja tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitoja sekä sosiaalisia taitoja.

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön.

Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.

Tutkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia laajoja täydennyskoulutuskokonaisuuksia.

Ammatillisten erikoistumisopintojen laajuus on 30–60 opintopistettä.

Poliisiammattikorkeakoulun on järjestettävä tutkintoon johtavat opinnot niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa:

Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan Poliisiammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.

Poliisiammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.

Poliisiammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen hänen suorittamistaan opinnoista myös opiskelun kestäessä.

Poliisiammattikorkeakoulu antaa Poliisiammattikorkeakoulussa tutkinnon tai opintoja suorittaneelle tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

Tarkempia määräyksiä ja ohjeita tutkinnoista, opetussuunnitelmista, opinnoista, opintojen ohjauksesta, opetukseen osallistumisesta, muiden opintojen hyväksilukemisesta, harjoittelusta, opinnäytetyöstä, arvioinnista ja todistuksista annetaan Poliisiammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.

Opetus on järjestettävä siten, että opiskelijat voivat harjoittaa opintoja tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja tehokkaasti.

Opiskelijavalinnan tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi pyytää oikaisua.

Poliisimieheltä vaadittavaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi otettavan hakijan tulee täyttää seuraavat terveysvaatimukset:

Opiskelijaksi poliisimieheltä vaadittavaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettavalta edellytetään rehellisyyttä ja luotettavuutta, jota arvioidaan hakijasta tehdyn turvallisuusselvityksen perusteella. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös vireillä olevat rikosasiat, joissa hakija on rikoksesta epäiltynä tai vastaajana.

Pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi otettavan tulee täyttää seuraavat terveysvaatimukset:

Opiskelijaksi pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettavalta edellytetään rehellisyyttä ja luotettavuutta, jota arvioidaan hakijasta tehdyn turvallisuusselvityksen perusteella. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös vireillä olevat rikosasiat, joissa hakija on rikoksesta epäiltynä tai vastaajana.

Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseensa. Opintosuoritukset on säilytettävä kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta.

Poliisiammattikorkeakoulun tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, jonka tulee olla Poliisiammattikorkeakoulun yliopettaja, ja neljä muuta jäsentä, joista kahden tulee olla Poliisiammattikorkeakoulun opettajia ja kahden Pelastusopiston opettajia. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä määrää ammattikorkeakoulun hallitus. Tutkintolautakunta on päätösvaltainen, kun päätöksentekoon osallistuu puheenjohtajan lisäksi kaksi jäsentä.

Tutkintolautakunta voi kokoontua jaostoina. Jaostossa tulee olla tutkintolautakunnan puheenjohtaja ja kaksi muuta tutkintolautakunnan jäsentä.

Poliisiammattikorkeakoulun valtuuskunnassa tulee olla opetus- ja tutkimusalan, sisäisen turvallisuuden alan ja poliisitoimintaan liittyvien sidosryhmien edustajia. Valtuuskunnassa tulee olla myös Poliisiammattikorkeakoulun edustajia. Maan molempien kansalliskielien tulee olla edustettuina valtuuskunnan jäsenistössä.

Rehtorin viran kelpoisuusvaatimuksena on jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto sekä tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito, johtamiskokemus ja perehtyneisyys Poliisiammattikorkeakoulun toimialaan. Rehtorin virkaan voidaan myös nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jos hänet muutoin katsotaan erityisen ansioituneeksi tehtävään.

Yliopettajalta vaaditaan, että hänellä on erinomainen suullinen ja kirjallinen taito siinä kielessä, jolla hänet on määrätty antamaan opetusta.

Muilta opettajilta vaaditaan, että hänellä on hyvä suullinen ja kirjallinen taito siinä kielessä, jolla hänet on määrätty antamaan opetusta.

Yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä muulta opettajalta soveltuva korkeakoulututkinto.

Erityisestä syystä yliopettajan virkaan voidaan 1 momentin estämättä nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin virkaan henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa sekä muun opettajan virkaan henkilö, joka ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa, jos nimitettävä henkilö on erittäin hyvin perehtynyt viran tehtäväalaan.

Yliopettajalta ja lehtorilta sekä muulta opettajalta, jonka opetustehtävään pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä.

Opettajalta vaaditaan lisäksi vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Tämän estämättä opettajaksi voidaan nimittää myös henkilö, joka on otettu ehdolla, että hän kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta suorittaa vaaditut opettajan pedagogiset opinnot.

Opettajan tehtävänä on opetus- ja ohjaustyönsä sekä niihin liittyvien muiden tehtäviensä ohella:

Tämä asetus tulee voimaan 7 päivänä huhtikuuta 2014.

Asetuksen voimaantullessa opettajana toimivan on suoritettava 22 §:ssä tarkoitettu soveltuva korkeakoulututkinto 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä, jos hänellä ei ole sellaista suoritettuna.