Finlex - Etusivulle
Lainsäädäntö

1390/2011

Ajantasaistettu lainsäädäntö

Päivitetyt säädöstekstit, joissa lakiin tai asetukseen tehdyt muutokset sisältyvät säädöstekstiin.

Säädöksiä seurattu SDK 59/2025 saakka.

Valtioneuvoston asetus syyttäjälaitoksesta

Ajantasainen
Tämä säädös on kumoutunut 1.10.2019 alkaen. Ks. L syyttäjälaitoksesta 32/2019 31 § .
Säädöskäännökset
Asiasanat
Syyttäjälaitos
Säädöksen tyyppi
Asetus
Hallinnonala
Oikeusministeriö
Antopäivä
Julkaisupäivä
Voimaantulo
Huomautus
kumoutunut, ks. L 32/2019 31 §
ELI-tunnus
http://data.finlex.fi/eli/sd/2011/1390/ajantasa/2013-06-19/fin

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) nojalla:

1 lukuValtakunnansyyttäjänvirasto

1 § (19.6.2013/454)Valtakunnansyyttäjänviraston organisaatio

Valtakunnansyyttäjänvirastossa on yksiköitä. Valtakunnansyyttäjä määrää yksiköiden päälliköinä toimivat virkamiehet.

2 §Henkilöstö

Valtakunnansyyttäjänvirastossa on valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän virka sekä valtionsyyttäjän virkoja. Lisäksi virastossa voi olla kihlakunnansyyttäjän virkoja ja muita sen toiminnan edellyttämiä virkoja.

3 §Valtionsyyttäjän hallinnolliset tehtävät

Sen lisäksi, mitä muualla säädetään valtionsyyttäjän tehtävistä, valtionsyyttäjä avustaa valtakunnansyyttäjää syyttäjäntoiminnan ohjauksessa, kehittämisessä ja seurannassa.

4 §Kelpoisuusvaatimukset

Syyttäjien kelpoisuusvaatimuksista säädetään syyttäjälaitoksesta annetussa laissa (439/2011) .

Neuvottelevan virkamiehen, lakimiehen ja ylitarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto. (19.6.2013/454)

Henkilöstöpäällikön, koulutuspäällikön, tietopalvelupäällikön ja viestintäpäällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto.

5 §Nimittäminen

Syyttäjien nimittämisestä Valtakunnansyyttäjänvirastoon säädetään syyttäjälaitoksesta annetussa laissa. Muun Valtakunnansyyttäjänviraston virkamiehen nimittää Valtakunnansyyttäjänvirasto.

6 §Nimittäminen määräaikaiseen virkasuhteeseen

Valtakunnansyyttäjänviraston virkamiehen nimittämisestä määräaikaiseen virkasuhteeseen säädetään valtion virkamieslain (750/1994) 9 §:ssä ja valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 20 §:ssä . Valtionsyyttäjän nimittää yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen kuitenkin Valtakunnansyyttäjänviraston esityksestä oikeusministeriö.

7 §Virkavapaus

Virkavapauden valtakunnansyyttäjälle ja apulaisvaltakunnansyyttäjälle myöntää oikeusministeriö.

Virkavapauden muulle Valtakunnansyyttäjänviraston virkamiehelle myöntää Valtakunnansyyttäjänvirasto.

2 lukuSyyttäjänvirastot

8 §Tulosohjaus

Syyttäjänviraston tulosohjauksesta vastaa Valtakunnansyyttäjänvirasto.

 9 § (19.6.2013/454)Syyttäjänvirastojen toimialueet ja päätoimipaikat

Syyttäjänvirastojen toimialueet ja päätoimipaikat ovat:

1)

Helsingin syyttäjänviraston toimialueena on Helsinki, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä;

2)

Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Espoo, Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Sammatti, Siuntio ja Vihti, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Espoossa;

3)

Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Pyhtää, Sipoo, Tuusula ja Vantaa, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Vantaalla;

4)

Salpausselän syyttäjänviraston toimialueena ovat Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakuntiin kuuluvat kunnat lukuun ottamatta Pyhtäätä, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Kouvolassa;

5)

Länsi-Suomen syyttäjänviraston toimialueena ovat Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Turussa;

6)

Sisä-Suomen syyttäjänviraston toimialueena ovat Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Tampereella;

7)

Pohjanmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Vaasassa;

8)

Itä-Suomen syyttäjänviraston toimialueena ovat Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Mikkelissä;

9)

Oulun syyttäjänviraston toimialueena ovat Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Oulussa; sekä

10)

Lapin syyttäjänviraston toimialueena ovat Lapin maakuntaan kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Rovaniemellä.

Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänviraston toimialueesta ja päätoimipaikasta säädetään syyttäjälaitoksesta annetun lain 18 §:ssä.

10 §Henkilöstö

Syyttäjänvirastossa on johtavan kihlakunnansyyttäjän virka ja kihlakunnansyyttäjän virkoja. Lisäksi virastossa voi olla muita sen toiminnan edellyttämiä virkoja.

11 §Apulaispäällikkö

Valtakunnansyyttäjänvirasto määrää syyttäjänviraston esityksestä kihlakunnansyyttäjän toimimaan syyttäjänviraston apulaispäällikkönä. Määräys annetaan enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan.

12 §Kihlakunnansyyttäjän hallinnolliset tehtävät

Sen lisäksi, mitä muualla säädetään kihlakunnansyyttäjän tehtävistä, kihlakunnansyyttäjä hoitaa hallinnolliset tehtävät, jotka hänelle erikseen määrätään.

13 §Erikois- ja avainsyyttäjätehtävät

Valtakunnansyyttäjänvirasto voi syyttäjänviraston esityksestä nimetä syyttäjän toimimaan oman erikoistumisalueensa erikois- tai avainsyyttäjätehtävissä. Määräys annetaan enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Erikois- tai avainsyyttäjätehtäviin nimetyn syyttäjän tehtävänä on syyttäjätehtäviensä lisäksi osallistua syyttäjien kouluttamiseen ja muutenkin oman erikoistumisalueensa valtakunnalliseen koordinointiin ja ohjaukseen.

14 §Apulaissyyttäjä

Syyttäjänvirastossa voi olla määräaikaisessa virkasuhteessa syyttäjäntehtäviin koulutettavia apulaissyyttäjiä. Apulaissyyttäjän hoidettavaksi annettavat rikosasiat määrätään harjoittelujakson vaiheen ja asian vaativuuden mukaan.

Apulaissyyttäjän perehdyttäminen, ohjaaminen ja tehtävät tulee järjestää siten, että hän saa monipuolisen ja kehittävän koulutuksen.

15 §Kihlakunnansyyttäjän ja apulaissyyttäjän kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset

Siitä poiketen, mitä julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentissa säädetään:

1)

Helsingin syyttäjänvirastossa on kelpoisuusvaatimuksena kolmeen kihlakunnansyyttäjän virkaan ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito;

2)

Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastossa on kelpoisuusvaatimuksena kolmeen kihlakunnansyyttäjän virkaan ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito;

3)

Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastossa on kelpoisuusvaatimuksena kolmeen kihlakunnansyyttäjän virkaan ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito;

4)

Länsi-Suomen syyttäjänvirastossa on kelpoisuusvaatimuksena kahteen kihlakunnansyyttäjän virkaan ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito; sekä

5)

Pohjanmaan syyttäjänvirastossa on kelpoisuusvaatimuksena viiteen kihlakunnansyyttäjän virkaan ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito.

Täytettäessä edellä mainituissa virastoissa apulaissyyttäjän määräaikaisia virkasuhteita otetaan riittävässä määrin huomioon edellä mainitut kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset.

16 §Nimittäminen

Syyttäjien nimittämisestä syyttäjänvirastoon säädetään syyttäjälaitoksesta annetussa laissa. Muun syyttäjänviraston virkamiehen nimittää syyttäjänvirasto.

17 §Nimittäminen määräaikaiseen virkasuhteeseen

Johtavan kihlakunnansyyttäjän nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen Valtakunnansyyttäjänvirasto. Muun syyttäjänviraston virkamiehen nimittämisestä määräaikaiseen virkasuhteeseen säädetään valtion virkamiesasetuksen 20 §:ssä.

18 §Virkavapaus

Virkavapauden johtavalle kihlakunnansyyttäjälle myöntää Valtakunnansyyttäjänvirasto.

Virkavapauden muulle syyttäjänviraston virkamiehelle myöntää syyttäjänvirasto.

19 §Päätösvalta eräissä henkilöstöä koskevissa asioissa

Johtavan kihlakunnansyyttäjän, kihlakunnansyyttäjän ja apulaissyyttäjän irtisanomisesta, virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi, virkasuhteen purkamisesta, lomauttamisesta ja virantoimituksesta pidättämisestä sekä heille annettavasta varoituksesta päättää Valtakunnansyyttäjänvirasto.

20 §Sivutoimi

Sivutoimiluvan johtavalle kihlakunnansyyttäjälle, kihlakunnansyyttäjälle ja apulaissyyttäjälle myöntää Valtakunnansyyttäjänvirasto. Syyttäjän on tehtävä muusta kuin lupaa edellyttävästä sivutoimesta ilmoitus Valtakunnansyyttäjänvirastolle.

3 lukuErinäiset säännökset

21 §Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinnanjohtajan määrääminen

Valtakunnansyyttäjä määrää syyttäjät, jotka toimivat tutkinnanjohtajina poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinnassa.

Valtakunnansyyttäjänvirasto ohjaa poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkintaa johtavien syyttäjien toimintaa koko maassa.

22 §Virkamerkki

Syyttäjälle annetaan Valtakunnansyyttäjänviraston vahvistama virkamerkki.

4 lukuVoimaantulo

23 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleeseen virkaan tai virkasuhteeseen nimittämistä sekä tehtävään määräämistä koskevaan asiaan sovelletaan tämän asetuksen voimaan tulleessa voimassa olleita säännöksiä.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen

19.6.2013/454:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

Sivun alkuun