372/2011

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, säädetään 8 päivänä huhtikuuta 2011 annetun rautatielain (304/2011) nojalla:

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/49/EY (32004L0049); EUVL L 164, 30.4.2004, s. 44

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/57/EY (32008L0057); EUVL L 191, 18.7.2008, s. 1

Komission direktiivi 2009/149/EY (32009L0149); EUVL L 313, 28.11.2009, s. 65

Komission direktiivi 2011/18/EU (32011L0018); EUVL 57, 2.3.2011, s. 21

LIITE I (9.7.2015/859)

Yhteiset turvallisuusindikaattorit

1. Onnettomuuksiin liittyvät indikaattorit

1.1 Merkittävien onnettomuuksien kokonaismäärä ja junakilometreihin suhteutettu määrä sekä onnettomuustyypit jaoteltuina seuraavasti:

– junan törmäys raideliikenteen kalustoyksikköön,

– junan törmäys aukean tilan ulottuman sisäpuolella olevaan esteeseen,

– junan raiteelta suistuminen,

– tasoristeysonnettomuus, mukaan lukien onnettomuus, jossa on osallisina jalankulkijoita tasoristeyksessä, jaoteltuna 6.2 kohdassa määriteltyjen tasoristeystyyppien mukaan,

– henkilövahinko-onnettomuus, jossa on osallisena liikkeessä olevaa liikkuvaa kalustoa, itsemurhia ja itsemurhayrityksiä lukuun ottamatta,

– liikkuvan kaluston tulipalo,

– muu onnettomuus.

Kaikki merkittävät onnettomuudet on ilmoitettava ensisijaisen onnettomuuden tyypin mukaan luokiteltuina, vaikka toissijainen onnettomuus olisi seurauksiltaan ensisijaista onnettomuutta vakavampi.

1.2 Vakavien loukkaantumisten ja kuolemantapausten kokonaismäärä ja junakilometreihin suhteutettu määrä onnettomuustyypeittäin jaoteltuina seuraaviin henkilöryhmiin:

– matkustaja (myös suhteutettuna henkilökilometrien ja henkilöjunakilometrien kokonaismäärään),

– työntekijä tai alihankkija,

– tasoristeyksen käyttäjä,

– alueella luvattomasti oleva henkilö,

– muu henkilö laiturilla,

– muu henkilö muualla kuin laiturilla.

2. Vaarallisiin aineisiin liittyvät indikaattorit

Vaarallisten aineiden raiteilla kuljettamiseen liittyvien onnettomuuksien kokonaismäärä ja junakilometreihin suhteutettu määrä onnettomuustyypeittäin jaoteltuina seuraaviin ryhmiin:

– onnettomuus, johon liittyy ainakin yksi vaarallisia aineita kuljettava raideliikenteen kalustoyksikkö,

– sellaisten onnettomuuksien määrä, jotka aiheuttavat vaarallisten aineiden päästöjä.

3. Itsemurhiin liittyvät indikaattorit

Itsemurhien ja itsemurhayritysten kokonaismäärä ja junakilometreihin suhteutettu määrä.

Itsemurhalla tarkoitetaan tarkoituksellisesti itsensä vahingoittamiseksi tehtävää tekoa, josta seuraa kuolema ja jonka toimivaltainen viranomainen rekisteröi ja luokittelee itsemurhaksi.

Itsemurhayrityksellä tarkoitetaan tarkoituksellisesti itsensä vahingoittamiseksi tehtävää tekoa, josta seuraa vakava vamma.

4. Riskitekijöihin liittyvät indikaattorit

Merkittävien onnettomuuksien riskitekijöiden kokonaismäärä ja junakilometreihin suhteutettu määrä sekä riskitekijätyypit jaoteltuina seuraavasti:

– kiskon katkeama,

– raiteen nurjahdus ja muu raidegeometrian äkillinen muutos,

– väärin annettu opaste,

– punaisen (seis-opasteen) ohiajo aiheuttaen vaaraa saman tai viereisen raiteen liikenteelle,

– punaisen (seis-opasteen) ohiajo aiheuttamatta vaaraa saman tai viereisen raiteen liikenteelle,

– käytössä olevan liikkuvan kaluston rikkoutunut pyörä,

– käytössä olevan liikkuvan kaluston rikkoutunut akseli.

Kaikista riskitekijöistä on annettava tiedot riippumatta siitä, johtivatko ne onnettomuuteen. Riskitekijästä, joka on johtanut merkittävään onnettomuuteen, on ilmoitettava myös riskitekijöihin liittyvien indikaattorien yhteydessä. Riskitekijästä, joka ei ole johtanut merkittävään onnettomuuteen, ilmoitetaan ainoastaan riskitekijöihin liittyvien indikaattorien yhteydessä.

5. Onnettomuuksien taloudellisten vaikutusten laskemiseen liittyvät indikaattorit

Kokonaismäärät ja junakilometreihin suhteutetut määrät euroina:

– kuolemantapausten ja vakavien loukkaantumisten määrä kerrottuna henkilövahinkojen ehkäisemisen arvolla (Value of Preventing a Casualty, VPC),

– ympäristövahinkojen kustannukset,

– liikkuvalle kalustolle tai infrastruktuurille aiheutuneiden vahinkojen kustannukset,

– onnettomuuksista aiheutuvien viivästymisten kustannukset.

Liikenteen turvallisuusviraston on ilmoitettava Euroopan rautatievirastolle merkittävien onnettomuuksien taloudelliset vaikutukset.

6. Infrastruktuurin tekniseen turvallisuuteen ja sen toteuttamiseen liittyvät indikaattorit

6.1. Niiden raiteiden prosenttiosuus, joilla on käytössä junien kulunvalvontajärjestelmät, ja niiden ajettujen junakilometrien prosenttiosuus, joilla käytetään junassa olevaa junien kulun-valvontajärjestelmää, johon sisältyy

– varoitus,

– varoitus ja automaattinen pysäyttäminen,

– varoitus ja automaattinen pysäyttäminen sekä erillinen nopeuden valvonta,

– varoitus ja automaattinen pysäyttäminen sekä jatkuva nopeuden valvonta.

6.2. Tasoristeysten määrä (kokonaismäärä sekä ratakilometreihin ja raidekilometreihin suhteutettuna) jaoteltuna seuraavien viiden tyypin mukaisesti:

a) varoituslaitteeton tasoristeys

b) varoituslaittein varustettu tasoristeys

i) käsin kytkettävä,

ii) automaattinen ääni- ja/tai valovaroituslaitos,

iii) automaattiset puomit,

iv) tasoristeyksen vapaana olon valvonta.

Onnettomuuksien taloudellisten vaikutusten laskemisen yhteiset menetelmät

Onnettomuuksien taloudellisten vaikutusten laskemisessa käytetään komission direktiivissä 2014/88/EU määriteltyjä onnettomuuksien taloudellisten vaikutusten laskemisen yhteisiä menetelmiä.

LIITE II

Osajärjestelmien kuvaus

2.1. Infrastruktuuri

Raiteet, vaihteet, tekniset rakenteet (sillat, tunnelit), asemien perusrakenteet (laiturit, kulkuyhteydet, mukaan lukien liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeet), sekä turva- ja suojalaitteet.

2.2. Energia

Sähköistysjärjestelmä ja ilmajohdot sekä sähkönkulutuksen mittausjärjestelmän ratalaitteisto.

2.3. Ratalaitteiden ohjaus, hallinta ja merkinanto

Kaikki ratalaitteet, joita tarvitaan varmistamaan verkossa luvallisesti liikkuvien junien turvallisuus, ohjaus ja valvonta.

2.4. Veturilaitteiden ohjaus, hallinta ja merkinanto

Kaikki veturilaitteet, joita tarvitaan varmistamaan verkossa luvallisesti liikkuvien junien turvallisuus, ohjaus ja valvonta.

2.5. Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta

Menettelyt ja niihin liittyvät laitteet, joiden avulla voidaan varmistaa eri rakenteellisten osajärjestelmien yhdenmukainen käyttö niiden tavanomaisen toiminnan ja vajaatoiminnan aikana, mukaan lukien erityisesti junan kokoonpano ja junien ajaminen sekä liikenteen suunnittelu ja hallinta.

Palvelujen rajan yli suorittamisen edellyttämä ammatillinen kelpoisuus kaikilta osiltaan.

2.6. Telemaattiset sovellukset

Osajärjestelmä koostuu kahdesta osasta:

a) henkilöliikenteen sovellukset, mukaan lukien matkustajille tarkoitetut tiedotusjärjestelmät ennen matkaa ja sen aikana, varausjärjestelmät, maksujärjestelmät, matkatavaroiden käsittely sekä yhteyksien järjestäminen junien välillä ja muiden liikennemuotojen kanssa; ja

b) tavaraliikenteen sovellukset, mukaan lukien tiedotusjärjestelmät (tavaroiden ja junien ajantasainen seuranta), lajittelu- ja jakelujärjestelmät, varaus-, maksu- ja laskutusjärjestelmät, yhteyksien järjestäminen muiden liikennemuotojen kanssa sekä saateasiakirjojen tuottaminen sähköisessä muodossa.

2.7. Liikkuva kalusto

Rakenteet, junien kaikkien laitteiden ohjaus- ja valvontajärjestelmä, virranottolaitteet, vetolaitteet, energian muuntolaitteet, kalustoyksikköön sijoitetut sähkönkulutuksen mittauslaitteet, jarrulaitteet, kytkinlaitteet, pyörästölaitteet (telit, akselit) ja jousitus, ovet, ihmisen ja koneen väliset rajapinnat (kuljettaja, junahenkilökunta, matkustajat, mukaan lukien liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeet), passiiviset ja aktiiviset turvalaitteet sekä matkustajien ja junahenkilökunnan terveyttä turvaavat laitteet.

2.8. Kunnossapito

Menettelyt, niihin liittyvät välineet, kunnossapitotyön logistiset laitteistot sekä varastot, jotka mahdollistavat pakollisten korjaavien tai ennalta ehkäisevien kunnossapitotoimien toteuttamisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden varmistamiseksi ja tarvittavan suorituskyvyn takaamiseksi.

LIITE III (19.12.2013/1094)

(19.12.2013/1094)

Olennaiset vaatimukset

1. Yleiset vaatimukset

1.1 Turvallisuus

Turvallisuuden kannalta olennaisten komponenttien ja erityisesti junien liikkumiseen liittyvien laitteiden suunnittelun, rakentamisen tai valmistamisen sekä kunnossapidon ja valvonnan on taattava sellainen turvallisuustaso, joka vastaa verkolle vahvistettuja tavoitteita, myös määritellyissä vajaatoimintatilanteissa.

1.1.2 Pyörien ja kiskojen kosketuksessa vaikuttavien parametrien on oltava sellaisten kulun vakautta koskevien perusteiden mukaisia, että niillä taataan turvallinen liikenne sallitulla enimmäisnopeudella. Jarrulaitteiston parametrien on oltava sellaiset, että niillä taataan pysähtyminen sallitusta enimmäisnopeudesta tietyllä jarrutusmatkalla.

1.1.3 Käytettävien laitteiden on kestettävä käyttöaikanaan niille määritetyt tavanomaiset tai poikkeukselliset rasitukset.

Niiden satunnaisista vioista turvallisuudelle aiheutuvia seurauksia on rajoitettava asianmukaisilla keinoilla.

1.1.4 Kiinteät laitteistot ja liikkuva kalusto on suunniteltava ja käytettävät materiaalit valittava siten, että tulipalon sattuessa tulen ja savun syntymistä ja leviämistä sekä niiden vaikutuksia voidaan rajoittaa.

1.1.5 Käyttäjien käsiteltäviksi tarkoitetut laitteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna laitteiden turvallista käyttöä tai käyttäjien terveyttä ja turvallisuutta, jos niitä käytetään ennakoitavissa olevalla tavalla, mutta ei ohjeiden mukaisesti.

1.2 Luotettavuus ja käyttökunto

Junien liikkumiseen liittyvien kiinteiden tai liikkuvien osatekijöiden seuranta ja kunnossapito on järjestettävä ja toteutettava sekä niiden laajuus määritettävä siten, että ne pysyvät toimintakuntoisina tarkoitetuissa olosuhteissa.

1.3 Terveys

1.3.1 Materiaaleja, jotka voivat käyttötavastaan johtuen vaarantaa niiden kanssa kosketuksiin joutuvien ihmisten terveyden, ei saa käyttää junissa eikä rautateiden infrastruktuureissa.

1.3.2 Materiaalit on valittava ja niitä on käytettävä siten, että voidaan rajoittaa haitallisten ja vaarallisten savujen tai kaasujen muodostuminen, erityisesti tulipalossa.

1.4 Ympäristönsuojelu

1.4.1 Rautatiejärjestelmän toteuttamisen ja käytön ympäristövaikutukset on arvioitava ja otettava huomioon järjestelmää suunniteltaessa voimassa olevien unionin säännösten mukaisesti.

1.4.2 Junissa ja infrastruktuureissa käytettyjen materiaalien on oltava sellaisia, että voidaan välttää ympäristölle haitallisten tai vaarallisten savujen tai kaasujen muodostuminen, erityisesti tulipalossa.

1.4.3 Liikkuva kalusto ja energiansyöttöjärjestelmät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne ovat sähkömagneettisilta ominaisuuksiltaan yhteensopivia sellaisten julkisten tai yksityisten laitteistojen, laitteiden ja verkkojen kanssa, joihin ne saattavat vaikuttaa.

1.4.4 Rautatiejärjestelmän suunnittelusta ja toiminnasta ei saa aiheutua sallitut rajat ylittävää melutasoa direktiivin 2012/34/EU 3 artiklassa määritellyn rautatieinfrastruktuurin lähialueilla eikä junan ohjaamossa. (18.12.2014/1268)

1.4.5 Rautatiejärjestelmän käyttö ei saa aiheuttaa maaperässä sen tasoista värähtelyä, että se tavanomaisessa kunnossa ollessaan häiritsee liikaa infrastruktuurin lähellä suoritettavia toimintoja ja radan ympäristöä.

1.5 Tekninen yhteensopivuus

Infrastruktuurien ja kiinteiden laitteistojen teknisten ominaisuuksien on sovittava yhteen keskenään sekä rautatiejärjestelmässä liikkuvien junien ominaisuuksien kanssa. Jos näiden ominaisuuksien noudattaminen osoittautuu vaikeaksi verkon tietyissä osissa, voidaan toteuttaa väliaikaisia ratkaisuja, joiden avulla taataan yhteensopivuus tulevaisuudessa.

1.6 Esteettömyys ja saavutettavuus

1.6.1 Osajärjestelmien ”infrastruktuuri” ja ”liikkuva kalusto” on oltava vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden esteettömästi saavutettavissa, jotta näillä henkilöillä on niihin muiden kanssa tasavertainen pääsy siten, että esteet ehkäistään ennalta tai poistetaan ja sovelletaan muita aiheellisia toimenpiteitä. Näihin on sisällyttävä osajärjestelmien niiden asiaan liittyvien osien, joihin yleisöllä on pääsy, suunnittelu, rakentaminen, uusiminen, parantaminen, ylläpito ja toiminta.

1.6.2 Osajärjestelmien ”käyttötoiminta” ja ”henkilöliikenteen telemaattiset sovellukset” on tarjottava tarvittavat toiminnot, joilla helpotetaan vammaisten henkilöiden ja liikuntarajoitteisten henkilöiden muiden kanssa tasavertaista pääsyä siten, että esteet ehkäistään ennalta tai poistetaan ja sovelletaan muita aiheellisia toimenpiteitä.

2. Kunkin osajärjestelmän erityisvaatimukset

2.1 Infrastruktuuri

2.1.1 Turvallisuus

On ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin, jotta estetään pääsy tai asiaton tunkeutuminen laitteistoihin.

On ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin ihmisille aiheutuvan vaaraan rajoittamiseksi erityisesti junien kulkiessa asema-alueella.

Infrastruktuurit, joihin yleisöllä on pääsy, on suunniteltava ja toteutettava siten, että rajoitetaan ihmisille aiheutuvia turvallisuusriskejä ottaen huomioon muun muassa infrastruktuurien vakaus, tulipalot, pääsytiet, evakuointi, laiturit.

On ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin pitkien tunneleiden ja maasiltojen asettamien erityisten turvallisuusvaatimusten huomioon ottamiseksi.

2.1.2 Esteettömyys ja saavutettavuus

2.1.2.1 Infrastruktuuriosajärjestelmien, joihin yleisöllä on vapaa pääsy, on oltava vammaisten henkilöiden ja liikuntarajoitteisten henkilöiden esteettömästi saavutettavissa 1.6 kohdan mukaisesti.

2.2 Energia

2.2.1 Turvallisuus

Energian syöttölaitteiden toiminta ei saa vaarantaa junien eikä laitteiden käyttäjien, radan varren asukkaiden tai siellä muutoin olevien ihmisten turvallisuutta.

2.2.2 Ympäristönsuojelu

Sähkö- tai lämpöenergiansyöttölaitteiden toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen on pysyttävä määritellyissä rajoissa.

2.2.3 Tekninen yhteensopivuus

Sähkö- tai lämpöenergian syöttöjärjestelmien on

– mahdollistettava se, että junat saavuttavat määritellyt suoritustasot,

– sähkönsyöttöjärjestelmien osalta sovittava yhteen juniin asennettujen virranottolaitteiden kanssa.

2.3 Liikenteenohjaus ja valvonta sekä opasteet/merkinanto

2.3.1 Turvallisuus

Käytettyjen ohjaus-, valvonta- ja opastinlaitteiden ja niiden toiminnan on mahdollistettava junaliikenne, jonka turvallisuustaso vastaa verkolle asetettuja tavoitteita. Ohjaus-, valvonta- ja opastinjärjestelmien on edelleen mahdollistettava verkossa luvallisesti liikkuvien junien turvallinen liikkuminen määritellyssä vajaatoimintatilanteessa.

2.3.2 Tekninen yhteensopivuus

Uudet infrastruktuurit ja uusi liikkuva kalusto, joka on rakennettu tai kehitetty yhteensopivien ohjaus-, valvonta- ja opastinjärjestelmien käyttöönoton jälkeen, on mukautettava näiden järjestelmien käyttöön.

Junien ohjaamoihin asennettujen ohjaus-, valvonta- ja opastinlaitteiden on mahdollistettava tavanomainen käyttötoiminta määritellyissä olosuhteissa rautatiejärjestelmässä.

2.4 Liikkuva kalusto

2.4.1 Turvallisuus

Liikkuvan kaluston rakenteet ja vaunujen välisten kytkentöjen rakenteet on suunniteltava siten, että matkustaja- ja ohjaamotilat ovat suojattuja, jos junat törmäävät tai suistuvat raiteilta.

Sähkölaitteet eivät saa vaarantaa ohjaus-, valvonta- ja opastinlaitteiden toimintavarmuutta.

Jarrutustekniikoiden ja -tehojen on oltava yhteensopivia raiteiden, teknisten rakenteiden ja opastejärjestelmien kanssa.

On ryhdyttävä toimiin pääsyn estämiseksi jännitteisiin laitteisiin, jotta ihmisten turvallisuus ei vaarantuisi.

Vaaratilanteita varten on oltava käytettävissä laitteita, joiden avulla matkustajat voivat ilmoittaa vaarasta kuljettajalle ja junahenkilökunta voi olla yhteydessä häneen.

Ovissa on oltava matkustajien turvallisuuden takaava sulkemis- ja avausjärjestelmä.

Käytössä on oltava hätäuloskäyntejä, jotka on merkittävä.

On ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin hyvin pitkien tunneleiden asettamien erityisten turvallisuusvaatimusten huomioon ottamiseksi.

Junissa on oltava riittävän tehokas hätävalaistusjärjestelmä, jolla on riittävä oma tehonlähde.

Junissa on oltava kuulutusjärjestelmä, jonka avulla junahenkilökunta voi välittää viestejä matkustajille.

2.4.2 Luotettavuus ja käyttökunto

Toiminnan kannalta olennaiset ajo-, veto- ja jarrutuslaitteet sekä ohjaus- ja valvontalaitteet on suunniteltava siten, että määritellyssä vajaatoimintatilanteessa juna voi jatkaa matkaansa ilman, että siitä on haittaa käyttöön jääville laitteille.

2.4.3 Tekninen yhteensopivuus

Sähkölaitteiden on oltava yhteensopivia ohjaus-, valvonta- ja opastinlaitteiden toiminnan kanssa.

Jos vetovoima tuotetaan sähköllä, virranottolaitteiden on oltava sellaisia, että junat voivat kulkea rautatiejärjestelmän energiansyöttöjärjestelmän avulla.

Liikkuvan kaluston ominaisuuksien on oltava sellaisia, että se voi kulkea kaikilla rataosuuksilla, joilla sitä aiotaan käyttää, asiaan vaikuttavat ilmasto-olot huomioon ottaen.

2.4.4 Valvonta

Junat on varustettava tallennuslaitteella. Laitteen kokoamat tiedot ja tietojen käsittely on yhdenmukaistettava.

2.4.5 Esteettömyys ja saavutettavuus

2.4.5.1 Liikkuvan kaluston osajärjestelmien, joihin yleisöllä on vapaa pääsy, on oltava vammaisten henkilöiden ja liikuntarajoitteisten henkilöiden esteettömästi saavutettavissa 1.6 kohdan mukaisesti.

2.5 Kunnossapito

2.5.1 Terveys ja turvallisuus

Keskuksissa käytettävien teknisten laitteiden ja menetelmien on taattava kyseisen osajärjestelmän turvallinen käyttö eikä niistä saa aiheutua vaaraa terveydelle ja turvallisuudelle.

2.5.2 Ympäristönsuojelu

Huoltokeskuksissa käytettävät tekniset laitteet ja menetelmät eivät saa ylittää ympäristön kannalta hyväksyttäviä haittatasoja.

2.5.3 Tekninen yhteensopivuus

Liikkuvassa kalustossa käytettävien kunnossapitolaitteiden on oltava sellaisia, että niillä voidaan suorittaa turvallisuuteen, terveyteen ja mukavuuteen liittyvät toimet sille kalustolle, joita varten ne on suunniteltu.

2.6 Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta

2.6.1 Turvallisuus

Verkoilla on oltava yhtenäiset käyttösäännöt sekä kuljettajilla, junahenkilökunnalla ja liikenteenohjaushenkilökunnalla riittävä pätevyys, jotta voidaan taata turvallinen käyttö, ottaen huomioon rajat ylittävän liikenteen ja kotimaan liikenteen erilaiset vaatimukset.

Kunnossapitotoimien ja kunnossapitovälin, kunnossapitohenkilökunnan ja liikenteenohjaushenkilökunnan koulutuksen ja pätevyyden sekä asianomaisten liikenteenharjoittajien liikenteenohjaus- ja huoltokeskuksissa käyttämän laadunvarmistusjärjestelmän on oltava sellaiset, että ne takaavat korkean turvallisuustason.

2.6.2 Luotettavuus ja käyttökunto

Kunnossapitotoimien ja kunnossapitovälin, kunnossapitohenkilökunnan ja liikenteenohjaushenkilökunnan koulutuksen ja pätevyyden sekä asianomaisten liikenteenharjoittajien liikenteenohjaus- ja huoltokeskuksissa käyttämän laadunvarmistusjärjestelmän on oltava sellaiset, että ne takaavat korkean luotettavuus- ja käyttötason.

2.6.3 Tekninen yhteensopivuus

Verkoilla on oltava yhtenäiset käyttösäännöt sekä kuljettajilla, junahenkilökunnalla ja liikenteen hallinnasta vastaavalla henkilökunnalla riittävä pätevyys, jotta voidaan taata rautatiejärjestelmän tehokas käyttö, ottaen huomioon kotimaisten ja rajat ylittävien palvelujen erilaiset vaatimukset.

2.6.4 Esteettömyys ja saavutettavuus

2.6.4.1 On toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että käyttösäännöissä vaaditaan tarvittavia toimintoja vammaisten henkilöiden ja liikuntarajoitteisten henkilöiden kannalta riittävän esteettömän saavutettavuuden varmistamiseksi.

2.7 Henkilö- ja tavaraliikenteen telemaattiset sovellukset

2.7.1 Tekninen yhteensopivuus

Telemaattisten sovellusten olennaiset vaatimukset, joilla taataan palvelujen vähimmäislaatu matkustajille ja tavaraliikenteen asiakkaille, koskevat erityisesti teknistä yhteensopivuutta.

Näiden sovellusten osalta on varmistettava, että

- tiedostot, ohjelmat ja tiedonsiirtokäytännöt suunnitellaan siten, että niillä taataan suurin mahdollinen tietojenvaihto eri sovellusten ja eri liikenteenharjoittajien välillä sulkien pois liiketoimintaan liittyvät luottamukselliset tiedot,

- tiedot ovat helposti käyttäjien saatavilla.

2.7.2 Luotettavuus ja käyttökunto

Näiden tiedostojen, ohjelmien ja tiedonsiirtokäytäntöjen käyttö-, hallinta-, päivitys- ja ylläpitotapojen on taattava näiden järjestelmien tehokkuus ja palvelujen laatu.

2.7.3 Terveys

Näiden järjestelmien käyttäjäliittymissä on noudatettava ergonomian ja terveyden suojelun vähimmäissääntöjä.

2.7.4 Turvallisuus

On varmistettava riittävä yhtenäisyyden ja luotettavuuden taso turvallisuuteen liittyvien tietojen tallentamisessa ja siirrossa.

2.7.5 Esteettömyys ja saavutettavuus

2.7.5.1 On toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että henkilöliikenteen telemaattisten sovellutusten osajärjestelmässä on tarvittavat toiminnot vammaisten henkilöiden ja liikuntarajoitteisten henkilöiden kannalta riittävän esteettömän saavutettavuuden varmistamiseksi.

LIITE IV (3.12.2015/1416)

(3.12.2015/1416)

OSAJÄRJESTELMIEN EY-TARKASTUSVAKUUTUS JA EY TARKASTUSMENETTELY

1. OSAJÄRJESTELMIEN EY-TARKASTUSVAKUUTUS

Osajärjestelmän EY-tarkastusvakuutus on rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY (jäljempänä yhteentoimivuusdirektiivi ) 18 artiklassa tarkoitetun hakijan laatima vakuutus, jossa hakija vakuuttaa yksinomaisella vastuullaan, että asianomainen osajärjestelmä, jolle on tehty asiaa koskevat tarkastukset, täyttää unionin asiaa koskevan lainsäädännön vaatimukset, asiaa koskevat kansalliset säännöt mukaan luettuina.

EY-tarkastusvakuutus ja siihen liittyvät asiakirjat on päivättävä ja allekirjoitettava.

EY-tarkastusvakuutuksen on perustuttava tässä liitteessä esitetyn osajärjestelmien EY-tarkastusmenettelyn tuloksena saatuihin tietoihin. Se on laadittava samalla kielellä kuin EY- tarkastusvakuutuksen mukana oleva tekninen tiedosto. Siihen on sisällyttävä vähintään seuraavat kohdat:

a) viittaus yhteentoimivuusdirektiiviin, yhteentoimivuuden teknisiin eritelmiin (YTE) ja sovellettaviin kansallisiin sääntöihin;

b) viittaus niihin YTE:iin tai niiden osiin, joihin nähden vaatimustenmukaisuutta ei ole arvioitu EY-tarkastusmenettelyssä, sekä sovellettuihin kansallisiin sääntöihin, kun kyseessä on poikkeus, parantamiseen tai uudistamiseen liittyvä YTE:ien osittainen soveltaminen, YTE:ään liittyvä siirtymäaika tai erityistapaus;

c) yhteentoimivuusdirektiivin 18 artiklassa tarkoitetun hakijan nimi ja osoite (ilmoitettava toiminimi ja täydellinen osoite; valtuutetun edustajan osalta myös hankintayksikön tai valmistajan toiminimi);

d) lyhyt kuvaus osajärjestelmästä;

e) yhteentoimivuusdirektiivin 18 artiklassa tarkoitetun EY-tarkastuksen tai -tarkastukset suorittaneen ilmoitetun laitoksen tai ilmoitettujen laitosten nimi tai nimet ja osoite tai osoitteet;

f) muiden EU-säädösten vaatimustenmukaisuuden arvioinnin suorittaneen ilmoitetun laitoksen tai ilmoitettujen laitosten nimi tai nimet ja osoite tai osoitteet;

g) yhteentoimivuusdirektiivin 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kansallisten sääntöjen vaatimustenmukaisuuden tarkastuksen tai tarkastusten suorittaneen nimetyn elimen tai nimettyjen elinten nimi tai nimet ja osoite tai osoitteet;

h) yhden tai useamman sellaisen arviointilaitoksen nimi ja osoite, joka on laatinut riskienarvioinnin yhteisten turvallisuusmenetelmien käyttöä koskevat turvallisuusarviointiraportit, jos sitä edellytetään yhteentoimivuusdirektiivissä;

i) viittaukset EY-tarkastusvakuutuksen mukana olevaan tekniseen tiedostoon sisältyviin asiakirjoihin;

j) asian kannalta merkitykselliset väliaikaiset tai lopulliset määräykset, joita osajärjestelmässä on noudatettava, tarvittaessa erityisesti käyttörajoitukset tai -ehdot;

k) allekirjoittajan henkilötiedot.

Jos tässä liitteessä viitataan välivaiheen tarkastuslausumaan, tämän luvun säännöksiä sovelletaan kyseiseen vakuutukseen.

2. OSAJÄRJESTELMIEN EY-TARKASTUSVAKUUTUS MUUTOSTEN TAPAUKSESSA

Jos osajärjestelmään, josta on annettu EY-tarkastusvakuutus, tehdään muutos, joka ei ole kunnossapidon yhteydessä tapahtuvaa osien vaihtamista, sovelletaan jäljempänä olevia säännöksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteentoimivuusdirektiivin 20 artiklan soveltamista.

2.1 Jos muutoksen tehnyt taho osoittaa, ettei muutos vaikuta osajärjestelmän suunnittelua koskeviin perusominaisuuksiin, jotka ovat tarpeen perusparametreihin liittyvien vaatimusten noudattamiseksi,

a) muutoksen tehneen tahon on päivitettävä viittaukset EY-tarkastusvakuutuksen mukana olevan teknisen tiedoston asiakirjoihin;

b) uutta EY-tarkastusvakuutusta ei vaadita.

2.2 Jos muutoksen tehnyt taho osoittaa, että muutos vaikuttaa osajärjestelmän perusparametreihin, jotka ovat tarpeen joihinkin perusparametreihin liittyvien vaatimusten noudattamiseksi,

a) muutoksen tehneen tahon on laadittava täydentävä EY-tarkastusvakuutus, jossa viitataan kyseisiin perusparametreihin;

b) täydentävään EY-tarkastusvakuutukseen on liitettävä luettelo alkuperäisen EY-tarkastusvakuutuksen mukana olevan teknisen tiedoston asiakirjoista, jotka eivät enää päde;

c) EY-tarkastusvakuutuksen mukana olevaan tekniseen tiedostoon on sisällytettävä näyttö siitä, että muutokset vaikuttavat ainoastaan a alakohdassa tarkoitettuihin perusparametreihin;

d) tämän liitteen 1 luvun säännöksiä sovelletaan sovellettavin osin kyseiseen täydentävään EY-tarkastusvakuutukseen;

e) alkuperäisen EY-tarkastusvakuutuksen katsotaan edelleen pätevän niihin perusparametreihin, joihin muutos ei vaikuta.

3. OSAJÄRJESTELMIEN EY-TARKASTUSVAKUUTUS LISÄTARKASTUSTEN TAPAUKSESSA

Jos tehdään lisätarkastuksia, osajärjestelmää koskevaa EY-tarkastusvakuutusta voidaan täydentää erityisesti, jos lisätarkastukset ovat tarpeellisia uuden käyttöönottoluvan saamiseksi. Tässä tapauksessa täydentävä vakuutus koskee ainoastaan lisätarkastusten soveltamisalaa.

OSAJÄRJESTELMIEN EY-TARKASTUSMENETTELY

1. YLEISET PERIAATTEET

EY-tarkastuksella’ tarkoitetaan yhteentoimivuusdirektiivin 18 artiklassa tarkoitetun hakijan toteuttamaa menettelyä, jolla osoitetaan, täyttyvätkö osajärjestelmää koskevan unionin lainsäädännön vaatimukset, mukaan luettuina asiaa koskevat kansalliset säännöt, ja voidaanko osajärjestelmälle antaa käyttöönottolupa.

2. ILMOITETUN LAITOKSEN ANTAMA EY-TARKASTUSTODISTUS

2.1 Johdanto

Yhteentoimivuusdirektiivissä YTE:iin nähden tehtävällä tarkastuksella tarkoitetaan menettelyä, jolla ilmoitettu laitos tarkistaa ja todistaa, että osajärjestelmä on asiaa koskevien YTEjen mukainen.

Tämä ei rajoita hankintayksikön tai valmistajan velvollisuuksia noudattaa muuta unionin asiaa koskevaa lainsäädäntöä, mukaan luettuina muun lainsäädännön mukaisesti vaadittavat arviointilaitosten suorittamat todentamiset.

2.2 Välivaiheen tarkastuslausuma

2.2.1 Periaatteet

Tarkastukset voidaan hankintayksikön tai valmistajan pyynnöstä tehdä osajärjestelmän osille tai ne voidaan rajoittaa koskemaan tiettyjä tarkastusmenettelyn vaiheita. Tällöin tarkastusten tulokset voidaan esittää välivaiheen tarkastuslausumassa, jonka hankintayksikön tai valmistajan valitsema ilmoitettu laitos antaa.

Välivaiheen tarkastuslausumassa on annettava viitetiedot YTE:istä, joihin nähden vaatimustenmukaisuus on arvioitu.

2.2.2 Osajärjestelmän osat

Yhteentoimivuusdirektiivin 18 artiklassa tarkoitettu hakija voi hakea välivaiheen tarkastuslausumaa mille tahansa osajärjestelmän osalle. Tällöin kukin osa tarkastetaan kussakin vaiheessa.

2.2.3 Tarkastusmenettelyn vaiheet

Osajärjestelmä tai tietyt osajärjestelmän osat on tarkastettava seuraavissa vaiheissa:

a) kokonaissuunnittelu;

b) tuotanto: rakentaminen, johon sisältyvät erityisesti maa- ja vesirakennustyöt, valmistaminen, osatekijöiden kokoaminen ja kokonaisuuden säätö;

c) lopputestaus.

Yhteentoimivuusdirektiivin 18 artiklassa tarkoitettu hakija voi hakea välivaiheen tarkastuslausumaa suunnitteluvaiheelle (tyyppiä koskeva testaus mukaan luettuna) ja tuotantovaiheelle koko osajärjestelmälle tai mille tahansa osajärjestelmän osalle.

2.3 Tarkastustodistus

2.3.1 Tarkastuksesta vastaavat ilmoitetut laitokset arvioivat osajärjestelmän suunnittelun, tuotannon ja lopputestauksen ja laativat tarkastustodistuksen hankintayksikölle tai valmistajalle, joka laatii EY-tarkastusvakuutuksen. Tarkastustodistuksessa on annettava viitetiedot YTE:istä, joihin nähden vaatimustenmukaisuus on arvioitu.

Jos osajärjestelmän vaatimustenmukaisuutta ei ole arvioitu kaikkiin asianomaisiin YTE:iin nähden (jos kyseessä on poikkeus, parantamiseen tai uudistamiseen liittyvä YTE:ien osittainen soveltaminen, YTE:ään liittyvä siirtymäaika tai erityistapaus), tarkastustodistuksessa on annettava viitetiedot niistä YTE:istä tai niiden osista, joihin nähden vaatimustenmukaisuutta ei ole arvioitu ilmoitetun laitoksen suorittamassa tarkastusmenettelyssä.

2.3.2 Jos on annettu välivaiheen tarkastuslausumia, osajärjestelmän tarkastuksesta vastaava ilmoitettu laitos ottaa nämä välivaiheen tarkastuslausumat huomioon ja ennen tarkastustodistuksen antamista

a) tarkastaa, että välivaiheen tarkastuslausuma kattaa asianmukaisesti kaikki sovellettavat YTE:ien vaatimukset;

b) tarkastaa kaikki näkökohdat, joita välivaiheen tarkastuslausuma ei kata; ja

c) tarkastaa koko osajärjestelmän lopputestauksen.

2.3.3 Jos osajärjestelmään, josta on jo annettu tarkastustodistus, tehdään muutos, ilmoitettu laitos tekee ainoastaan sellaiset tutkimukset ja testit, jotka ovat merkityksellisiä ja tarpeellisia muutosten kannalta. Tällöin arviointi koskee ainoastaan muutettuja osajärjestelmän osia ja niiden liittymäkohtia osajärjestelmän niihin osiin, joita ei ole muutettu.

2.3.4 Kunkin osajärjestelmän tarkastuksessa mukana olleen ilmoitetun laitoksen on laadittava koko toimintansa kattava tekninen tiedosto yhteentoimivuusdirektiivin 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2.4 EY-tarkastusvakuutuksen mukana oleva tekninen tiedosto

Yhteentoimivuusdirektiivin 18 artiklassa tarkoitetun hakijan on koottava EY-tarkastusvakuutuksen mukana oleva tekninen tiedosto, jossa on oltava seuraavat asiakirjat:

a) kyseisen osajärjestelmän suunnitteluun liittyvät tekniset ominaisuudet, kuten toteuttamista vastaavat yleissuunnitelmat ja yksityiskohtaiset suunnitelmat, sähkö- ja hydrauliset kaaviot, ohjauspiirikaaviot, tieto- ja automaatiojärjestelmien kuvaus, joiden on oltava riittävän yksityiskohtaisia suoritetun vaatimustenmukaisuustarkastuksen dokumentoimiseksi, sekä käyttö- ja kunnossapito-ohjeet;

b) luettelo yhteentoimivuusdirektiivin 5 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitetuista osajärjestelmään sisältyvistä yhteentoimivuuden osatekijöistä;

c) kunkin osajärjestelmän tarkastukseen osallistuneen ilmoitetun laitoksen kokoamat yhteentoimivuusdirektiivin 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tekniset tiedostot, joihin on sisällyttävä seuraavat:

- jäljennökset yhteentoimivuusdirektiivin 5 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja yhteentoimivuuden osatekijöitä varten laadituista EYvaatimustenmukaisuusvakuutuksista tai tarvittaessa EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutuksista, sekä lisäksi tarvittaessa vastaavat laskelmat ja jäljennökset niiden testien ja tutkimusten pöytäkirjoista, joita ilmoitettu laitos on suorittanut asianomaisten määräysten perusteella,

- tarkastustodistuksen mukana oleva välivaiheen tarkastuslausuma sekä ilmoitetun laitoksen antamat tulokset välivaiheen tarkastuslausuman pätevyyden tarkistamisesta,

- tarkastuksesta vastaavan ilmoitetun laitoksen allekirjoittama tarkastustodistus siitä, että osajärjestelmä on sovellettavien YTE:ien vaatimusten mukainen, sekä vastaavat ilmoitetun laitoksen tarkastamat laskelmat; todistuksessa täsmennetään tarvittaessa töiden aikana esitetyt varaumat, joita ei ole peruttu; tarkastustodistukseen on liitettävä myös ilmoitetun laitoksen laatimat kertomukset tarkastuksista, joita se on suorittanut tehtävänsä aikana

d) muun EU-lainsäädännön mukaisesti annetut tarkastustodistukset;

e) tapauksissa, joissa edellytetään osajärjestelmien turvallisen yhdistämisen tarkastamista yhteentoimivuusdirektiivin 15 artiklan mukaan, asiaa koskevaan tekniseen tiedostoon on sisällyttävä arvioijan kertomus tai kertomukset rautatiedirektiivin 2004/49/EY 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista riskinarvioinnin yhteisistä turvallisuusmenetelmistä.

2.5 llmoitettujen laitosten suorittama valvonta

Hankkeen toteutuksen tarkastamisesta vastaavan ilmoitetun laitoksen oikeudesta tehdä hankkeen aikana tarkastuksia sekä saada tutkittavakseen hankkeen tarkastusta varten tarvittavat toteuttamissuunnitelmat ja muut tarvittavat asiakirjat säädetään rautatielain (304/2011) 63 §:ssä . Ilmoitetun laitoksen on tehtävä tässä kohdassa tarkoitettuja tarkastuksia määräajoin varmistaakseen, että asianomaisia YTEjä noudatetaan.

Ilmoitetun laitoksen on valvottava osajärjestelmää, johon yhteentoimivuuden osatekijät on asennettu, jotta se voi arvioida osajärjestelmän soveltuvuutta käyttöön sille suunnitellussa rautatieympäristössä, jos asianomaisessa YTEssä niin vaaditaan.

2.6 Teknisten asiakirjojen säilyttäminen

Valmistajan tai hankintayksikön on säilytettävä jäljennös EY-tarkastusvakuutuksen mukana olevasta täydellisestä teknisestä tiedostosta koko osajärjestelmän elinkaaren ajan. Ne on toimitettava niitä pyytävälle jäsenvaltiolle.

Käyttöönottolupaa koskevan hakemuksen yhteydessä toimitetut asiakirjat on toimitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle, joka voi vaatia, että osa tai osia hakemuksen yhteydessä toimitetuista asiakirjoista käännetään suomeksi.

2.7 Julkaiseminen

Kunkin ilmoitetun laitoksen on julkaistava määräajoin aiheelliset tiedot seuraavista:

a) vastaanotetut tarkastuspyynnöt ja välivaiheen tarkastuslausumapyynnöt;

b) yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointipyynnöt;

c) annetut tai evätyt välivaiheen tarkastuslausumat;

d) annetut tai evätyt vaatimustenmukaisuustodistukset ja EY-käyttöönsoveltuvuustodistukset;

e) annetut tai evätyt tarkastustodistukset.

3. NIMETYN ELIMEN ANTAMA TARKASTUSTODISTUS

3.1 Johdanto

Jos sovelletaan kansallisia sääntöjä, tarkastukseen on sisällyttävä menettely, jossa yhteentoimivuusdirektiivin 17 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan mukaan nimetty elin, jäljempänä nimetty elin , tarkastaa ja todistaa, että osajärjestelmä on direktiivin 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti kansallisten sääntöjen mukainen, kaikissa jäsenvaltioissa, joissa osajärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön.

3.2 Tarkastustodistus

Nimetty elin laatii hankintayksikölle tai valmistajille tarkoitetun tarkastustodistuksen.

Todistuksessa on annettava viitetiedot niistä kansallisista säännöistä, joihin nähden vaatimustenmukaisuus on arvioitu nimetyn elimen suorittamassa tarkastusmenettelyssä.

Jos kansalliset säännöt koskevat kalustoyksikön muodostavia osajärjestelmiä, nimetyn elimen on jaettava todistus kahteen osaan, joista toisessa annetaan viitetiedot niistä kansallisista säännöistä, jotka liittyvät kalustoyksikön ja kyseisen rataverkon väliseen tekniseen yhteensopivuuteen, ja toisessa kaikista muista kansallisista säännöistä.

3.3 Tekninen tiedosto

Kun kyse on kansallisista säännöistä, nimetyn elimen kokoama ja tarkastustodistuksen mukana oleva tekninen tiedosto on liitettävä EY-tarkastusvakuutuksen mukana olevaan tekniseen tiedostoon ja sen on sisällettävä tarvittavat tekniset tiedot sen arvioimiseksi, että osajärjestelmä on näiden kansallisten sääntöjen mukainen.

4. OSAJÄRJESTELMIEN OSIEN TARKASTUS YHTEENTOIMIVUUSDIREKTIIVIN 18 ARTIKLAN 5 KOHDAN MUKAISESTI

Jos osajärjestelmän tietyille osille annetaan tarkastustodistus, tämän liitteen säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin kyseisiin osiin.

LIITE V

Yhteentoimivuuden osatekijöiden EY-vaatimustenmukaisuusvakuutukseen ja EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutukseen sisällytettävät tiedot

EY-vakuutuksen sisältö

Vakuutus on laadittava samalla kielellä kuin käyttöohjeet ja siihen on sisällytettävä seuraavat kohdat:

– viittaukset direktiiviin,

– valmistajan tai tämän Euroopan unioniin sijoittautuneen edustajan nimi ja osoite (toiminimi ja täydellinen osoite; edustajan osalta myös valmistajan tai rakentajan toiminimi),

– yhteentoimivuuden osatekijän kuvaus (esimerkiksi merkki tai tyyppi ),

– vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutuksen laatimisessa noudatettu menettely,

– asian kannalta merkitykselliset kuvaukset, jotka yhteentoimivuuden osatekijä täyttää, ja erityisesti käyttöedellytykset,

– vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyyn osallistuneen ilmoitetun laitoksen nimi ja osoite sekä tarkastustodistuksen päivämäärä ja tarvittaessa todistuksen voimassaoloaika ja voimassaoloa koskevat ehdot,

– tarvittaessa viittaus eurooppalaisiin eritelmiin,

– sen allekirjoittajan henkilöllisyys, jolla on oikeus tehdä sitoumuksia valmistajan tai tämän Euroopan unioniin sijoittautuneen edustajan puolesta.

LIITE VI

Poikkeusta pyydettäessä esitettävät asiakirjat

Esittäessään Liikenteen turvallisuusvirastolle, että virasto pyytää Euroopan komissiolta rautatielain 43 §:ssä tarkoitettua poikkeusta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä hankintayksikön tai sen Euroopan unioniin sijoittautuneen edustajan on kirjeessään viitattava siihen yhteentoimivuuden tekniseen eritelmään tai sen asianomaisiin vaatimuksiin, joista poikkeusta pyydetään ja toimitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle seuraavat asiakirjat:

– selostus töistä, tavaroista ja palveluista, joita poikkeus koskee; selostuksessa on mainittava kyseeseen tulevat ajankohdat, maantieteellinen sijainti sekä toiminnalliset ja tekniset osa-alueet;

– täsmällinen viittaus sovellettaviin vaihtoehtoisiin sääntöihin ja niitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot;

– jos kysymys on rautatielain 43 §:n 1 kohdan nojalla pyydettävästä poikkeuksesta, perustelut sille, että hanke on edennyt pitkälle;

– poikkeuksen perustelut, mukaan luettuina pääasialliset tekniset, taloudelliset, kaupalliset, toiminnalliset ja/tai hallinnolliset syyt;

– mahdolliset muut seikat, joilla poikkeuspyyntöä voidaan perustella;

– kuvaus toimenpiteistä, joilla hankintayksikkö tai sen unioniin sijoittautunut edustaja edistää hankkeen lopullista yhteentoimivuutta, jos kysymyksessä ei ole merkitykseltään vähäinen poikkeus.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen

19.12.2013/1094:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/49/EY (32004L0049); EUVL 164, 30.4.2004, s. 44, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/110/EY (32008L010); EUVL 345, 23.12.2008, s. 62, Komission direktiivi 2013/9/EU (32013L0009); EUVL 68; 12.3.2013, s 55

28.8.2014/703:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2014.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/57/EY (32008L0057); EUVL 191, 18.7.2008, s. 1

18.12.2014/1268:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Komission direktiivi 2014/38/EU (32014L0038); EUVL L 70, 11.3.2014, s. 20-21

9.7.2015/859:

Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä heinäkuuta 2015.

Komission direktiivi 2014/88/EU (32014L0088); EUVL L 201, 10.7.2014, s. 9-17

3.12.2015/1416:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

Komission direktiivi 2014/106/EU (32014L 0106); EuVL L 355, 12.12.2014, s. 42-49