Finlex - Etusivulle
Lainsäädäntö

1327/2004

Ajantasaistettu lainsäädäntö

Päivitetyt säädöstekstit, joissa lakiin tai asetukseen tehdyt muutokset sisältyvät säädöstekstiin.

Säädöksiä seurattu SDK 59/2025 saakka.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus rahoitusvälineiden, sijoituskiinteistöjen, biologisten hyödykkeiden ja eräiden muiden sijoitusten merkitsemisestä vakuutuskassan ja eläkesäätiön tilinpäätökseen

Ajantasainen
Tämä asetus on kumoutunut 1.1.2016 alkaen. Ks. L 1670/2015 .
Säädöksen tyyppi
Asetus
Hallinnonala
Sosiaali- ja terveysministeriö
Antopäivä
Julkaisupäivä
Voimaantulo
Huomautus
kumoutunut, ks. L 1670/2015
ELI-tunnus
http://data.finlex.fi/eli/sd/2004/1327/ajantasa/2004-12-31/fin

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 29 päivänä joulukuuta 1995 annetun eläkesäätiölain (1774/1995) 41 a §:n 4 ja 5 momentin ja 27 päivänä marraskuuta 1992 annetun vakuutuskassalain (1164/1992) 74 b §:n 4 ja 5 momentin nojalla,

sellaisina kuin ne ovat, eläkesäätiölain 41 a §:n 4 ja 5 momentti laissa 1323/2004 ja vakuutuskassalain 74 b §:n 4 ja 5 momentti laissa 1324/2004 seuraavasti:

1 §Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan, kun vakuutuskassa ja eläkesäätiö merkitsee rahoitusvälineen, sijoituskiinteistön, biologisen hyödykkeen tai muun tässä asetuksessa määritellyn sijoituksen tilinpäätökseensä eläkesäätiö, eläkesäätiölain (1774/1995) 41 a §:n 4 tai 5 momentin sekä vakuutuskassa, vakuutuskassalain (1164/1992) 74 b §:n 4 tai 5 momentin mukaisesti.

Tämä asetus ei sisällä 1 momentissa tarkoitettujen sijoitusten kirjanpidollista määrittelyä. Tätä asetusta sovelletaan muihin tase-eriin kuin sijoituksiin vain 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

2 §Rahoitusvelkojen arvostaminen käypään arvoon

Rahoitusveloista käypään arvoon arvostaan sellaiset velat, jotka ovat:

1)

osa kaupankäyntisalkkua tai

2)

rahoitusjohdannaisia.

3 §Rahoitusjohdannaisten arvostaminen käypään arvoon

Rahoitusjohdannaiset arvostaan käypään arvoon.

Rahoitusjohdannaisina pidetään tässä asetuksessa rahoitusvälineisiin perustuvia sopimuksia, joissa jommalle kummalle sopimuspuolelle annetaan oikeus selvitykseen käteisellä tai jollakin muulla rahoitusvälineellä, lukuun ottamatta sopimuksia, jotka:

1)

on tehty täyttämään ja jotka edelleen täyttävät hyödykettä koskevat yhtiön odotetut hankinta-, myynti- tai käyttövaatimukset;

2)

alun perin tarkoitettiin tähän tarkoitukseen; ja

3)

odotetaan selvitettävän hyödykkeen toimituksella.

4 §Rahoitusvälineet, joita ei arvosteta käypään arvoon

Käyvän arvon mukaista arvostamista ei sovelleta:

1)

rahoitusvälineisiin, jotka eivät ole johdannaisia ja joita pidetään niiden eräpäivään saakka;

2)

vakuutuskassan ja eläkesäätiön itse myöntämiin lainoihin ja muihin saamisiin, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa; ja

3)

rahoitusvälineisiin, joissa on sellaisia erityispiirteitä, että kyseisiin rahoitusvälineisiin olisi yleisesti hyväksytyn käytännön mukaisesti sovellettava muista rahoitusvälineistä poikkeavia laskentasääntöjä.

5 §Suojauslaskennassa sovellettava arvostaminen ja merkitseminen tilinpäätökseen

Vara tai velka, jota voidaan pitää suojattuna eränä käypää arvoa koskevan suojauslaskentamenettelyn mukaisesti, taikka tällaisen varan tai velan yksilöity osa arvostetaan kyseisessä menettelyssä edellytetyn määräisenä.

6 §Käypä arvo

Käypä arvo määritetään käyttäen markkina-arvoa niiden rahoitusvälineiden osalta, joille on vaikeuksitta määriteltävissä luotettavat markkinat.

Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen rahoitusvälineiden osalta käypä arvo määritetään:

1)

rahoitusvälineen osista tai samanlaisten rahoitusvälineiden markkina-arvosta johdettuun arvoon, jos niiden markkina-arvo on luotettavasti määriteltävissä; tai

2)

yleisesti hyväksyttyjen arvostusmallien ja -tekniikoiden avulla laskettuun arvoon, jos se on luotettavasti määriteltävissä.

Mikäli rahoitusvälineen käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti 1 momentin tai 2 momentin 1 ja 2 kohdan mukaisesti, rahoitusväline arvostetaan eläkesäätiölain 41 a §:n 1 ja 2 momentin ja vakuutuskassalain 74 b §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti.

Käypä arvo määritetään käyttäen markkina-arvoa niiden sijoituskiinteistöjen osalta, joille on vaikeuksitta määriteltävissä luotettavat markkinat.

Muiden kuin 4 momentissa tarkoitettujen sijoituskiinteistöjen osalta käypä arvo määritetään:

1)

sijoituskiinteistön osista tai vastaavien sijoituskiinteistön markkina-arvoista johdettuun arvoon, jos niiden markkina-arvo on luotettavasti määriteltävissä; tai

2)

yleisesti hyväksyttyjen tuottoarvoon perustuvien arvostusmallien ja -tekniikoiden avulla laskettuun arvoon, jos se on luotettavasti määriteltävissä.

Sijoituskiinteistön käyvän arvon määrityksen on perustuttava vuosittain tehtävään kiinteistökohtaiseen luotettavaan arvioon.

Mikäli sijoituskiinteistön käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti 4 momentin tai 5 momentin 1 ja 2 kohdan mukaisesti, sijoituskiinteistö arvostetaan eläkesäätiölain 41 a §:n 1 momenttien ja vakuutuskassalain 74 b §:n 1 momenttien mukaisesti.

Biologisen hyödykkeen käyvän arvon määrityksen on perustuttava halukkaan myyjän ja riippumattoman ostajan välisessä kaupassa saatavaan markkina-arvoon tai vuosittain tehtävään sijoituskohdekohtaiseen luotettavaan arvioon. Mikäli biologisen hyödykkeen käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, se arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalennuksilla vähennettyyn hankintamenoon.

7 §Käyvän arvon muutosten merkitseminen tuloslaskelmaan

Tilikauden tuotoksi tai kuluksi merkitään tuloslaskelmaan tämän pykälän mukaisesti käypään arvoon merkittävien rahoitusvälineiden, sijoituskiinteistöjen ja biologisten hyödykkeiden tilinpäätöshetken käyvän arvon ja edellisen tilinpäätöksen kirjanpitoarvon erotus. Mikäli käypään arvoon merkittävä rahoitusväline, sijoituskiinteistö tai biologien hyödyke on hankittu tilikauden aikana, tilikauden tuotoksi tai kuluksi kirjataan rahoitusvälineen tilinpäätöshetken käyvän arvon ja eläkesäätiölain 41 a §:n 1 momentin tai vakuutuskassalain 74 b §:n 1 momentin mukainen hankintamenon erotus.

8 §Käyvän arvon rahasto

Edellä 7 §:ssä säädetystä poiketen merkitään mainitussa pykälässä tarkoitettu erotus rahoitusvälineen osalta omaan pääomaan sisältyvään käyvän arvon rahastoon, jos

1)

kyseessä on suojauslaskentamenettelyssä käytetyn välineen merkintä, jolla koko arvonmuutoksen tai sen osan merkitsemättä jättäminen tuloslaskelmaan mahdollistetaan;

2)

kyseessä ovat sellaiset käyvän arvon mukaan arvostettavat rahoitusvälineet, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa, lukuun ottamatta rahoitusjohdannaisia.

Käyvän arvon muutokseen sisältyvä laskennallinen verovelka tai verosaaminen merkitään taseeseen erityistä varovaisuutta noudattaen.

Käyvän arvon rahastoa on oikaistava, kun saaminen, velka tai johdannaissopimus lakkaa tai rahoitusväline luovutetaan.

9 §Liitetiedot

Liitetietona on esitettävä käypään arvoon merkityistä rahoitusvälineistä:

1)

käytettyjen arvostusmallien ja -tekniikkojen perusteet niiden rahoitusvälineiden osalta, joiden käypä arvo on määritelty 6 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisesti;

2)

suoraan tuloslaskelmaan merkityt arvonmuutokset sekä käyvän arvon rahastoon merkityt arvonmuutokset kunkin käypään arvoon merkittyjen rahoitusvälineiden ryhmän osalta rahoitusvälineryhmittäin eriteltyinä;

3)

käyvän arvon erittely tase-eräkohtaisesti käyttötarkoituksen mukaisiin ryhmiin ryhmiteltynä;

4)

tase-eräkohtainen tieto eräpäivään asti pidettävien rahoitusvälineiden käyvistä arvoista ja niiden jaksotetuista hankintamenoista;

5)

niiden myytävissä olevien ryhmään kuuluvien rahoitusvälineiden kirjanpitoarvo, joiden käypää arvoa ei ole voitu määrittää luotettavasti eikä niitä siitä syystä ole voitu merkitä kirjanpitoon käypään arvoon sekä syyt miksi kyseisten varojen käypiä arvoja ei ole voitu määrittää luotettavasti;

6)

tiedot johdannaisten käytön laajuudesta ja niiden luonteesta kunkin rahoitusjohdannaisten lajin osalta, mukaan lukien olennaiset ehdot, jotka saattavat vaikuttaa tulevien kassavirtojen määrään, ajoitukseen ja varmuuteen; ja

7)

taulukko, josta ilmenevät käyvän arvon rahaston muutokset tilikauden aikana.

Liitetietona on esitettävä taseeseen käypään arvoon merkityistä sijoituskiinteistöistä:

1)

käytettyjen arvostusmallien ja -tekniikoiden perusteet niiden sijoituskiinteistöjen osalta, joiden käypä arvo on määritetty 6 §:n 5 momentin 2 kohdan mukaisesti;

2)

tuloslaskelmaan merkittyjen arvonmuutosten määrä;

3)

jos vakuutuskassa tai eläkesäätiö ei pysty määrittämään joidenkin sijoituskiinteistöjen käypää arvoa luotettavasti, sen tulee esittää kuvaus sijoituskiinteistöstä ja selvitys miksi sijoituskiinteistön käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti;

4)

niiden realisoitavuutta tai tuoton ja myyntitulon siirtämistä koskevien rajoitusten olemassaolo ja määrä;

5)

olennaiset sopimuksiin perustuvat velvoitteet, jotka koskevat kiinteistöjen ostamista, rakentamista tai kunnostamista taikka niiden korjaamista, huoltoa tai perusparannusta; ja

6)

periaatteet ja kriteerit, joita vakuutuskassa tai eläkesäätiö käyttää sijoituskiinteistöjen erottamiseen omassa käytössä olevista kiinteistöistä.

Liitetietona on esitettävä käypään arvoon merkityistä biologisista hyödykkeistä:

1)

kuvaus käypään arvoon arvostettavista biologisista hyödykkeistä ja niiden ryhmittelystä;

2)

jos biologisten hyödykkeiden osalta niiden markkina-arvoa ei ole luotettavasti määritettävissä, käytettyjen arvostusmallien ja -tekniikoiden perusteet sekä merkittävät olettamukset joilla biologisten hyödykkeiden käypä arvo on määritelty;

3)

tuloslaskelmaan merkittyjen arvonmuutosten määrä;

4)

käyvän arvon erittely tase-eräkohtaisesti;

5)

soveltuvin osin sellaiset muut olennaisettiedot, joiden perusteella voidaan arvioida biologisten hyödykkeiden vaikutus vakuutuskassan tai eläkesäätiön taloudelliseen asemaan tai tulokseen.

10 §Riskienhallinta

Sen lisäksi, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) , eläkesäätiölaissa, vakuutuskassalaissa, kirjanpitoasetuksessa (1339/1997) ja vakuutuskassan ja eläkesäätiön tilinpäätöksestä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1336/2002) säädetään toimintakertomuksessa tai tilinpäätöksen liitetiedoissa kyseisistä vakuutuskassoista ja tai eläkesäätiöistä esitettävistä tiedoista, käypään arvoon merkityistä rahoitusvälineistä tulee esittää tiedot:

1)

rahoitusriskien hallinnan tavoitteista ja menettelytavoista;

2)

hinta-, luotto-, likviditeetti-, ja kassavirtariskeistä,

jos nämä tiedot ovat olennaisia vakuutuskassan tai eläkekassan varojen, velkojen rahoitusaseman taikka voiton tai tappion arvioimisen kannalta.

12 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2004.

Tätä asetusta saadaan soveltaa ensimmäisen kerran eläkesäätiön ja vakuutuskassan kirjanpitoon siltä tilikaudelta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2005 tai sen jälkeen.

Sivun alkuun