Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta
Ajantasainen- Säädöskäännökset
- Asiasanat
- Riistahallinto
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Hallinnonala
- Maa- ja metsätalousministeriö
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Voimaantulo
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/2011/171/ajantasa/2020-04-16/fin
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään riistahallintolain (158/2011) sekä riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 7 §:n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 160/2011:
1 lukuSuomen riistakeskus
1 §Hallituksen päätösvaltaisuus, toimikausi ja asettaminen
Suomen riistakeskuksen hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Toimikausi alkaa 1 päivänä tammikuuta.
Suomen riistakeskuksen hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on läsnä hallituksen kokouksessa.
Maa- ja metsätalousministeriön on asetettava uusi hallitus viimeistään kaksi kuukautta ennen sen toimikauden alkamista.
Jos hallituksen jäsen tai jäsenen henkilökohtainen varajäsen eroaa tai pysyvästi estyy tehtäväänsä hoitamasta, maa- ja metsätalousministeriö voi nimittää hänen tilalleen uuden jäsenen tai henkilökohtaisen varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
1 a § (16.4.2020/264)
1 a § oli väliaikaisesti voimassa 1.5.2020–31.12.2021 A:lla 264/2020.
2 § (15.11.2018/907)Hallituksen tehtävät
Suomen riistakeskuksen hallituksen tehtävänä on:
ohjata ja kehittää Suomen riistakeskuksen toimintaa;
päättää valtionavustuksen hakemisesta Suomen riistakeskuksen toimintaan;
vahvistaa Suomen riistakeskuksen strategia;
hyväksyä pitkän aikavälin toiminta- ja taloussuunnitelma sekä seuraavan toimintavuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma ja toimittaa ne maa- ja metsätalousministeriön vahvistettavaksi;
hyväksyä Suomen riistakeskuksen työjärjestys sekä riistanhoitoyhdistysten työjärjestys ja toimittaa ne maa- ja metsätalousministeriön vahvistettavaksi;
määrätä Suomen riistakeskuksen johtajan sijaiset;
päättää aloitteen tekemisestä valtioneuvostolle Suomen riistakeskuksen johtajan nimittämisestä sekä tarvittaessa irtisanomisesta sekä nimittämiseen liittyen antaa lausunto ehdokkaista;
antaa lausunto valtioneuvostolle julkisten hallintotehtävien päällikön nimittämisestä;
päättää Suomen riistakeskukselle osoitettujen lahjoitusten vastaanottamisesta;
käsitellä ja päättää muut Suomen riistakeskuksen kannalta laajakantoiset tai periaatteellisesti tärkeät asiat.
Suomen riistakeskuksen hallitus vahvistaa Suomen riistakeskuksen tilinpäätöksen, joka sisältää toimintakertomuksen, tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot sekä selvityksen valtion talousarviossa osoitetun määrärahan käytöstä. Hallituksen tulee toimittaa tilinpäätös liitteineen varainhoitovuotta seuraavan maaliskuun 15 päivään mennessä maa- ja metsätalousministeriölle.
Maa- ja metsätalousministeriön on annettava varainhoitovuotta seuraavan kesäkuun 15 päivään mennessä perusteltu kannanotto Suomen riistakeskuksen tilinpäätöksestä. Perustellun kannanoton laatimiseen sovelletaan, mitä valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 66 i §:ssä säädetään ministeriön tilinpäätöskannanotosta.
3 §Valtakunnallisen riistaneuvoston päätösvaltaisuus, toimikausi ja asettaminen
Valtakunnallisen riistaneuvoston toimikausi on kolme vuotta. Toimikausi alkaa 1 päivänä elokuuta.
Valtakunnallinen riistaneuvosto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on läsnä riistaneuvoston kokouksessa.
Maa- ja metsätalousministeriön on asetettava uusi valtakunnallinen riistaneuvosto viimeistään kaksi kuukautta ennen sen toimikauden alkamista.
Jos valtakunnallisen riistaneuvoston jäsen tai jäsenen henkilökohtainen varajäsen eroaa tai pysyvästi estyy tehtäväänsä hoitamasta, maa- ja metsätalousministeriö voi nimittää hänen tilalleen uuden jäsenen tai henkilökohtaisen varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
3 a § (16.4.2020/264)
3 a § oli väliaikaisesti voimassa 1.5.2020–31.12.2021 A:lla 264/2020.
4 § (15.11.2018/907)Valtakunnallisen riistaneuvoston tehtävät
Valtakunnallisen riistaneuvoston tehtävänä on:
osallistua Suomen riistakeskusta koskevaan strategiseen suunnitteluun ja valmisteluun sekä valtakunnalliseen riistatalouden suunnitteluun;
osallistua riistaeläinlajeja, riistaeläinkantoja ja lajien elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien valmistelu- ja päivittämistyöhön sekä huolehtia hoitosuunnitelmatyöhön liittyvästä valtakunnallisesta sidosryhmien kuulemisesta;
tehdä esityksiä riistatalouden valtakunnallisesta kehittämisestä;
käsitellä alueellisten riistaneuvostojen aloitteet ja päättää jatkotoimista.
5 §Alueellisen riistaneuvoston päätösvaltaisuus, toimikausi ja asettaminen
Alueellisen riistaneuvoston toimikausi on kolme vuotta. Toimikausi alkaa 1 päivänä elokuuta.
Alueellinen riistaneuvosto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on läsnä riistaneuvoston kokouksessa.
Maa- ja metsätalousministeriön on asetettava uusi alueellinen riistaneuvosto viimeistään kaksi kuukautta ennen sen toimikauden alkamista.
Jos alueellisen riistaneuvoston jäsen tai jäsenen henkilökohtainen varajäsen eroaa tai pysyvästi estyy tehtäväänsä hoitamasta, maa- ja metsätalousministeriö voi nimittää hänen tilalleen uuden jäsenen tai henkilökohtaisen varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
5 a § (16.4.2020/264)
5 a § oli väliaikaisesti voimassa 1.5.2020–31.12.2021 A:lla 264/2020.
6 §Alueellisen riistaneuvoston tehtävät
Alueellisen riistaneuvoston tehtävänä on:
osallistua Suomen riistakeskusta koskevaan strategiseen suunnitteluun ja valmisteluun aluetasolla;
osallistua riistaeläinlajeja, riistaeläinkantoja ja lajien elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien alueelliseen valmistelu- ja päivittämistyöhön sekä huolehtia hoitosuunnitelmatyöhön liittyvästä alueellisesta sidosryhmien kuulemisesta;
osallistua riistatalouden suunnitteluun aluetasolla sekä huolehtia tähän liittyen alueellisesta sidosryhmien kuulemisesta;
käsitellä aluekokouksen aloitteet ja päättää jatkotoimista; sekä
seurata toiminta-alueen riistataloutta ja tehdä sitä koskevia esityksiä.
2 lukuRiistanhoitoyhdistykset
7 § (15.11.2018/907)Aluekokouksen tehtävät
Aluekokouksen tehtävänä on:
päättää ehdokkaista valtakunnallisen riistaneuvoston ja alueellisen riistaneuvoston jäseniksi ja varajäseniksi;
tehdä tarvittaessa esitys edustajasta Suomen riistakeskuksen hallituksen jäseneksi ja hänen varajäsenekseen;
seurata toiminta-alueen riistataloutta ja tehdä sitä koskevia esityksiä;
käsitellä ja tarvittaessa päättää kokouksen esityslistalle otetuista muista asioista.
8 §Riistanhoitoyhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat
Riistanhoitoyhdistyksen kokouksen tehtävänä on:
vahvistaa riistanhoitoyhdistyksen tilinpäätös;
päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä muista toimenpiteistä, joihin toimintakertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajan taikka tilintarkastajien lausunto antavat aihetta;
vahvistaa riistanhoitoyhdistyksen kuluvan toimintavuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma;
päättää hallituksen jäsenten palkkioista;
päättää hallituksen jäsenten määrästä;
valita tarvittaessa hallituksen puheenjohtaja kolmivuotiskaudeksi sekä hänelle henkilökohtainen varajäsen;
valita hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle ja heille henkilökohtaiset varajäsenet;
valita toiminnantarkastaja;
valita riistanhoitoyhdistyksen edustaja ja hänen varaedustajansa aluekokoukseen sekä tarvittaessa ehdokkaat alueellisen riistaneuvoston ja valtakunnallisen riistaneuvoston jäseniksi ja varajäseniksi; sekä
käsitellä ja tarvittaessa päättää kokouksen esityslistalle otetut muut riistanhoitoyhdistyksen toimivaltaan kuuluvat periaatteelliset ja laajakantoiset asiat.
9 §Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen jäsenten toimikausi, erovuoroisuus ja päätösvaltaisuus
Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtajan sekä riistahallintolain (158/2011) 17 §:n 2 momentissa tarkoitettujen hallituksen jäsenten toimikausi on kolme vuotta.
Hallituksen muiden jäsenten toimikausi on kolme vuotta siten, että kolmannes tai sitä lähinnä oleva osa jäsenistä on kunakin vuonna erovuorossa. Toimikausi alkaa valintakokouksen päättyessä ja päättyy toimikauden loppuessa pidettävän riistanhoitoyhdistyksen vastaavan kokouksen päättyessä. Ensimmäisellä kerralla valittujen hallituksen jäsenten erovuorot ratkaistaan arpomalla.
Jos hallituksen jäsen tai jäsenen henkilökohtainen varajäsen eroaa tai pysyvästi estyy tehtäväänsä hoitamasta, hänen tilalleen voidaan valita uusi jäsen tai henkilökohtainen varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Hallitus on päätösvaltainen, kun kokouksessa on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä vähintään puolet muista hallituksen jäsenistä.
10 §Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen tehtävät
Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen tehtävänä on:
johtaa ja valvoa riistanhoitoyhdistyksen toimintaa;
huolehtia riistanhoitoyhdistyksen toimialaan liittyvän metsästäjien vapaaehtoistoiminnan organisoimisesta ja seurata toimintojen toteutumista;
valmistella riistanhoitoyhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat;
kutsua koolle riistanhoitoyhdistyksen kokoukset;
ottaa ja erottaa toiminnanohjaaja sekä päättää hänen sijaisistaan;
päättää riistanhoitoyhdistyksen toimihenkilöiden palkkauksesta tai palkkioista;
esittää Suomen riistakeskukselle nimitettäväksi metsästyksenvalvojat, ampumakokeiden ja metsästäjätutkintojen vastaanottajat sekä edustajat riistavahinkojen maastotarkastuksiin;
käsitellä riistanhoitoyhdistykseltä pyydetyt laajakantoiset ja merkittävät lausunnot; sekä
tehdä tarvittaessa esityksiä riistaeläinten rauhoitusaikojen muuttamisesta Suomen riistakeskukselle tai antaa lausunto asiasta maa- ja metsätalousministeriölle.
11 §Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan tehtävät
Toiminnanohjaajan tehtävänä on:
johtaa hallituksen alaisena riistanhoitoyhdistyksen toimintaa;
valmistella ja esitellä hallituksen kokouksessa käsiteltävät asiat;
huolehtia, että riistanhoitoyhdistykselle kuuluvat asiat tulevat käsitellyiksi;
panna toimeen hallituksen tekemät päätökset; sekä
käsitellä ja tarvittaessa päättää ne riistanhoitoyhdistykselle kuuluvat asiat, jotka eivät kuulu riistanhoitoyhdistyksen kokoukselle tai hallitukselle.
3 lukuErinäiset säännökset
12 § (15.11.2018/907)Riistanhoitomaksuina kertyvien varojen hakeminen, myöntäminen ja selvitys niiden käytöstä
Suomen riistakeskus hakee valtionavustusta maa- ja metsätalousministeriöltä. Hakemukseen on liitettävä Suomen riistakeskuksen talousarvio ja toimintasuunnitelma.
Riistanhoitoyhdistykset hakevat valtionavustusta toimittamalla edellisen vuoden toimintatiedot Suomen riistakeskukselle tammikuun 15 päivään mennessä.
Maa- ja metsätalousministeriö maksaa Suomen riistakeskuksen valtionavustuksen ja riistanhoitoyhdistysten valtionavustukseen osoitetun määrärahan Suomen riistakeskukselle puolivuosittain ennakkona.
Riistanhoitoyhdistysten tulee toimittaa selvitykset valtionavustuksen käytöstä Suomen riistakeskukselle, joka toimittaa selvitykset koottuna edelleen maa- ja metsätalousministeriölle maksamisvuotta seuraavan toukokuun 31 päivään mennessä. Suomen riistakeskukselle valtion talousarviossa osoitetun määrärahan käyttöä koskevasta selvityksestä säädetään 2 §:n 2 momentissa.
13 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
Suomen riistakeskuksen hallituksen ensimmäinen toimikausi on 1 päivästä kesäkuuta 2011 joulukuun 31 päivään 2014.
Valtakunnallisen riistaneuvoston ja alueellisten riistaneuvostojen ensimmäinen toimikausi on 1 päivästä toukokuuta 2011 heinäkuun 31 päivään 2014.
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
13.11.2014/943:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
15.11.2018/907:
Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä marraskuuta 2018.
16.4.2020/264:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2020 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2021.