Sosiaali- ja terveysministeriön asetus eläkesäätiön erinäisistä säännöksistä
Ajantasainen- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Hallinnonala
- Sosiaali- ja terveysministeriö
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Voimaantulo
- Huomautus
- kumoutunut, ks. L 951/2021 1 ja 26 §
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/2006/1352/ajantasa/2012-01-10/fin
- Suomen säädöskokoelman alkuperäinen säädös
- SDK 1352/2006
Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 29 päivänä joulukuuta 1995 annetun eläkesäätiölain (1774/1995) 6 §:n 6 momentin, 36 §:n 1 momentin, 45 §:n 5 ja 6 momentin, 48 §:n 7 momentin ja 122 §:n nojalla, sellaisina kuin niistä ovat 6 §:n 6 momentti laissa 251/2002, 45 §:n 5 ja 6 momentti ja 48 §:n 7 momentti laissa 85/1999:
1 §AB-eläkesäätiön A- ja B-osastojen varojen erillään pitäminen
Jos eläkesäätiö antaa varojensa hoidon ulkopuoliselle sijoituspalveluyritykselle, on A- ja B-osaston varat hoidettava erillään. Omaisuuden hoidossa tarvittavat tilit ja varojen säilytys on pidettävä osastoittain erillään.
A- ja B-osastolla tulee olla erilliset arvo-osuustilit.
A- ja B-osastolla tulee olla erilliset sijoitustilit, joilla käsitellään sijoitustoiminnan tuotot ja kulut.
A- ja B-osastolla voi olla yhteinen käyttötili, jolta maksetaan eläkemenot ja osastojen yhteisiä kuluja ja jonne työnantajat maksavat kannatusmaksut. Osastokohtainen käyttötilin selvitys tulee tehdä vähintään kolmen kuukauden välein.
2 §Tilintarkastuskertomus
Eläkesäätiön tilintarkastajien on sen lisäksi, mitä eläkesäätiölaissa (1774/1995) säädetään, esitettävä tilintarkastuskertomuksessa lausunto siitä, täyttääkö eläkesäätiön omaisuus eläkesäätiölain 4–6 §:ssä mainitut vaatimukset sekä muut eläkesäätiön säännöissä määrätyt seikat.
Tilintarkastuskertomuksessa on esitettävä lausunto tehtyjen arvonmuutosten ja ylikatteen siirtojen perusteista.
3 §B-eläkesäätiön tai AB-eläkesäätiön B-osaston varojen palauttaminen työnantajalle
Yhteiseläkesäätiössä, joka noudattaa tasaavaa kirjanpitojärjestelmää, eläkesäätiölain 45 §:n 4 momentin mukaisen toimintapääoman ylitteen palauttaminen työnantajille edellyttää, että kaikki B-eläkesäätiön tai AB-eläkesäätiön B-osaston työnantajat käyttävät samanaikaisesti ylitteen palauttamismahdollisuuden.
4 §A-eläkesäätiön tai AB-eläkesäätiön A-osaston varojen palauttaminen työnantajalle
A-eläkesäätiön tai AB-eläkesäätiön A-osaston eläkesäätiölain 45 §:n 5 momentin mukaista ylikatetta laskettaessa varojen arvona käytetään käyvästä arvosta laskettua alempaa arvoa seuraavasti:
eläkesäätiölain 47 e §:n 1 momentin 1–3 kohdissa luetellut varat enintään 85 prosenttia käyvästä arvosta;
eläkesäätiölain 47 d §:n 1 momentin 1, 3 ja 4 kohdissa luetellut varat enintään 70 prosenttia käyvästä arvosta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua käyvästä arvosta poikkeavaa varojen arvostamista ei sovelleta ylikatteen palauttamisessa eläkesäätiön purkamisen yhteydessä eikä silloin, kun työnantaja eroaa tai erotetaan yhteiseläkesäätiöstä eläkesäätiölain 125 §:n mukaisesti.
Yhteiseläkesäätiössä, joka noudattaa tasaavaa kirjanpitojärjestelmää, ylikatteen palauttaminen työnantajille edellyttää, että kaikki A-eläkesäätiön tai AB-eläkesäätiön A-osaston työnantajat käyttävät samanaikaisesti ylikatteen palauttamismahdollisuuden.
5 §B-eläkesäätiön tai AB-eläkesäätiön B-osaston kannatusmaksuvakuus
B-eläkesäätiön tai AB-eläkesäätiön B-osaston kannatusmaksuvakuudeksi hyväksytään myös eläkesäätiön ylikate, jolla tarkoitetaan sitä erää, jolla eläkesäätiön eläkevastuun katteena olevat varat ylittävät eläkevastuun ja muiden velkojen määrän. Siltä osin kun eläkesäätiö käyttää omaisuutensa käypien arvojen ja kirjanpitoarvojen erotusta eli arvostuseroja kannatusmaksuvakuutena, arvostuseroja ei voida lukea osaksi toimintapääomaa.
Vakuuden vähimmäismäärä lasketaan ja tarkistetaan vuosittain toukokuun loppuun mennessä edellisen tilivuoden tilinpäätöstietojen perusteella. Jos eläkesäätiön toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia tillivuoden aikana, vakuuden vähimmäismäärä ja asetetun vakuuden määrä on tarkistettava.
Yhteiseläkesäätiössä työnantajakohtainen osuus asetettavasta kannatusmaksuvakuudesta määritetään työnantajien vastuumenojen suhteessa niissä eläkesäätiöissä, joissa kirjanpito laaditaan työnantajakohtaisesti.
Yhteiseläkesäätiöissä työnantajakohtainen osuus asetettavasta kannatusmaksuvakuudesta määritetään vastaavalla periaatteella kuin työnantajakohtainen kannatusmaksu niissä eläkesäätiöissä, joissa noudatetaan tasaavaa kirjanpitojärjestelmää.
Konsernissa emoyhtiö voi yksin asettaa kannatusmaksuvakuuden myös muiden työnantajien puolesta. Tämä edellyttää, että yhtiöillä on erillinen sopimus vakuuden käyttämisestä eri työnantajien kesken.
6 § (10.1.2012/2)B-eläkesäätiön tai AB-eläkesäätiön B-osaston työkyvyn ylläpitotoiminnan hoitokulut
B-eläkesäätiön tai AB-eläkesäätiön B-osaston eläkesäätiölain 45 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin muihin kuluihin voi sisältyä työkyvyn ylläpitotoiminnan hoitokuluja. Työkyvyn ylläpitotoiminnan hoitokulujen enimmäismäärä vastaa työeläkevakuutusyhtiön työntekijän eläkelain (395/2006) 169 §:n mukaisten vakuutusmaksujen laskuperusteisiin sisältyvää työkyvyttömyyseläkeosan työkyvyttömyysriskin hallintaosaa.
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007. Tällä asetuksella kumotaan eläkesäätiöille 29 päivänä helmikuuta 2000 annettu sosiaali- ja terveysministeriön määräys (Dnro 10/02/2000), työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoittavan eläkesäätiön lisävakuutusvastuun kartuttamisesta ja purkamisesta 12 päivänä joulukuuta 2000 annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus (1051/2000) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja joukkovelkakirjalainojen arvostamisesta eläkekassan ja eläkesäätiön toimintapääomassa 30 päivänä toukokuuta 2006 annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus (417/2006) .
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
10.1.2012/2:
Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä tammikuuta 2012.