Opetusministeriön päätös Finlands svenska pingstsamfund (FSP) -nimisen uskonnollisen yhdyskunnan merkitsemisestä uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin
Ajantasainen- Säädöksen tyyppi
- Päätös
- Hallinnonala
- Opetus- ja kulttuuriministeriö
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/2003/862/ajantasa/2003-10-07/fin
- Suomen säädöskokoelman alkuperäinen säädös
- SDK 862/2003
Opetusministeriölle osoitetulla kirjelmällä ovat pastori Harry Blomberg ja 25 muuta henkilöä, jotka ovat ilmoittaneet asuinpaikkansa ja ammattinsa, ilmoittaneet uskonnonvapauslain (267/1922) 13 §:n mukaisesti muodostaneensa Finlands svenska pingstsamfund (FSP) -nimisen uskonnollisen yhdyskunnan, jonka kotipaikka on Helsinki. Ilmoitukseen on liitetty selvitys yhdyskunnan uskontunnustuksesta ja julkisen uskonnonharjoituksen muodosta sekä hyväksytty yhdyskuntajärjestys. Nämä kuuluvat:
Uskontunnustus
1. Raamattu . Raamattu on uskomme ja oppimme perusta. Raamattu on Jumalan sanaa ja Pyhän Hengen inspiroima.
2. Jumala . Jumala on yksi ja iänkaikkinen Jumala kolmessa persoonassa: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Jumala, Isä, Kaikkivaltias on taivaan ja maan luoja.
3. Jeesus Kristus . Jeesus Kristus on Jumalan Poika, joka sikisi Pyhästä Hengestä ja syntyi ihmiseksi Neitsyt Mariasta. Hän eli ilman syntiä, opetti, teki tunnustekoja ja ihmeitä. Kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan hän sovitti maailman synnin Jumalan edessä. Hän astui ylös taivaaseen ja istuu Jumalan, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella.
4. Pyhä Henki . Pyhä Henki on jumaluuden kolmas persoona. Hän herättää ihmisen hengen, jotta tämä voi ottaa vastaan Jumalan valmistaman pelastuksen. Pyhä Henki asettuu silloin asumaan ihmiseen. Jeesus Kristus kastaa uskovan Pyhällä Hengellä ja Henki antaa lahjoja seurakunnan rakentamiseksi niin kuin apostolien aikana. Uskova on kutsuttu elämään Hengen täyteydessä ja kantamaan Hengen hedelmää.
5. Ihminen, syntiinlankeemus ja uudestisyntyminen . Jumala loi ihmisen kuvakseen ja yhteyteensä. Syntiinlankeemus erotti ihmisen Jumalasta. Uskomalla Jeesukseen Kristukseen ihminen tulee vanhurskaaksi ja uudestisyntyy Jumalan lapseksi.
6. Seurakunta . Seurakunta, uskovien yhteisö, on rakennettu apostolien ja profeettojen perustalle, jonka kulmakivi on Jeesus Kristus itse. Kaikki uskovat kaikkialla ja kaikkina aikoina kuuluvat yhteen ja samaan seurakuntaan, joka näkyvällä tavalla ilmenee paikallisseurakuntana. Jeesus Kristus käski seurakuntansa tekemään kaikki kansat opetuslapsikseen, kastamaan heidät ja opettamaan heidät pitämään kaikki hänen käskynsä. Seurakunta muodostaa hengellisen papiston, jonka tehtävänä on palvella Herraa ja osoittaa kristillistä rakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan.
7. Kaste . Jeesuksen Kristuksen asettama kaste kuuluu Jumalan pelastussuunnitelmaan. Se, joka on tullut uskoon, Jeesuksen Kristuksen käskystä kastetaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen veteen upottamalla.
8. Ehtoollinen . Leivän murtaminen on Jeesuksen Kristuksen asettama yhteysateria uskoville. Leivän murtamisessa Jeesus Kristus on todella läsnä omiensa parissa. Leipää murtamalla julistamme Herran kuolemaa kunnes hän palaa.
9. Kuolema ja ylösnousemus . Synti toi kuoleman ihmisten sukukunnalle, joka on Jumalan tuomion alainen. Kaikki ihmiset kokevat ruumiin ylösnousemuksen. Vanhurskaat nousevat sovituksen kautta elämään ja jumalattomat tuomioon.
10. Jeesuksen paluu ja iänkaikkisuus . Jeesus Kristus tempaa lupauksensa mukaan seurakuntansa luokseen, minkä jälkeen hän tulee kuninkaana hallitsemaan koko maailmaa. Sitten Jumala luo uudet taivaat ja uuden maan, jossa oikeudenmukaisuus vallitsee. Tämä on vanhurskaiden ikuinen toivo.
Huomautus: Useiden muiden kirkkojen tavoin hyväksymme apostolisen uskontunnustuksen.
Julkisen uskonnonharjoituksen muoto
Yhdyskunta harjoittaa julkisesti uskontoaan yhdyskuntiin kuuluvien paikallisseurakuntien kautta. Jäsenseurakunnat harjoittavat hengellistä toimintaansa yhdyskuntajärjestyksen 2 §:n 2 momentin mukaisesti.
Yhdyskuntajärjestys
1 luku
Yleiset määräykset yhdyskunnasta
1 §
Nimi ja kotipaikka
Yhdyskunnan nimi on Finlands svenska pingstsamfund (FSP). Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdyskunnan kieli on ruotsi.
2 §
Tarkoitus ja toimintamuodot
Finlands svenska pingstsamfund on uskonnollinen yhdyskunta, jonka muodostavat siihen kuuluvat seurakunnat ja niiden jäsenet. Yhdyskunta on järjestäytynyt siten, että henkilöjäsenet kuuluvat johonkin yhdyskunnan seurakuntaan.
Yhdyskunnan tarkoituksena on harjoittaa Raamattuun perustuvaa hengellistä toimintaa. Yhdyskunta ja sen jäsenet voivat järjestää jumalanpalveluksia ja muita tilaisuuksia, kuten juhlia, kokouksia, konsertteja ja koulutustilaisuuksia. Yhdyskunta ja sen seurakunnat voivat harjoittaa koulutus- ja julkaisutoimintaa, levittää painotuotteita, äänitteitä ja sähköistä informaatiota, harjoittaa radio- ja TV-toimintaa, harjoittaa sosiaalista avustustoimintaa, tehdä lähetys- ja kehitysaputyötä sekä harjoittaa muuta aatteellista toimintaa sanomansa levittämiseksi.
Yhdyskunta ja sen seurakunnat voivat sanomansa edistämisen tarkoituksessa harjoittaa liiketoimintaa toimielintensä hyväksymässä laajuudessa. Ne voivat omistaa ja hallita kiinteää ja irtainta omaisuutta, ottaa vastaan lahjoituksia ja suorittaa rahankeräyksiä, ottaen kuitenkin huomioon kiinteää omaisuutta ja rahankeräyksiä koskevat säännökset.
Tehtävien jako yhdyskunnan ja seurakuntien välillä tapahtuu sillä periaatteella, että varsinainen hengellinen toiminta tapahtuu seurakunnissa ja yhdyskunnan tehtävänä on ensisijaisesti edustaa helluntaiseurakuntia niiden yhteisissä asioissa kotimaassa ja kansainvälisissä suhteissa sekä toimia muutoinkin seurakuntien yhteistoimintaelimenä.
3 §
Seurakuntien asema
Yhdyskuntaan kuuluvat seurakunnat ovat itsenäisiä. Ne päättävät itse omasta toiminnastaan, hallinnostaan ja omaisuudestaan. Seurakunnilla on kullakin omat varansa ja omaisuutensa ja yhdyskunnalla omansa.
Seurakunnat eivät vastaa yhdyskunnan veloista ja sitoumuksista eikä myöskään yhdyskunta seurakuntien velvoitteista. Seurakuntien on tarvittaessa maksettava kohtuullinen jäsenmaksu yhdyskunnalle.
Yhdyskunnan vuosikokous päättää jäsenmaksusta ja sen suuruudesta.
2 luku
Yhdyskunnan hallinto
4 §
Yhdyskunnan vuosikokous
Yhdyskuntaa koskevat päätökset tehdään vuosikokouksessa, joka pidetään vuosittain kesäkuun loppuun mennessä.
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa;
2) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
3) esitetään yhdyskunnan toimintakertomus, toimikuntien toimintakertomukset ja tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta;
4) esitetään tilintarkastajien lausunto edellisen vuoden tileistä ja hallinnosta;
5) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta;
6) vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille;
7) päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä;
8) valitaan hallituksen jäsenet ja heidän varajäsenensä erovuoroisten tilalle;
9) valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastaja;
10) hyväksytään toimintasuunnitelma seuraavaksi toimintavuodeksi;
11) päätetään jäsenmaksun kantamisesta ja sen suuruudesta;
12) valitaan jäsenet yhdyskunnan toimikuntiin;
13) esitetään yhdyskuntaan otetut seurakunnat ja päätetään erottamisesta;
14) käsitellään muut vuosikokouksen kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli vuosikokous niin päättää, edellä mainittuja asioita voidaan käsitellä ylimääräisessä kokouksessa, jonka ajankohdan määrää vuosikokous.
Yhdyskunnan vuosikokouksesta laaditaan pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri ja jonka tarkastavat kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa.
5 §
Kokousedustajat
Seurakuntien edustus vuosikokouksessa tapahtuu vaihtoehdon A tai B mukaisesti. Seurakunnankokous päättää, kumpaa vaihtoehtoa se haluaa käyttää.
Vaihtoehto A: Jokaisella seurakunnalla on oikeus lähettää vuosikokoukseen yksi (1) edustaja jokaista alkavaa viittäkymmentä (50) henkilöjäsentä kohti. Jokaisella edustajalla on yksi (1) ääni.
Vaihtoehto B: Jokaisella seurakunnalla on oikeus lähettää yksi (1) edustaja vuosikokoukseen ja edustajalla on oikeus äänestää yhdellä (1) äänellä jokaista alkavaa viittäkymmentä (50) henkilöjäsentä kohti, jotka seurakunnalla oli edellisessä vuodenvaihteessa. Laskentaperusteena käytetään vaalivuotta edeltävän vuoden lopussa seurakunnan jäsenrekisteriin merkittyjen varsinaisten jäsenten määrää. Yhdyskunnan hallituksen jäsenet eivät voi toimia seurakuntien edustajina vuosikokouksessa.
Edustaja voi edustaa useita jäsenseurakuntia, mutta saa tällöin äänestää korkeintaan 20 prosentilla kokouksen yhteenlasketusta äänimäärästä.
Seurakuntien jäsenillä, hallituksen jäsenillä, tilintarkastajilla sekä 14 §:ssä tarkoitettujen yhteisiä tehtäviä varten olevien toimikuntien (yhdistysten) nimeämillä edustajilla on vuosikokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
6 §
Päätöksenteko
Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, jollei tässä yhdyskuntajärjestyksessä tietyn kysymyksen osalta toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, henkilövaalissa ja suljetussa lippuäänestyksessä kuitenkin arpa.
7 §
Ylimääräinen kokous
Ylimääräinen kokous pidetään tarvittaessa, jos hallitus niin päättää tai jos vähintään viisi (5) seurakuntaa sitä hallitukselta kirjallisesti pyytää.
Ylimääräistä kokousta koskevat muutoin edellä 4―6 §:ssä sanotut määräykset.
8 §
Kokouskutsu
Hallitus kutsuu yhdyskunnan kokouksen koolle kirjallisella kokouskutsulla, joka on lähetettävä kaikille seurakunnille tai julkaistava hallituksen määräämässä lehdessä. Kokouskutsu vuosikokoukseen lähetetään vähintään 30 päivää ja ylimääräiseen kokoukseen vähintään 14 päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
9 §
Yhdyskunnan hallitus
Yhdyskuntaa edustaa ja sen asioita hoitaa hallitus. Hallitukseen kuuluu vähintään viisi (5) ja enintään kymmenen (10) jäsentä. Kullekin valitaan henkilökohtainen varajäsen.
Hallituksen jäsenten toimikausi on kolmen perättäisen vuosikokouksen välinen aika. Jäsenistä puolet on vuosittain erovuorossa. Erovuorot ratkaistaan ensimmäisellä kerralla arvalla.
10 §
Hallituksen kokoontuminen ja päätöksenteko
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta. Kutsu on annettava tiedoksi vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta.
Hallitus on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan lukien, on läsnä.
Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, henkilövaalissa ja suljetussa lippuäänestyksessä kuitenkin arpa.
11 §
Hallituksen tehtävät
Hallitus edustaa yhdyskuntaa, järjestää yhdyskunnan kokoukset ja valmistelee niissä käsiteltävät asiat sekä huolehtii päätösten täytäntöönpanosta, hoitaa yhdyskunnan taloutta ja laatii vuosittain toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen, päättää seurakunnan hyväksymisestä yhdyskuntaan, käsittelee sille tehdyt valitukset sekä hoitaa muut yhdyskunnan kokousten antamat tehtävät.
12 §
Yhdyskunnan talous
Yhdyskunnan kokous voi päättää kohtuullisesta, suhteellisesta jäsenmaksusta, joka kannetaan jäsenseurakunnilta. Yhdyskunta voi kerätä kolehteja ja ottaa vastaan lahjoituksia. Yhdyskunnan tilikausi on kalenterivuosi.
Vuosikokous valitsee kaksi tilintarkastajaa ja yhden varatilintarkastajan seuraavaksi kalenterivuodeksi huolehtimaan talouden, hallinnon ja kirjanpidon tarkastamisesta.
13 §
Yhdyskunnan nimenkirjoitus
Yhdyskunnan nimen kirjoittavat yhdessä kaksi hallituksen jäsentä, joista vähintään toisen on oltava puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Hallitus voi valtuuttaa jonkun muunkin kirjoittamaan yhdyskunnan nimen.
14 §
Toimikunnat ja yhdistykset
Yhdyskunnan kokouksessa voidaan asettaa eri tehtäviä varten toimikuntia. Toimikuntien tehtävänä on omalla vastuualueellaan hoitaa kokouksen määräämiä tehtäviä. Toimikuntien on esitettävä toiminnastaan selvitys vuosittain tai määräaikaisen tehtävän päättyessä. Tarvittaessa voidaan perustaa yhdistys huolehtimaan yhteisistä tehtävistä.
Seurakunnat voivat keskenään perustaa yhdistyksiä yhteisten tehtävien hoitamista varten ja huolehtia toiminnasta keskenään yhteistyösopimusten mukaisesti.
15 §
Hallintosääntö
Tarkempia määräyksiä yhdyskunnan hallinnosta, taloudesta ja tilintarkastuksesta voidaan antaa yhdyskunnan kokouksen hyväksymässä hallintosäännössä.
3 luku
Seurakunnat
16 §
Seurakunnan perustaminen
Seurakunta perustetaan seuraavasti:
1) Vähintään 10 henkilöä sopii seurakunnan perustamisesta allekirjoittamalla perustamiskirjan, jossa he ilmoittavat hyväksyvänsä tämän yhdyskuntajärjestyksen.
2) Perustamiskirjassa on mainittava seurakunnan nimi, kieli ja mikä Suomen kunta on seurakunnan kotipaikka.
3) Perustamiskokouksessa valitaan hallituksen jäsenet.
17 §
Seurakunnan hyväksyminen yhdyskuntaan
Seurakunta voi hakea yhdyskunnan jäsenyyttä tekemällä siitä yhdyskunnan hallitukselle kirjallisen hakemuksen. Hakemukseen on liitettävä jäljennös perustamiskirjasta, tiedot hallituksen jäsenistä ja muut yhdyskunnan vaatimat tiedot.
Yhdyskunnan hallitus päättää seurakunnan hyväksymisestä yhdyskuntaan. Hallituksen on annettava päätöksensä tiedoksi yhdyskunnan kokoukselle.
18 §
Seurakunnan eroaminen ja erottaminen yhdyskunnasta
Seurakunta voi erota yhdyskunnasta päättämällä eroamisesta seurakunnankokouksessa ja ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdyskunnan hallitukselle. Eroamista koskevaan päätökseen vaaditaan, että asia käsitellään kahdessa perättäisessä seurakunnankokouksessa, että päätös tehdään vähintään 3/4:n enemmistöllä molemmissa kokouksissa ja että kokousten välinen aika on vähintään yksi kuukausi. Eroamisilmoitukseen on liitettävä jäljennökset kokouspöytäkirjoista.
Seurakunta voidaan erottaa yhdyskunnasta, jos seurakunta julistuksessaan tai toiminnassaan olennaisesti poikkeaa yhdyskunnan toimintaperiaatteista tai toiminnallaan vahingoittaa yhdyskuntaa. Erottamisesta päättää yhdyskunnan kokous. Erottamispäätökseen vaaditaan 3/4:n enemmistö annetuista äänistä. Erotetulla seurakunnalla on oikeus saattaa erottamispäätös uudelleen käsiteltäväksi (oikaisuvaatimus) yhdyskunnan kokouksessa ilmoittamalla siitä kirjallisesti kolmen (3) kuukauden kuluessa erottamispäätöksen vastaanottamisesta.
4 luku
Seurakuntien jäsenet
19 §
Jäsenten ottaminen ja erottaminen
Seurakunnan varsinaiseksi jäseneksi voidaan ottaa uskova ja uskovana kastettu henkilö.
Jäsen, joka siirtyy seurakunnasta toiseen, otetaan jäseneksi siirtotodistuksen perusteella. Jäseneksi ottamisesta on ilmoitettava siirtotodistuksen antaneelle seurakunnalle. Jäsenyys tässä seurakunnassa lakkaa, kun henkilö otetaan toisen seurakunnan jäseneksi.
Jäsen voidaan erottaa seurakunnasta, jos hänen katsotaan luopuneen uskosta tai seurakunnan opetuksen mukaisista kristillisistä elämäntavoista taikka jos hän toiminnallaan vahingoittaa seurakuntaa tai yhdyskuntaa. Ennen esityksen tekemistä on asianosaisella oikeus tulla kuulluksi. Jäsenen ottamisesta ja erottamisesta päättää seurakunnankokous hallituksen esityksestä. Seurakunnan johtosäännössä voidaan päätösvalta näissä asioissa siirtää hallitukselle.
20 §
Alaikäiset lapset
Alaikäisiä lapsia, joita ei ole otettu seurakunnan jäseneksi, ei lueta varsinaisiksi jäseniksi. Heidät merkitään erilliseen alaikäisten lasten jäsenrekisteriin. Jollei lapsi ole liittynyt seurakunnan jäseneksi ennen 18 vuoden ikää, hänet poistetaan jäsenrekisteristä.
21 §
Jäsenten oikeudet ja velvollisuudet
Tässä yhdyskuntajärjestyksessä mainitut oikeudet ja velvollisuudet koskevat seurakunnan varsinaisia jäseniä.
Oikeus päättää yhdyskunnan asioista ja edustaa seurakuntaa yhdyskunnan kokouksissa on vain varsinaisilla jäsenillä.
Seurakunnan johto voi päättää, missä määrin muut henkilöt kuin seurakunnan varsinaiset jäsenet voivat osallistua seurakunnan toimintaan, seurakuntayhteyteen sekä seurakunnankokouksiin.
22 §
Jäsenmaksut
Jäsenseurakunnat voidaan tarvittaessa velvoittaa maksamaan jäsenmaksuja yhdyskunnalle. Yhdyskunnan vuosikokous päättää jäsenmaksusta ja sen suuruudesta.
5 luku
Seurakunnan hallinto
23 §
Seurakunnankokous
Ylintä päätösvaltaa seurakunnassa käyttää seurakunnankokous.
Seurakunnan vuosikokous pidetään vuosittain tammi―huhtikuussa hallituksen määräämänä aikana.
Seurakunnankokouksia pidetään tarvittaessa.
Seurakunnan vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) valitaan kokousvirkailijat sekä todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
2) esitetään toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta;
3) esitetään tilintarkastajien lausunto edellisen vuoden tilinpäätöksestä ja hallinnosta;
4) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta;
5) vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvollisille;
6) päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä;
7) valitaan hallitukseen uudet jäsenet erovuoroisten tilalle;
8) mahdollinen uusien vanhimpien valinta;
9) valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastaja;
10) hyväksytään mahdollinen toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaksi toimintavuodeksi;
11) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Edellä mainitut asiat voidaan lukuun ottamatta 2―5 kohdassa mainittuja asioita käsitellä hallituksen määräämänä ajankohtana pidettävässä seurakunnankokouksessa.
24 §
Kokouskutsu
Hallitus kutsuu seurakunnan koolle seurakunnan vuosikokoukseen ilmoituksella seurakunnan toimitilojen ilmoitustaululla, paikallislehdessä julkaistavalla kokouskutsulla tai ilmoituksella seurakunnan omassa tiedotuslehdessä, joka jaetaan kaikille jäsenille. Kokouskutsu on julkaistava vähintään viikkoa ennen kokousta.
Kutsu seurakunnankokoukseen voi edellä mainittujen tapojen ohella tapahtua suullisella ilmoituksella seurakunnan kirkossa tai kokoushuoneessa vähintään kolme (3) päivää ennen kokousta.
25 §
Asioista päättäminen
Seurakunnankokouksessa on kullakin varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä lukuun ottamatta tässä yhdyskuntajärjestyksessä mainittuja poikkeuksia. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, henkilövaalissa ja suljetussa lippuäänestyksessä kuitenkin arpa.
Seurakunnankokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri. Pöytäkirjan tarkastavat kaksi kokouksessa valittua pöytäkirjantarkastajaa tai se hyväksytään seuraavassa seurakunnankokouksessa.
26 §
Hallitus ja seurakunnan johto
Hallitukseen kuuluu vähintään kaksi (2) ja korkeintaan kymmenen (10) henkilöä, ja heidän toimikautensa on kolmen (3) perättäisen vuosikokouksen välinen aika.
Hallituksen jäsenistä puolet on vuosittain erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla ratkaistaan arvalla, ketkä jäsenistä ovat erovuorossa.
Tarvittaessa hallituksen jäsen voidaan valita seurakunnankokouksessa.
Hallituksen tehtävänä on:
1) yhdessä vanhinten kanssa suunnitella, johtaa ja valvoa seurakunnan toimintaa;
2) hoitaa seurakunnan hallintoa ja taloutta;
3) kutsua koolle seurakunnankokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat;
4) pitää jäsenrekisteriä ja tehdä lain mukaiset ilmoitukset rekisteriviranomaiselle;
5) valita seurakunnan edustajat yhdyskunnan vuosikokoukseen;
6) hoitaa muut tehtävät, jotka kuuluvat hallitukselle tämän yhdyskuntajärjestyksen tai seurakunnan johtosäännön mukaan.
Hallitus voi siirtää merkitykseltään vähäisiä tehtäviä seurakunnan johtosäännössä mainituille toimielimille tai toimihenkilöille.
Hallituksen jäsen voidaan vapauttaa tehtävästään, jos hänen katsotaan olevan elämäntapansa tai hallituksen jäsenenä tekemiensä toimien perusteella sopimaton tehtävään taikka jos hän ei enää nauti seurakunnan luottamusta. Vapauttamisesta päättää seurakunnankokous hallituksen esityksestä.
Seurakunnan johto voi koostua vanhimmista, diakoneista ja hallituksesta. Johtosäännössä annetaan tarkemmat ohjeet seurakunnan johdon kokoonpanosta, toimivallasta ja tehtävistä ottaen huomioon tämän yhdyskuntajärjestyksen määräykset. Vanhimpien, diakonien ja mahdollisten muiden toimihenkilöiden tehtävät eritellään johtosäännössä.
27 §
Vanhimmisto
Seurakunnalla voi olla yksi (1) tai useampia vanhimpia, jotka valitaan Uuden testamentin perusteiden mukaisesti. Vanhimmat valitaan seurakunnan vuosikokouksessa tai seurakunnankokouksessa vanhimmiston esityksestä. Vanhimmat valitaan tehtäväänsä toistaiseksi.
Vanhin voidaan vapauttaa tehtävästään, jos tämä katsotaan elämäntapansa tai toimintansa vuoksi tehtävään sopimattomaksi tai jollei tämä enää nauti seurakunnan luottamusta. Vanhin voidaan myös vapauttaa tehtävästään, jos hän ei ikänsä, terveydentilansa tai muun syyn vuoksi suoriudu tehtävästään. Vapauttamisesta päättää seurakunnankokous.
28 §
Hallituksen kokoukset ja päätöksenteko
Hallituksen puheenjohtajasta, kokouksista ja päätöksenteosta määrätään seurakunnan johtosäännössä.
29 §
Seurakunnan talous
Seurakunnan taloutta on hoidettava hyvän taloudenhoitotavan mukaisesti. Seurakunnan tilikausi on kalenterivuosi.
Seurakunnan vuosikokous valitsee kaksi tilintarkastajaa ja yhden varatilintarkastajan tarkastamaan seurakunnan hallinnon, talouden ja tilinpidon. Tilintarkastajat valitaan kalenterivuodeksi.
Tarkempia määräyksiä seurakunnan hallinnosta ja taloudesta annetaan seurakunnan johtosäännössä.
30 §
Seurakunnan nimenkirjoitus
Seurakunnan nimen kirjoittavat yhdessä kaksi hallituksen jäsentä, joista ainakin toisen on oltava hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Hallitus voi päättää valtuuttaa määrätyissä asioissa muunkin henkilön kirjoittamaan seurakunnan nimen.
31 §
Seurakunnan johtosääntö
Seurakunnankokous hyväksyy seurakunnan johtosäännön, jossa annetaan tarkempia määräyksiä seurakunnankokouksesta, vanhimmistosta, seurakunnan johdosta, mahdollisista muista toimihenkilöistä ja toimielimistä sekä seurakunnan toimintamuodoista ja toimintatavoista. Johtosääntöön ei saa ottaa määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa tämän yhdyskuntajärjestyksen kanssa.
32 §
Seurakuntien yhteistoiminta
Seurakunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa yhteisiä tehtäviään tai niitä varten voidaan perustaa seurakuntaliittoja, jotka toimivat yhdistyslain mukaisina rekisteröimättöminä tai rekisteröityinä yhdistyksinä.
Seurakuntaliitto yhteistyötä varten perustetaan liittoon kuuluvien seurakuntien hallitusten hyväksymällä liittosopimuksella. Sopimuksessa pitää mainita seurakuntaliiton nimi, kotipaikka, jäsenseurakunnat ja liiton tehtävät. Liittosopimuksessa on sovittava jäsenseurakuntien ottamisesta ja erottamisesta, seurakuntaliiton hallinnosta, taloudesta ja niiden tarkastamisesta sekä seurakuntaliiton purkamisesta ja loppuselvityksestä.
Seurakuntaliiton perustamisesta on ilmoitettava yhdyskunnan hallitukselle.
33 §
Erimielisyydet liittoyhteistyössä
Liiton säännöissä voidaan sopia, että erimielisyydet liittoyhteistyössä saatetaan yhdyskunnan hallituksen ratkaistavaksi.
6 luku
Muutoksenhaku
34 §
Oikaisuvaatimus
Yhdyskunnan kokouksen, yhdyskunnan hallituksen, seurakunnankokouksen tai seurakunnan hallituksen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen päätöksen tehneelle toimielimelle.
Oikaisuvaatimus päätöksestä, jonka on tehnyt hallituksen alainen valiokunta tai muu toimielin, jolle on siirretty ratkaisuvaltaa, tehdään hallitukselle.
Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viipymättä.
35 §
Valitus
Oikaisuvaatimuksesta annettuun seurakunnankokouksen tai seurakunnan hallituksen päätökseen tyytymätön voi tehdä päätöksestä kirjallisen valituksen yhdyskunnan hallitukselle.
36 §
Päätökset, joihin ei voi hakea muutosta, ja muutoksenhakuosoitus
Päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai toimeenpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta.
Tiedoksiantoon päätöksestä, josta saa tehdä oikaisuvaatimuksen tai valituksen, on liitettävä ohjeet siitä, miten päätökseen haetaan muutosta (muutoksenhakuosoitus).
37 §
Oikaisuvaatimus- ja valitusoikeus
Oikaisuvaatimuksen ja valituksen saa tehdä se, jota päätös koskee tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).
38 §
Päätöksen tiedoksianto ja täytäntöönpano
Päätös annetaan kirjallisesti tiedoksi lähettämällä asianosaiselle pöytäkirjanote ja ohjeet muutoksenhausta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua lähettämisestä.
39 §
Oikaisuvaatimus- ja valitusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän ja valitus 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jollei tässä yhdyskuntajärjestyksessä jonkin asian osalta määrätä pidemmästä ajasta.
7 luku
Muut määräykset
40 §
Ilmoitukset rekisteriviranomaiselle
Yhdyskunnan hallituksen on tehtävä laissa säädetyt ilmoitukset seurakunnan perustamisesta, hyväksymisestä yhdyskuntaan sekä yhdyskunnasta eroamisesta ja erottamisesta.
41 §
Vaitiolovelvollisuus
Yhdyskunnan tai seurakunnan palveluksessa tai luottamustehtävässä oleva henkilö ei saa käyttää hyödykseen eikä ilman lupaa ilmaista muille asemansa perusteella saamiaan tietoja, jotka ovat lain, asetuksen tai päätöksen mukaan salassapidettäviä, koskevat henkilön terveydentilaa tai joita asian laadun vuoksi tai muutoin ei ilmeisesti saa ilmaista.
42 §
Yhdyskuntajärjestyksen muuttaminen
Yhdyskuntajärjestyksen muuttamisesta päättää yhdyskunnan kokous. Päätökseen vaaditaan 2/3:n enemmistö annetuista äänistä. Muutosesitys on liitettävä asiaa käsittelevän kokouksen kokouskutsuun.
43 §
Yhdyskunnan ja seurakunnan lakkauttaminen
Päätökseen yhdyskunnan lakkauttamisesta vaaditaan yhdyskunnan kokouksessa 3/4:n enemmistö annetuista äänistä.
Seurakunnan lakkauttamisesta päättää seurakunnankokous. Lakkauttamista koskeva asia on tullakseen voimaan käsiteltävä kahdessa seurakunnankokouksessa. Kokousten välillä on oltava vähintään kolmen kuukauden aika. Molemmissa kokouksissa vaaditaan 3/4:n enemmistö annetuista äänistä.
Yhdyskunnan tai seurakunnan lakkauttamisesta päättävä kokous päättää samalla, miten varat käytetään helluntaiherätyksen päämäärien mukaisesti. Varoja ei saa jakaa henkilöjäsenten kesken.
Voimaantulo ja soveltaminen
Opetusministeriö on tutkinut tämän asian.
Finlands svenska pingstsamfund (FSP) -nimisen uskonnollisen yhdyskunnan yhdyskuntajärjestys on laadittu uskonnonvapauslain (267/1922) mukaisesti eikä sen uskontunnustus tai uskonnonharjoitusmuoto ole vastoin lakia tai hyviä tapoja.
Yhdyskunnan hallitus täyttää uskonnonvapauslain 15 §:n vaatimukset.
Tämän perusteella opetusministeriö on hyväksynyt Finlands svenska pingstsamfund (FSP) -nimisen uskonnollisen yhdyskunnan merkittäväksi uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin.