557/2005

Tilatukijärjestelmää koskevassa Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen täytäntöönpanossa sovelletaan tätä lakia siltä osin kuin siitä ei säädetä erikseen Euroopan yhteisön säädöksissä tai Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetussa laissa (1100/1994) .

Tätä lakia sovelletaan tukioikeusrekisterin hallinnoinnissa siltä osin kuin siitä ei erikseen säädetä maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä annetussa laissa (284/2008) . (22.12.2009/1286)

Tässä laissa tarkoitetaan:

Tilatukijärjestelmä otetaan käyttöön 1 päivänä tammikuuta 2006 ja maatilojen neuvontajärjestelmä 1 päivänä tammikuuta 2007.

Yhdistelmämallissa tukioikeus muodostetaan tasatukiosasta ja mahdollisesta tilakohtaisesta lisäosasta, joiden lisäksi voidaan muodostaa kesannointioikeuksia sekä erityistukioikeuksia. Tilakohtainen lisäosa muodostetaan viitekaudella 2000–2002 sonni- ja härkäpalkkiota saaneille tiloille, viitekaudella 2000–2002 tärkkelysperunan tukea saaneille tiloille, 31 päivänä maaliskuuta 2006 maitopalkkioon oikeutetuille tiloille sekä tiloille, jotka ovat oikeutettuja saamaan tilakohtaisen lisäosan kansallisesta varannosta. Tilakohtainen sokerijuurikkaan lisäosa muodostetaan tiloille markkinointivuoden 2005/2006 voimassa olevan perustoimitusoikeuden sokerimäärän perusteella. (25.4.2008/285)

Tilakohtaiseen lisäosaan sisällytetään 100 prosenttia maitopalkkiosta, 30 prosenttia sonni- ja härkäpalkkiosta sekä 40 prosenttia tärkkelysperunan tuotantoon sitomattomasta tuesta. Lisäosat säilyvät ennallaan vuosina 2006–2010. Vuosina 2011–2013 lisäosien suuruus on 70 prosenttia ja vuosina 2014 ja 2015 35 prosenttia alkuperäisestä tasosta. Vuodesta 2016 alkaen lisäosia ei makseta. Tilakohtaiseen sokerijuurikkaan lisäosaan sisällytetään 100 prosenttia sokerin hinnanalennuksen korvauksesta vuosina 2006–2013 sekä 100 prosenttia siirtymäkauden lisäkorvauksesta vuosina 2006–2009. Vuosina 2014–2016 sokerijuurikkaan lisäosan suuruus on 70 prosenttia ja vuosina 2017 ja 2018 se on 35 prosenttia vuoden 2009 hinnanalennuksen korvauksen ja siirtymäkauden lisäkorvauksen perusteella muodostetun lisäosan yhteismäärästä. Siirtymäkaudesta, lisäosien ja erityistukioikeuksien asteittaisesta alentamisesta, vastaavasta tasatuen korottamisesta sekä sokerijuurikkaan lisäosasta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. (21.7.2006/618)

Tilakohtaiseen lisäosaan sisällytetään 100 prosenttia timotein siementuotannon tuesta vuodesta 2012 alkaen. Lisäosa muodostetaan viljelijälle tukivuosilta 2007–2009 myönnetyn timotein siementuotannon tuen yhteenlasketun määrän keskiarvon perusteella kuitenkin siten, ettei neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mainitussa asetuksessa säädettyjen viljelijöiden suorien tukien järjestelmien mukaisten täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinialalle säädetyn tukijärjestelmän mukaisten täydentävien ehtojen osalta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1122/2009, jäljempänä komission asetus I , 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja seuraamuksia huomioida. Lisäosat muodostetaan viljelijän 30 päivänä huhtikuuta 2012 omistuksessa oleviin tukioikeuksiin. Jos viljelijällä ei ole omistuksessaan tukioikeuksia, mutta hänellä on hallinnassaan vuokrattuja tukioikeuksia 30 päivänä huhtikuuta 2012, viljelijälle voidaan muodostaa erityistukioikeuksia tilatukiasetuksen 64 artiklan 2 kohdan neljännessä, viidennessä ja kuudennessa alakohdassa säädetyllä tavalla. Lisäosan ja erityistukioikeuden arvo säilyy ennallaan vuosina 2012–2015. Vuonna 2016 lisäosa ja erityistukioikeus ovat 50 prosenttia alkuperäisestä tasosta. Vuodesta 2017 lisäosa ja erityistukioikeus lakkautetaan. Siirtymäkaudesta, lisäosien ja erityistukioikeuksien asteittaisesta alentamisesta, vastaavasta tai alemmasta tasatuen korottamisesta sekä lisäosan ja erityistukioikeuden muodostamisesta ja määräytymisperusteista voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. (21.12.2010/1223)

Valtion varoista voidaan myöntää tilatukiasetuksen 68 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tukea maitoalalle. (22.12.2009/1286)

Tilatukiasetuksen 51–53 ja 63–72 artiklan mukaisista tukimuodoista, tuen myöntämisen perusteista, rahoituksesta, tukialueista, tukimääristä, yksikkötukien tasoista sekä muista kyseisten tukien ehdoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. (22.12.2009/1286)

Kansallinen enimmäismäärä jaetaan tukialueille vuosien 2000–2002 EU:n tulotukeen oikeuttavan tuotannon perusteella lasketun tukimäärän mukaisesti. Maidon osalta määräytymisperusteena on maidon tilakohtainen viitemäärä 31 päivänä maaliskuuta 2006.

Tasatuki vahvistetaan viljelijöiden vuoden 2006 tukioikeuksien haussa ilmoittamille kyseisen alueen tukikelpoisille hehtaareille.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään alueellisista enimmäismääristä, alueellisen tasatuen määrästä ja tilatukiasetuksen 58 artiklan mukaisista tukialueista.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tilatukiasetuksessa sekä yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 III osastossa säädetyn tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1120/2009, jäljempänä komission asetus II , tarkoitettujen viitemäärien laskemisen perusteista. (21.12.2010/1223)

Kansallista varantoa hallinnoidaan kansallisella tasolla.

Kansalliseen varantoon lisätään tilatukiasetuksen 64 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun rajan alittavaan tukijärjestelmään käytettävissä ollut rahoitus, kun kyseinen tukijärjestelmä sisällytetään tilatukijärjestelmään. Jos kansallinen varanto ei riitä kattamaan tilatukiasetuksen 41 artiklassa tarkoitettuja tapauksia tai tilatukiasetuksen 8 artiklassa tarkoitettu enimmäismäärä rajoittaa tukioikeuksien myöntämistä, etusijajärjestyksestä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. (22.12.2009/1286)

Tukioikeuksia voidaan tarvittaessa leikata tilatukiasetuksen 8 artiklan, 40 artiklan 2 kohdan, 43 artiklan 3 kohdan, 68 artiklan 8 kohdan, 69 artiklan 6 kohdan b alakohdan ja komission asetuksen II 16 artiklan mukaisesti. Näissä artikloissa tarkoitetuista tukioikeuksien leikkauksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. (21.12.2010/1223)

Jos pysyvien laidunten osuus maatalousmaasta vähenee koko valtakunnan tasolla vuoden 2003 viitealaan verrattuna vähintään viisi mutta alle kymmenen prosenttia, otetaan käyttöön komission asetuksen I 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ennakkolupamenettely. Jos pysyvien laidunten osuus maatalousmaasta vähenee koko valtakunnan tasolla vuoden 2003 viitealaan verrattuna vähintään kymmenen prosenttia, otetaan käyttöön komission asetuksen I 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ennallistamismenettely. Maaseutuvirasto suorittaa pinta-alatarkastelun vuosittain 1 päivänä tammikuuta. Valtioneuvosto päättää yleisistunnossa ennakkolupamenettelyn tai ennallistamismenettelyn käyttöönotosta ja niiden käytöstä poistamisesta.

Komission asetuksen I 3 ja 4 artiklasta johtuvien tilakohtaisten muuttamiskieltojen perusteista, ennakkolupien myöntämisen perusteista, maan takaisin pysyväksi laitumeksi muuttamisen velvoitteiden perusteista sekä muista vastaavista pysyviin laitumiin liittyvistä seikoista tilatasolla annetaan tilatukiasetusta sekä komission asetuksia I ja II tarkentavia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valvoo luonnonsuojelulain (1096/1996) ja metsästyslain (615/1993) noudattamista siltä osin kuin on kyse tilatukiasetuksen 5 artiklassa tarkoitettujen lakisääteisten hoitovaatimusten noudattamisen valvonnasta. Tilatukiasetuksen mukaisten lakisääteisten hoitovaatimusten noudattamisen valvonnasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Elintarviketurvallisuusvirasto, Maaseutuvirasto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kunta, aluehallintovirasto ja aluehallintoviraston määräämä virkaeläinlääkäri valvovat tilatukiasetuksen liitteissä II ja III tarkoitettujen lakisääteisten hoitovaatimusten sekä hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamista. Valvonnassa noudatetaan, mitä elintarvikelaissa (23/2006) , eläintautilaissa (55/1980) , eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009) , eläinten lääkitsemisestä annetussa laissa (617/1997) , rehulaissa (86/2008) , kasvinsuojeluaineista annetussa laissa (1259/2006) ja eläinsuojelulaissa (247/1996) säädetään mainittujen lakien ja niiden nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvonnasta sekä valvontaviranomaisista. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tilatukiasetusta ja komission asetusta I tarkentavia säännöksiä valvonnasta ja valvonnassa noudatettavasta menettelystä sekä siitä, minkä tässä momentissa mainittujen lakien tai niiden nojalla annettujen säännösten noudattamiseen valvonta kohdistuu.

Tilatukiasetuksessa tarkoitettujen täydentävien ehtojen laiminlyönnistä johtuvia suoran tuen vähennyksiä ei tehdä, jos laiminlyönti on vähäinen ottaen huomioon sen vakavuus, laajuus ja pysyvyys.

Viljelijälle voidaan myöntää tukioikeuksia, jos viljelijä osoittaa valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävällä menettelyllä olevansa tukioikeuksia koskevan hakemuksen jättämisajankohtana viljelijä tilatukiasetuksen 2 artiklan a alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä ja jos hän ilmoittaa ensimmäisen toimeenpanovuoden hakemuksella tukikelpoisia hehtaareita. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää pellon hallinnassa olon ajankohdasta sekä antaa tilatukiasetusta ja komission asetuksia I ja II tarkentavia säännöksiä tukikelpoisuusedellytyksistä.

Tukioikeuksien vahvistamista pyytävän viljelijän tilan maatalousmaan vähimmäisala on 0,3 hehtaaria. Vähimmäisalaa ei kuitenkaan vahvisteta erityistukioikeuksien osalta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan vahvistaa tukikelpoisten hehtaarien määrä ja muut neuvoston ja komission asetuksissa tarkoitetut hehtaarimäärät.

Kansallista varantoa käytetään viitemäärien vahvistamiseksi viljelijöille, jotka ovat tilatukiasetuksen 41 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa komission määrittelemässä erityistilanteessa. Kansallista varantoa voidaan lisäksi käyttää myönnettäessä viitemääriä viljelijöille, jotka ovat aloittaneet maataloustoimintansa ja jotka eivät ole harjoittaneet maataloustoimintaa toiminnan aloittamisvuotta edeltävinä viitenä vuotena. Viitemääriä voidaan myös vahvistaa viljelijöille, jotka toimivat sellaisilla alueilla, joihin sovelletaan johonkin julkiseen interventioon liittyvää rakenneuudistus- tai kehitysohjelmaa maan viljelemättä jättämisen välttämiseksi, tai jotta voitaisiin korvata näillä alueilla toimiville viljelijöille koituvia erityisiä haittoja. Kansallisen varannon käyttämisestä voidaan antaa tilatukiasetusta ja komission asetusta II tarkentavia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. (22.12.2009/1286)

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin tilatukiasetuksen 41 artiklan ja komission asetuksen II 2 luvun 2 jaksossa tarkoitetuissa tapauksissa viljelijöille jaettavien oikeuksien määrän ja yksikköarvon korottamisen perusteista. (21.12.2010/1223)

Valtioneuvoston asetuksella vahvistetaan alueellinen keskiarvo, joka perustuu kyseisen alueen viljelijöille myönnettyjen tukioikeuksien arvoon, sekä säädetään alueellisen keskiarvon vahvistamisajankohta.

Päivämäärä, jona pellon tulee olla viljelijän hallinnassa, jotta hän voi saada tilatukea, on tukihakemusten viimeinen muutospäivämäärä.

Viljelijä, jolla on erityistukioikeuksia, voi poiketa velvollisuudestaan esittää tukioikeuksien määrää vastaava tukikelpoisten hehtaarien määrä, jos hän säilyttää vähintään 50 prosenttia viitekaudella harjoitetusta maataloustoiminnasta nautayksikköinä ilmaistuna. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin 50 prosentin säännön määrittelyn perusteista.

Tilatukiasetuksen 43 artiklan 1 kohdan mukaisina tukioikeuksien kauppa-alueina käytetään tilatukiasetuksen 46 artiklan mukaisia tukialueita. (22.12.2009/1286)

Tukioikeuden siirtäjän on ilmoitettava tapahtuneesta siirrosta siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa lisäksi tilatukiasetusta ja komission asetusta II tarkentavia säännöksiä tukioikeuden siirtämisen edellytyksistä. (21.7.2006/618)

Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksella on oikeus suorittaa komission asetuksen I 81 artiklan mukaisissa tapauksissa tukioikeuksien palauttamiseen liittyvät toimet. Tukioikeuksien palauttamiseen liittyvästä menettelystä voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. (21.12.2010/1223)

Viljelijän luovuttaessa vuokralle ottamansa tukikelpoisen maatalousmaan perusteella vahvistettavan tukioikeuden vastikkeetta vuokranantajalle, luovutusta ei pidetä perintö- ja lahjaverolaissa (378/1940) tarkoitettuna lahjana, kun tukioikeuden luovutus tapahtuu 28 päivänä huhtikuuta 2006 voimassa olevan vuokrakauden päättyessä, kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.

Sen lisäksi, mitä perintökaaren (40/1965) 6 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetään, ennakkoperintönä pidetään tilatukiasetuksen 41, 43 ja 44 artiklaa sekä komission asetusta II sovellettaessa myös sellaista vuonna 2003 tai sen jälkeen tehtyä: (22.12.2009/1286)

Tukioikeusrekisteriin saa rekisteröidä maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmässä olevia tietoja. Rekisteröityminen tukioikeusrekisteriin on maksutonta.

Tukioikeusrekisterin pidosta vastaa rekisterin omistajana Maaseutuvirasto ja teknisestä ylläpidosta vastaa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus. Maa- ja metsätalousministeriöllä, Maaseutuvirastolla, maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksella, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilla on oikeus saada rekisteristä tietoja salassapitosäännösten estämättä, jos kysymys on tilatukiasetuksen 20 artiklan mukaisesta tukioikeuksien tarkastamisesta ja ristiintarkastuksista tai muusta tilatukiasetuksen edellyttämästä tukioikeuksien hallinnoinnista.

Rekisteriin voidaan merkitä seuraavat tiedot:

Rekisteriin voidaan lisäksi merkitä muita tietoja, jos Euroopan yhteisön säännökset sitä edellyttävät ja tiedot ovat välttämättömiä tukioikeusrekisterin hallinnoinnin kannalta.

Tukioikeusrekisterin tietojen julkisuuteen, niiden luovuttamiseen ja luovuttamisesta perittäviin maksuihin sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) ja henkilötietojen osalta soveltuvin osin henkilötietolakia (523/1999) .

Rekisterissä olevien virheellisten, tarpeettomien, puutteellisten tai vanhentuneiden henkilötietojen oikaisuun, poistamiseen ja täydentämiseen sovelletaan, mitä henkilötietolain 29 §:ssä säädetään. Virheellinen tieto on merkittävä virheelliseksi ja tiedon saa säilyttää viiden vuoden ajan virheen havaitsemisesta, jos se on tarpeen rekisteröidyn, rekisterinpitäjän tai muun asianosaisen oikeuksien turvaamiseksi. Tällaista tietoa saa käyttää ainoastaan näiden oikeuksien turvaamisen tarkoituksessa. Jos kuitenkin Euroopan yhteisön säännökset edellyttävät tietojen säilyttämistä viittä vuotta kauemmin, noudatetaan soveltuvin osin näitä säännöksiä.

Tiedot säilytetään rekisterissä Euroopan yhteisön säännöksissä edellytetyn ajan tai niin kauan kuin niiden käyttö tilatukiasetuksen edellyttämässä tukioikeuksien hallinnoinnissa muutoin on välttämätöntä.

Tilatukiasetuksen 12 artiklassa tarkoitettua maatalousmaata ja tilanhoitoa koskevaa neuvontaa viljelijöille antavat Maaseutuviraston hyväksymät järjestöt ja neuvojat. Tilaneuvonta on maksullista.

Tilaneuvonta toteutetaan tilakäynnein, jolloin viljelijöille annetaan tilatukiasetuksen 5 ja 6 artiklassa tarkoitettua neuvontaa. Neuvontaa annetaan hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksesta, ympäristösäädöksistä, eläinten tunnistuksesta ja rekisteröinnistä, kasvinsuojeluaineista, elintarvikkeista, rehuista sekä eläinten hyvinvoinnista ja eläintaudeista.

Viljelijöille voidaan myöntää valtion varoista tukea 18 a §:ssä tarkoitettujen tilaneuvontapalveluiden käyttämiseen. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää rahoituksesta, tuen hakemis-, myöntämis- ja maksamismenettelystä sekä tuen määrästä.

Neuvontajärjestöjen ja neuvojien hyväksymistä haetaan kirjallisesti Maaseutuvirastolta, joka päättää hyväksymisestä enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hyväksymisen edellytyksenä on, että neuvontajärjestöllä ja neuvojalla on tehtävänsä laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Neuvontajärjestöjen ja neuvojien tulee lisäksi täyttää 3 ja 4 momentissa säädetyt vaatimukset. Neuvojat toimivat virkavastuulla. Lisäksi toiminnassa sovelletaan kielilain (423/2003) , saamen kielilain (1086/2003) , viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain sekä hallintolain (434/2003) säännöksiä. Maaseutuviraston on kuultava Elintarviketurvallisuusvirastoa ennen sellaisen neuvontajärjestön tai neuvojan hyväksymistä, joka antaa neuvontaa eläinten tunnistuksesta ja rekisteröinnistä, kasvinsuojeluaineista, elintarvikkeista, rehuista tai eläinten hyvinvoinnista ja eläintaudeista ilmoittamisesta. (25.4.2008/285)

Maaseutuvirasto voi peruuttaa hyväksymisen, jollei neuvontajärjestö tai neuvoja täytä hyväksymisen edellytyksiä tai jollei tämän muutoin voida katsoa olevan soveltuva tehtäväänsä virheellisen menettelynsä tai laiminlyöntinsä vakavuuden tai toistuvuuden vuoksi. Maaseutuviraston on ennen hyväksymisen peruuttamista annettava neuvontajärjestölle tai neuvojalle kirjallinen huomautus sekä kuultava tätä. (25.4.2008/285)

Neuvojalla tulee olla neuvottavan asiakokonaisuuden alaan soveltuva vähintään opistotasoinen koulutus tai muu vastaava koulutus sekä vähintään vuoden työkokemus kyseiseltä alalta. Erityisestä syystä voidaan koulutusvaatimuksesta poiketa ja hyväksyä neuvojaksi myös vastaavat tiedot ja taidot omaava henkilö, jolla on pitkä työkokemus. Neuvojalla on lisäksi oltava kokemusta neuvonnasta.

Neuvojien on suoritettava Maaseutuviraston järjestämä koe hyväksytysti. Neuvontajärjestön tai neuvojan on lisäksi esitettävä Maaseutuvirastolle kirjallinen neuvonnan toimintasuunnitelma. (25.4.2008/285)

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä neuvontajärjestöjen ja neuvojien hyväksymismenettelystä, hyväksymisen peruuttamiseen liittyvästä menettelystä, neuvojille järjestettävän kokeen sisällöstä ja toteuttamistavasta sekä neuvonnan toimintasuunnitelmaan sisällytettävistä seikoista.

Maaseutuvirasto pitää neuvontarekisteriä, johon talletetaan tarpeelliset yksilöinti- ja yhteystiedot tilatukiasetuksen 12 artiklassa tarkoitetun tilaneuvontajärjestelmän neuvontajärjestöistä, neuvojista ja neuvontaan osallistuvista viljelijöistä, palaute, jonka viljelijät antavat neuvontajärjestöistä ja neuvojista, sekä muut neuvonnan toteuttamista ja seurantaa varten tarpeelliset tiedot. Neuvontajärjestöt ja neuvojat voidaan hyväksymisen jälkeen merkitä neuvontarekisteriin enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. (22.12.2009/1286)

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksella ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilla on rekisterinpitäjän ohella oikeus käyttää rekisteriä. Elintarviketurvallisuusvirastolla ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla on oikeus saada tietoja rekisteristä teknisen käyttöyhteyden avulla. (22.12.2009/1286)

Neuvontarekisterin tietojen julkisuuteen, niiden luovuttamiseen ja luovuttamisesta perittäviin maksuihin sovelletaan muutoin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia ja henkilötietojen käsittelyyn henkilötietolakia. Tietoja viljelijän tilaneuvonnasta antamasta palautteesta luovutetaan kuitenkin vain ilman palautteen antajan henkilötietoja ja ainoastaan valtion ja kunnan viranomaiselle laissa tai Euroopan yhteisön säännöksissä säädettyjen tehtävien hoitamista varten, palautetta saaneelle neuvojalle tai neuvontajärjestölle ja sille neuvontajärjestölle, jonka palveluksessa palautetta saanut neuvoja toimii.

Tiedot säilytetään rekisterissä 10 vuoden ajan sen kalenterivuoden päättymisestä, jona neuvontaa on annettu.

Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamaa tukea tai palkkiota ei myönnetä, jos tukien ja palkkioiden yhteismäärä on 200 euroa tai sitä pienempi.

Viljelijän tulee säilyttää tukioikeuksien hakemiseen ja siirtämiseen sekä tilatuen ja muiden Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamien tukien ja palkkioiden hakemiseen liittyvät sellaiset alkuperäiset asiakirjat, joita ei toimiteta tuen myöntävälle viranomaiselle tukihakemuksen liitteenä, hakuvuoden ja sitä seuraavien neljän kalenterivuoden ajan.

Jos viljelijä tai tämän kanssa yritystoimintaa harjoittava perheenjäsen on tuomittu rikoslain (39/1889) 17 luvun 14, 14 a tai 15 §:n mukaisesta rikoksesta taikka viljelijä tai tämän kanssa yritystoimintaa harjoittava perheenjäsen on tuomittu eläinsuojelulain 54 §:n mukaisesta rikkomuksesta sekä samalla määrätty rikoslain 17 luvun 23 §:n mukaiseen eläintenpitokieltoon, suorien tukien järjestelmän mukaista eläinlajikohtaista eläinpalkkiota ei myönnetä eikä mahdollisesti myönnettyä palkkiota makseta siltä tukivuodelta, jonka aikana asianomainen viranomainen on todennut tuomioon johtaneen teon. Jos viljelijä tai tämän kanssa yritystoimintaa harjoittava perheenjäsen on tuomittu eläintenpitokieltoon, suorien tukien järjestelmän mukaista eläinlajikohtaista eläinpalkkiota ei makseta eläintenpitokieltoajalta eikä tekovuoden ja lainvoimaisen tuomion antamisen väliseltä ajalta. Suorien tukien järjestelmän mukaisten eläinpalkkioiden maksatus on kyseisen eläinlajin palkkioiden osalta keskeytettävä, kun asiassa on aloitettu syyteharkinta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tukioikeusrekisterin hallinnoinnista. (21.7.2006/618)

Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa antaa tätä lakia tarkemmat säännökset myös muista Euroopan yhteisön asetuksissa jäsenvaltioiden päätettäväksi jätetyistä seikoista.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Jos ennen tämän lain voimaantuloa tehdyssä maanvuokrasopimuksessa ei ole sovittu tukioikeuksien siirtymisestä eikä siitä muutenkaan vuokranantajan ja vuokralaisen välillä sovita, ja sellaisen ehdon puuttuminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ottaen muun ohella huomioon sopijapuolten perustellut odotukset, sopimusta voidaan sovitella siten kuin maanvuokralain (258/1966) 4 §:n 2 momentissa säädetään. (30.12.2008/1091)

4 momentti on kumottu L:lla 30.12.2008/1091 .