335/2022

Tässä työjärjestyksessä määrätään sen lisäksi, mitä korkeimmasta oikeudesta annetussa laissa tai muussa laissa säädetään, asioiden käsittelystä sekä muusta työskentelyn järjestämisestä korkeimmassa oikeudessa.

Lainkäyttöasiat käsitellään ja ratkaistaan korkeimmassa oikeudessa jaostossa tai täysistunnossa siten kuin laissa säädetään ja tässä työjärjestyksessä määrätään.

Talous- ja muut hallintoasiat käsitellään ja ratkaistaan täysistunnossa, kansliatoimikunnassa tai muussa hallinnon toimielimessä siten kuin laissa säädetään ja tässä työjärjestyksessä määrätään.

Presidentti johtaa korkeimman oikeuden toimintaa ja vastaa sen tuloksellisuudesta.

Kansliapäällikkö huolehtii presidentin lähimpänä apuna siitä, että korkeimman oikeuden toiminta sujuu asianmukaisesti.

Korkein oikeus kokoontuu presidentin kutsusta täysistuntoon ratkaisemaan hallintoasioita ja lainkäyttöasioita. Presidentti toimii täysistunnon puheenjohtajana. Jos presidentti on poissa tai esteellinen, puheenjohtajana toimii virkaiässä vanhin jäsen.

Määräaikainen jäsen ei osallistu täysistuntoon käsiteltäessä korkeimman oikeuden työjärjestystä taikka korkeimman oikeuden jäsenen virkaa tai määräaikaista virkasuhdetta tai niiden täyttämistä.

Täysistunnossa kansliapäällikkö toimii esittelijänä hallintoasiassa. Presidentti voi määrätä esittelijäksi kansliapäällikön sijasta muun virkamiehen.

Lainkäyttöasiat on käsiteltävä ja ratkaistava joutuisasti.

Kiireellisesti on käsiteltävä asiat, jotka lain mukaan on käsiteltävä kiireellisinä tai jotka muuten edellyttävät kiireellistä käsittelyä. Asian kiireellisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon myös asian laatu ja sen vireilläoloaika kokonaisuudessaan.

Kirjaamo jakaa lainkäyttöasiat niiden laadun perusteella määrittyvään asiaryhmään.

Asiaryhmän päällikkö jakaa asiat asiaryhmän esittelijöiden valmisteltaviksi lähtökohtaisesti vuorojärjestyksessä. Lisäksi asioiden jakamisessa on otettava huomioon asian laatu ja kiireellisyys, asian valmistelemisen edellyttämä asiantuntemus ja kokemus, vireillä olevien asioiden keskinäinen yhteys sekä työn tasapuolinen jakautuminen. Asia, jonka käsittelykieli on ruotsi, jaetaan mahdollisuuksien mukaan esittelijälle, jonka oma kieli on ruotsi tai jolla on hyvä ruotsin kielen taito. Asia voidaan jakaa tarvittaessa myös toisen asia-ryhmän esittelijän valmisteltavaksi.

Jos asiaryhmässä on erityisesti määrättyihin asioihin perehtyneitä esittelijöitä, voidaan tällaiset asiat ensisijaisesti jakaa näiden esittelijöiden valmisteltaviksi.

Samassa asiassa voi olla useampi kuin yksi esittelijä, jos ratkaistavien oikeudellisten kysymysten laatu tai asian poikkeuksellinen laajuus sitä erityisestä syystä edellyttää.

Ratkaisukokoonpano päättää lisäesittelijän tarpeellisuudesta ja esittelijöiden välisestä työnjaosta. Lisäesittelijän määrää kansliapäällikkö.

Esittelijän valmisteltavaksi jaettu asia voidaan vastoin asianomaisen esittelijän tahtoa jakaa uudelleen vain, jos siihen on esittelijän sairaudesta, asian viivästymisestä, esittelijän työmäärästä tai muusta vastaavasta seikasta johtuva painava syy. Uudelleen jakamisesta päättää kansliapäällikkö.

Asia voidaan esittelijän suostumuksella jakaa toisen esittelijän valmisteltavaksi, jos se on perusteltua asioiden keskinäisen yhteyden, esittelijöiden työtilanteen tai työmäärän tasoittamisen kannalta. Asian siirtämisestä päättää asiaryhmän päällikkö.

Esittelijän on esiteltävä hänelle jaetut asiat niiden saapumisjärjestyksessä, jollei tästä poikkeamiseen ole asian kiireellisyydestä, asioiden keskinäisestä yhteydestä tai muusta näihin rinnastettavasta syystä johtuvaa perustetta.

Kun asia on jaettu esittelijälle, hänen on viipymättä arvioitava, onko asia kiireellinen ja onko täytäntöönpanon kieltämiseen tai keskeyttämiseen aihetta.

Esittelijä vastaa asian asianmukaisesta valmistelusta. Valmistelun tavoitteena on selvittää asian ratkaisemisen kannalta merkitykselliset kysymykset siten, että asia on mahdollisimman valmis ratkaistavaksi esittelyssä.

Valmistellessaan asiaa esittelijä:

Jos asialle on määrätty tarkastava jäsen, esittelijän on tarvittaessa neuvoteltava tämän kanssa asian valmistelusta.

Esittelijän on ennen esittelyä valmisteltava perusteltu ehdotuksensa asian ratkaisuksi.

Jollei ratkaisun sisältöä ole vahvistettu jo esittelyssä, esittelijän on esittelyn jälkeen viivytyksettä laadittava luonnos ratkaisuksi.

Asialle, jonka käsitteleminen korkeimmassa oikeudessa edellyttää valituslupaa, voidaan määrätä tarkastava jäsen heti valitusluvan myöntämisen jälkeen. Muussa tapauksessa tarkastava jäsen määrätään istuntosuunnitelmassa. Tarkastava jäsen voidaan määrätä aikaisemminkin, jos asian laatu tai laajuus sitä edellyttää.

Tarkastavien jäsenten määräämisestä vastaa presidentti.

Tarkastavia jäseniä määrättäessä huolehditaan siitä, että jäsenten työmäärä jakautuu tasaisesti. Siinä määrin kuin työn tasainen jakautuminen sen mahdollistaa valitaan tarkastava jäsen seuraavia perusteita noudattaen:

Tarkastavan jäsenen on ennen asian esittelyä perehdyttävä yksityiskohtaisesti oikeudenkäyntiaineistoon, tarvittaessa neuvoteltava esittelijän kanssa asian valmistelusta ja osaltaan huolehdittava siitä, että asia on mahdollisimman valmis ratkaistavaksi esittelyssä.

Esittelyn jälkeen tarkastava jäsen tarkastaa esittelijän laatiman luonnoksen asian ratkaisuksi ja tekee siihen tarvittavat muutosehdotukset.

Ratkaisukokoonpanon jäsenten on etukäteen perehdyttävä ratkaistavana olevaan asiaan niin perusteellisesti, että asia voidaan ratkaista esittelyssä.

Tarkastavan jäsenen laadittua esittelyn jälkeen luonnoksensa asian ratkaisuksi kukin jäsen vuorollaan tarkastaa luonnoksen ja edellisen jäsenen siihen tekemät muutokset sekä tekee tarvittavat muutosehdotukset.

Puheenjohtaja valvoo, että asia käsitellään ja ratkaistaan joutuisasti.

Esittelyssä puheenjohtaja huolehtii siitä, että kaikki ratkaistavat kysymykset tulevat perusteellisesti käsitellyiksi.

Puheenjohtajan on saatettava esittelyn jälkeen tehdyt ratkaisun asiasisältöä koskevat merkitykselliset muutosehdotukset muiden jäsenten ja esittelijän tietoon. Tarvittaessa asiassa on toimitettava uusi päätösneuvottelu.

Puheenjohtaja päättää ratkaisun kieliasuun liittyvistä kirjoitustapakysymyksistä.

Lainkäyttöasia ratkaistaan jaoston istunnossa, jollei sitä ole määrätty tai siirretty ratkaistavaksi täysistunnossa tai vahvennetussa jaostossa. Jaoston muodostavat asian ratkaisukokoonpanoon istuntosuunnitelmassa osoitetut jäsenet.

Istuntoja järjestetään istuntosuunnitelman mukaisesti. Istuntosuunnitelman laatimisesta ja tarvittaessa sen muuttamisesta vastaa presidentti siltä osin kuin tehtävä ei tämän työjärjestyksen mukaan kuulu kansliapäällikölle. Yksittäistä istuntoa koskevasta muutoksesta, joka ei vaikuta ratkaisukokoonpanoon, voi päättää myös kyseisen istunnon puheenjohtaja.

Puheenjohtaja voi erityisestä syystä päättää, että muu istunto kuin suullinen käsittely järjestetään siten, että jäsenet ja esittelijä tai osa heistä osallistuvat istuntoon käyttämällä videoneuvottelua tai muuta soveltuvaa teknistä tiedonvälitystapaa (etäistunto).

Jos käsiteltävä kysymys on laadultaan yksinkertainen, puheenjohtaja voi päättää, että asia ratkaistaan istuntoon kokoontumatta tai etäistunnossa.

Jäseniä ratkaisukokoonpanoihin määrättäessä pyritään siihen, että jäsenten työmäärä jakautuu tasaisesti ottaen huomioon myös loma-ajat sekä muut poissaolot ja työtehtävät. Jollei tästä tavoitteesta tai 2–6 momentista muuta johdu, jäsenet määrätään kokoonpanoihin sattumanvaraisuuden pohjalta.

Jos asialle on määrätty tarkastava jäsen ennen istuntosuunnitelman laatimista, hän kuuluu ratkaisukokoonpanoon. Muussa tapauksessa tarkastavaksi jäseneksi määrätään istuntosuunnitelmassa joku asiaa käsittelevään kokoonpanoon tulevista jäsenistä.

Jos valitusasia on kiireellinen tai se käsitellään kolmen jäsenen kokoonpanossa, kokoonpanoon pyritään määräämään kaikki valitusluparatkaisun tekemiseen osallistuneet jäsenet.

Jos asia käsitellään viiden jäsenen kokoonpanossa, kokoonpanoon pyritään määräämään yksi jäsen 12 §:n 1–3 kohdan mukaisia perusteita noudattaen, mikäli tarkastavaa jäsentä ei ole valittu niiden mukaisesti.

Valitusasiaa käsittelevään kokoonpanoon pyritään määräämään vähintään yksi miespuolinen ja vähintään yksi naispuolinen jäsen, jos:

Vireillä olevat asiat, jotka koskevat samaa oikeudellista kysymystä tai jotka muutoin liittyvät toisiinsa, pyritään määräämään saman kokoonpanon käsiteltäviksi.

Presidentti päättää ratkaisukokoonpanon vahvistamisesta lisäjäsenellä oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 11 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa.

Päätös tehdään istuntosuunnitelman laatimisen yhteydessä tai ratkaisukokoonpanon esityksestä sen jälkeen.

Jos ratkaisukokoonpanoa vahvistetaan istuntosuunnitelman laatimisen jälkeen, lisäjäsen valitaan arpomalla.

Istuntosuunnitelmassa voidaan määrätä tietyt jäsenet ja esittelijät käsittelemään tiettynä aikana asioita, joissa on harkittava täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä taikka jotka ovat muusta syystä kiireellisiä.

Kansliapäällikkö vastaa lisäjäsenen tai -jäsenten määräämisestä kokoonpanoon, jos istuntosuunnitelman laatimisen jälkeen ilmenee, että istuntoon tuleva asia on käsiteltävä laajemmassa kokoonpanossa, tai jos kokoonpano päättää siirtää asian laajemman kokoonpanon käsiteltäväksi.

Kansliapäällikkö vastaa uuden jäsenen määräämisestä kokoonpanoon toisen tilalle tämän suostumuksella, jos se on tarpeen sairastumisen, istuntosuunnitelman laatimisen jälkeen havaitun esteellisyyden tai muun vastaavan olosuhdemuutoksen vuoksi. Jos kokoonpanosta pois jäänyt jäsen oli määrätty tarkastavaksi jäseneksi, hänen tilalleen tarkastavaksi jäseneksi määrätään joko uusi jäsen tai joku kokoonpanoon aikaisemmin kuuluneista jäsenistä.

Kun jäsen määrätään kokoonpanoon 1 tai 2 momentin nojalla, hänet voidaan hänen suostumuksellaan vapauttaa osallistumasta jonkin toisen istuntosuunnitelmaan merkityn asian käsittelyyn, jos se on tarpeen työn tarkoituksenmukaisen järjestämisen tai työmäärän tasaisen jakautumisen kannalta.

Jäsenelle jaetun asian uudelleen jakamisesta muissa kuin 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa säädetään tuomioistuinlain (673/2016) 8 luvun 8 §:ssä .

Istuntosuunnitelmaan ei merkitä yhden jäsenen kokoonpanossa käsiteltävien asioiden istuntoja. Tällaisia istuntoja järjestetään sitä mukaa kuin tarvetta ilmenee, ja ne voidaan järjestää 16 §:n 4 momentissa määrätyllä tavalla.

Kansliapäällikkö vastaa siitä, että 1 momentissa tarkoitetut asiat jaetaan jäsenten ratkaistaviksi sattumanvaraisuuden pohjalta ja ottaen huomioon pyrkimys jäsenten työmäärän tasaiseen jakautumiseen.

Jos presidentti ei osallistu istuntoon, puhetta johtaa virkaiässä vanhin ratkaisukokoonpanon jäsen.

Kokoonpano voi erityisestä syystä päättää, että puhetta johtaa muu kokoonpanoon kuuluva jäsen kuin se, joka 1 momentin mukaan johtaisi puhetta. Päätös voidaan tehdä vain viimeksi mainitun jäsenen esityksestä. Päätös voi koskea joko asian käsittelyä kaikilta osin tai vain tiettyä käsittelyvaihetta.

Ratkaisuista julkaistaan ennakkopäätöksinä ne, jotka ovat tärkeitä lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai muuten oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi. Julkaisemisesta päättää asian ratkaissut kokoonpano.

Asia, jota koskeva ratkaisu julkaistaan, on ratkaistava vähintään viisijäsenisessä kokoonpanossa.

Asian ratkaissut kokoonpano laatii julkaistavaan ratkaisuun otsikon, joka käsittää tiivistelmän julkaisemisen perusteena olevasta oikeuskysymyksestä sekä tarvittaessa sitä selventäviä tietoja asiasta ja ratkaisun perusteista. Puheenjohtaja vahvistaa otsikon sanamuodon.

Täysistunto vahvistaa ratkaisujen julkaisuperiaatteet.

Kokoonpanon on saatettava tekemänsä ratkaisu ennen sen antamista presidentin tietoon, jos:

Vahvennettuun jaostoon kuuluvat asian ratkaisemiseen aikaisemmin osallistuneet vielä virantoimituksessa olevat jäsenet ja tarpeellinen määrä muista jäsenistä arvottuja lisäjäseniä.

Esittelijän on varmistettava, että ratkaisusta laadittu taltio on luonnoksen mukainen.

Taltioon merkitään asian ratkaisemiseen osallistuneiden jäsenten ja asian esittelijän nimet. Taltioon liitetään esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot.

Taltion allekirjoittavat asian ratkaisemiseen osallistuneet jäsenet tai ratkaisukokoonpanon puheenjohtaja sekä asian esittelijä. Esittelijä voi kuitenkin yksin allekirjoittaa:

Jos ratkaisusta ei laadita taltiota, ratkaisu ja muu toimenpide sekä esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot merkitään istunnon pöytäkirjaan. Puheenjohtaja allekirjoittaa pöytäkirjan.

Toimituskirjan voi allekirjoittaa yksin asian esittelijä tai kansliapäällikön tehtävään määräämä muu virkamies. Allekirjoittajan on varmistettava, että toimituskirja on taltion mukainen.

Toimituskirjasta on voimassa, mitä 26 §:n 2 momentissa määrätään taltiosta.

Puheenjohtaja voi määrätä ratkaisun antopäivän. Jollei puheenjohtaja ole sitä määrännyt, se määrätään kirjaamossa.

Korkeimman oikeuden ratkaisua ei saa ilmaista ennen kuin se on asianosaisten saatavissa. Valitusluvan myöntämisestä ja täytäntöönpanokieltoa koskevasta ratkaisusta voidaan kuitenkin ilmoittaa heti ratkaisun tekemisen jälkeen asianosaiselle tai asianomaiselle virkamiehelle.

Täysistunnossa ratkaistaan, sen lisäksi, mitä korkeimmasta oikeudesta annetussa laissa tai muutoin on säädetty, asiat, jotka koskevat:

Täysistunnossa käsiteltävistä muista kuin lainkäyttöasioista pidetään pöytäkirjaa. Pöytäkirjan allekirjoittavat kansliapäällikkö tai esittelijänä toiminut muu esittelijä sekä virkaiältään nuorin asian käsittelemiseen osallistunut jäsen.

Kansliatoimikuntaan kuuluvat presidentti ja neljä muuta jäsentä. Presidentti nimeää kansliatoimikuntaan yhden kolmesta virkaiässä vanhimmasta jäsenestä ja täysistunto muut jäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Nimeäjät voivat täydentää kansliatoimikuntaa toimikauden aikana tai valita siihen yhteensä enintään neljä varajäsentä.

Presidentti kutsuu kansliatoimikunnan koolle ja toimii sen puheenjohtajana. Jos presidentti on poissa tai esteellinen, puheenjohtajana toimii virkaiässä vanhin kansliatoimikunnan jäsen. Kansliatoimikunta on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään neljä kansliatoimikunnan jäsentä tai varajäsentä.

Kansliatoimikunnassa kansliapäällikkö toimii esittelijänä, jollei presidentti toisin määrää. Kansliatoimikunnan kokouksiin voivat osallistua myös muut presidentin kutsumat henkilöt.

Kansliatoimikunnassa käsiteltävistä asioista pidetään pöytäkirjaa, jonka allekirjoittaa esittelijä.

Kansliatoimikunta valmistelee tarvittaessa täysistunnossa käsiteltävät asiat ja tekee aloitteita korkeimman oikeuden toiminnan kehittämiseksi.

Kansliatoimikunta ratkaisee, jollei presidentti ole siirtänyt asiaa täysistunnon ratkaistavaksi, asiat, jotka koskevat:

Kansliatoimikunta voi käsitellä muitakin presidentin osoittamia asioita.

Kokoonpanossa, jossa on viisi jäsentä, ratkaistaan

Ahvenanmaan itsehallintoa koskevissa asioissa jäseniä kokoonpanoon määrättäessä otetaan huomioon jäsenten erityinen asiantuntemus näissä asioissa.

Presidentti voi päättää 1 momentissa tarkoitetun asian siirtämisestä tarpeellisilta osiltaan käsiteltäväksi täysistunnossa noudattaen soveltuvin osin, mitä korkeimmasta oikeudesta annetun lain 7 §:ssä säädetään.

Sen lisäksi mitä edellä on määrätty, presidentti toimii lainkäyttöasioissa ratkaisuko-koon-panon puheenjohtajana siinä määrin kuin hänen muut tehtävänsä sen sallivat.

Presidentti ratkaisee, sen lisäksi mitä muualla on määrätty, hallintoasiat, jotka koskevat:

Edellä mainitut asiat presidentti ratkaisee kansliapäällikön esittelystä. Presidentti voi määrätä tietyn asian esittelijäksi myös muun virkamiehen. Muut toimivaltaansa kuuluvat asiat presidentti ratkaisee ilman esittelyä.

Presidentti toimii kunkin jäsenen ja kansliapäällikön hallinnollisena esihenkilönä. Presidentin on huolehdittava jäsenten lainkäyttötyön ja muiden tehtävien tasapuolisesta jakautumisesta. Erityisen tehtävän suorittamista varten presidentti voi antaa jäsenelle vapautusta istuntotyöstä.

Kansliapäällikön tehtävänä on, sen lisäksi mitä muualla on määrätty:

Kansliapäällikkö ratkaisee toimivaltaansa kuuluvat asiat ilman esittelyä.

Kansliapäällikkö toimii esihenkilönä esittelijöiden asiaryhmien päälliköille ja kanslian esihenkilöille. Kansliapäällikön on huolehdittava esittelijöiden lainkäyttötyön ja muiden tehtävien tasapuolisesta jakautumisesta. Kansliapäällikkö voi myöntää esittelijälle vapautusta esittelytehtävistä erityisen tehtävän suorittamista varten.

Presidentti voi määrätä kansliapäällikön esittelemään myös lainkäyttöasioita.

Kansliapäällikön sijaisena toimii tehtävässä vanhin asiaryhmän päällikkö tai presidentin määräämä muu virkamies.

Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (1233/2013) mukaisena yhteistoimintaelimenä on eri henkilöstöryhmiä edustava yhteistyökomitea, jonka osalta noudatetaan, mitä siitä on erikseen säädetty ja sovittu.

Työsuojelu organisoidaan ja järjestetään työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti. Presidentti nimeää korkeimman oikeuden työsuojelupäällikön.

Korkeimman oikeuden toiminnan valmistelua, suunnittelua ja kehittämistä varten täysistunto voi asettaa valiokuntia ja nimetä niihin jäsenet.

Asioiden valmistelua varten täysistunto, kansliatoimikunta ja presidentti voivat asettaa työryhmiä ja nimetä niihin jäsenet.

Muussa kuin lainkäyttöasiassa päätöksen, lausunnon tai kirjeen allekirjoittavat puheenjohtaja tai asian ratkaisija ja esittelijä.

Korkeimmassa oikeudessa käsiteltävät lainkäyttöasiat jakautuvat asiaryhmiin siten kuin kansliatoimikunta vahvistaa.

Korkeimman oikeuden esittelijät sijoitetaan lainkäyttöasioiden asiaryhmiin siten kuin kansliapäällikkö määrää.

Asiaryhmistä ja esittelijöiden asiaryhmiin sijoittumisesta päätettäessä otetaan erityisesti huomioon asiaryhmissä käsiteltävien asioiden laatu ja määrä, asioiden edellyttämä asiantuntemus, esittelijöiden asiantuntemuksen kehittäminen ja työn tasapuolinen jakautuminen.

Esittelijöiden asiaryhmän päällikkönä toimii esittelijä, jonka presidentti määrää tehtävään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tehtävä on julistettava esittelijöiden haettavaksi. Tehtävään määrättävällä tulee olla tehtävän edellyttämät henkilökohtaiset ominaisuudet ja johtamistaitoa. Presidentti voi perustellusta syystä peruuttaa määräyksen.

Asiaryhmän päällikön tehtävänä on toimia asiaryhmän esittelijöiden hallinnollisena esihenkilönä, jakaa asiaryhmän asiat esittelijöille ja huolehtia osaltaan siitä, että asiaryhmän asiat tulevat asianmukaisesti ja joutuisasti käsitellyiksi.

Esittelijän tehtävänä on, sen lisäksi mitä muualla on määrätty:

Korkeimman oikeuden kansliassa on kansliapäällikön määräämät vastuualueet. Kansliapäällikkö määrää kansliahenkilöstön sijoittumisesta vastuualueille.

Vastuualueen esihenkilönä toimii kanslian virkamies, jonka kansliapäällikkö määrää tehtävään.

Esihenkilön tehtävänä on toimia vastuualueen kansliavirkamiesten esihenkilönä ja huolehtia osaltaan siitä, että vastuualueen työtehtävät tulevat asianmukaisesti ja joutuisasti hoidetuiksi.

Korkeimmassa oikeudessa voi olla viestintäpäällikön, tietopalvelupäällikön, hallinnollisen lakimiehen, hallinnollisen sihteerin, erikoissuunnittelijan, kirjaajan ja tarkastajan virka sekä osastosihteerin, toimistosihteerin ja virastomestarin virkoja, samoin kuin muita tarvittavia kanslian virkoja.

Kanslian virkamiesten tehtävät vahvistaa kansliapäällikkö.

Kukin virkamies on vahvistetusta työnjaosta huolimatta velvollinen tarvittaessa suorittamaan ne tehtävät, jotka presidentti tai kansliapäällikkö määrää.

Kelpoisuusvaatimuksena on:

Korkein oikeus valvoo lainkäyttöä omalla toimialallaan. Tätä tehtävää toteutetaan ylläpitämällä ja kehittämällä yhteyksiä muihin tuomioistuimiin ja Tuomioistuinvirastoon sekä seuraamalla asioiden ratkaisemisen yhteydessä lainkäytön yhtenäisyyttä, laatua ja joutuisuutta.

Korkein oikeus tiedottaa ratkaisuistaan ja toiminnastaan verkkosivustollaan, vuosikertomuksessaan ja yleisötilaisuuksissa sekä muilla tarkoituksenmukaisilla tavoilla. Viestintäsuunnitelmassa määritellään tarkemmin viestinnässä noudatettavat periaatteet.

Lainkäyttöasioiden ja hallintoasioiden käsittelyä varten ylläpidetään asiarekistereitä, joihin rekisteröidään asiaa, asian käsittelyä ja asiakirjoja koskevat tiedot. Lisäksi ylläpidetään muita korkeimman oikeuden tehtävien hoidossa tai muussa toiminnassa tarvittavia tietovarantoja. Korkeimmassa oikeudessa ylläpidetään julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019) 5 §:n mukaista tiedonhallintamallia.

Saapuneet lainkäyttöasiat rekisteröidään lainkäyttöasioiden asiarekisteriin. Muut asiat rekisteröidään hallintoasioiden asiarekisteriin. Jos saapuneesta kirjelmästä ei ilmene vaatimusta ja mahdollisen opastuksen tai täydennyspyynnön jälkeenkään siihen liittyen ei esitetä lainkäytössä tai hallinnollisessa päätöksentekomenettelyssä ratkaistavaa asiaa, asia rekisteröidään kirjeenä hallinnolliseen asiarekisteriin, jollei se ole selvästi tarpeetonta.

Presidentti määrää esittelijän tai muun virkamiehen määräajaksi ohjaamaan korkeimman oikeuden asiakirjapalveluita sekä tälle varahenkilön. Hänen tehtävänään on ohjata asiakirjojen luovutusta korkeimmassa oikeudessa sekä käsitellä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 §:n 2 ja 3 momentissa säädetyin tavoin pyynnöt korkeimman oikeuden hallussa olevan asiakirjan taikka siihen sisältyvän tiedon antamisesta.

Jokaisen korkeimman oikeuden henkilöstöön kuuluvan on ylläpidettävä ja kehitettävä ammattitaitoaan. Henkilöstöön kuuluvan on osallistuttava tehtävien hoidon kannalta tarpeelliseen koulutus- ja neuvottelutilaisuuteen sekä tarvittaessa annettava muulle henkilöstölle koulutusta, opastusta ja neuvoja tehtävien suorittamisessa.

Korkein oikeus järjestää henkilöstölleen koulutusta koulutussuunnitelman mukaisesti. Esihenkilöt huolehtivat, että henkilöstöön kuuluvat saavat tehtävässään tarvitsemansa koulutuksen ja että heidät perehdytetään riittävästi tehtäviinsä.

Presidentti antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita työjärjestyksen soveltamisesta ja työssä noudatettavista menettelytavoista.

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2022.

Tällä työjärjestyksellä kumotaan 17 päivänä toukokuuta 2006 vahvistettu työjärjestys (576/2006) .

Ennen tämän työjärjestyksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Kansliatoimikunta nimetään ensimmäisen kerran 31.12.2023 päättyväksi toimikaudeksi.