619/2004

Tässä asetuksessa säädetään Suomen satamissa käyvien ulkomaisten alusten tarkastuksesta.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Tätä asetusta sovelletaan yleissopimuksissa tarkoitettuihin ulkomaisiin aluksiin, jotka saapuvat satamaan Suomessa tai jotka ankkuroituvat sataman ulkopuolelle Suomessa, sekä sellaisen aluksen miehistöön.

Tätä asetusta ei sovelleta kalastusalukseen, sota-alukseen, laivaston apualukseen, perinteistä rakennetta olevaan puualukseen, kunnan tai valtion alukseen, jota ei käytetä kaupalliseen tarkoitukseen, eikä huvialukseen, jota ei käytetä kauppamerenkulkuun.

Valvontaviranomaisen on vuosittain tarkastettava aluksia niin, että tarkastettavien alusten määrä vastaa ainakin 25 prosenttia niiden yksittäisten alusten, jotka ovat käyneet Suomen satamissa, keskimääräisestä vuotuisesta määrästä, laskettuna niiden viimeisten kolmen kalenterivuoden perusteella, joista on saatavilla tilastoja.

Kaikki alukset, joille ei tehdä laajennettua tarkastusta ja joiden PSC-direktiivin liitteessä I tarkoitettu yleinen kohdentamistekijä on suurempi kuin 50, on tarkastettava edellyttäen, että aluksen edellisestä Pariisin pöytäkirjan allekirjoittajavaltion satamassa suoritetusta tarkastuksesta on kulunut vähintään kuukausi.

Muista aluksista tarkastettaviksi on ensimmäiseksi valittava PSC-direktiivin liitteessä I olevassa I osassa tarkoitettuja aluksia. Liitteessä I olevassa II osassa tarkoitetut ensisijaisen tarkastuksen tarpeessa olevat alukset valitaan tarkastettaviksi alenevassa järjestyksessä, joka perustuu niiden SIRENAC-tietojärjestelmässä ilmoitetun kohdentamistekijän arvoon.

Sellaisia aluksia, jotka jokin Euroopan unionin jäsenvaltio on tarkastanut viimeksi kuluneiden kuuden kuukauden aikana ei tarkasteta, jos:

Mitä 3 momentissa säädetään, ei sovelleta niihin käyttötarkastuksiin, joista yleissopimuksissa säädetään erikseen.

Valvontaviranomaisen on tarkastettava ainakin PSC-direktiivin liitteessä II mainitut asiakirjat riittävässä määrin sekä varmistuttava aluksen yleisestä kunnosta konehuone, asuintilat ja puhtausolot mukaan lukien.

Valvontaviranomainen voi tarkastaa muutkin kuin 1 momentissa tarkoitetut yleissopimusten mukaan aluksessa pidettävät todistuskirjat ja muut asiakirjat.

Aluksen yksityiskohtaiseen tarkastukseen velvoittavina ilmeisinä syinä pidetään muun muassa PSC-direktiivin liitteessä III mainittuja seikkoja.

Jos aluksen asuin- ja työskentelyoloissa havaitaan oleellisia puutteita, siitä on ilmoitettava työsuojeluviranomaiselle.

Aluksen tarkastuksessa on noudatettava PSC-direktiivin liitteessä IV esitettyjä menettelytapoja.

Valvontaviranomaisen on varmistettava, että:

Laajennettu tarkastus on tehtävä PSC-direktiivin liitteessä V olevassa C osassa säädettyjä menettelyjä noudattaen.

Johonkin PSC-direktiivin liitteessä V olevassa A osassa mainituista luokista kuuluvalle alukselle on tehtävä laajennettu tarkastus, jos alus valitaan tarkastukseen 5 §:n 2 momentin mukaisesti.

Jos 1 momentissa tarkoitetusta aluksesta ei toimiteta alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain (370/1995) 11 a §:ssä tarkoitettua ennakkoilmoitusta, sille on tehtävä Suomen määräsatamassa laajennettu tarkastus.

Jos 1 ja 2 momentissa tarkoitetun aluksen PSC-direktiivin liitteessä I olevassa II osassa tarkoitettu yleinen kohdentamistekijä on vähintään 7, alukselle on tehtävä laajennettu tarkastus ensimmäisessä satamassa, jossa se käy 12 kuukauden kuluttua edellisestä laajennetusta tarkastuksesta.

Sen lisäksi, mitä alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain 11 c §:ssä säädetään, valvontaviranomaisen on viipymättä ilmoitettava SIRENAC-tietojärjestelmään, jos tiettyjä aluksia, joille 5 §:n 1 momentin mukaan on tehtävä pakollinen tarkastus tai 10 §:n 3 momentin mukaan on tehtävä pakollinen laajennettu tarkastus, ei toiminnallisista syistä pystytä tarkastamaan. Nämä tapaukset ja kyseisten alusten tarkastamatta jättämisen syyt on ilmoitettava kuuden kuukauden välein Euroopan yhteisöjen komissiolle.

Minkään kalenterivuoden aikana tarkastamatta ei saa jäädä enempää kuin viisi prosenttia niiden yksittäisten alusten, jotka olisi tarkastettava 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ja jotka ovat käyneet Suomen satamissa, keskimääräisestä vuotuisesta määrästä, laskettuna niiden viimeisten kolmen kalenterivuoden perusteella, joista on saatavilla tilastoja.

Jos alus on 1 momentin mukaisesti jätetty tarkastamatta edellisessä EU:n jäsenvaltion satamassa, sille on tehtävä pakollinen tarkastus tai tarvittaessa pakollinen laajennettu tarkastus seuraavassa Suomen satamassa, jossa se käy.

Harkitessaan aluksen pysäyttämistä valvontaviranomaisen on noudatettava PSC-direktiivin liitteessä VI esitettyjä perusteita.

Jos aluksen yleinen kunto on poikkeuksellisen huono niin, että se ilmeisesti ei täytä asetettuja vaatimuksia, valvontaviranomainen voi lykätä tarkastuksen siihen asti, kun laivanisäntä on ryhtynyt välttämättömiin toimenpiteisiin, joilla alus saadaan vastaamaan yleissopimusten määräyksiä.

Jos alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain 14 §:ssä tarkoitettuja vikoja tai puutteita ei voida korjata tarkastussatamassa, valvontaviranomainen voi antaa aluksen jatkaa matkaa päällikön kanssa sopimalleen lähimmälle käytettävissä olevalle korjaustelakalle. Edellytyksenä tälle on, että aluksella noudatetaan lippuvaltion toimivaltaisen viranomaisen määräämiä ja valvontaviranomaisen hyväksymiä ehtoja. Näiden ehtojen tulee taata, että alus voi jatkaa matkaa ilman alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain 14 §:ssä tarkoitettua vaaraa.

Valvontaviranomaisen on 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ilmoitettava kaikista matkaa koskevista ehdoista korjaustelakan sijaintivaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, lippuvaltion lähimmälle edustustolle ja muille asianomaisille viranomaisille Pariisin pöytäkirjan liitteen 2 mukaisesti.

Jos valvontaviranomainen saa 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, sen on ilmoitettava ilmoituksen tehneelle viranomaiselle niistä toimenpiteistä, joihin asiassa on ryhdytty.

Alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain 14 c §:ssä säädettyä aluksen satamaan pääsyn estämistä sovelletaan välittömästi sen jälkeen, kun alukselle on annettu lupa poistua satamasta, jossa se on pysäytetty joko toisen tai kolmannen kerran.

Aluksen satamaan pääsyn estämisessä on noudatettava PSC-direktiivin liitteessä XI olevassa B osassa säädettyjä menettelyjä.

Liikenteen turvallisuusviraston on vähintään kerran kuukaudessa julkaistava PSC-direktiivin liitteessä VIII olevassa I osassa luetellut tiedot aluksista, jotka on pysäytetty Suomen satamassa tai joilta on evätty pääsy Suomen satamaan edellisen kuukauden kuluessa.

Liikenteen turvallisuusviraston on ilmoitettava Euroopan yhteisöjen komissiolle, muille Euroopan unionin jäsenvaltioille, aluksen lippuvaltiolle ja Pariisin pöytäkirjan sihteeristölle, jos satamavaltiona tehdyssä tarkastuksessa on todettu aluksella luokituslaitoksen antama voimassa oleva todistuskirja, vaikka alus ei täytä asiaa koskevia yleissopimusten määräyksiä, tai luokitustodistus, vaikka aluksessa on vika tai puute, joka koskee todistuksessa mainittuja seikkoja. Ilmoitus on kuitenkin tehtävä vain, jos alus aiheuttaa vakavaa uhkaa turvallisuudelle tai ympäristölle taikka jos on näyttöä, että luokituslaitos on toiminut erityisen piittaamattomasti. Asiasta on ilmoitettava myös asianomaiselle luokituslaitokselle ensimmäisen tarkastuksen yhteydessä.

Liikenteen turvallisuusviraston on vuosittain 1 päivään huhtikuuta mennessä toimitettava Euroopan yhteisöjen komissiolle ja Pariisin pöytäkirjan sihteeristölle seuraavat edellistä vuotta koskevat tiedot:

Lisäksi Liikenteen turvallisuusviraston on toimitettava:

Liikenteen turvallisuusviraston on toimitettava Euroopan yhteisöjen komissiolle tiedot säännöllisessä lauttaliikenteessä tapahtuvista muutoksista.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2004.

Tällä asetuksella kumotaan ulkomaisten alusten tarkastuksesta Suomessa 18 päivänä huhtikuuta 1997 annettu asetus (325/1997) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.