1241/2010

Tätä asetusta sovelletaan suomalaisessa satamassa tai ankkuripaikassa käyvään ulkomaiseen alukseen, joka on vuorovaikutuksessa sataman kanssa sekä tällaisen aluksen laivaväkeen.

Asetusta ei sovelleta sellaiseen kalastusalukseen, sota-alukseen, laivaston apualukseen, perinteistä rakennetta olevaan puualukseen tai valtion alukseen, jota ei käytetä kaupalliseen tarkoitukseen eikä huviveneeseen.

Valvontaviranomaisen on vuosittain tarkastettava Suomen vuosittaista tarkastusvelvollisuutta vastaava määrä PSC-direktiivin 12 artiklassa tarkoitettuihin I- ja II- kiireellisyysluokkiin kuuluvia aluksia. Ulkomaisen ro-ro-matkustaja-aluksen tai suurnopeusmatkustaja-aluksen alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain (370/1995) 17 d §:ssä tarkoitetut ennen liikennöinnin aloittamista suoritettavat tarkastukset ja 17 f §:ssä tarkoitetut säännölliset tarkastukset huomioidaan tarkastusvelvollisuuden täyttymistä laskettaessa. Tarkastusvelvollisuuden täyttävänä tarkastuksena pidetään myös sellaista valvontaviranomaisen suorittamaa tarkastusta, joka suoritetaan muualla kuin satamassa tai ankkuripaikalla, jos tarkastus suoritetaan Suomen vesialueella.

Valvontaviranomainen voi jättää kalenterivuoden aikana tarkastamatta enintään:

Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, valvontaviranomaisen on tarkastettava ensisijaisesti I-kiireellisyysluokkaan kuuluvat suuren turvallisuusriskin alukset, jotka tarkastustietokannan mukaan käyvät harvoin Euroopan unionin satamissa.

Jos satamissa käyvien I-kiireellisyysluokkaan kuuluvien alusten kokonaismäärä on pienempi kuin vuosittainen tarkastusvelvollisuus, valvontaviranomainen voi jättää tarkastamatta enintään 15 prosenttia satamassa tai ankkuripaikassa käyvien II-kiireellisyysluokkaan kuuluvien alusten vuosittaisesta kokonaismäärästä.

Jos satamassa ja ankkuripaikassa käyvien pakollisen tarkastuksen piiriin kuuluvien alusten kokonaismäärä on suurempi kuin vuosittainen tarkastusvelvollisuus, valvontaviranomaisen on tarkastettava näitä aluksia vähintään vuosittaista tarkastusvelvollisuutta vastaava määrä. Valvontaviranomainen voi jättää kaikista satamissa ja ankkuripaikoissa käyvistä I-kiireellisyysluokkaan kuuluvista aluksista tarkastamatta enintään 30 prosenttia alusten vuosittaisesta kokonaismäärästä, kuitenkin niin, että vuosittaista tarkastusvelvollisuutta ei aliteta.

Valvontaviranomainen voi tarkastaa aluksen, jos siinä ilmenee PSC-direktiivin I liitteen II osan 2 kohdan B alakohdassa tarkoitettu ennalta arvaamaton tekijä. Jos alus on pysäytetty Euroopan unionin jäsenvaltion tai Pariisin pöytäkirjan allekirjoittajavaltion satamassa tai ankkuripaikassa, valvontaviranomainen voi tarkastaa aluksen aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua siitä kun alus on vapautettu.

Valvontaviranomainen voi tarkastaa myös muita kuin I - ja II - kiireellisyysluokkaan kuuluvia aluksia. Näiden alusten tarkastusta ei katsota PSC-direktiivin mukaisiksi tarkastuksiksi eikä näitä tarkastuksia huomioida Suomelle asetetun vuosittaisen tarkastusvelvollisuuden täyttymistä laskettaessa.

Valvontaviranomainen voi sopia Euroopan unionin jäsenvaltion tai Pariisin pöytäkirjan allekirjoittajavaltion tarkastusvelvollisuuden piiriin kuuluvan aluksen pakollisen tarkastuksen suoritettavaksi suomalaisessa satamassa. Tarkastus on sovittava ensimmäiseen suomalaiseen satamaan, johon alus saapuu. Se voidaan kuitenkin suorittaa muussa suomalaisessa satamassa, jos alus ei välillä käy ulkomaisessa satamassa. Tarkastusta ei voida siirtää edelleen suoritettavaksi muussa Euroopan unionin jäsenvaltion tai Pariisin pöytäkirjan allekirjoittajavaltion satamassa.

Valvontaviranomainen ei saa hyväksyä Euroopan unionin jäsenvaltion tai Pariisin pöytäkirjan allekirjoittajavaltion pyyntöä siirtää tarkastusta suoritettavaksi suomalaisessa satamassa, ellei ole varmuutta siitä, että tarkastus voidaan suorittaa 15 vuorokauden sisällä siitä, kun alus on muuttunut I-kiireellisyysluokkaan kuuluvaksi alukseksi.

Valvontaviranomaisen on alusturvallisuuden toteamisen yhteydessä:

Jos tarkastustietokannassa on merkintä aluksen puutteista, jotka on määrätty korjattavaksi ennen seuraavaan käyntisatamaan saapumista tai seuraavassa käyntisatamassa, valvontaviranomaisen on tarkastettava, että puutteet on korjattu, tai edellytettävä, että puutteet korjataan ennen kuin alus lähtee suomalaisesta satamasta.

Valvontaviranomaisen on aluksen tarkastuksessa noudatettava PSC-direktiivin liitteessä VI mainittuja menettelytapoja ja ohjeita. Alusten ja satamarakenteiden turvatoimien parantamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 725/2004 soveltamisalaan kuuluvia aluksia tarkastettaessa on noudatettava PSC-direktiivin liitteen VI turvatoimien tarkastuksia koskevia erityisiä ohjeita.

2 momentti on kumottu A:lla 14.11.2019/1093 .

Valvontaviranomaisen on varmistettava, että:

Valvontaviranomaisen on varmistettava, että Suomen satamasta matkansa aloittavan tai sen sinne päättävän aluksen laivaväen, joka on hälytysluettelon mukaan vastuussa matkustajien auttamisesta hätätilanteessa, on oltava helposti tunnistettavissa ja sillä on oltava tehtäväänsä riittävät kommunikointitaidot, jotka muodostuvat seuraavien perusteiden muodostamasta soveltuvasta kokonaisuudesta:

Valvontaviranomaisen on suoritettava tarkastus PSC-direktiivin liitteen VII mukaisessa laajuudessa sekä liitteen sisältämien menettelyjen mukaisesti.

Valvontaviranomainen ei voi siirtää pakollista tarkastusta suoritettavaksi aluksen seuraavassa käyntisatamassa, jos satama sijaitsee siinä jäsenvaltiossa, jonka lipun alla alus purjehtii.

Valvontaviranomaisen on tehtävä pakollisen tarkastuksen siirtämistä koskeva merkintä tarkastustietokantaan viimeistään 24 tunnin kuluessa aluksen todellisesta satamasta lähtöajasta.

Valvontaviranomaisen on tehtävä tarkastuksen suorittamatta jättämisestä ja siihen johtaneista syistä merkintä tarkastustietokantaan viimeistään 30 päivän kuluessa aluksen todellisesta satamasta lähtöajasta.

Valvontaviranomaisen on aluksen pysäyttämistä harkitessaan sovellettava PSC-direktiivin liitteessä X vahvistettuja perusteita.

Jos poikkeuksellisissa olosuhteissa aluksen yleinen kunto ei täytä asetettuja vaatimuksia, valvontaviranomainen voi lykätä tarkastuksen siihen asti, kun laivanisäntä on ryhtynyt välttämättömiin toimenpiteisiin, joilla alus saadaan vastaamaan yleissopimusten asiaankuuluvia määräyksiä.

Jos valvontaviranomaisen päätös lähettää alus korjaustelakalle perustuu IMO:n päätöslauselman A.744 (18) noudattamatta jättämiseen aluksen asiakirjojen tai sen rakenteellisten vikojen tai puutteiden osalta, valvontaviranomainen voi määrätä tarvittavien paksuusmittausten suorittamisen aluksen satamasta poistumisen ehdoksi.

Valvontaviranomaisen on 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ilmoitettava aluksen satamasta poistumiseen liittyvistä ehdoista korjaustelakan sijaintivaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, aluksen lippuvaltion hallinnolle tai lippuvaltion lähimmälle konsulille tai diplomaattiselle edustajalle.

Jos valvontaviranomainen saa 2 momentissa tarkoitetun Euroopan unionin jäsenvaltion tai Pariisin pöytäkirjan allekirjoittajavaltion tekemän ilmoituksen, sen on ilmoitettava ilmoituksen tehneelle viranomaiselle niistä toimenpiteistä, joihin asiassa on ryhdytty.

Jos alus jättää noudattamatta satamasta poistumiselle asetettua 1 momentissa tarkoitettua ehtoa tai jättää saapumatta suomalaiselle korjaustelakalle, valvontaviranomaisen on viipymättä ilmoitettava asiasta Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

Antaessaan epäämismääräyksen valvontaviranomaisen on noudatettava PSC-direktiivin liitteessä VIII säädettyjä menettelyjä.

Valvontaviranomaisen on vuosittain viimeistään 1 päivänä huhtikuuta toimitettava Euroopan unionin komissiolle tarkastajien lukumäärä PSC-direktiivin liitteessä XIV olevaa mallitaulukkoa käyttäen ja mainitussa liitteessä esitetyllä tavalla.

Valvontaviranomaisen on vuosittain viimeistään 1 päivänä huhtikuuta toimitettava Euroopan unionin komissiolle PSC-direktiivin liitteen XIV kohdan 1 alakohdassa 1.2. ja kohdan 2 alakohdassa b luetellut tiedot. Lisäksi valvontaviranomaisen on toimitettava joka kuudes kuukausi liitteen XIV kohdan 2 alakohdassa a luetellut tiedot. Tietoja ei tarvitse toimittaa komissiolle erikseen, jos ne on toimitettu SafeSeaNet- tietojärjestelmän välityksellä.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

Tällä asetuksella kumotaan ulkomaisten alusten tarkastuksesta Suomessa annettu valtioneuvoston asetus (619/2004) .