576/2006

Korkein oikeus kokoontuu presidentin kutsusta täysistuntoon ratkaisemaan talous- ja hallintoasioita ja lainkäyttöasioita. Presidentti toimii täysistunnon puheenjohtajana. Presidentin ollessa poissa tai esteellinen puheenjohtajana toimii virkaiässä vanhin jäsen.

Määräaikainen jäsen ei osallistu täysistuntoon käsiteltäessä korkeimmasta oikeudesta annetun lain 3 §:n 5 ja 6 kohdassa tarkoitettuja asioita sekä korkeinta oikeutta koskevia talous- ja hallintoasioita.

Täysistunnossa kansliapäällikkö toimii esittelijänä muissa kuin lainkäyttöasioissa. Presidentti voi määrätä esittelijäksi kansliapäällikön sijasta muun esittelijän.

Täysistunnossa ratkaistaan, sen lisäksi, mitä korkeimmasta oikeudesta annetussa laissa tai muutoin on säädetty, asiat, jotka koskevat:

Kansliatoimikuntaan kuuluvat presidentti, kaksi virkaiässä vanhinta jäsentä ja kaksi muuta presidentin vuorojärjestyksessä kahdeksi vuodeksi määräämää jäsentä. Kansliatoimikuntaa voidaan täydentää toimikauden aikana.

Presidentti kutsuu kansliatoimikunnan koolle ja toimii sen puheenjohtajana. Kansliatoimikunnan kokouksiin voivat osallistua myös muut presidentin kutsumat henkilöt.

Kansliatoimikunnassa kansliapäällikkö toimii esittelijänä, jollei presidentti toisin määrää.

Kansliatoimikunnassa käsiteltävistä asioista pidetään presidentin antamien ohjeiden mukaista pöytäkirjaa. Kansliatoimikunnan kokousten esittelylistat ja tarpeelliset asiakirjat sekä pöytäkirjat toimitetaan tiedoksi jäsenille.

Kansliatoimikunta valmistelee tarvittaessa täysistunnossa käsiteltävät asiat ja tekee aloitteita korkeimman oikeuden toiminnan kehittämiseksi.

Kansliatoimikunta ratkaisee, jollei presidentti ole siirtänyt asiaa täysistunnon ratkaistavaksi, asiat, jotka koskevat:

Kansliatoimikunta voi käsitellä muitakin presidentin määräämiä asioita.

Presidentti toimii lainkäyttöasioissa jaoston puheenjohtajana siinä määrin kuin hänen muut tehtävänsä sen sallivat.

Presidentti ratkaisee, sen lisäksi mitä muualla on määrätty, asiat, jotka koskevat:

Edellä mainitut asiat presidentti ratkaisee kansliapäällikön esittelystä. Presidentti voi määrätä tietyn asian esittelijäksi myös muun esittelijän.

Muut toimivaltaansa kuuluvat asiat presidentti ratkaisee ilman esittelyä.

Kansliapäällikkö huolehtii presidentin lähimpänä apuna siitä, että korkeimman oikeuden toiminta sujuu asianmukaisesti.

Presidentti voi määrätä kansliapäällikön esittelemään myös lainkäyttöasioita.

Kansliapäällikön tehtävänä on, sen lisäksi mitä muualla on määrätty:

Kansliapäällikkö ratkaisee toimivaltaansa kuuluvat asiat ilman esittelyä.

Kansliapäällikkö voi presidenttiä kuultuaan nimittää yhden tai useamman esittelijän tarvittaessa toimimaan sijaisenaan ja apunaan hallinnollisissa tehtävissä. (21.7.2017/515)

Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (651/1988) mukaisena yhteistoimintaelimenä on eri henkilöstöryhmiä edustava yhteistyökomitea, jonka osalta noudatetaan, mitä siitä on erikseen säädetty ja sovittu.

Pysyvinä neuvottelu- ja suunnitteluvaliokuntina ovat kirjasto-, koulutussuunnittelu-, tiedotus- ja viestintä- sekä toimitusvaliokunta.

Asioiden valmistelua varten täysistunto voi asettaa valiokuntia ja presidentti työryhmiä. Valiokuntien ja työryhmien jäsenet nimeää asettaja.

Kansliapäällikkö vastaa asioiden jaosta esittelijöille. Jaossa on otettava huomioon asian laatu ja kiireellisyys, asian valmistelemisen edellyttämä asiantuntemus ja kokemus, vireillä olevien asioiden keskinäinen yhteys sekä esittelijöiden työtilanne ja työn tasapuolinen jakautuminen. Jaossa voidaan lisäksi ottaa huomioon pyrkimys kehittää esittelijöiden asiantuntemusta.

Kansliapäällikkö voi asianomaisia esittelijöitä kuultuaan siirtää asian esittelijältä toiselle virkavapauksien vuoksi, vireillä olevien asioiden keskinäisten yhteyksien vuoksi tai esittelijöiden työtilanteeseen nähden töiden soveliasta järjestämistä ja työmäärän tasoittamista varten.

Lainkäyttöasiat esitellään yleensä niiden saapumisjärjestyksessä. Laissa kiireellisiksi säädetyt tai muusta syystä kiireelliset asiat on kuitenkin esiteltävä ennen muita. Asian kiireellisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon myös asian laatu ja sen vireilläoloaika kokonaisuudessaan.

Esittelijä vastaa asian asianmukaisesta valmistelusta. Saatuaan jutun asiakirjat esittelijän on viivytyksettä tarkastettava, onko asia kiireellinen ja onko täytäntöönpanon kieltämiseen tai keskeyttämiseen aihetta.

Valmistellessaan asiaa esittelijä tarvittaessa:

Esittelijän on jaettava presidentin määräämässä ajassa ennen esittelyä istuntoon osallistuville jäsenille muistio liitteineen, esittelylista ja tarvittaessa toimituskirjan luonnos. Jutun asiakirjat on samalla toimitettava tarkastavalle jäsenelle.

Kullekin asialle määrätään tarvittaessa tarkastava jäsen, jonka tehtävänä on tarkastaa ennen esittelyä toimituskirjan luonnos ja asiakirjat.

Tarkastavan jäsenen on seurattava asian valmistelua ja huolehdittava siitä, että asia on mahdollisimman valmis ratkaistavaksi esittelyssä.

Kansliatoimikunta vahvistaa periaatteet ja menettelyn tarkastavan jäsenen määräämiseksi.

Lainkäyttöasia ratkaistaan jaoston istunnossa, jollei sitä ole määrätty tai siirretty ratkaistavaksi täysistunnossa tai vahvennetussa jaostossa.

Kansliapäällikkö vastaa istuntosuunnitelman laatimisesta. Istuntoja järjestetään istuntosuunnitelman mukaisesti.

Istuntosuunnittelun lähtökohtana on, että jäsenet valikoituvat kuhunkin istuntoon sattumanvaraisesti ja että jäsenten ja esittelijöiden työmäärä jakautuu tasaisesti ottaen huomioon myös loma-ajat sekä muut poissaolot ja työtehtävät. Istuntosuunnitelmaa laadittaessa voidaan ottaa huomioon myös asian käsittelykieli, jaoston sukupuolijakauma ja käsiteltävän asian edellyttämä erityinen asiantuntemus sekä muut näihin verrattavat seikat. Asiat, jotka koskevat samaa oikeudellista kysymystä tai jotka muutoin liittyvät toisiinsa, voidaan osoittaa samalle jaostolle.

Kansliapäällikkö vastaa uuden jäsenen määräämisestä jaostoon toisen tilalle, jos se on tarpeen sairastumisen, istuntosuunnitelman laatimisen jälkeen havaitun esteellisyyden tai muun vastaavan olosuhdemuutoksen vuoksi. Jäsenelle jaetun asian uudelleen jakamisesta säädetään muutoin tuomioistuinlain (673/2016) 8 luvun 8 §:ssä .

Jos presidentti ei osallistu istuntoon, puhetta johtaa virkaiässä vanhin jäsen.

Puheenjohtaja valvoo, että asiat käsitellään ja ratkaistaan joutuisasti.

Sotilasjäsenet osallistuvat istuntoihin jaoston puheenjohtajan kutsusta.

Asia, jota koskeva ratkaisu julkaistaan, on ratkaistava vähintään viisijäsenisessä jaostossa.

Jos jaoston mielipide poikkeaa korkeimman oikeuden aikaisemmin omaksumasta oikeusperiaatteesta tai lain tulkinnasta, jaoston puheenjohtajan on ilmoitettava asia presidentille. Jos jaosto katsoo, että korkeimman oikeuden tekemä ratkaisu olisi poistettava tai purettava, myös siitä on tehtävä ilmoitus.

Vahvennettuun jaostoon kuuluvat asiaa jaostossa käsitelleet vielä virantoimituksessa olevat jäsenet ja tarpeellinen määrä muista jäsenistä arvottuja lisäjäseniä.

Kantelussa tai purkuhakemuksessa tarkoitetun ratkaisun tekemiseen osallistunut jäsen ei saa ottaa osaa kantelun tai purkuhakemuksen käsittelyyn, jos esitetyt vaatimukset perustuvat ilmeisesti väärään lain soveltamiseen korkeimmassa oikeudessa tai korkeimman oikeuden jäsenen virheelliseen menettelyyn ja jos päätösvaltainen määrä jäseniä on muutoinkin saatavilla.

Jos erityiset syyt eivät toisin vaadi, esittelee 1 momentissa tarkoitetun asian muu kuin kantelussa tai purkuhakemuksessa tarkoitetun asian aikaisemmin esitellyt esittelijä.

Suullinen käsittely toimitetaan oikeudenkäymiskaaren 30 luvussa säädetyllä tavalla.

Täysistunnossa voidaan vahvistaa sitä koskevat ohjeet.

Lainkäyttöasian taltion allekirjoittavat ne, jotka ovat osallistuneet asian ratkaisemiseen. Asian esittelijä varmentaa taltion. Kuitenkin taltion päätöksestä, jolla valituslupahakemus taikka ylimääräistä muutoksenhakua koskeva hakemus on hylätty tai jätetty tutkimatta sekä taltion välitointa koskevasta päätöksestä ja päätöksestä, jolla tuomion tai päätöksen täytäntöönpano on kielletty taikka keskeytetty, allekirjoittaa asian esittelijä.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot ja esittelijän mietintö merkitään taltioon.

Jos asiasta ei laadita taltiota, ratkaisu ja muu toimenpide sekä äänestyslausunto ja mietintö merkitään istunnon pöytäkirjaan.

Esittelijä varmistaa, että taltio ja toimituskirjat ovat luonnoksen mukaiset.

Esittelijä huolehtii siitä, että asiakirjat toimitetaan kirjaamoon toimituskirjojen asianomaisille toimittamista sekä taltion ja asiakirjojen arkistointia varten.

Toimituskirjaan merkitään asian ratkaisemiseen osallistuneiden jäsenten nimet. Jos päätös ei ole yksimielinen, merkitään toimituskirjaan, että asiassa on äänestetty. Toimituskirjaan merkitään myös ilmoitus esittelijän mietinnöstä. Äänestyspöytäkirja liitetään toimituskirjaan.

Toimituskirjan allekirjoittaa asian esittelijä.

Puheenjohtaja voi määrätä ratkaisun antopäivän. Jollei puheenjohtaja ole sitä määrännyt, se määrätään kirjaamossa.

Päiväämisen yhteydessä ratkaisulle annetaan numero, joka merkitään taltioon, toimituskirjoihin sekä asiaan kuuluviin jäljennöksiin, kirjeisiin ja ilmoituksiin.

Täysistunnossa käsiteltävistä muista kuin lainkäyttöasioista pidetään presidentin antamien ohjeiden mukaista pöytäkirjaa.

Pöytäkirjan laatii ja allekirjoittaa kansliapäällikkö tai kansliapäällikön sijasta esittelijänä toiminut muu esittelijä. Eri mieltä olevat jäsenet tarkastavat pöytäkirjan kukin oman lausuntonsa kohdalta.

Muulta osalta pöytäkirjan tarkastaa virkaiältään nuorin asian käsittelemiseen osallistunut jäsen.

Muussa kuin lainkäyttöasiassa toimituskirjan, lausunnon ja kirjeen sekä niiden taltion allekirjoittaa jaoston puheenjohtaja tai asian ratkaisija ja varmentaa esittelijä. Hallintoasian toimituskirjaan sovelletaan vastaavasti mitä 21 §:n 3 momentissa on määrätty.

Esittelijän tehtävänä on, sen lisäksi mitä muualla on määrätty:

Viestintäpäällikkö hoitaa korkeimman oikeuden ulkoista ja sisäistä viestintää.

Tietopalvelupäällikkö hoitaa yhteistoiminnassa kirjastovaliokunnan kanssa korkeimman oikeuden kirjastoa.

Hallinnollisen lakimiehen tehtävänä on toimia presidentin ja kansliapäällikön apuna talous- ja hallintoasioiden valmistelussa ja hoitaa muut hänelle erikseen annettavat tehtävät.

Hallinnollisen sihteerin tehtävänä on kansliapäällikön määräämällä tavalla:

Atk-suunnittelija hoitaa tehtävät, jotka koskevat tietotekniikan toimivuuden varmistamista ja tietoturvallisuutta sekä käyttäjätuen, sovellusneuvonnan ja järjestelmäkoulutuksen antamista virastossa.

Kirjaajan tehtävänä on kansliapäällikön määräämällä tavalla:

Kirjaamossa työskentelevän tarkastajan tehtävänä on:

Tarkemmat määräykset edellä 26-32 §:ssä mainittujen kanslian virkamiesten tehtävistä antaa ja muutoin heidän tehtävänsä määrää kansliapäällikkö.

Muiden kansliavirkamiesten tehtävät vahvistaa kansliapäällikkö.

Kukin virkamies on vahvistetusta työnjaosta huolimatta velvollinen tarvittaessa suorittamaan ne tehtävät, jotka presidentti tai kansliassa työskentelevien osalta kansliapäällikkö määrää.

Kelpoisuusvaatimuksena on:

Korkeimman oikeuden istuntokausi on tammikuun 7 päivän ja joulukuun 20 päivän välinen aika mainitut päivät mukaan luettuina. Istuntokautena voidaan istuntoja pitää niinä arkipäivinä, joina valtion virastoissa yleisesti työskennellään.

Jos asia on ratkaistava kiireellisesti tai muuten on erityistä syytä, voidaan istuntoja pitää muunakin aikana.

Erityisen tehtävän suorittamista varten presidentti voi määräajaksi vapauttaa jäsenen osallistumasta jaostoistuntoihin.

Kansliapäällikkö voi myöntää esittelijälle vapautusta esittelytehtävistä.

Korkeimman oikeuden ratkaisua tai lausuntoa ei saa ilmaista ennen kuin se on asianosaisten saatavissa. Valitusluvan myöntämisestä ja täytäntöönpanokieltoa koskevasta ratkaisusta voidaan kuitenkin ilmoittaa heti ratkaisun tekemisen jälkeen asianosaiselle tai asianomaiselle virkamiehelle.

Korkein oikeus tiedottaa ratkaisuistaan ja toiminnastaan viestintäsuunnitelman mukaisesti.

Vuosikirjan julkaisemisesta ja ratkaisujen tallentamisesta sähköiseen tietojärjestelmään huolehtivat vuosikirjan toimittaja ja toimitusvaliokunta.

Henkilöstöön kuuluvan on osallistuttava tehtävien hoidon kannalta tarpeelliseen koulutus- ja neuvottelutilaisuuteen sekä tarvittaessa annettava muulle henkilöstölle koulutusta, opastusta ja neuvoja tehtävien suorittamisessa.

Presidentti antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä työjärjestyksen soveltamisesta ja ohjeita työssä noudatettavista menettelytavoista.

Korkeimman oikeuden henkilöstöä varten julkaistaan opas, joka käsittää presidentin antamat sekä muut tarkemmat ohjeet menettelytavoista. Oppaan sisällöstä päättää presidentti.

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2006.