Valtioneuvoston asetus maaseudun hanketoiminnan tukemisesta
Ajantasainen- Asiasanat
- Maaseudun kehittäminen, Valtionapu
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Hallinnonala
- Maa- ja metsätalousministeriö
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Voimaantulo
- Huomautus
- kumoutunut, ks. L 28/2014 70 §
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/2007/829/ajantasa/2010-05-27/fin
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maa- ja metsätalousministeriön esittelystä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain (1443/2006) nojalla seuraavaa:
1 lukuYleistä
1 §Soveltamisala
Tätä asetusta sovelletaan maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain (1443/2006) 4 luvussa tarkoitettuihin hanketukiin ja 55 §:ssä tarkoitettuun toimintarahaan. (25.9.2008/617)
Tätä asetusta sovelletaan tukiin, jotka myönnetään Euroopan yhteisön osaksi tai kokonaan rahoittamina. (25.9.2008/617)
Tällä asetuksella täydennetään niitä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 ja sen nojalla annettujen komission asetusten tuen myöntämisen ja maksamisen edellytyksiä koskevia säännöksiä, jotka koskevat mainitun neuvoston asetuksen 16 a artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisia toimia sekä 20 ja 52 artiklan mukaisia toimenpiteitä. (27.5.2010/455)
2 §Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
EY:n maaseudun kehittämisasetuksella Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1698/2005;
maaseudun kehittämislailla maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annettua lakia (1443/2006) ;
hallinnointilailla maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annettua lakia (532/2006) ;
ohjelmalla EY:n maaseudun kehittämisasetuksen mukaista hallinnointilain 7 §:ssä tarkoitettua ohjelmaa, joka koskee Manner-Suomea;
5 kohta on kumottu A:lla 27.5.2010/455 .
toimintaryhmällä maaseudun kehittämislain 4 §:n 20 kohdassa tarkoitettua paikallista toimintaryhmää;
koordinointihankkeella maaseudun kehittämislain 20 §:ssä tarkoitettua toimintaryhmän hanketta;
alahankkeella toimintaryhmän koordinointihankkeeseen sisältyvää koordinoitua hanketta;
yleiskustannuksilla sellaisia välillisiä kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet hakijalle hankkeen toteuttamisesta ja joita ei voida tai joita ei ole tarkoituksenmukaista suoraan kohdentaa hankkeelle.
käyttöomaisuudella omaisuutta, joka on tarkoitettu tuottamaan tuloa jatkuvasti useana tilikautena tai jonka hankinta on hankkeen tai toimintarahalla tuettavan toiminnan laajuuteen nähden merkittävä taikka jonka hankintameno on tarkoitettu poistettavaksi useampana tilikautena;
luontoissuorituksella vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtyä työtä tai luovutettua tuotantopanosta;
12 kohta on kumottu A:lla 25.9.2008/617 .
de minimis -tuella tukea, joka myönnetään perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1998/2006 säädetyin ehdoin ja jonka kokonaismäärä ei saa olla yli 200 000 euroa minkään kolmen verovuoden jakson aikana;
14 ) valtiontuella Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea;
toimintaryhmän rahoituskiintiöllä maaseudun kehittämislain 4 §:n 22 kohdassa tarkoitettua kiintiötä.
2 lukuHanketuen myöntämisen edellytykset
3 §Hanketta koskeva suunnitelma
Tukea voidaan myöntää sellaiseen hankkeeseen, josta on laadittu asianmukainen hankesuunnitelma.
Hankesuunnitelmaan tai sen liitteisiin tulee sisältyä ainakin:
selvitys hakijan toiminnasta, hakijan organisaatiosta ja taloudellisesta tilanteesta sekä hankkeen toteuttamiseen käytettävistä henkilö- ja muista voimavaroista;
hankkeen eritelty sisältö, tavoitteet ja kohderyhmä;
hankkeen yksilöity toteutustapa ja -aika sekä mahdollinen maaseudun kehittämislain 9 §:ssä tarkoitettu tuen siirtäminen;
hankkeen toteuttamiseen osallistuvat tahot, toteutus- ja rahoitusvastuut ja mahdolliset sopimusjärjestelyt;
hankkeen kustannusarvio kustannuserittelyineen ja rahoitussuunnitelma mukaan lukien hankkeen tulot;
hankkeen etenemisestä ja sen tuloksista tiedottaminen ja raportointi.
Haettaessa tukea koordinointiin hakemukseen on lisäksi sisällytettävä selvitys alahankkeiden organisointitavasta ja hakemusmenettelystä. Haettaessa tukea alahankkeisiin hankesuunnitelmaan on sisällytettävä 2 momentissa tarkoitetut tiedot soveltuvin osin myös alahankkeista. (25.9.2008/617)
4 §Rakennussuunnitelma
Rakentamista koskevaan hakemukseen on hankesuunnitelman lisäksi liitettävä suunnitelma, jonka on sisällettävä:
pääpiirustukset;
rakenne-, LVI-, sähkö- ja muut vastaavat erikoissuunnitelmat, joilla on erityistä merkitystä arvioitaessa hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia;
rakennusselostus; ja
rakennusselostukseen perustuva kustannusarvio tai -laskelma.
Rakentamista koskevan suunnitelman yksityiskohtaisuus ja laajuus on oltava asianmukaisessa suhteessa hankkeen laajuuteen ja kokonaiskustannuksiin.
5 §Hankkeen tukikelpoisuus
Tukea voidaan myöntää sellaiseen hankkeeseen, jonka toteuttamisen katsotaan tehokkaimmin edistävän siinä ohjelmassa asetettujen tavoitteiden ja elinkeinotoiminnan painopisteiden toteutumista, jonka toteuttamiseen osoitetusta myöntövaltuudesta tuki on tarkoitus myöntää. Toimintaryhmälle jätettyä hakemusta arvioitaessa tulee lisäksi ottaa huomioon paikallisen suunnitelman toteutuminen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle jätettyä hakemusta arvioitaessa alueellisen suunnitelman toteutuminen. (27.5.2010/455)
Tuen myöntämisen edellytyksenä hankkeeseen on, että se toteutetaan hankkeen tavoitteeseen nähden kokonaistaloudellisesti edullisesti.
6 §Hanketuen myöntämisen edellytykset
Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että
tuettava hanke antaa hakijalle mahdollisuuden toteuttaa sellaisia hakijan toimintaan liittyviä lisätehtäviä, joiden toteuttaminen ilman tukea ei olisi mahdollista;
tuen hakijalla on toimivalta päättää hankkeesta ja vastata siitä aiheutuvista kustannuksista;
tuen hakijalla katsotaan olevan riittävät taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset sekä osaaminen hankkeen toteuttamiseen tai, jos tuen saaja ei itse toteuta hanketta, että vastaava osaaminen on hankkeen toteuttajalla;
tuen hakijalla on mahdollisuus seurata hanketta ja puuttua sen toteuttamiseen;
tuen hakijan ja hankkeen toteuttajan ollessa eri tahoja tuen hakija tai päätösvaltaa hakijayhteisössä käyttävä ei ole hallintolain (434/2003) 28 §:ssä tarkoitetulla tavalla esteellinen hankkeen toteuttajaan nähden;
tuen hakijan tai toteuttajan toiminta on järjestetty siten, että tuettuun hankkeeseen liittyviä tehtäviä hoitavan henkilön toiminnasta ja palkkauksesta aiheutuvat kustannukset ovat tuntikirjanpidolla tai muulla vastaavalla hyväksyttävällä tavalla osoitettavissa yhteisön muun toiminnan kustannuksista; ja
tuen hakijan taloushallinto sekä käyttöomaisuuden ja varojen käyttö on järjestetty siten, että tuen hakijan muun toiminnan kustannusten ja hankkeen kustannusten osuus kokonaiskustannuksista on eriytettävissä.
Mitä 1 momentin 6 ja 7 kohdassa säädetään toiminnan, taloushallinnon ja varojen käytön eriyttämisestä, koskee myös toimintaryhmän toimintarahalla toteuttamaa toimintaa toimintaryhmän hakiessa tukea hankkeeseen.
Tuen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että tuen saaja pitää kohteen asianmukaisesti vakuutettuna, kunnes tuki on maksettu kokonaan, jos tuettavaan hankkeeseen sisältyy rakentamisinvestointeja. (25.9.2008/617)
Euroopan yhteisön osaksi rahoittaman tuen myöntämisen edellytyksenä tässä asetuksessa säädetyin ehdoin on, että ohjelma on hyväksytty ja tässä asetuksessa säädetyt tuen myöntämisen edellytykset ovat ohjelman mukaisia. (25.9.2008/617)
3 lukuKehittämishanke
7 §Tuettava yleishyödyllinen toiminta
Tukea yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen voidaan myöntää:
maaseudun asukkaiden palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen;
kylien kehittämissuunnitelmien laatimiseen ja toteuttamiseen;
kylän tai paikallisyhteisön vetovoimaisuuden ja toiminnallisuuden edistämiseen sekä toimintaan, jonka tarkoituksena on saada alueelle uusia asukkaita;
maaseudun kulttuuriperinnön säilyttämiseen, kehittämiseen ja hyödyntämiseen;
maaseudun ympäristön viihtyvyyden parantamiseen;
paikallisten suunnitelmien mukaisten kansainvälisten hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen;
maaseudun rakennetun ympäristön ja maisemanhoitoa koskevien suunnitelmien laatimiseen ja toteuttamiseen;
muuhun 1–7 kohdassa tarkoitettuun toimintaan verrattavaan kylän tai sen osan asukkaiden yleistä hyvinvointia palvelevaan toimenpiteeseen;
Tukea ei kuitenkaan myönnetä sellaiseen toimintaan, joka kuuluu julkisyhteisön lakisääteisen pakollisen perustehtävän hoitamiseen. Sellaiseen julkisyhteisön harkinnanvaraiseen toimintaan, jonka perusteista säädetään lailla, voidaan myöntää tukea vain erittäin perustellusta syystä.
Tukea voidaan myöntää 1 momentin 9 kohdassa tarkoitettuun toimintaan, jos 14–18 ja 19 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Koulutuksen kesto voi kuitenkin olla 16 §:n 1 momentissa säädettyä lyhyempi. Tukea ei saa myöntää yritykselle osoitettuna de minimis -tukena. (27.5.2010/455)
8 § (27.5.2010/455)Elinkeinojen kehittämishankkeena tuettava toiminta
Tukea elinkeinotoimintaa koskevaan kehittämishankkeeseen voidaan myöntää:
maaseudun elinkeinotoiminnan palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen;
maaseudun elinkeinotoimintaa yleisesti hyödyttävään kehittämiseen;
hankkeen tavoitteita edistävän koulutuksen tai tiedonvälityksen toteuttamiseen siten kuin 7 §:n 3 momentissa säädetään.
9 §Kehittämishankkeen tukemisen edellytykset
Tukea ei myönnetä sellaiseen kehittämishankkeeseen, josta saatava hyöty rajoittuisi alueellisesti tai toimialan perusteella yhteen tai harvaan ennalta tiedossa olevaan tai tietyllä toimialalla tunnettuun yritykseen taikka tällaisten yritysten ryhmään.
Kehittämishankkeen julkistamisesta aiheutuvat kustannukset on sisällytettävä hankkeen kustannuksiin. Tieto kehittämishankkeen tuloksista on saatettava hankkeen laajuuden ja luonteen mukaisesti asianmukaisella tavalla elinkeinonharjoittajien ja yritysten saatavalle. Kehittämishankkeesta saatavan hyödyn tulee olla korvauksetta näiden vapaasti hyödynnettävissä lukuun ottamatta vähäisiä postitus- ja vastaavia kuluja.
Jos kehittämishankkeen lopputulos on sellainen, että siihen syntyy tekijänoikeus tai se täyttää patentin tai muun aineettoman oikeuden suojan saamisen edellytykset, tuen myöntämisen edellytyksenä on, ettei aineetonta oikeutta suojata eikä tekijänoikeuden tai muun aineettoman oikeuden siirtoa tuen saajalta yrityksen tai yritysten yksin tai pääasiassa hyödynnettäväksi sallita.
10 § (25.9.2008/617)Tuen ulkopuolelle jäävä toiminta
Sellaisena toimintana, johon ei saa myöntää tukea sen johdosta, että tuki sisältäisi tällöin valtiontukea, pidetään ainakin seuraavaa toimintaa:
tuen avulla kehitetään hyödykettä tai palvelua, joka on välittömästi tai vähäisin lisätoimin yrityksen tai tietyn yritysryhmän hyödynnettävissä korvauksetta tai käypää korvausta alemmalla hinnalla;
kehittämishankkeen pääasiallinen tavoite on poistaa yrityksiltä tavanomaisia yrityksen kehittämiseen tai tuotekehitykseen liittyviä kustannuksia;
tuen saaja harjoittaa säännöllistä taloudellista toimintaa, josta se ei peri asiakkaaltaan käypää korvausta ja kehittämishankkeen tarkoituksena on korvata tällaisen toiminnan kustannuksia;
tuen saaja on sellainen taloudellista toimintaa harjoittava julkinen yhteisö, jonka taloudellista toimintaa ja muuta toimintaa ei ole erotettu.
11 § (25.9.2008/617)Kehittämishankkeen hyväksyttävät kustannukset
Tukea voidaan myöntää seuraaviin kehittämishankkeesta aiheutuviin välttämättömiin hyväksyttäviin kustannuksiin:
palkkaus- ja palkkiokustannuksiin ja niihin liittyviin lakisääteisiin kustannuksiin lukuun ottamatta luontaisetuina suoritettavia kustannuksia;
matkakustannuksiin;
ostopalveluiden hankintaan;
vuokrakustannuksiin;
muihin kehittämishankkeen toteuttamisesta aiheutuneisiin kuluihin ja tavanomaisiin yleiskustannuksiin käyttöomaisuuden hankintaa lukuun ottamatta.
Ulkomaanmatkasta aiheutuvat kustannukset voivat olla hyväksyttäviä vain, jos:
matkakustannukset liittyvät paikallisen toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettuun kansainväliseen hankkeeseen tai hankkeen toteuttaminen sitä edellyttää taikka matkoihin on muu erityisen painava peruste; ja
matkan perusteltu syy ja kustannukset on sisällytetty hankesuunnitelmaan sekä siitä aiheutuvien kustannusten osuus hankkeen kustannuksista on osoitettu suunnitelmassa erikseen.
Luontoissuoritukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia lukuun ottamatta 7 §:n 1 momentin 9 kohdassa ja 8 §:ssä tarkoitettua toimintaa. (27.5.2010/455)
12 § (27.5.2010/455)Luontoissuoritusten käyttö
Hankkeen yksityisenä rahoituksena voidaan hyväksyä sellainen vastikkeetta hankkeen hyväksi tehty työ, joka on hankkeen toteuttamiseksi tarpeellista. Muut luontoissuoritukset eivät ole hyväksyttäviä. Edellytyksenä on lisäksi, että työn tekijä on vähintään 15-vuotias.
Vastikkeetta tehdyn työn arvona pidetään 10 euroa tunnilta työn tekijää kohden. Jos vastikkeetta tehty työ tehdään traktorilla tai muulla vastaavalla työkoneella, työkoneen käyttämisen arvoksi luetaan lisäksi 20 euroa tunnilta.
Yksityisestä rahoituksesta enintään 75 prosenttia voi olla vastikkeetta tehtyä työtä.
13 § (25.9.2008/617)Kehittämishankkeen tuen määrä
Tukea voidaan myöntää enintään määrä, joka muu julkinen rahoitus mukaan lukien on enintään 100 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista, jos kysymys on:
vähintään kahden elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella toteutettavan hankkeen esiselvityksestä, toteutettavuustutkimuksesta tai toteuttamisesta;
vähintään kahden toimintaryhmän alueella toteutettavan hankkeen esiselvityksestä, toteutettavuustutkimuksesta tai toteuttamisesta;
kansainvälisestä hankkeesta; tai
kehittämishankkeesta, jonka tarkoituksena on selvittää, arvioida ja yhteensovittaa yritystoiminnan yleisiä toimiala- ja tuotantosuuntakohtaisia toimintaedellytyksiä.
Muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin hankkeisiin tukea voidaan myöntää enintään määrä, joka muu julkinen rahoitus mukaan lukien on enintään 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
Tukea voidaan myöntää toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettavaan paikalliseen, alueiden väliseen tai kansainväliseen hankkeeseen enintään 150 000 euroa muu julkinen rahoitus mukaan lukien. Kansainvälisessä hankkeessa Suomen osuus kansallisen tuen määrästä muu julkinen rahoitus mukaan lukien voi olla enintään 150 000 euroa toimintaryhmää kohden. (27.5.2010/455)
4 lukuKoulutushanke
14 § (25.9.2008/617)Koulutushankkeena tuettava maa- ja metsätalousyrittäjien sekä elintarvikealan yrittäjien koulutus ja tiedonvälitys
Tukea voidaan myöntää sellaiseen ammatilliseen koulutukseen, josta säädetään EY:n maaseudun kehittämisasetuksen 20 artiklan a kohdan i alakohdassa ja joka koskee maa- tai metsätalousalalla taikka elintarvikealalla toimiville tarjottavaa ammatillista koulutusta.
Tukea voidaan myöntää myös sellaiseen koulutukseen, joka on välttämätöntä EY:n maaseudun kehittämisasetuksen 39 artiklassa tarkoitetun maatalouden ympäristötuen saamiseksi.
Tukea voidaan myöntää lisäksi yrittäjyys-, energia-, ja ympäristötietouden välittämiseen maa- tai metsätalousalalla taikka elintarvikealalla toimiville.
Yli puolet 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta koulutuksesta on toteutettava muualla kuin koulutukseen osallistuvien tiloilla tai kiinteistöillä.
15 §Koulutushankkeena tuettava muu koulutus
Tukea voidaan myöntää sellaiseen muuhun kuin 14 §:ssä tarkoitettuun koulutushankkeeseen, joka koskee:
sellaista ammatillista jatko- tai täydennyskoulutusta, joka antaa yleisiä valmiuksia ammatissa tai elinkeinossa toimimiseen ja jonka tavoitteena on maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen sekä asiantuntijapalveluiden kehittäminen;
maaseudun asukkaiden ammattiosaamisen lisäämistä, maaseudun asukkaiden toimintavalmiuksien kehittämistä ja yhteistyövalmiuksien lisäämistä;
osaamisen lisäämistä ympäristöön ja energiaan liittyvissä asioissa; tai
kansainvälisessä toiminnassa tarvittavien valmiuksien hankkimista ja kansainvälisenä yhteistyönä annettavaa koulutusta.
16 §Koulutuksen kesto ja laajuus
Tukea voidaan myöntää sellaiseen 14 §:ssä ja 15 §:n 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen, joka vastaa yhteensä vähintään 20:n kestoltaan vähintään 45 minuutin oppitunnin koulutusjaksoa. Koulutus voidaan antaa yhdessä tai useammassa jaksossa. Tuettu opintokokonaisuus voi yhteensä käsittää enintään opintokokonaisuuden, joka vastaa 30 opintoviikkoa, 45 opintopistettä taikka niiden laajuutta vastaavaa opintomäärää.
Koulutus voi käsittää myös 14 ja 15 §:ssä tarkoitettua koulutusta ja neuvontaa antavien henkilöiden koulutuksen.
17 § (25.9.2008/617)Tuki muuhun tiedonvälitykseen
Koulutushankkeena voidaan tukea myös sellaista toimintaa, jossa välitetään tietoa uusista tuotanto-, markkinointi- tai palvelumenetelmistä tai muista liiketoiminnan olennaista parantamista koskevista menetelmistä taikka jossa välitetään energia-, ympäristö- ja maaseututietoutta yrityksille tai muille alueen taloudellisille toimijoille.
Tukea ei myönnetä sellaiseen hankkeeseen, joka olisi valtiontueksi katsottavaa tukea tai jonka pääasiallinen tarkoitus on hyödyttää yhtä ja vain vähäisessä määrin useampaa yksityistä elinkeinonharjoittajaa tai yritystä.
18 §Koulutushankkeen tukemisen edellytykset
Tukea voidaan myöntää sellaiseen koulutukseen, joka täydentää käytännön kokemusta ja säännönmukaista oppivelvollisuuteen perustuvaa koulutusta, keskiasteen tutkintoa taikka yliopisto- tai korkeakoulututkintoa kuulumatta osana perus- tai jatkokoulutustutkintoon.
Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen saajalla tai, jos koulutushankkeen toteuttaa muu kuin tuen saaja, toteuttajalla on koulutushankkeen laatuun ja laajuuteen nähden ammattitaitoinen kouluttaja tai muuta tiedonvälitystä koskevassa hankkeessa hankkeen laatuun nähden ammattitaitoinen toteuttaja.
Tukea ei myönnetä sellaiseen koulutushankkeeseen, joka koskee tilatukijärjestelmän toimeenpanosta annetun lain (557/2005) 4 a luvussa tarkoitettua tilaneuvontajärjestelmään kuuluvaa neuvontaa ja koulutusta tai jonka kustannukset on otettu huomioon luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista annetun lain (1440/2006) 4 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa ympäristötuessa.
19 §Koulutushankkeeseen sisältyvä valtiontuki
Myönnettäessä tukea 15 tai 17 §:n mukaiseen tarkoitukseen, koulutushankkeena, jonka tukeminen ei sisällä valtiontukea, pidetään vain sellaista julkisyhteisön, yleishyödyllisen yhteisön tai kaupallisesti toimivan yhteisön järjestämää koulutusta, joka ei ole tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/2008 38 artiklassa tarkoitettua koulutusta. (25.9.2008/617)
Valtiontueksi katsottavaa tukea voidaan myöntää sellaiseen 15 §:ssä tarkoitettuun koulutushankkeeseen, jossa hyödyn saajana on yksi tai useampi yritys siten, että se osuus tuesta, joka kohdistuu yritykseen sen saamana hyötynä, myönnetään kyseiselle yritykselle osoitettuna de minimis -tukena. (25.9.2008/617)
Sellaisen kaikille avoimen koulutuksen järjestämistä, joka sisältää koulutukseen osallistuvan yrittäjän oman yrityksen toimintaan sopeutettua ohjausta tai neuvontaa taikka yrityskäyntejä, katsotaan aina koulutukseen osallistuvan yrittäjän tai tämän yrityksen valtiontueksi, jos yritys harjoittaa muuta yritystoimintaa kuin:
maataloutta;
metsätaloutta; tai
maaseudun kehittämislain 4 §:n 5 kohdassa tarkoitettua maa- tai metsätaloustuotteen ensiasteen jalostusta tai kaupan pitämistä.
20 §Koulutushankkeen hyväksyttävät kustannukset
Tukea voidaan myöntää seuraaviin välttämättömiin koulutushankkeen toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin: (25.9.2008/617)
palkkaus- ja palkkiokustannuksiin lukuun ottamatta luontaisetuina suoritettavia kustannuksia;
matkakustannuksiin;
ostopalveluiden hankintaan;
vuokrakustannuksiin;
koulutushankkeen toteuttamisessa välttämättömän materiaalin ja muun kuin käyttöomaisuudeksi luettavan tarvikkeen hankintaan;
muihin koulutushankkeen toteuttamisesta aiheutuneisiin kuluihin ja tavanomaisiin yleiskustannuksiin käyttöomaisuuden hankintaa lukuun ottamatta.
Ulkomaanmatkoihin sovelletaan, mitä 11 §:n 2 momentissa säädetään.
Koulutushankkeeseen sisältyvät luontoissuoritukset eivät ole hyväksyttäviä kustannuksia eikä niitä oteta huomioon yksityisenä rahoituksena.
21 §Koulutushankkeen tuen määrä
Tukea voidaan myöntää enintään määrä, joka muu julkinen rahoitus mukaan lukien on enintään:
100 prosenttia 14 §:n 2 momentissa tarkoitettua koulutusta sekä 14 §:n 3 momentissa ja 17 §:ssä tarkoitettua tiedonvälitystä koskevien hankkeiden hyväksyttävistä kustannuksista sekä sellaisten 15 §:ssä tarkoitettujen koulutushankkeiden hyväksyttävistä kustannuksista, joiden tukeminen ei ole 19 §:ssä tarkoitettua valtiontukea;
90 prosenttia muiden koulutushankkeiden hyväksyttävistä kustannuksista.
Tukea voidaan myöntää toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettavaan paikalliseen, alueiden väliseen tai kansainväliseen hankkeeseen enintään 150 000 euroa muu julkinen rahoitus mukaan lukien. Kansainvälisessä hankkeessa Suomen osuus kansallisen tuen määrästä muu julkinen rahoitus mukaan lukien voi olla enintään 150 000 euroa toimintaryhmää kohden. (27.5.2010/455)
5 lukuYleishyödyllinen investointihanke
22 §Investointihankkeena tuettava toiminta
Yleishyödyllisen investoinnin tukea voidaan myöntää:
kyläyhteisön yhteisessä käytössä olevan rakennuksen, rakennelman ja rakenteen rakentamiseen, korjaukseen ja laajentamiseen;
sellaisen käyttöomaisuuden hankintaan, joka mahdollistaa yhteisessä käytössä olevan tilan tai alueen käyttämisen yhteisissä tilaisuuksissa, yhteydenpidossa tai virkistäytymisessä taikka joka on välttämätön kyläyhteisön ympäristön tilan parantamisessa tai asukkaiden hyvinvoinnin lisäämisessä;
vähäisen tie- ja vesihuoltohankkeen toteuttamiseen sekä vähäisen tietoliikenneverkon rakentamiseen, peruskorjaukseen ja laajentamiseen;
paikalliskulttuurin edistämisessä tarpeellisen tekijänoikeuksilla suojatun käyttöoikeuden hankintaan;
kylän kehittämis- ja maisemanhoitosuunnitelman toteuttamiseen;
maaseudun reitistön perustamiseen ja kehittämiseen;
maaseudun ympäristö- ja kulttuurikohteen kunnostamiseen.
Yleishyödyllisen investoinnin tukemiseen sovelletaan, mitä 7 §:n 2 momentissa säädetään tuen myöntämisestä julkisoikeudelliselle yhteisölle. Julkisoikeudelliselle yhteisölle voidaan myöntää tukea vain, jos muun julkisen rahoituksen osuus julkisesta rahoituksesta on vähintään 30 prosenttia. (25.9.2008/617)
Tukea voidaan myöntää sellaiselle yksityisoikeudelliselle yhteisölle, jonka pääasiallinen tarkoitus on muu kuin taloudellinen toiminta tai jonka toiminnan ensisijainen päämäärä ei ole voiton tavoittelu. (25.9.2008/617)
22 a § (27.5.2010/455)Laajakaistahankkeena tuettava toiminta
Yleishyödyllisen investoinnin tukea voidaan myöntää muun kuin 22 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun tietoliikenneverkon rakentamiseen ja laajentamiseen, joka toteutetaan liitteessä mainitun kunnan alueella.
Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hankkeen tukikelpoisista kustannuksista vähintään 34 prosenttia rahoitetaan tuen saajan yksityisellä rahoituksella ja enintään 22 prosenttia kunnan rahoituksella.
Laajakaistahankkeeseen ei sovelleta, mitä 22 §:n 3 momentissa ja 24 §:n 1 momentissa säädetään.
23 §Investointihankkeen tukemisen edellytykset
Investointihanketta voidaan tukea vain, jos siitä saatava hyöty ohjautuu tarkoituksenmukaisella tavalla alueen asukkaille ja muille toimijoille. Investoinnin tulee pääsääntöisesti olla kaikkien asukkaiden ja kylän toimijoiden käytettävissä.
Tuen myöntämistä puoltavana tekijänä pidetään investoinnin myönteisiä vaikutuksia:
tasa-arvoon;
ympäristöön;
uusiutuvan energian käyttöön; tai
olemassa olevan yhdyskuntarakenteen käyttöön.
Jos tuettava investointi toteutetaan muun kuin tuen saajan omistamalla tai hallitsemalla alueella taikka vastaavassa rakennuksessa taikka muussa kohteessa, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että alueen omistaja ja tarvittaessa haltija on antanut suostumuksensa investointiin ja siihen, että tuettu kohde on alueen asukkaiden ja alueella toimijoiden käytettävissä investointihankkeen luonteen mukaisesti tarkoituksenmukaisen ajan, kuitenkin vähintään maaseudun kehittämislain 24 §:n 4 momentissa tarkoitetun ajan. Käyttöoikeuden säilyminen on varmistettava asianmukaisesti joko vuokraoikeuden tai muun erityisen oikeuden rekisteröinnillä, perustamalla rasite tai muulla vastaavalla tavalla. (27.5.2010/455)
Tukea koneen tai laitteen hankintaan voidaan myöntää, jos kone tai laite jää hankkeen päätyttyä tuen saajan tai alahankkeen toteuttajan omistukseen käytettäväksi siihen tarkoitukseen, jota varten tuki myönnetään. (25.9.2008/617)
24 §Tuen ulkopuolelle jäävä investointihanke
Tukea ei myönnetä, jos tuki sisältäisi valtiontukea sen johdosta, että:
investointi tosiasiassa tulisi suoraan tai välillisesti hyödyttämään vain yhtä elinkeinonharjoittajaa tai vähäistä elinkeinonharjoittajien määrää; tai
investoinnin pääasiallinen tarkoitus on poistaa alueella tiettyä elinkeinoa harjoittavilta osaksi tai kokonaan sellaiset kustannukset, jotka muuten olisivat yrityksen tavanomaisia investointikustannuksia.
Tukea ei myönnetä investointiin, johon voidaan myöntää tukea luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista annetun lain 4 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla.
25 § (27.5.2010/455)Investointihankkeen hyväksyttävät kustannukset
Tukea voidaan myöntää investointihankkeen toteuttamiseksi tarpeellisiin kohtuullisiin kustannuksiin, jotka aiheutuvat:
rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamisessa, korjaamisessa tai laajentamisessa tarvittavien aineiden ja tarvikkeiden hankkimisesta, rakennuksiin tai rakenteisiin kiinteästi liittyvien laitteiden hankkimisesta taikka suunnittelusta, työpalkoista ja urakoinnista;
rakennuksen hankinnan yhteydessä maapohjan hankkimisesta;
käyttöomaisuuden hankinnasta;
vesihuoltotoimenpiteen suunnittelusta ja toteuttamisesta siten kuin vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) 7 §:ssä säädetään;
vähäisen tietoverkon ja vastaavan verkon suunnittelusta ja rakentamisesta ja laitehankinnoista sekä verkon rakentamiseksi ja käyttämiseksi välttämättömien käyttöoikeuksien hankinnasta;
tietoliikenneverkkojen rakentamisesta siten kuin maaseudun kehittämislain 21 §:n 1 momentissa säädetään;
palo- ja talkoovakuutusmaksuista.
Tukea voidaan lisäksi myöntää rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamista, korjaamista tai laajentamista koskevan hankkeen hallinnoinnista aiheutuviin kustannuksiin, kuten kirjanpito-, matka-, palkka-, palkkio- ja toimistokuluihin, siltä osin kuin ne eivät ylitä kymmentä prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.
Käytettynä hankittavan koneen tai laitteen hankintahinta ei saa ylittää koneen tai laitteen käypää arvoa. Koneen tai laitteen jäljellä olevan käyttöiän tulee olla riittävä investoinnin tavoitteeseen nähden ja koneen tulee olla teknisiltä ominaisuuksiltaan asianmukainen suunnitellun käytön kannalta.
Luontoissuoritukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia siten kuin 12 §:ssä säädetään, lukuun ottamatta 22 a §:ssä tarkoitettua investointia.
26 §Rakentamista ja kiinteistön hankintaa koskevat rajoitukset
Peruskorjauksen kustannuksiksi hyväksytään enintään 75 prosenttia vastaavan uudisrakennuksen kustannuksista. Historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten osalta peruskorjauksen hyväksyttävät kustannukset voivat kuitenkin olla enintään 100 prosenttia uudisrakennuksen kustannuksista.
Hankittaessa rakennus tai rakennus maapohjineen tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:
rakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen taikka kiinteistön hankintaan ei ole myönnetty ja maksettu luovutusta edeltävän kymmenen vuoden aikana julkista rahoitusta;
rakennus soveltuu harjoitettavaan toimintaan tai on vähäisin kustannuksin muutettavissa sellaiseksi sekä täyttää aiotussa käyttötarkoituksessaan, mitä laissa tai lain nojalla säädetään tai määrätään sellaiselle rakennukselle asetetuista vaatimuksista;
rakennuksen tai kiinteistön kauppahinta ei ylitä sen käypää arvoa; ja
kiinteistön arvo muodostuu pääasiassa suunniteltuun toimintaan käytettävän rakennuksen arvosta.
Tukea voidaan myöntää maan hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin siltä osin kuin maan osuus ei ylitä kymmentä prosenttia koko kiinteistön hankinnan tukikelpoisista kustannuksista. (27.5.2010/455)
4 momentti on kumottu A:lla 25.9.2008/617 .
27 § (27.5.2010/455)Investointihankkeen tuen määrä
Tukea voidaan myöntää enintään muu julkinen rahoitus mukaan lukien 75 prosenttia tai, jos tuen hakijana on julkisoikeudellinen yhteisö, 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
Tukea 22 a §:ssä tarkoitettuun investointiin voidaan myöntää enintään muu julkinen rahoitus mukaan lukien 66 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
Tukea voidaan myöntää toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettavaan paikalliseen, alueiden väliseen tai kansainväliseen hankkeeseen enintään 150 000 euroa muu julkinen rahoitus mukaan lukien. Kansainvälisessä hankkeessa Suomen osuus kansallisen tuen määrässä muu julkinen rahoitus mukaan lukien voi olla enintään 150 000 euroa toimintaryhmää kohden.
6 luku (25.9.2008/617)Koordinointihanke
28 § (25.9.2008/617)Koordinointihankkeena tuettava toiminta
Tukea koordinointihankkeeseen voidaan myöntää:
helpottamaan luonnollisten henkilöiden ja vähäisiä hankkeita toteuttavien yhteisöjen mahdollisuuksia hyödyntää ohjelman rahoitusta alueen kehittämisessä; ja
edistämään toimintaryhmän paikallisen suunnitelman toteuttamista.
Koordinointihanke koostuu koordinointia koskevasta toimesta ja alahankkeista. Tukea alahankkeisiin ei saa hakea ennen kuin koordinointiin haettu tuki on myönnetty.
29 § (27.5.2010/455)Tuettava toiminta
Koordinoinniksi katsotaan:
hakuilmoituksista huolehtiminen ja hakemusten vastaanotto;
alahankkeiden valinta;
sopimusten laatiminen niiden hakijoiden kanssa, joiden alahankkeet valitaan toteutettaviksi;
alahankkeita koskevan tukihakemuksen laatiminen ja toimittaminen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle;
alahankkeiden toteutuksessa avustaminen ja niiden toteutuksen seuranta;
alahankkeiden toteutuksen sekä toteutuksesta ja koordinoinnista aiheutuvien kustannusten seuranta;
maksuhakemusten laatiminen ja toimittaminen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle;
tukimaksujen vastaanottaminen ja välittäminen alahankkeiden toteuttajille.
30 § (25.9.2008/617)Hankkeiden koordinointia koskevat tukemisen edellytykset
Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:
toimintaryhmä esittää tukea hakiessaan suunnitelman siitä, että se julkaisee alahankkeiden hakemista koskevan ilmoituksen haun avoimuuden varmistavalla tavalla paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä, verkkosivullaan tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla vähintään neljä viikkoa ennen kuin hakuaika päättyy;
ilmoituksessa mainitaan hakuaika sekä annetaan ohjeet siitä, miten hakija saa hakulomakkeen, hakumenettelyohjeen ja tiedon valintaperusteista;
toimintaryhmä on laatinut julkisesti saatavilla olevan asiakirjan, joka sisältää hakijoita, tuettavia kehittämis- ja investointikohteita ja tuettavia kustannuksia koskevat valintaperusteet, tiedon tuen enimmäismäärästä, ohjeet tuen hakemiseksi ja tiedon määräaikojen noudattamatta jättämisestä aiheutuvista seuraamuksista;
toimintaryhmällä on ennalta laaditut kirjalliset ohjeet menettelystä, jolla varmistetaan hakijoiden puolueeton ja tasapuolinen kohtelu valintaperusteita sovellettaessa, hankkeita toteutettaessa ja tukea välitettäessä sekä menettelystä, jolla ilmoitetaan tukihakemuksen ulkopuolelle jäävistä hankkeista niiden hakijoille.
31 § (25.9.2008/617)Koordinoinnista aiheutuvat hyväksyttävät kustannukset
Tukea voidaan myöntää seuraaviin koordinoinnista aiheutuviin välttämättömiin hyväksyttäviin kustannuksiin:
palkkaus- ja palkkiokustannuksiin lukuun ottamatta luontaisetuina suoritettavia kustannuksia;
matkakustannuksiin;
koordinointihankkeen toteuttamisessa välttämättömän materiaalin ja muun kuin käyttöomaisuudeksi luettavan tarvikkeen hankintaan;
postituksesta, puheluista, tietoverkkojen käytöstä ja muusta viestinnästä sekä koordinointihankkeen toteuttamiseksi välttämättömistä kokousjärjestelyistä ja kokouspalkkioista aiheutuviin kustannuksiin, jotka on suhteutettu koordinointihankkeen laajuuteen ja merkittävyyteen;
ostopalvelujen hankintaan;
vuokrakustannuksiin;
muihin tuensaajan toimitilan ja muun omaisuuden käytöstä aiheutuviin tavanomaisiin yleiskustannuksiin, jos ne ovat ylimääräisiä ja johtuvat koordinointihankkeesta.
Ulkomaanmatkoihin sovelletaan, mitä 11 §:n 2 momentissa säädetään.
32 § (25.9.2008/617)Alahankkeet
Koordinointihankkeeseen voidaan sisällyttää sellaisia 7 ja 22 §:ssä tarkoitettua toimintaa koskevia alahankkeita joissa:
alahankkeeseen myönnettävä tuki muu julkinen rahoitus mukaan lukien on vähintään 500 euroa mutta enintään 20 000 euroa;
alahankkeen toteuttajan mahdollisuudet toteuttaa hanke ilman tukea ovat vähäiset;
alahanke soveltuu toteutettavaksi yhdessä toisen alahankkeen kanssa; ja
alahankkeet ovat yleishyödyllisiä kehittämishankkeita tai yleishyödyllisiä investointihankkeita.
Samaan koordinointihankkeeseen ei voi sisältyä sekä yleishyödyllisiä kehittämishankkeita että yleishyödyllisiä investointeja.
33 § (25.9.2008/617)Alahankkeiden tukemisen edellytykset
Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:
toimintaryhmä on julkaissut ilmoituksen, josta säädetään 30 §:ssä;
koordinointihankkeeseen sisältyy vähintään kolme alahanketta, joilla on eri toteuttaja;
toimintaryhmä varmistaa, että hankkeen toteuttajalla on riittävät taloudelliset edellytykset ja osaaminen hankkeen toteuttamiseen;
toimintaryhmällä on maaseudun kehittämislain 9 §:ssä tarkoitettu tuen siirtoa koskeva sopimus kaikkien koordinointihankkeeseen sisältyvien alahankkeiden toteuttajien kanssa;
toimintaryhmän tukihakemukseen sisällytetään asianmukaisella tavalla tiedot myös niistä hakijoista ja hankkeista, joita ei ole koordinointihankehakemuksessa esitetty tuettaviksi alahankkeina.
Alahankkeisiin sovelletaan lisäksi, mitä yleishyödyllisestä kehittämishankkeesta 9–12 §:ssä tai yleishyödyllisestä investointihankkeesta 22–26 §:ssä säädetään.
34 § (25.9.2008/617)Alahankkeiden hyväksyttävät kustannukset
Tukea voidaan myöntää alahankkeista aiheutuviin 11 ja 25 §:n mukaisiin kustannuksiin.
Alahankkeisiin sisältyviin luontoissuorituksiin sovelletaan, mitä 12 §:ssä säädetään.
35 § (25.9.2008/617)Koordinointihankkeen tuen määrä
Tukea koordinointihankkeeseen voidaan myöntää enintään määrä, joka muu julkinen rahoitus mukaan lukien on:
100 prosenttia alahankkeiden koordinoinnista aiheutuvista hyväksyttävistä kustannuksista;
90 prosenttia alahankkeina tuettavien yleishyödyllisten kehittämishankkeiden hyväksyttävistä kustannuksista;
75 prosenttia alahankkeina tuettavien yleishyödyllisten investointien hyväksyttävistä kustannuksista.
Tukea voidaan myöntää toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettavaan paikalliseen, alueiden väliseen tai kansainväliseen hankkeeseen enintään 150 000 euroa muu julkinen rahoitus mukaan lukien. Kansainvälisessä hankkeessa Suomen osuus kansallisen tuen määrästä muu julkinen rahoitus mukaan lukien voi olla enintään 150 000 euroa toimintaryhmää kohden. (27.5.2010/455)
Koordinoinnista aiheutuvien 31 §:ssä tarkoitettujen kustannusten osuus ei saa ylittää 30 prosenttia koordinointihankkeen kokonaiskustannuksista. Koordinoinnista aiheutuvien kustannusten osuus tarkistetaan haettaessa tukea alahankkeista koostuvaan hankkeeseen.
Perustellusta syystä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi hyväksyä alahankkeiden koordinoinnista aiheutuvien kustannusten määrän suuremmaksi kuin 30 prosenttia koordinointihankkeen kokonaiskustannuksista. (27.5.2010/455)
Edellä 3 momentissa mainittua 30 prosentin enimmäismäärää ei kuitenkaan noudateta, jos 30 §:ssä säädetyin tavoin julkaistuun hakuilmoitukseen ei jätetä vähintään kolmea 30 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetut valintaperusteet täyttävää hakemusta.
7 lukuTukikelpoisuuden rajoitukset
36 §Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset
Tukea ei myönnetä seuraaviin kustannuksiin:
hankintoihin, jotka on tehty hakijalta taikka sellaiselta yritykseltä, jonka toimintaan hakijana olevassa yhteisössä tuen käyttöön osallistuva tai siitä päättävä henkilö voi olennaisella tavalla vaikuttaa yksin tai yhdessä yhden tai useamman sellaisen henkilön kanssa, jollei hankinnasta ole hankittu riittävästi tarjouksia muilta asianmukaisilta tarjoajilta;
investoinnin tai muun toimenpiteen rahoituksesta aiheutuviin kustannuksiin kuten korkoihin, provisioihin ja varainsiirtoveroon;
leasingkustannuksiin, jos sopimuksen kohteena oleva kone tai laite sopimusehtojen mukaisesti siirtyy hakijan omistukseen;
osamaksulla hankittavan koneen tai laitteen maksueriin, jos hankitun omaisuuden omistusoikeus ei siirry hankkeen toteutusaikana;
arvonlisäveroon, joka ei jää hakijan lopulliseksi menoksi;
kustannuksiin, jotka eivät jää hakijan lopulliseksi menoksi palautuksen, hyvityksen tai muun vastaavan syyn johdosta;
kustannuksiin, jotka aiheutuvat hakijan muusta kuin hankkeen toteuttamiseen liittyvästä säännöllisestä tavanomaisesta toiminnasta tai siihen liittyvästä suhdetoiminnasta;
laskennalliseen osuuteen kustannuksista, jotka muuten kuuluvat hakijan tavanomaiseen toimintaan, lukuun ottamatta yleiskustannuksia siten kuin 37 §:ssä säädetään;
luvanvaraista toimintaa koskevan sellaisen toimenpiteen kustannuksiin, jota lupaviranomainen ei ole hyväksynyt.
palkkoihin ja palkkioihin siltä osin, kuin ne ylittävät vastaavasta tehtävästä kunta-alalla yleisesti maksettavan palkan ja palkkion määrän;
muihin palkkaukseen kuuluviin kustannuksiin kuin lakisääteisistä tai työnantajaa velvoittavasta työehtosopimuksesta johtuviin kustannuksiin;
kokouspalkkioihin siltä osin, kuin ne ylittävät määrän, joka kunnassa voitaisiin maksaa vastaavanlaisesta kokouksesta;
matkakustannuksiin siltä osin, kuin ne ylittävät määrän, joka valtion virkamiehelle korvattaisiin matkan suorittamisen aikana voimassa olevan valtion virkaehtosopimuksen mukaan;
sellaisen työntekijän palkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin, joka ei ole tukea haettaessa ollut hakijan vakinaisen viran haltija tai toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva työntekijä, jos virka tai toimi täytetään yli vuodeksi eikä virka tai toimi ole ollut julkisesti haettavana;
ruokailukustannuksiin, jollei ole kyse kansainväliseen hankkeeseen liittyvästä tilaisuudesta, johon osallistuneet ovat pääosin muita kuin Suomen kansalaisia;
viranomaisluvista, rekisteröintimaksuista tai muista vastaavista kuluista aiheutuviin kustannuksiin.
2 momentti on kumottu A:lla 25.9.2008/617 .
37 § (27.5.2010/455)Kustannusten jakaminen
Hankkeen kustannuksiksi voidaan hyväksyä sellainen osuus hakijan toiminnan kustannuksista, joka tosiasiallisesti aiheutuu hankkeen toteuttamisesta.
Jollei hankkeen toteuttamisesta hakijalle aiheutuvan kustannuksen kohdistuminen hankkeelle ole kohtuudella selvitettävissä, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi hyväksyä hankkeelle laskennallisen osuuden hakijan toiminnan tukikelpoisista yleiskustannuksista. Yleiskustannuksia voidaan hyväksyä laskennallisena osuutena enintään määrä, joka vastaa kymmentä prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.
Hankkeelle jaettavien kustannusten tulee olla todennettavissa ja ne tulee kohdentaa hankkeelle perustellulla, oikeudenmukaisella ja tasapuolisella tavalla. Hakijan on esitettävä hankesuunnitelmassa tai toimintaryhmän toimintarahan käyttöä koskevassa suunnitelmassa hyväksyttävä selvitys niistä jakoperusteista, joiden mukaan kustannukset kohdennetaan hankkeelle suoraan tai laskennallisena osuutena sekä tuetun toiminnan ja hakijan muun toiminnan kustannuksiksi.
Jos kustannus jaetaan vähintään kahden tuetun hankkeen taikka toimintaryhmän toimintarahalla korvattavaksi toimintamenoksi ja yhden tai useamman tuetun hankkeen kustannukseksi, tuetut osuudet yhteensä eivät voi ylittää tosiasiallista menoa.
38 § (27.5.2010/455)Hyväksyttävien kustannusten kohtuullisuus
Jos hankintaan ei sovelleta julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007) , kustannusten kohtuullisuutta arvioitaessa on käytettävä viitekustannuksia. Jos viitekustannuksia ei käytetä, tuen hakijan on yli 10 000 euron hankinnoissa kustannusten kohtuullisuuden arvioimiseksi pyydettävä tarkoituksenmukaisella tavalla riittävä määrä tarjouksia. Viitekustannuksilla tarkoitetaan sellaisia yleisesti käytössä olevia yhtenäisiä kustannuksia, joita yritykset ja viranomaiset kyseisellä toimialalla pääasiassa käyttävät arvioidessaan toimenpiteiden kustannuksia.
Jos kustannusten kohtuullisuutta ei ole selvitetty 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, tuen hakijan on yli 2 000 euron hankinnoissa selvitettävä paikkakunnan tavanomainen hintataso. Paikkakunnan tavanomaisella hintatasolla tarkoitetaan niiden tavaran- tai palvelujentoimittajien yleisesti käyttämiä hintoja, joiden toimituksia tai palveluja paikkakunnalla yleisesti vastaavissa hankinnoissa käytetään.
Jos viitekustannuksia ei ole käytetty, tarjouksia ei ole pyydetty eikä paikkakunnan hintatasoa ole selvitetty, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on muulla tavoin varmistuttava kustannusten kohtuullisuudesta.
8 luku Luvat, aloittaminen ja toteuttaminen (25.9.2008/617)
39 §Investointia koskevan luvan esittäminen
Jos tukea haetaan investointiin, joka koskee maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan luvanvaraista toimenpidettä tai jonka toteuttaminen edellyttää muun viranomaisen lupaa eikä lupaa ole liitetty hakemukseen sen tullessa vireille, lupa on liitettävä hakemukseen ennen kuin hakemukseen annetaan päätös.
40 §Luvanvaraista toimintaa koskevan luvan esittäminen
Luvanvaraisen toiminnan harjoittamista koskeva lupa on liitettävä hakemukseen ennen tuen myöntämistä.
Jos toimintaa koskevan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakija ensin toteuttaa hakemuksen kohteena olevan investoinnin, lupa on liitettävä hakemukseen viimeistään ennen tuen viimeisen erän maksamista.
41 § (25.9.2008/617)Aloitetun hankkeen muuttaminen
Jos tuen saaja hankkeen aloittamisen jälkeen poikkeaa merkittävästi tuen myöntämistä koskevalla päätöksellä hyväksytystä suunnitelmasta, suunnitelmasta poiketen toteutettavan hankkeen kustannukset voidaan hyväksyä tukikelpoisiksi vain, jos muutosta koskeva hakemus toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tai toimintaryhmälle sellaisen tuen osalta, joka rahoitetaan toimintaryhmän rahoituskiintiöstä, ennen kuin muutoksesta aiheutuvat kustannukset syntyvät. (27.5.2010/455)
Hankesuunnitelman muuttamisella ei saa lisätä hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia kuin erityisen perustellusta syystä.
42 § (27.5.2010/455)Investointihankkeen aloittaminen
Investointihanke katsotaan aloitetuksi, kun:
kiinteistön tai vuokra-alueella olevan rakennuksen lopullinen kauppakirja on allekirjoitettu;
rakennettaessa tai laajennettaessa rakennusta sen perustustyö on aloitettu valamalla tai muulla vastaavalla kestävällä tavalla tai, jos työn toteuttaa urakoitsija, lopullinen urakkasopimus on allekirjoitettu;
peruskorjattaessa rakennusta taikka toteutettaessa muuta maankäyttöön liittyvää investointia tai muuta työn tekemistä edellyttävää investointia, työn tekeminen on aloitettu tai, jos se teetetään, lopullinen sopimus työn tekemisestä tai investoinnin toteuttamisesta on allekirjoitettu;
hankittaessa kone, laite tai muu käyttöomaisuuteen kuuluva esine tai oikeus, tilaus on tehty tai lopullinen sopimus hankinnasta on allekirjoitettu tai, jos tilausta tai hankintasopimusta ei edellytetä, esineen tai oikeuden hankintahinta on maksettu;
toteutettaessa muuta kuin 1–4 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä toimenpide on maksettu, jollei toimenpide ole edellyttänyt aikaisemmin tehtyä tilausta tai sopimusta, jolloin niiden tekoajankohta katsotaan aloittamisajankohdaksi.
Maksettaessa hankintahinta useana eränä ensimmäisen erän maksuajankohta katsotaan aloittamisajankohdaksi.
Investointihanketta ei kuitenkaan katsota aloitetuksi, jos tuettava investointi sisältää useita hankintoja ja 1 momentissa tarkoitetun hankinnan arvo on vähäinen suhteessa investoinnin hyväksyttävään kokonaiskustannukseen.
42 a § (25.9.2008/617)Muun hankkeen aloittaminen
Kehittämishanke, koulutushanke ja koordinointihankkeen alahankkeena toteutettava yleishyödyllinen kehittämishanke katsotaan aloitetun, kun hankkeen toteuttaja allekirjoittaa hankkeen toteuttamiseen liittyvän työsopimuksen, tekee hankkeen toteuttamista koskevan hankinta- tai muun sopimuksen, sopimusta solmimatta maksaa hankkeeseen liittyvän kustannuksen taikka solmii palvelusopimuksen. Aloittamisajankohdaksi katsotaan ensimmäiseksi toteutetun toimenpiteen ajankohta. (27.5.2010/455)
Koordinointihankkeen koordinoinnin aloittamiseen sovelletaan, mitä kehittämishankkeesta säädetään 1 momentissa. Koordinointihankkeen koordinointi katsotaan kuitenkin aloitetuksi viimeistään, kun hakija julkaisee ilmoituksen hankkeen käynnistämisestä.
Aloittamisena ei kuitenkaan pidetä kansainvälisen, valtakunnallisen tai alueiden välisen hankkeen toteuttamisessa tarvittavaa yhteistyötä taikka maaseudun kehittämislain 9 §:ssä säädettyä tuen siirtämistä koskevan sopimuksen tekemistä.
43 § (27.5.2010/455)Hankkeen toteuttamisen määräaika
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksellä tuettavalle hankkeelle määrätään maaseudun kehittämislain 21 §:n 2 momentissa säädetyissä rajoissa toteutusaika.
Toteutusaika on määrättävä siten, että tuettava hanke voidaan toteuttaa ja tuki maksaa ohjelman toteuttamiselle ja tukien maksamiselle asetetussa määräajassa.
9 lukuToimintaryhmän toimintaraha
44 §Toimintarahalla tuettava toiminta
Toimintaryhmän toimintarahaa voidaan myöntää sellaisesta toiminnasta aiheutuviin hyväksyttäviin kustannuksiin, joka liittyy yhteisön toimimiseen ohjelmaa toteuttavana toimintaryhmänä.
45 § (25.9.2008/617)Toimintarahan käyttämiseksi hyväksyttävät kustannukset
Toimintarahaa voidaan myöntää toimintarahan käyttöä koskevan suunnitelman mukaisiin seuraaviin toimintaryhmänä toimimisesta aiheutuviin välttämättömiin hyväksyttäviin kustannuksiin:
palkka- ja palkkiokustannuksiin lukuun ottamatta luontaisetuina suoritettavia kustannuksia;
matkakustannuksiin;
sellaisten ostopalvelujen hankintaan, joita ilman toimintaryhmä ei voi toimia tuen hakijoita avustavana ja ohjelman toimeenpanoon osallistuvana yhteisönä;
vuokrakustannuksiin;
muihin toimintaryhmän toimitilan ja muun omaisuuden käytöstä aiheutuviin tavanomaisiin yleiskustannuksiin, jos ne ovat ylimääräisiä ja johtuvat yksinomaan toimintaryhmätyöstä;
kokouspalkkioihin ja muihin kokouskustannuksiin;
paikallisen suunnitelman toteuttamiseen liittyviin viestintäkustannuksiin;
paikallisen suunnitelman toteuttamisesta johtuviin sellaisiin kone- ja laitehankintoihin, joita ei niiden vähäisyyden vuoksi pidetä investointeina, tai koneiden ja laitteiden vuokrakustannuksiin;
vähäisten toimistokalusteiden ja toimistotarvikkeiden hankintaan;
toimintaryhmätyössä tarpeellisten erityistaitojen hankintaan ja osaamisen täydentämiseen;
palovakuutusmaksuihin ja muihin vakuutusmaksuihin, jotka johtuvat laissa säädetystä vakuuttamisvelvollisuudesta.
Jos toimintaryhmä poikkeaa merkittävästi toimintarahan käyttöä koskevasta suunnitelmasta, kustannukset voidaan hyväksyä tukikelpoisiksi vain, jos muutosta koskeva hakemus toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kuin muutoksesta aiheutuvat kustannukset syntyvät. (27.5.2010/455)
Jos toimintaraha on myönnetty maaseudun kehittämislain 55 §:ssä säädettyä enimmäistoteutusaikaa lyhyemmäksi ajaksi, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi hakemuksesta pidentää toteutusaikaa mainitussa pykälässä säädettyyn enimmäisaikaan asti. Kustannukset voidaan hyväksyä tukikelpoisiksi ainoastaan, jos toteutusajan pidentämistä haetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ennen tukipäätöksellä määrätyn toteutusajan päättymistä. (27.5.2010/455)
46 § (25.9.2008/617)Hyväksyttävien kustannusten rajoitukset toimintarahaa käytettäessä
Virkamiesten matkakustannukset ja kokouspalkkiot eivät ole hyväksyttäviä kustannuksia, jos tehtävä kuuluu virkamiehen viranhoitoon.
Tukikelpoisia kustannuksia eivät ole työssä tarvittavien perustaitojen kuten kieli-, kirjanpito- ja tietojenkäsittelytaitojen tai muun vastaavan osaamisen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset; tukikelpoisia kustannuksia ovat kuitenkin toimintaryhmänä toimimista koskevien vaatimusten tai toimintaryhmän käyttämien tietojärjestelmien muutosten edellyttämästä täydennyskoulutuksesta aiheutuvat kustannukset.
Ulkomaanmatkasta aiheutuvat kustannukset voivat olla hyväksyttäviä vain, jos:
ne liittyvät toimintaryhmän kansainväliseen toimintaan, toimintaryhmän paikallinen suunnitelma edellyttää matkustamista ulkomaille tai matkaan on muuten erityisen painava peruste; ja
matkan perusteltu syy ja kustannukset on sisällytetty toimintarahan käyttöä koskevaan suunnitelmaan sekä matkoista aiheutuvien kustannusten osuus toimintarahan kustannuksista on osoitettu suunnitelmassa erikseen.
Toimintarahaa koskeviin hyväksyttäviin kustannuksiin sovelletaan lisäksi, mitä 36–38 §:ssä säädetään.
10 lukuTuen maksamisen edellytykset
47 §Menon tosiasiallisuus ja lopullisuus
Kustannuksen tulee olla tuen saajan maksama.
Ennakkoa lukuun ottamatta tuen maksamisen edellytyksenä on, että tukikelpoisen kustannuksen perusteena oleva toiminta tai hankinta on toteutettu ja siitä aiheutuva lopullinen kustannus maksettu tuen myöntämistä koskevan päätöksen mukaisesti. Meno on lopullinen, jos tuen saaja ei ole saanut eikä voi saada siitä tai sen perusteella alennusta, hyvitystä tai palautusta. Ennen tuen viimeisen erän maksamisen hakemista kaikkien investoinnista tai toimenpiteestä aiheutuvien maksujen on oltava suoritettuina. (25.9.2008/617)
Hankkeen hyväksi vastikkeetta tehdyn työn toteuttaminen on osoitettava työhön osallistumista koskevalla tuntikirjanpidolla. (25.9.2008/617)
47 a § (25.9.2008/617)Tulojen vaikutus
Hyväksytyistä enimmäiskustannuksista tai hyväksyttävien kustannusten jäädessä näitä pienemmiksi, hyväksyttävistä kustannuksista vähennetään tuen saajan tuetun toiminnan toteuttamisaikana kyseisestä toiminnasta saamat tulot. Maksettavan tuen määrä lasketaan tuloilla vähennetyistä kustannuksista.
Toiminnasta saatuja tuloja ovat sen aikana tai sen tuloksena saadut tuotteiden, palvelujen taikka muun käyttö- tai vaihto-omaisuuden kuin maaseudun kehittämislain 24 §:n 2 momentissa tarkoitetun omaisuuden myynnistä saadut tulot, käyttökorvaukset ja niitä vastaavat tulot.
Huomioon otetaan tulot, jotka maksetaan toteuttajalle tuen maksamisen hakemiselle säädetyn määräajan loppuun mennessä.
48 § (25.9.2008/617)Menon kohtuullisuus
Tuen maksamiseksi on esitettävä selvitys siitä, että toimenpide on toteutettu tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä ja 38 §:ssä edellytetyllä tavalla.
49 §Menon todennettavuus
Tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuettavista kustannuksista on yksilöity lasku ja tosite sen maksamisesta tai, jos maksu ei perustu laskuun, yksilöity kassakuitti. Maksuasiakirjoista tulee käydä yksityiskohtaisesti ilmi suoritettu hankinta. Tukea ei makseta ennen kuin meno on kirjattu tuen saajan kirjanpitoon hankkeen menoksi.
Edellä 1 momentista poiketen hankkeelle laskennallisena osuutena kohdennettavat yleiskustannukset voidaan maksaa kustannusten jakoperusteista tuen ensimmäisen maksuerän yhteydessä esitettävän hyväksyttävän selvityksen perusteella ilman yksilöityä laskua ja tositetta tai kassakuittia. Tuen saajan tulee voida vaadittaessa todentaa kustannusten tukikelpoisuus. (27.5.2010/455)
50 §Tuen maksuerät
Kiinteistön, koneen, laitteen taikka muun käyttöomaisuudeksi luettavan aineellisen tai aineettoman omaisuuden hankintaan myönnetty yleishyödyllisen investoinnin tuki maksetaan enintään neljässä erässä. (27.5.2010/455)
Rakennelman ja rakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen myönnetty yleishyödyllisen investoinnin tuki maksetaan enintään kuudessa erässä. Viimeinen erä on vähintään 20 prosenttia myönnetyn tuen määrästä. (25.9.2008/617)
Jos investointiin tai muuhun hankkeeseen on maksettu tukea ennakkona, tuen viimeinen erä on vähintään 30 prosenttia myönnetyn tuen määrästä.
51 § (27.5.2010/455)Maksamisen hakuaika
Hankkeen viimeisen erän maksamista on haettava viimeistään neljän kuukauden kuluessa hankkeen toteuttamiselle asetetun määräajan päättymisestä. Siltä osin kuin hankkeeseen sisältyy hyväksyttäviä palkkakustannuksia, tuen viimeisen erän maksamista on haettava loppumaksun jälkeen maksettavan lomarahan, -palkan tai -korvauksen osalta kuukauden kuluessa siitä, kun lomaraha, -palkka tai -korvaus on työsuhteen perusteella viimeistään maksettava.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi päättää, että tuki voidaan maksaa määräajan jälkeen tehdystä hakemuksesta, jos tuen hakija esittää painavia syitä hakemuksen viivästymiseen, hakemus ei ole viivästynyt olennaisesti, maksamisen hakeminen viivästyneenä ei ole vaikuttanut hankkeen toteutukseen, viivästyminen ei vaikeuta ohjelman toteuttamista eikä maksaminen vaikuta hakijoiden tasapuoliseen kohteluun.
52 §Ennakon maksamisen edellytykset
Tukea voidaan maksaa ennakkoon yksityisoikeudelliselle yleishyödylliselle yhteisölle.
Ennakkoa voidaan maksaa vain, jos:
hakijalla ei ole merkittäviä omia tuloja tai hankkeen väliaikaisrahoitukseen käytettävissä olevaa varallisuutta;
vaara hankkeen jäämisestä toteutumatta on vähäinen;
ennakon maksamiseksi esitetään erityisiä perusteita; ja
ennakon maksaminen ei vaikeuta tuen käytön tarkoituksenmukaista valvontaa.
Myönnettäessä tukea 1 momentissa tarkoitetulle yhteisölle tuen myöntämistä koskevaan päätökseen on sisällytettävä ehto ennakon maksun edellytyksistä.
53 §Ennakon maksun hakeminen ja ennakon maksaminen
Tuen hakijan on ensimmäisessä maksuhakemuksessaan yksilöitävä haettava ennakko. (25.9.2008/617)
Tukea voidaan maksaa ennakkoon vain kerran. Ennakon määrä on enintään 20 prosenttia myönnetyn tuen määrästä.
Ennakon määrässä on otettava huomioon hankkeen kesto ja laajuus sekä hankkeen toteuttamisen ajoitus. Ennakon maksamiseksi voidaan edellyttää vakuuden asettamista. (25.9.2008/617)
Ennakko luetaan yhdeksi maaseudun kehittämislain 39 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi eräksi.
54 §Tuen maksaminen kustannuksia vastaavasti
Lukuun ottamatta ennakkoa tuesta maksetaan enintään tukiprosentin mukainen osuus toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista. Tuen maksun edellytyksenä on lisäksi, että muun tukipäätöksen mukaisen rahoituksen toteutumisesta tukipäätöksen mukaisesti esitetään selvitys.
Jollei tuen saaja hakemuksessaan toisin ilmoita, ennakkoa vastaavien kustannusten syntyminen otetaan huomioon tuen viimeisestä erää maksettaessa. Viimeistään viimeisen maksuhakemuksen yhteydessä on varmistettava, että koko tuesta maksetaan kuitenkin enintään määrä, joka ennakko mukaan lukien vastaa tukiprosentin mukaista osuutta syntyneistä hyväksyttävistä kustannuksista.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tuen maksamiseksi edellyttää hakijaa selvittämään hankkeen valmiusasteen. Rakentamista koskevaan yleishyödylliseen investointiin myönnetyn tuen viimeinen erä maksetaan kuitenkin vasta, kun hakija on osoittanut rakentamista koskevan hankkeen valmistuneen hyväksytyn suunnitelman mukaisesti kokonaan. (27.5.2010/455)
55 § (25.9.2008/617)Ennakon käsittely menoilmoituksissa
Maaseutuvirastosta annetun lain (666/2006) 2 §:n 1 kohdassa säädettyä maksajavirastotehtävää hoitaessaan Maaseutuvirasto saa hakea Euroopan yhteisön rahoitusta vasta sen jälkeen, kun maksettu määrä ennakko mukaan lukien vastaa tukiprosentin mukaista osuutta toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista.
55 a § (27.5.2010/455)Tuen maksaminen eräissä tapauksissa
Tukea 22 a §:ssä tarkoitettuun investointiin ei voida maksaa, jos Euroopan komissio on tehnyt päätöksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen takaisinperimisestä ja sen nojalla tuen hakijalle on annettu eräiden valtiontukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain (300/2001) 1 §:ssä tarkoitettu tuen takaisinperintämääräys ja tuen hakija ei ole sitä noudattanut.
11 lukuHankkeen ohjausryhmä
56 §Ohjausryhmän asettaminen
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi edellyttää tuen myöntämistä koskevassa päätöksessään, että hankkeelle asetetaan ohjausryhmä. (27.5.2010/455)
Ohjausryhmä on asetettava valtakunnallista ja alueiden välistä toimintaa koskevaa hanketta varten sekä sellaista laaja-alaista hanketta varten, jonka hyväksyttävät kustannukset ovat vähintään 300 000 euroa ja johon myönnetään tukea 100 prosenttia. Ohjausryhmä voidaan asettaa muuta hanketta varten, jos: (25.9.2008/617)
hankkeen hyväksytty kustannusarvio on vähintään 20 000 euroa; ja
hankkeella on laajoja vaikutuksia yritystoimintaan, alueen elinkeinonharjoittajien toimintaedellytyksiin tai alueelliseen hyvinvointiin.
Painavasta syystä ohjausryhmä voidaan asettaa myös hankkeelle, jonka hyväksyttävät kustannukset ovat vähemmän kuin 20 000 euroa.
Jollei hakija ole hakemuksessaan esittänyt ohjausryhmän asettamista ja ohjausryhmän jäseniä mukaan lukien toimintaryhmän edustaja haettaessa tukea toimintaryhmän myöntökiintiöstä, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on ennen tuen myöntämistä koskevan päätöksen antamista pyydettävä hakijaa nimeämään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustajaa lukuun ottamatta muut ohjausryhmän jäsenet. Ohjausryhmän jäseneksi ei saa nimetä sitä, joka ei ole antanut tehtävään kirjallista suostumustaan. (27.5.2010/455)
57 § (27.5.2010/455)Ohjausryhmän tehtävät
Ohjausryhmän on:
ensimmäisessä kokouksessaan valittava ohjausryhmälle puheenjohtaja ja sihteeri sekä jokaisessa kokouksessaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa;
pidettävä pöytäkirjaa ohjausryhmässä käsitellyistä asioista ja ohjausryhmän näkökohdista hankkeiden toteutuksesta;
kokoonnuttava vähintään kerran vuodessa seuraamaan hankkeen toteutumista;
käsiteltävä asiat, jotka koskevat hankkeen toteutumista hyväksytyn hankesuunnitelman ja toteutusajan mukaisesti, hankkeen rahoituksen toteutumista, kustannusten ajoittumista, määrää ja hyväksyttävyyttä sekä suunnitelman muutoksia;
käsiteltävä ja annettava asiantuntijalausunto hankkeen muutoshakemuksesta ennen kuin hakija toimittaa sen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tai toimintaryhmälle sellaisen tuen osalta, joka rahoitetaan toimintaryhmän rahoituskiintiöstä;
toimitettava ohjausryhmän kokouksen pöytäkirja tiedoksi tuen myöntäneelle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja toimintaryhmälle sellaisen tuen osalta, joka rahoitetaan toimintaryhmän rahoituskiintiöstä;
annettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja toimintaryhmälle lausunto hankkeen loppuraportista, jos tuki on myönnetty toimintaryhmän rahoituskiintiöstä.
12 luku Seurantatiedot (25.9.2008/617)
58 § (25.9.2008/617)
58 § on kumottu A:lla 25.9.2008/617 .
59 § (25.9.2008/617)Seurantatiedot
Tuen seurantaa varten tuen saajan on esitettävä tuetun hankkeen tai toimintarahalla tuettavan toiminnan toteuttamisesta selvitys. Selvityksestä on käytävä ilmi, miten tuettava toiminta on toteutettu.
Tuen vaikuttavuuden seuraamiseksi tuen saajan on jälkikäteen pyynnöstä toimitettava viimeistään kahden vuoden kuluessa tuen viimeisen erän maksamisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tiedot tuetun toiminnan tuloksista. (27.5.2010/455)
60 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä syyskuuta 2007.
Tätä asetusta sovelletaan asioihin, jotka koskevat tuen myöntämistä, maksamista tai seurantaa maaseudun kehittämislain nojalla.
Liite (27.5.2010/455)
Asetuksen 22 a §:n 1 momentissa tarkoitetut kunnat:
Heinävesi
Hirvensalmi
Honkajoki
Isojoki
Joutsa
Juuka
Juva
Kaavi
Kangasniemi
Karstula
Keitele
Kerimäki
Kesälahti
Kiuruvesi
Kuhmalahti
Kustavi
Kuusamo
Kyyjärvi
Kärsämäki
Lappajärvi
Lestijärvi
Lieksa
Mäntyharju
Nurmes
Padasjoki
Paltamo
Perho
Pertunmaa
Pihtipudas
Pomarkku
Punkaharju
Pyhäjärvi
Pyhäntä
Rantasalmi
Rautalampi
Ristiina
Rovaniemi
Ruokolahti
Ruovesi
Rääkkylä
Savitaipale
Sievi
Siikajoki
Simo
Soini
Sonkajärvi
Sulkava
Sysmä
Tervo
Tohmajärvi
Toholampi
Toivakka
Valtimo
Varpaisjärvi
Vesanto
Veteli
Vieremä
Viitasaari
Ähtäri
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
20.12.2007/1335:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Asetusta sovelletaan myös tuen myöntämistä koskevaan päätökseen, joka on tehty ennen kuin asetus on tullut voimaan.
25.9.2008/617:
Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä lokakuuta 2008.
Asetuksen 41 §:ää ja 45 §:n 2 sekä 3 momenttia sovelletaan hakemuksiin, jotka ovat tulleet vireille 17 päivänä syyskuuta 2007 tai sen jälkeen.
Asetuksen 22 §:n 1 momentin 1 kohtaa, 25 §:n 1 momentin 1 kohtaa ja 50 §:n 2 momenttia sovelletaan hakemuksiin, jotka ovat tulleet vireille 1 päivänä tammikuuta 2008 tai sen jälkeen.
27.5.2010/455:
Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä kesäkuuta 2010.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleeseen hakemukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.