Valtioneuvoston asetus julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista
Ajantasainen- Asiasanat
- Työvoimapalvelu
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Hallinnonala
- Työ- ja elinkeinoministeriö
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Voimaantulo
- Huomautus
- kumoutunut, ks. L 916/2012 15 luvun 2 §
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/2002/1346/ajantasa/2010-05-06/fin
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työministeriön esittelystä, säädetään julkisesta työvoimapalvelusta 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun lain (1295/2002) nojalla:
1 lukuYleiset säännökset
1 §Etuudet
Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 1 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle henkilöasiakkaalle voidaan myöntää toimeentulon turvaamiseksi ja ylläpitokustannusten korvaamiseksi siten kuin tässä asetuksessa säädetään:
liikkuvuusavustusta;
korvausta koulutukseen hakeutumisesta ja osallistumisesta aiheutuvista kustannuksista;
päivärahaa ja korvausta ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluihin liittyvistä tukitoimenpiteistä sekä vajaakuntoisen työhön sijoituksen tukemisesta aiheutuvista kustannuksista;
työllistämistukea toimeentulon turvaamiseen;
harkinnanvaraista ylläpitokorvausta.
Työnantajalle voidaan tämän asetuksen mukaisesti myöntää työolosuhteiden järjestelytukea.
2 §Etuuksien myöntämisen yleinen edellytys
Työvoimatoimisto voi sen käytettäviksi osoitettujen määrärahojen rajoissa myöntää etuuden, jos palvelua tai toimenpidettä ja etuuden myöntämistä pidetään henkilöasiakkaan palvelutarpeen kannalta tarpeellisena.
3 § (28.12.2006/1419)Matka- ja ylläpitokustannusten korvausperusteet
Tämän asetuksen nojalla erikseen korvattavien matkakustannusten korvausperuste on matka kilometreinä kerrottuna 0,21 eurolla, kuitenkin vähintään 2,10 euroa korvattavalta matkalta. Henkilöasiakkaalle erikseen korvattavien matkojen ajalta muiden ylläpitokustannusten korvauksena myönnettävästä päivärahasta, ateriakorvauksesta ja majoittumiskorvauksesta on voimassa, mitä valtion virkaehtosopimuksen matkustussäännössä määrätään.
2 lukuLiikkuvuusavustus
4 § (29.12.2009/1636)Liikkuvuusavustuksen myöntämisen edellytykset
Liikkuvuusavustuksen myöntäminen matkakustannusten korvauksena edellyttää, että:
työ- ja elinkeinotoimisto on antanut työnhakijalle osoituksen työpaikkaan tai työnantaja on kutsunut työnhakijan työhaastatteluun;
työpaikka sijaitsee tai palvelussuhteesta neuvotteleminen tapahtuu Suomessa;
työaika on keskimäärin vähintään 18 tuntia viikossa ja työ kestää vähintään kaksi viikkoa; sekä
avustusta on haettu ennen 5 §:ssä tarkoitettua matkaa.
Liikkuvuusavustuksen myöntäminen muuttokustannusten korvauksena edellyttää, että:
työpaikka sijaitsee Suomessa;
työaika on keskimäärin vähintään 18 tuntia viikossa ja työ kestää vähintään kuusi kuukautta;
työnhakija ei saa työn vastaanottamisesta aiheutuvien kustannusten korvauksena työttömyysturvalain (1290/2002) 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettua matka-avustusta; sekä
avustusta on haettu ennen työsuhteen alkamista.
5 § (28.12.2006/1419)Korvattavat matkat ja muut kustannukset
Liikkuvuusavustuksena voidaan myöntää matkakustannusten korvausta matkasta, joka tehdään työpaikkaan tutustumista, palvelussuhteen solmimista tai uuteen työpaikkaan siirtymistä varten Suomen alueella.
Korvausta voidaan myöntää edestakaisesta matkasta asuinpaikkakunnalta työhön tutustumiseksi tai palvelussuhteen neuvottelemiseksi sekä menomatkasta uuteen työpaikkaan.
Edellä tarkoitetun matkan ajalta voidaan myöntää majoittumiskorvausta.
Liikkuvuusavustuksena voidaan myöntää muuttokustannusten korvausta asuinirtaimiston muutosta Suomen alueella.
3 lukuTyövoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen liittyvät etuudet
6 §Opiskelijavalintaan liittyvät kustannukset
Työvoimatoimisto korvaa julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetut opiskelijavalintaan liittyvät soveltuvuuden arvioinnista aiheutuvat kustannukset.
7 §Ylläpitokustannusten korvaaminen ennen koulutuksen alkua
Työvoimatoimisto voi myöntää työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen hakeutuvalle korvausta ennen koulutuksen alkua aiheutuvista matka- ja muista ylläpitokustannuksista.
Korvausta voidaan myöntää seuraavista matkoista:
edestakainen matka koulutuspalvelujen tuottajan opetukseen ja olosuhteisiin tutustumista varten;
edestakainen matka valintatilaisuuteen;
edestakainen matka soveltuvuuskokeisiin;
matka työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevalle koulutuspaikkakunnalle.
Edellä tarkoitetuista matkoista voidaan myöntää muiden ylläpitokustannusten korvauksena päivärahaa, ateriakorvausta ja majoittumiskorvausta.
8 §Ylläpitokustannusten korvaaminen Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämässä koulutuksessa
Majoitus Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämään koulutukseen osallistuvalle opiskelijalle on maksuton. Koulutuksen ajalta ylläpitokorvaus on 16,82 euroa päivältä.
4 lukuAmmatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukeminen
9 §Palvelumaksujen sekä ylläpitokustannusten korvaaminen
Ammatinvalinta- ja urasuunnittelun henkilöasiakkaan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan työ- ja koulutusedellytysten ja ammattiin soveltuvuuden selvittämiseksi sekä vajaakuntoisen henkilöasiakkaan työhönsijoituksen tai työssäpysymisen tukemiseksi voidaan korvata julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 11 §:n 2 momentin sekä 13 §:n 1 momentin 1 ja 4 kohdan mukaisista toimenpiteistä aiheutuvina kustannuksina palvelujen tuottajan palvelumaksut. Lisäksi asiakkaan ruokailu- ja majoituskustannukset toimenpiteiden ajalta voidaan korvata palvelujen tuottajalle.
Ammatinvalinta- ja urasuunnittelun henkilöasiakkaasta ja vajaakuntoisesta henkilöasiakkaasta käytetään tässä luvussa nimitystä asiakas.
10 §Asiakkaan ylläpitokustannusten korvaaminen
Asiakkaalle ja hänen saattajalleen voidaan maksaa käynnistä palvelulaitoksessa, muussa palveluyksikössä, yksityisen asiantuntijan vastaanotolla ja työvoimatoimistossa matkakustannusten korvauksena ne edestakaisen matkan kustannukset, jotka aiheutuvat matkasta asuinpaikkakunnalta tai asunnosta edellä mainittuihin palveluihin. Lisäksi voidaan maksaa ylläpitokustannusten korvauksena päivärahaa, ateriakorvausta ja majoittumiskorvausta. Näitä korvauksia ei kuitenkaan makseta siltä ajalta, jolta ruokailu- ja majoitusmaksut korvataan suoraan palvelujen tuottajalle.
Matkakustannukset voidaan 3 §:stä poiketen korvata myös oman auton tai vuokra-auton käytöstä aiheutuvien kustannusten mukaan, jos asiakas ei voi vammansa tai sairautensa takia käyttää yleisiä kulkuneuvoja tai jos yleisiä kulkuneuvoja ei ole muutoin käytettävissä.
11 §Työ- ja koulutuskokeilut, työhönvalmennus ja tutustumiskäynnit
Työ- ja koulutuskokeilua, työhönvalmennusta työklinikassa tai muussa valmennusyksikössä sekä tutustumiskäyntejä ammatillisiin oppilaitoksiin voidaan korvata seuraavasti:
työklinikan järjestämästä työkokeilusta enintään 40 kokeilupäivältä sekä työhönvalmennuksesta työklinikassa tai muussa palveluyksikössä enintään 60 valmennuspäivältä;
koulutuskokeilusta ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 10 kokeilupäivältä;
yhdistetystä työ- ja koulutuskokeilusta ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 40 kokeilupäivältä;
tutustumiskäynneistä ammatillisiin oppilaitoksiin enintään 3 päivältä.
Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös vaikeasti työllistyvien työnhakijoiden työhönsijoituksen tukemiseen. (6.5.2010/334)
12 §Päiväraha toimeentulon turvaamiseksi
Asiakkaalle voidaan maksaa terveydellisten ja muiden tutkimusten, kuntoutustutkimusten ja työkunnon tutkimusten ajalta sekä 11 §:ssä mainittujen toimenpiteiden ajalta ja työpaikalla järjestettävän työkokeilun ajalta toimeentulon turvaamiseksi päivärahaa. Toimeentulon turvaamiseksi myönnettävä päiväraha on työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen suurimman lapsikorotuksella korotetun peruspäivärahan suuruinen ilman peruspäivärahan korotusosaa ja muutosturvalisää. (29.12.2009/1636)
Päivärahaa toimeentulon turvaamiseksi ei myönnetä, jos asiakas saa tai on oikeutettu saamaan täyttä työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea.
5 lukuTyöllistämistuki toimeentulon turvaamiseksi
13 §Starttirahan myöntämisen edellytykset
Starttirahan myöntämisen edellytyksenä on, että:
hakijalla on yrittäjäkokemusta tai yrittäjätoiminnassa tarvittava koulutus, joka voidaan järjestää myös tuen maksamisen aikana;
hakijalla arvioidaan olevan muutoin riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan yritystoiminnan laatu ja vaativuus huomioon ottaen;
aloitettavaksi aiotulla yrityksellä on edellytyksiä kannattavaan toimintaan;
hakija ei saa valtionavustusta omiin palkkakustannuksiinsa;
hakijalle ei makseta työttömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea samalta ajalta;
yritystoimintaa ei ole aloitettu ennen kuin tuen myöntämisestä on päätetty;
yritystoiminta ei ilmeisesti käynnistyisi ilman hakijalle myönnettävää tukea;
tuki ei vääristä samoja tuotteita tai palveluja tarjoavien välistä kilpailua.
Starttirahan myöntämisen edellytyksenä muulle työvoimatoimiston henkilöasiakkaalle kuin työttömälle työnhakijalle on 1 momentissa säädetyn lisäksi, että hakija ei saa samalta ajalta:
palkkaa tai korvausta tekemästään yritystoimintaansa liittymättömästä työstä, jolloin palkkana pidetään myös vuosiloma-ajan palkkaa ja irtisanomisajan palkkaa sekä sellaista työttömyysturvalain 3 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua taloudellista etuutta, jonka on katsottava turvaavan kohtuullisen toimeentulon;
kansaneläkelain (568/2007) mukaista vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä, minkään työeläkelain mukaista vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- tai osa-aikaeläkettä, maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990) mukaista sukupolvenvaihdoseläkettä taikka maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) mukaista luopumistukea;
sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, sairauspäivärahaa tai erityishoitorahaa;
Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaista kuntoutusrahaa tai -avustusta, työntekijän eläkelain (395/2006) 3 §:ssä tarkoitettujen lakien, eläkeohjesäännön tai eläkesääntöjen mukaista kuntoutusrahaa taikka ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen tai sotilasvammalain (404/1948) kuntoutusta koskevien säännösten perusteella;
opintotukilain (65/1994) mukaista opintotukea.
Starttirahaa ei myönnetä, jos:
hakija siirtyy työsuhteessa tai julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa tehdystä työstä tekemään samaa työtä työttömyysturvalain 2 luvun 5 §:n 5 momentissa tarkoitettuna palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä; ja
hakijan esittämän liiketoimintasuunnitelman perusteella tai muutoin on ilmeistä, että hakijan pääasiallinen toimeksiantaja olisi hänen aiempi työnantajansa.
14 § (29.12.2009/1636)
14 § on kumottu A:lla 29.12.2009/1636 .
15 § Osa-aikalisän myöntämisen ja maksamisen edellytykset (6.5.2010/334)
Osa-aikalisän myöntämisen ja maksamisen edellytyksenä on, että: (6.5.2010/334)
osa-aikatyöhön siirtyvän työntekijän työaika palkanmaksukautta vastaavana ajanjaksona on vähintään 40 ja enintään 60 prosenttia hänen kokoaikaisesta säännöllisestä työajastaan;
osa-aikatyöhön siirtyvän ja hänen tehtäviinsä osa-aikatyöhön työllistetyn työaika palkanmaksukautta vastaavana ajanjaksona on yhteensä vähintään osa-aikatyöhön siirtyvän työntekijän kokoaikaisen säännöllisen työajan pituinen;
osa-aikatyöhön siirtyvän työntekijän ja hänen työnantajansa väliseen työsopimukseen on liitetty ehto, jossa työntekijälle varataan mahdollisuus siirtyä takaisin kokoaikatyöhön silloin, kun osa-aikalisän maksaminen lakkaa;
osa-aikatyöhön siirtyvä ei saa samalta ajalta osa-aikatyön palkan lisäksi muuta palkkaa tai korvausta tekemästään työstä;
osa-aikatyöhön siirtyvälle ei makseta samalta ajalta työttömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea, kansaneläkelain (568/2007) mukaista vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä, minkään työeläkelain mukaista vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- tai osa-aikaeläkettä. Maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990) mukaista sukupolvenvaihdoseläkettä, sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, sairauspäivärahaa, osa-sairauspäivärahaa tai erityishoitorahaa taikka Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaista kuntoutusrahaa tai -avustusta.
osa-aikatyöhön siirtyvän työntekijän kokoaikainen palvelussuhde samaan työnantajaan on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään vuoden välittömästi ennen osa-aikatyöhön siirtymistä;
työnantaja ei ole lyhentänyt osa-aikatyöhön siirtyvän työaikaa tuotannollisista tai taloudellisista syistä.
Osa-aikalisää ei makseta ajalta, jona työnantaja ei ole velvollinen maksamaan osa-aikatyöhön siirtyneelle työntekijälle palkkaa. (6.5.2010/334)
16 §Oikeus osa-aikalisään työllistetyn palvelussuhteen päättyessä
Jos osa-aikatyöhön työllistetyn työ päättyy tai keskeytyy osa-aikalisän maksamisen aikana eroamiseen, irtisanomiseen, lomauttamiseen tai työsuhteen purkamiseen, oikeus osa-aikalisään jatkuu, jolleivät työnantaja ja osa-aikatyöhön siirtynyt ole työsopimuksessa tai erikseen sopineet osa-aikatyöhön siirtyneen palaamisesta kokoaikatyöhön.
17 §Osa-aikalisän enimmäismäärä ja sen perusteena oleva palkka
Osa-aikalisä on enintään työllistämistuen perustuki korotettuna lisäosalla, joka on 50 prosenttia työllistämistuen perustuen määrästä. (29.12.2005/1222)
Osa-aikalisän suuruuden määrittelemiseksi kokoaikatyön palkka lasketaan osa-aikatyötä edeltäneen kokoaikatyön 12 kuukauden palkan keskiarvona.
18 § (29.12.2005/1222)
18 § on kumottu A:lla 29.12.2005/1222 .
19 §Toimeentulon turvaamiseksi maksettavan työllistämistuen korvauspäivät
Työllistämistukea toimeentulon turvaamiseksi maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa.
Starttirahaa maksetaan niiltä päiviltä, joina sen saaja työskentelee yrityksessään. (29.12.2009/1636)
6 lukuHarkinnanvarainen ylläpitokorvaus
20 §Ylläpitokorvauksen myöntäminen korotettuna vajaakuntoiselle
Ylläpitokorvaus voidaan myöntää korotettuna julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 6 §:n 2 momentin perusteella, jos työkokeiluun osallistuvalle vajaakuntoisuutensa vuoksi aiheutuu erityisiä matka- tai muita ylläpitokustannuksia.
21 §
21 § on kumottu A:lla 29.12.2009/1636 .
22 §
22 § on kumottu A:lla 29.12.2009/1636 .
7 lukuTyöolosuhteiden järjestelytuki
23 §Järjestelytuen myöntämisen edellytykset
Jos vajaakuntoisen henkilön työhönsijoittuminen tai työn säilyttäminen edellyttää työkoneisiin, -välineisiin tai -menetelmiin tai työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä sellaisia muutoksia tai järjestelyjä, jotka ovat välttämättömiä vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi, näistä aiheutuvat kustannukset voidaan korvata työnantajalle tämän hakemuksesta työolosuhteiden järjestelytukena.
Jos muutoksista tai järjestelyistä aiheutuvat kustannukset muodostuisivat suuremmiksi kuin uuden koneen, laitteen tai kalusteen hankintakustannukset, työnantajalle voidaan korvata hankintakustannukset.
Työolosuhteiden järjestelytukena voidaan korvata myös toisen työntekijän antama apu vajaakuntoisen työssä selviytymisen parantamiseksi.
24 §Järjestelytuen tarpeen arviointi
Arvioidessaan työolosuhteiden järjestelytuen tarvetta ja sen myöntämisen edellytyksiä työvoimaviranomaisen on kuultava työterveyshuollon tai työsuojelun asiantuntijoita.
Työ- tai muussa palvelussuhteessa olevan vajaakuntoisen henkilön työolosuhteiden järjestelytuen myöntäminen edellyttää lääkärinlausuntoa työntekijän työkyvyn rajoituksista sekä työterveyshuollon tai työsuojeluviranomaisen arviota suunniteltavien järjestelyjen tarpeellisuudesta.
Työolosuhteiden järjestelytukea voidaan maksaa, jos työnantaja sitoutuu maksamaan vajaakuntoisen henkilön työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaisen palkan tai, jollei sovellettavaa työehtosopimusta ole, tavanomaisen ja kohtuullisen palkan kyseisestä työstä.
25 §Järjestelytuen enimmäismäärä ja -kesto
Työolosuhteiden järjestelytuen enimmäismäärä henkilöä kohden on 23 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista muutoksista ja järjestelyistä 2 500 euroa.
Toisen työntekijän antaman avun perusteella järjestelytukea voidaan myöntää enintään 250 euroa kuukaudessa ja enintään vuoden ajan.
Jos on kyse vaikeavammaisesta henkilöstä, 1 momentissa mainittu enimmäismäärä voidaan ylittää enintään 1 000 eurolla sekä 2 momentissa mainittu enimmäismäärä enintään 100 eurolla ja enimmäisaika enintään yhdellä vuodella.
8 lukuErinäiset säännökset
26 §Etuuksien hakeminen, myöntäminen ja maksaminen
Etuuksien hakemis-, myöntämis- ja maksamismenettelystä säädetään julkisen työvoimapalvelun toimeenpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1347/2002) .
27 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.
Ennen asetuksen voimaantuloa tehtyihin päätöksiin sovelletaan asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
30.12.2004/1404:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005. Asetuksen 13 a § on voimassa 31 päivään joulukuuta 2007.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
29.12.2005/1222:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.
Ennen asetuksen voimaantuloa tehtyihin etuuspäätöksiin sovelletaan asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
28.12.2006/1419:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.
Ennen asetuksen voimaantuloa tehtyihin etuuspäätöksiin sovelletaan asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
20.12.2007/1286:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
29.12.2009/1636:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Tämän asetuksen voimaan tullessa kesken olevan työelämävalmennuksen ajalta makset tavaan työllistämistukeen ja harkinnanvaraiseen ylläpitokorvaukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.
6.5.2010/334:
Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä toukokuuta 2010.