400/2004

Työneuvosto on työ- ja elinkeinoministeriön alainen riippumaton erityisviranomainen, joka antaa lausuntoja 7 §:ssä tarkoitettujen työlainsäädännön alaan kuuluvien lakien soveltamisesta ja tulkinnasta. Työneuvosto käsittelee ja ratkaisee myös 9 §:ssä tarkoitetussa aluehallintoviraston poikkeuslupa-asiassa antamaa päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Työneuvostossa on sivutoimiset puheenjohtaja ja vähintään kahdeksan jäsentä ja jokaisella jäsenellä, puheenjohtajaa lukuun ottamatta, kaksi henkilökohtaista varajäsentä. Jäsenten on oltava työlainsäädäntöön ja työoloihin perehtyneitä henkilöitä.

Puheenjohtajan ja yhden jäsenen sekä tämän varajäsenten on oltava tuomarin virkaan vaadittavan tutkinnon suorittaneita henkilöitä, joiden ei voida katsoa edustavan työnantaja- eikä työntekijätahoja. Puheenjohtajan estyneenä ollessa toimii työneuvoston puheenjohtajana edellä sanottu tuomarin tutkinnon suorittanut jäsen tai hänen varajäsenensä. Yhden muun jäsenen ja hänen varajäseniensä on oltava tehtävään soveltuvan tutkinnon suorittaneita, erityisesti työsuojelukysymyksiin perehtyneitä henkilöitä, joiden ei myöskään voida katsoa edustavan työnantaja- eikä työntekijätahoja. Työneuvoston muista jäsenistä ja heidän varajäsenistään yhtä monen on oltava työ- tai virkasuhteisiin perehtyneitä työnantaja- ja työntekijätahoja edustavia henkilöitä.

Työneuvoston jäsenten ja heidän varajäsentensä on oltava 20 vuotta täyttäneitä.

Työneuvostolla on yksi sihteerin virka. Sihteerin on oltava tuomarin virkaan vaadittavan tutkinnon suorittanut ja työlainsäädäntöön perehtynyt.

Valtioneuvosto nimittää työneuvoston jäsenet ja varajäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Yhden jäsenistä valtioneuvosto määrää työneuvoston puheenjohtajaksi. Ennen työsuojelukysymyksiin perehtyneiden jäsenten nimittämistä on sosiaali- ja terveysministeriölle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen. Työnantaja- ja työntekijätahoja edustavat jäsenet ja varajäsenet nimitetään työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ja työntekijäin ja toimihenkilöiden edustavimpien keskusjärjestöjen esityksestä. Tullakseen huomioon otetuiksi on keskusjärjestöjen edellä tarkoitetuissa esityksissä mainittava kaksi kertaa niin monta ehdokasta kuin on nimitettäviä jäseniä. Esityksiin on liitettävä selvitys siitä, että henkilöt suostuvat ottamaan jäsenyyden vastaan. Jos järjestöt eivät sitä varten määrätyn ajan kuluessa tee asianmukaisia esityksiä, nimittää valtioneuvosto kuitenkin jäsenet ja heidän varajäsenensä.

Eron työneuvoston jäsenelle ja varajäsenelle myöntää valtioneuvosto. Samalla valtioneuvosto nimittää jäsenelle tai varajäsenelle seuraajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi edellä tässä pykälässä säädettyä menettelyä noudattaen. Valtioneuvosto voi vapauttaa työneuvoston jäsenen työneuvoston jäsenyydestä vain, jos hän ei enää täytä 2 §:n 2 momentissa säädettyä kelpoisuutta tai jos hän itse pyytää eroa. Jos työneuvoston jäsen tai varajäsen kuolee kesken toimikauden, nimittää valtioneuvosto hänelle seuraajan tässä pykälässä säädettyä menettelyä noudattaen.

Työneuvoston jäsenet ja varajäsenet toimivat virkavastuulla.

Työneuvosto kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Työneuvosto on päätösvaltainen, kun läsnä ovat puheenjohtaja tai hänen sijaisensa sekä vähintään neljä muuta jäsentä tai heidän varajäsentänsä, joista yhtä monen on oltava työnantaja- ja työntekijätahoja edustavia henkilöitä.

Työneuvosto käsittelee 9 §:ssä tarkoitettua poikkeuslupaa koskevan oikaisuvaatimuksen erityisessä kokoonpanossa, jossa on puheenjohtaja tai hänen sijaisensa, tuomarin virkaan vaadittavan tutkinnon suorittanut jäsen tai hänen varajäsenensä, erityisesti työsuojelukysymyksiin perehtynyt jäsen tai hänen varajäsenensä sekä yksi työnantaja- ja yksi työntekijätahoja edustava jäsen tai heidän varajäsenensä.

Työneuvosto tekee päätöksensä esittelystä. Esittelijänä toimii työneuvoston sihteeri, puheenjohtaja tai tämän sijainen. Jos asiaa päätettäessä ilmenee eriäviä mielipiteitä, päätetään asia äänestämällä noudattamalla samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan hänen sijaisensa voi yksin ratkaista työneuvoston käsiteltäväksi jätetyn 9 §:ssä tarkoitettua poikkeuslupaa koskevan oikaisuvaatimuksen, jos asia on kiireellinen tai jos päätös voidaan perustaa työneuvoston samanlaatuisessa asiassa aikaisemmin antamaan päätökseen. Puheenjohtajan on viipymättä saatettava päätöksensä työneuvoston käsiteltäväksi. Puheenjohtajan päätöstä on noudatettava, kunnes työneuvosto on ratkaissut asian. Puheenjohtajan tämän momentin nojalla tekemään päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta.

Asioiden käsittelyyn työneuvostossa noudatetaan hallintolakia (434/2003) , ellei tässä laissa toisin säädetä.

Työneuvoston tehtävänä on antaa pyynnöstä lausuntoja työaikalain (872/2019) , vuosilomalain (162/2005) , työturvallisuuslain (738/2002) ja nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) soveltamisesta ja tulkinnasta sekä siitä, onko yritystä tai yhteisöä pidettävä sellaisena, että siihen sovelletaan yhteistoimintalakia (1333/2021) tai yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä annettua lakia (335/2007) .

Lausuntopyyntö on esitettävä kirjallisesti.

Työneuvoston lausuntoa voi pyytää:

Aluehallintovirasto voi myöntää hakemuksesta poikkeuksia työaikalain 39 §:n ja nuorista työntekijöistä annetun lain 15 §:n perusteella.

Ennen kuin aluehallintovirasto tekee 9 §:ssä tarkoitetun päätöksen, on työnantajan varattava työehtosopimuslain (436/1946) nojalla sitovan työehtosopimuksen perusteella valitulle asianomaiselle luottamusmiehelle tai työsopimuslain (55/2001) 13 luvun 3 §:ssä tarkoitetulle luottamusvaltuutetulle mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa joko suullisesti tai kirjallisesti. Jollei työpaikalla ole luottamusmiestä tai luottamusvaltuutettua, kuulemismahdollisuus on varattava työsuojeluvaltuutetulle, ja jollei tätäkään ole, kuulemismahdollisuus on varattava kullekin työntekijälle, jota päätös koskee.

Jos poikkeuslupa-asiaa ei voida aluehallintovirastossa heti lopullisesti ratkaista ja kyse on voimassa olevan poikkeusluvan jatkamisesta, voidaan antaa väliaikainen päätös, joka on voimassa enintään siihen asti, kunnes asia voidaan lopullisesti päättää.

Myönnetty poikkeuslupa voidaan peruuttaa, jos luvan myöntäminen on perustunut virheellisiin tietoihin asiaan vaikuttavista tosiasioista tai olosuhteet ovat päätöksen antamisen jälkeen olennaisesti muuttuneet. Poikkeuslupaa peruutettaessa määrätään myös päivä, mistä lukien luvan voimassaolo päättyy. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta.

Aluehallintoviraston poikkeuslupa-asiassa antamaan päätökseen voi vaatia kirjallisesti oikaisua työneuvostolta. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Poikkeusluvan hakijan on tehtävä oikaisuvaatimus 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon, ja muun oikaisuvaatimuksen tekijän siitä, kun päätös tai sen jäljennös on pantu nähtäville työpaikalle. Oikaisuvaatimus on toimitettava työneuvostolle.

Oikeus oikaisuvaatimuksen tekemiseen on:

Oikaisuvaatimus on käsiteltävä työneuvostossa kiireellisenä.

Suullisessa menettelyssä voidaan kuulla asianosaisia, 10 §:n 1 momentissa tarkoitettua luottamusmiestä tai luottamusvaltuutettua, työsuojeluvaltuutettua, asiantuntijoita sekä vastaanottaa muuta selvitystä. Käsittely voidaan rajoittaa koskemaan vain osaa asiasta, asianosaisten käsitysten tai työpaikan olosuhteiden selvittämistä taikka sitä voidaan rajoittaa muulla vastaavalla tavalla.

Työneuvoston oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kirjallisella valituksella työtuomioistuimelta siten kuin tässä laissa sekä työtuomioistuimesta annetussa laissa (646/1974) säädetään. Valitus on toimitettava työneuvostolle, jonka tulee toimittaa valitusasiakirjat sekä valituksesta antamansa lausunto työtuomioistuimelle. Muutoin valitukseen sovelletaan, mitä 11 §:ssä säädetään määräajasta ja oikeudesta tehdä oikaisuvaatimus.

Työneuvosto voi myös tehdä tarpeellisiksi katsomiaan esityksiä toimialaansa kuuluvan työlainsäädännön kehittämiseksi.

Työneuvostolla on oikeus saada tämän lain mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi virka-apua poliisilta ja muilta viranomaisilta.

Työneuvoston jäsenten palkkiot vahvistaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Työneuvoston lausunnot ja päätökset sekä aluehallintoviraston poikkeuslupia koskevat päätökset annetaan asianosaisille maksutta.

Työneuvosto hyväksyy itselleen työjärjestyksen.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asian esittelystä, puheenjohtajan ja sihteerin tehtävistä, sihteerin viran täyttämisestä, päätösten ja lausuntojen allekirjoittamisesta sekä työneuvoston työjärjestyksen sisällöstä.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2004.

Tällä lailla kumotaan työneuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvista 8 päivänä elokuuta 1946 annettu laki (608/1946) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Jos muussa laissa tai asetuksessa viitataan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleeseen työneuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvista annettuun lakiin, on sen sijasta sovellettava tätä lakia.

Lain voimaan tullessa työneuvoston jäsenet ja varajäsenet pysyvät tehtävissään jäljellä olevan toimikautensa loppuun.

Lain voimaan tullessa työneuvostossa vireillä olevat asiat käsitellään loppuun noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä ja työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan poikkeuslupajaostossa vireillä olevat asiat käsitellään soveltuvin osin tämän lain mukaisesti.