21/2014

Tässä laissa säädetään sähköisistä tietullien keräämisjärjestelmistä sekä eurooppalaisesta sähköisestä tietullipalvelusta (EETS).

Tätä lakia sovelletaan sähköisiin tietullien keräämisjärjestelmiin, joiden käyttö edellyttää erillisten sähköteknisten laitteiden asentamista tai kiinnittämistä ajoneuvoihin.

Tämä laki ei koske pieniä, yksinomaan paikallisia sähköisiä tietullien keräämisjärjestelmiä.

Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia (523/1999) ja paikkatietojen käsittelyyn sähköisen viestinnän tietosuojalakia (516/2004) , ellei tästä laista muuta johdu.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Sähköisten tietullien keräämisjärjestelmien on perustuttava yhteen tai useampaan seuraavista tekniikoista:

Liikenne- ja viestintävirasto myöntää rekisteröinnin Suomeen sijoittautuneille EETS-palveluntarjoajille, joilla on:

EETS-palveluntarjoaja ei täytä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettua hyvämaineisuuden vaatimusta, jos sen vastuuhenkilö on tuomittu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana vankeusrangaistukseen tai viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana sakkorangaistukseen vakavasta työsuhdetta, elinkeinon harjoittamista, kirjanpitoa tai velkasuhdetta koskevien säännösten tai määräysten rikkomisesta ja teko osoittaa hänen olevan ilmeisen sopimaton toimimaan EETS-palveluntarjoajan edustajana.

Jos palveluntarjoaja ei enää täytä 1 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä, Liikenne- ja viestintäviraston on varattava sille tilaisuus korjata puutteellisuus kohtuullisessa ajassa. Liikenne- ja viestintäviraston on määräajan jälkeen peruutettava myöntämänsä rekisteröinti, jos palveluntarjoaja ei ole korjannut puutteellisuutta ja puutetta on pidettävä olennaisena.

EETS-palveluntarjoajan on tehtävä EETS-tietullikohteita koskevat EETS-palvelusopimukset tietullioperaattorien kanssa 24 kuukauden kuluessa siitä, kun se on rekisteröity 4 §:n 1 momentin mukaisesti.

EETS-palveluntarjoajan on huolehdittava siitä, että palvelu kattaa kaikki EETS-tietullikohteet. EETS-palveluntarjoajan on palautettava palvelu täysin kattavaksi kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun EETS-tietullikohteet ovat muuttuneet tai jokin muu syy on estänyt täyden kattavuuden.

EETS-palveluntarjoajan on ilmoitettava EETS:n käyttäjille palvelun kattavuus tietullikohteissa ja siinä tapahtuneet muutokset.

EETS-palveluntarjoajan on tehtävä Liikenne- ja viestintävirastolle vuosittain ilmoitus palvelunsa kattavuudesta EETS-tietullikohteissa.

EETS-palveluntarjoajan velvollisuuteen antaa EETS:n käyttäjille palvelua ja teknistä tukea sovelletaan, mitä EETS-päätöksen 4 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädetään.

EETS-palveluntarjoajan on annettava EETS:n käyttäjien käyttöön tarvittavat ajoneuvolaitteet, jotka täyttävät EETS-päätöksessä säädetyt vaatimukset. Palveluntarjoajan on pidettävä luetteloa käyttäjien kanssa tekemiinsä EETS-palvelusopimuksiin liittyvistä käytöstä poistetuista ajoneuvolaitteista.

EETS-palveluntarjoajan on julkaistava sopimusehdot, joita se soveltaa EETS:n käyttäjien kanssa tekemiinsä palvelusopimuksiin.

EETS-palveluntarjoajan on EETS:n käyttäjille toimitettavissa laskuissa erotettava EETS-palveluntarjoajan palvelumaksut käyttäjälle aiheutuneista tiemaksuista. Laskusta tulee käydä ilmi tiemaksujen aiheutumisaika ja -paikka sekä yksittäisten tiemaksujen koostumus, ellei käyttäjä pyydä palveluntarjoajalta laskutusta siten, ettei tiemaksuja eritellä.

EETS-palveluntarjoajan on ilmoitettava EETS:n käyttäjälle mahdollisimman pian kaikista hänen käyttäjätiliinsä liittyvistä tekemättä jätetyistä tietulli-ilmoituksista ja annettava tilaisuus korjata tilanne ennen täytäntöönpanotoimiin ryhtymistä.

Tietullioperaattorin on vastuullaan olevien EETS-tietullikohteiden osalta laadittava ja pidettävä ajan tasalla EETS-päätöksen liitteen I mukaisia EETS-tietullikohteen määrityksiä.

Tietullioperaattorin on hyväksyttävä syrjimättömästi EETS-päätöksen 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki EETS-palveluntarjoajat, jotka haluavat tarjota EETS-palveluja sen vastuulle kuuluvissa tietullikohteissa.

Tietullioperaattorin on hyväksyttävä kanssaan sopimussuhteessa olevilta EETS-palveluntarjoajilta kaikki toimintakelpoiset EETS-päätöksen liitteen IV mukaisesti sertifioidut ajoneuvolaitteet, jotka eivät sisälly 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun käytöstä poistettujen ajoneuvolaitteiden luetteloon.

Tietullioperaattorin on pidettävä sähköisesti yleisön saatavilla luetteloa EETS-palveluntarjoajista, joiden kanssa se on tehnyt sopimuksen.

Tietullioperaattorin on toimittava tietullijärjestelmien testaamisessa, EETS:n häiriötilanteissa sekä yhteentoimivuuden osatekijöiden käyttöönsoveltuvuuden arvioinnissa siten kuin EETS-päätöksen 5 artiklan 6–8 kohdassa säädetään.

EETS:n käyttäjä voi tilata palvelunsa miltä tahansa EETS-palveluntarjoajalta.

EETS:n käyttäjän on varmistettava, että kaikki sen EETS-palveluntarjoajalle antamat käyttäjä- ja ajoneuvotiedot ovat oikeita.

EETS:n käyttäjän on käytettävä ajoneuvolaitteita EETS-palveluntarjoajan ohjeiden mukaisesti ja huolehdittava siitä, että ajoneuvolaitteet toimivat ajoneuvon liikkuessa EETS-tietullikohteessa.

Maksamalla tietullin EETS-palveluntarjoajalleen EETS:n käyttäjän katsotaan täyttävän maksuvelvollisuutensa tietullioperaattorille.

Tietullioperaattorin EETS:n käyttäjältä perimä tietulli ei saa ylittää muilta käyttäjiltä samasta tietullikohteesta perittävää tietullia.

Tietullioperaattorin on tietullia määrittäessään sovellettava EETS-päätöksen liitteen VI ajoneuvon luokitusperusteita. Jos EETS-palveluntarjoajan käyttämä ajoneuvon luokitus poikkeaa tietullioperaattorin käyttämästä, sovelletaan tietullioperaattorin käyttämää luokitusta, jollei sen voida osoittaa olevan virheellinen.

Tietullioperaattorin EETS-palveluntarjoajalta perimiin maksuihin sekä tietullioperaattorin ja palveluntarjoajan välisiin tietulli-ilmoituksia koskeviin vastuisiin sovelletaan, mitä EETS-päätöksen 7 artiklan 2–4 kohdassa säädetään.

Tietullioperaattorin ja EETS-palveluntarjoajan on järjestettävä EETS-toimintojen taloudellinen seuranta ja kirjanpito organisaation muusta toiminnasta erilliseksi siten, että EETS-toimintojen taloudellinen tulos voidaan luotettavasti selvittää.

Jos sama organisaatio hoitaa sekä tietullioperaattorin että EETS-palveluntarjoajan tehtäviä, sen tulee laatia näistä erilliset tuloslaskelmat ja taseet, jotka liitetään tilinpäätökseen. Tuloslaskelma ja tase, joiden tulee olla organisaation kirjanpidosta johdettavissa, on laadittava kirjanpitolain (1336/1997) säännösten mukaisesti.

EETS:n on täytettävä EETS-päätöksen liitteessä III säädetyt olennaiset vaatimukset.

EETS:n ajoneuvolaitteita saa käyttää tiemaksujen lisäksi muiden ajoneuvon sijaintiin sidonnaisten palvelujen toteuttamiseen. Ajoneuvolaitteiden käyttö muihin tarkoituksiin ei saa haitata tiemaksutoimintoja tietullikohteissa.

EETS:n yhteentoimivuuden osatekijöiden on täytettävä EETS-päätöksen liitteessä II säädetyt vaatimukset. Sellaisten yhteentoimivuuden osatekijöiden, joissa on CE-merkintä, katsotaan täyttävän nämä vaatimukset.

Liikenne- ja viestintävirasto voi tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä tässä pykälässä tarkoitetuista teknisistä vaatimuksista.

Yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointiin sovelletaan, mitä EETS-päätöksen liitteessä IV säädetään.

Vaatimustenmukaisuutta koskevan EY-vakuutuksen laatii yhteentoimivuuden osatekijöiden valmistaja tai sen valtuutettu edustaja. Käyttöönsoveltuvuutta koskevan EY-vakuutuksen laatii yhteentoimivuuden osatekijöiden valmistaja, sen valtuutettu edustaja tai EETS-palveluntarjoaja. EY-vakuutusten laatimiseen sovelletaan, mitä EETS-päätöksen liitteessä IV säädetään.

Yhteentoimivuuden osatekijöille voidaan antaa CE-merkintä, jos niillä on vaatimustenmukaisuutta tai käyttöönsoveltuvuutta taikka näitä molempia koskeva EY-vakuutus.

Jos yhteentoimivuuden osatekijät, joille on annettu CE-merkintä ja jotka on saatettu markkinoille, eivät täytä 12 §:ssä säädettyjä vaatimuksia, Liikenne- ja viestintävirasto määrää yhteentoimivuuden osatekijöiden valmistajan tai sen valtuutetun edustajan korjaamaan puutteellisuudet määräajassa.

Jos yhteentoimivuuden osatekijöiden valmistaja tai sen valtuutettu edustaja ei noudata Liikenne- ja viestintäviraston 1 momentissa tarkoitettua määräystä, Liikenne- ja viestintävirasto voi rajoittaa yhteentoimivuuden osatekijöiden käyttöalaa, kieltää niiden käytön tai määrätä ne poistettavaksi markkinoilta.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun rajoituksen saaneen on annettava Liikenne- ja viestintävirastolle tämän määräämässä ajassa selvitys päätöksen toimeenpanosta.

Liikenne- ja viestintäviraston on ilmoitettava välittömästi tämän pykälän nojalla tekemistään toimenpiteistä ja niiden perusteista Euroopan komissiolle ja asianomaiselle ilmoitetulle laitokselle. Liikenne- ja viestintäviraston tulee lisäksi ilmoittaa 1 momentin nojalla tekemistään toimenpiteistä Euroopan unionin jäsenvaltioille.

Liikenne- ja viestintävirasto voi tehostaa 14 §:n nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla taikka teettämis- tai keskeyttämisuhkalla siten kuin uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.

Liikenne- ja viestintäministeriö nimeää hakemuksesta EETS-päätöksen IV liitteen mukaisesta yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arvioinnista tai valvonnasta vastaavat laitokset ja huolehtii näiden ilmoittamisesta Euroopan komissiolle ja muille Euroopan unionin jäsenvaltioille.

Nimeämispäätöksessä määritellään ilmoitetun laitoksen pätevyysalue, vahvistetaan laitoksen valvontaan liittyvät järjestelyt ja asetetaan tarvittaessa muitakin sen toimintaa koskevia vaatimuksia, rajoituksia ja ehtoja, joilla varmistetaan tehtävien asianmukainen suorittaminen. Ilmoitettu laitos voidaan nimetä määräajaksi.

Laitoksen on oltava Suomessa rekisteröity oikeushenkilö tai sen osa, ja sen on täytettävä EETS-päätöksen liitteessä V asetetut vähimmäisvaatimukset. Laitoksen, joka täyttää asianomaisissa eurooppalaisissa standardeissa määritetyt arviointiperusteet, katsotaan täyttävän kyseiset vähimmäisvaatimukset.

Ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava liikenne- ja viestintäministeriölle kaikista sellaisista muutoksista, joilla voi olla vaikutusta 1 momentissa säädettyjen edellytysten täyttymiseen.

Ilmoitetun laitoksen on vuosittain toimitettava liikenne- ja viestintäministeriölle selvitys 16 §:n 1 momentissa tarkoitetusta toiminnastaan ja sen tuloksista.

Ilmoitetun laitoksen on tehtäviään suorittaessaan otettava huomioon kohdetta koskevat säännökset, suositukset, ohjeet ja standardit sekä seurattava niiden kehittymistä toimialallaan.

Ilmoitetun laitoksen on tässä laissa tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan noudatettava, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) , henkilötietolaissa, sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003) , hallintolaissa (434/2003) , kielilaissa (423/2003) ja saamen kielilaissa (1086/2003) säädetään. Ilmoitetun laitoksen henkilöstöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä sen suorittaessa julkisia hallintotehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974) .

Ilmoitettu laitos voi käyttää apunaan ulkopuolisia testaus-, tarkastus- tai muita palveluja, jos ulkopuolinen palveluntuottaja täyttää 17 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset. Ilmoitettu laitos vastaa myös ulkopuolisella teettämistään toimenpiteistä sekä vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arvioinnin kokonaisuudesta.

Jos ilmoitettu laitos ei enää täytä 17 §:n 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä tai noudata nimeämispäätöksessä asetettuja ehtoja taikka sen toiminnassa muutoin esiintyy vakavia puutteita, liikenne- ja viestintäministeriön on kehotettava sitä määräajassa korjaamaan havaittu epäkohta. Liikenne- ja viestintäministeriön on peruutettava nimeäminen, jos ilmoitettu laitos ei ole korjannut epäkohtaa annetussa määräajassa.

Liikenne- ja viestintäministeriön on ilmoitettava Euroopan komissiolle ja Euroopan unionin jäsenvaltioille ilmoitetun laitoksen nimeämisen peruuttamisesta.

Liikenne- ja viestintävirasto pitää rekisteriä Suomen alueella olevista EETS-tietullikohteista. Rekisteriä voidaan pitää automaattisen tietojenkäsittelyn avulla.

Rekisteriin talletetaan tietullikohteista seuraavat tiedot:

Liikenne- ja viestintävirasto pitää EETS-tietullikohderekisteriä yleisön saatavilla sähköisessä muodossa. Rekisteritietojen toimittamiseen Euroopan komissiolle ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille sovelletaan, mitä EETS-päätöksen 19 artiklan 5 kohdassa säädetään.

Tietullikohteesta vastaavan tietullioperaattorin on ilmoitettava Liikenne- ja viestintävirastolle muutoksista, jotka koskevat 2 momentissa tarkoitettuja tietoja. Ilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivästystä.

Liikenne- ja viestintävirasto pitää rekisteriä EETS-palveluntarjoajista yleisön saatavilla sähköisessä muodossa. Rekisteritietojen toimittamiseen Euroopan komissiolle ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille sovelletaan, mitä EETS-päätöksen 19 artiklan 5 kohdassa säädetään.

Rekisteriin EETS-palveluntarjoajista kirjataan 4 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun riskienhallintasuunnitelman tarkastuksen tulokset.

Tämän lain noudattamista valvoo Liikenne- ja viestintävirasto.

Liikenne- ja viestintäministeriö valvoo nimeämiään ilmoitettuja laitoksia.

Liikenne- ja viestintäministeriöllä ja Liikenne- ja viestintävirastolla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä tämän lain noudattamisen valvontaa varten tarpeelliset asiakirjat EETS-palveluntarjoajalta, tietullioperaattorilta, yhteentoimivuuden osatekijöiden valmistajalta tai sen valtuutetulta edustajalta ja ilmoitetulta laitokselta.

Liikenne- ja viestintävirastolla on rekisterinpitäjän ominaisuudessa oikeus tarkastaa vuosittain EETS-palveluntarjoajilta edellytettävien vaatimusten täyttyminen. Liikenne- ja viestintävirastolla on oikeus saada 4 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun hyvämaineisuuden vaatimuksen arvioimiseksi tarpeellisia tietoja rikosrekisteristä ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain (672/2002) 46 §:ssä tarkoitetusta sakkorekisteristä.

Liikenne- ja viestintävirastolla on valvontatehtäviensä suorittamiseksi oikeus päästä EETS-palveluntarjoajan, tietullioperaattorin tai yhteentoimivuuden osatekijöiden valmistajan tai sen valtuutetun edustajan toimitiloihin tai muihin tiloihin, lukuun ottamatta pysyväisluonteiseen asumiseen käytettyjä tiloja.

Muuhun kuin rekisteröinnin peruuttamista, yhteentoimivuuden osatekijöiden puutteellisuuksien korjaamista ja nimeämisen peruuttamista koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.

Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) .

Liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenne- ja viestintäviraston tämän lain nojalla tekemää päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.

Muutoksenhausta uhkasakon asettamista ja maksettavaksi tuomitsemista sekä teettämis- tai keskeyttämisuhan asettamista ja täytäntöön pantavaksi määräämistä koskevaan päätökseen säädetään kuitenkin uhkasakkolaissa.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2014.

Tällä lailla kumotaan sähköisten tienkäyttömaksujen keräämisjärjestelmistä annettu laki (995/2006) .