404/1948

Tämän lain mukaan suoritetaan korvausta palveluksesta aiheutuneen ruumiinvamman tai sairauden johdosta, joka on kohdannut:

Tämän lain mukaan suoritetaan niin ikäänkorvausta Suomen kansalaisen muussa kuin 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tapaturmaisesti saamasta ruumiinvammasta, jos se on aiheutunut puolustuslaitokselle kuuluvista aseista, ammuksista, miinoista, räjähdysaineista tai muista taisteluvälineistä, jotka eivät oikeudettomasti ole olleet muun kuin puolustuslaitoksen hallussa.

Milloin erityistä syytä on, voidaan asetuksella määrätä, että tämän lain säännöksiä sovelletaan myös värvättyyn mieheen samoin kuin 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun viran- ja toimenhaltijaan sekä työntekijään.

Palveluksen aiheuttamaksi katsotaan ruumiinvamma, jonka vahingoittunut on saanut ollessaan tehtäviensä suorittamista varten hänelle määrätyllä palvelus-tai työpaikalla tai siihen kuuluvalla alueella taikka tehtäviinsä kuuluvalla matkalla, niin myös ollessaan matkalla välittömästi palvelukseen astumista tai työhön ryhtymistä tai siitä poistumista varten tahi esimiehensä myöntämälle lomalle tai sellaiselta lomalta tullessa. Palvelus- tai työpaikan ulkopuolella vietetyn loman aikana muutoin saatua ruumiinvammaa ei katsota palveluksen tai työn aiheuttamaksi.

Mitä 1 momentissa on sanottu palveluksen aiheuttamasta ruumiinvammasta, koskee myös sairautta, jos todennäköisillä syillä voidaan päättää palvelukseen tai työhön liittyneiden erikoisten olosuhteiden aiheuttaneen sen taikka olennaisesti vaikuttaneen sen ilmaantumiseen tai pahentumiseen. Sairautta, joka ilmaantuu vasta vuoden kuluttua sen jälkeen, kun sairastuneen palvelus- tai työsuhde on päättynyt, ei katsota palveluksen aiheuttamaksi, jollei sitä ole pidettävä seurauksena palvelus- tai työsuhteen aikana saadusta ruumiinvammasta tai ilmaantuneesta sairaudesta.

Ruumiinvammaa tai sairautta, joka ilmeisesti liittyy 1 tai 2 momentin nojalla korvattavan vamman tai sairauden taikka sotavankeudessa vallinneiden erityisten olojen synnyttämään poikkeukselliseen alttiuteen tai taipumukseen, pidetään olosuhteiden mukaan joko kokonaan tai osaksi korvattavana. (19.2.1971/180)

Korvausta ei suoriteta ruumiinvammasta tai sairaudesta, jonka vahingoittunut tai sairastunut itse on tahallaan aiheuttanut.

Korvaus voidaan evätä tai sitä vähentää:

Korvauksena annetaan vahingoittuneelle tai sairastuneelle itselleen sairaanhoitoa, päivärahaa, elinkorkoa ja täydennyskorkoa, hänen omaisilleen huoltoeläkettä ja lisähuoltoeläkettä sekä kuolinpesälle hautausapua.

Omaisella tarkoitetaan tässä laissa:

(9.2.1962/138)

Lapsena pidetään myös ottolasta, aviopuolison lasta sekä sellaista avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, johon nähden vahingoittuneen tai sairastuneen elatusvelvollisuus on oikeuden päätöksellä tai sopimuksella vahvistettu. Vanhempana pidetään myös ottovanhempaa. (19.2.1971/180)

Lasta jonka molemmat vanhemmat ovat kuolleet tai toinen vanhemmista on kuollut ja toisen katoamisen johdosta on suoritettava tämän lain mukaista korvausta, sanotaan tässä laissa täysorvoksi. Avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi katsotaan täysorvoksi, kun hänen äitinsä ja 2 momentissa tarkoitettu elatusvelvollinen, jos sellainen on ollut, ovat kuolleet taikka kun toinen heistä on kuollut ja toisen katoamisen johdosta on suoritettava tämän lain mukaista korvausta.

Sairaanhoitoon kuuluu:

Sairaanhoitona korvataan niin ikään siitä aiheutuvat välttämättömät matkakustannukset.

Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita sekä asunnon muutostöitä voidaan korvata vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia. (12.11.1999/1035)

Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 20 prosenttia, ja vuosien 1939–1945 sotien johdosta vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia, korvataan sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaisista tukipalveluista, 7 kohdan mukaisesta kotihoidosta, 9–11 kohtien mukaisista asumispalveluista ja 13 kohdan mukaisista liikkumista tukevista palveluista, omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) mukaisesta omaishoidon tuesta sekä terveydenhuoltolain (1326/2010) 24 §:n mukaisista sairaanhoitopalveluista aiheutuneet kustannukset. Vuosien 1939–1945 sotien johdosta vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia, korvataan palvelu- ja tukiasunnosta perittävä kohtuullinen vuokra tai vastaava muu maksu. Tukipalvelujen, kotihoidon, asumispalvelujen ja omaishoidon tuen korvaamisesta annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella. (22.3.2024/118)

Sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään, korvataan sairaanhoitona myös määräaikainen lääkärintarkastus, työ- tai toimintakyvyn palauttamista tai säilyttämistä tarkoittava kuntouttaminen sekä laitoksessa annettu huolto tai osa-aikainen huolto. Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 20 prosenttia, ja vuosien 1939–1945 sotien johdosta vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia, voidaan korvata laitoksessa annettu huolto tai osa-aikainen huolto myös, kun sen tarve johtuu muustakin kuin korvatusta vammasta tai sairaudesta. Lisäksi voidaan kuntouttaminen, vaikka kuntouttamisen tarve ei johtuisikaan korvatusta vammasta tai sairaudesta, korvata vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia. (19.12.2018/1268)

Vahingoittunut tai sairastunut voi sen mukaan kuin asetuksella säädetään jakaa kuntoutusjaksonsa aviopuolisonsa kanssa. (17.12.1993/1225)

Sairaanhoito on annettava tarpeettomia kustannuksia välttäen, vahingoittuneen tai sairastuneen tilaa kuitenkaan vaarantamatta. (17.12.1993/1225)

Jos vahingoittunut tai sairastunut on itse maksanut sairaanhoitokustannuksia, on niiden korvaamista haettava erikseen. (17.12.1993/1225)

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle, joka on järjestänyt edellä 6 §:n 4 momentissa tarkoitetun palvelun tai 5 momentissa tarkoitetun kuntouttamisen taikka laitoshuollon, korvataan vahingoittuneen tai sairastuneen hoidosta viranomaiselle aiheutuneet kustannukset. Edellä 6 §:n 4 momentissa tarkoitetut sairaanhoidon kustannukset korvataan kuitenkin vain siltä osin kuin kysymyksessä on sairaanhoito taikka lääkinnällinen kuntoutus. Korvattavasta palvelusta, kuntouttamisesta tai laitoshuollosta ei peritä maksua tai korvausta vahingoittuneelta tai sairastuneelta.

Sairaanhoitolaitoksen antama ja terveyskeskuksen antama tai järjestämä hoito ja kuntoutus korvataan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle terveydenhuoltolain 58 §:n mukaisesti. Mainittuja korvauksia laskettaessa vähennettäviin toimintatuloihin ei kuitenkaan lueta palvelujen käyttäjiltä perittäviä asiakasmaksuja. Korvaus sosiaalipalveluista lasketaan samoin kuin terveyskeskuksen antamasta ja järjestämästä hoidosta asianomaisen toiminnon kustannusten ja suoritteiden mukaan.

Mitä tässä pykälässä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen oikeudesta korvaukseen sosiaalipalveluista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin.

Tämän lain 6 §:n 4 momentissa mainituista kotipalveluista ja asumispalveluista sekä sairaanhoidon palveluista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle aiheutuvat kustannukset suoritetaan ennakkona.

Jollei tästä laista muuta johdu, noudatetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle suoritettavaan ennakkokorvaukseen soveltuvin osin, mitä kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetussa laissa (35/1973) säädetään valtionosuuden suorittamisesta käyttökustannuksiin. Valtion asianomaisena viranomaisena toimii Valtiokonttori, joka vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen korvauksen lopullisen määrän.

Valtiokonttori maksaa ennakon vuosittain viimeistään tammikuun 31 päivänä tai, milloin tämä on lauantai tai pyhäpäivä, ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Ennakko maksetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen Valtiokonttorille esittämän arvion perusteella. (22.3.2024/118)

Tarkemmat säännökset korvauksen suorittamisesta ja selvityksestä annetaan asetuksella.

Mitä tässä pykälässä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen oikeudesta ennakkokorvaukseen sosiaalihuollon palveluiden perusteella, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin.

Jos 6 b §:ssä mainitun korvauksen saamiseksi on annettu virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja tai salattu tietoja ja tämä on vaikuttanut korvauksen myöntämiseen, tapaturmavirasto voi periä korvauksen tai liikaa saadun osan siitä takaisin 50 prosentilla korotettuna korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisine vuotuisine korkoineen ennakon maksuvuotta seuraavan helmikuun 1 päivästä.

Seuraavien korvausten maksamiseen voidaan käyttää myös arpajaislain (1047/2001) 17 §:ssä tarkoitettua rahapeliyhtiön tuottoa valtion talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa:

Korvaukset maksaa Valtiokonttori.

Mitä tässä pykälässä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle suoritettavasta korvauksesta, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. (8.7.2022/569)

Ruotsissa vakituisesti asuvalle vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 20 prosenttia, ja vuosien 1939–1945 sotien johdosta vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia, voidaan korvata kustannukset, jotka hänelle aiheutuvat kunnan järjestämistä kotipalveluista ja muista kotona asumista helpottavista sosiaalipalveluista. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin korvauksen määrästä ja maksamisesta. (18.11.2016/977)

Edellä 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle voidaan lisäksi korvata yhdestä päivittäisestä ateriasta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Erillistä ateriakorvausta ei kuitenkaan makseta Valtiokonttorin korvaaman laitoshoitoa tai osa-aikaista laitoshoitoa vastaavan hoidon tai laitoskuntoutuksen ajalta eikä siinä tapauksessa, että aterioista aiheutuvat kustannukset sisältyvät 1 momentin nojalla korvattaviin kustannuksiin. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin aterioinnin järjestämisestä ja ateriakorvauksen määrästä.

Päivärahaa annetaan, jos vahingoittunut tai sairastunut on ollut kykenemätön hoitamaan tehtäviään tai tekemään työtään vähintään kolmena peräkkäisenä päivänä, 27,99 euroa päivältä sellaisen työkyvyttömyyden alkamispäivästä siihen saakka, kunnes vamma tai sairaus on parantunut, kuitenkin enintään yhden vuoden ajalta vamman syntymisestä tai sairauden ilmaantumisesta lukien. (14.6.2001/536)

Päiväraha suoritetaan täysimääräisenä, jos vahingoittunut tai sairastunut on täysin työkyvytön. Milloin hänen työkykynsä on ainoastaan vähentynyt, suoritetaan tätä vähenemistä vastaava suhteellinen osa päivärahan täydestä määrästä. Päiväraha ei kuitenkaan anneta, jollei työkyky ole vähentynyt vähintään kahdellakymmenellä sadalta.

3 momentti on kumottu L:lla 31.12.1985/1116 .

Jos vahingoittuneen tai sairastuneen työkyvyttömyysaste on vähintään kymmenen sadalta, annetaan hänelle elinkorkoa. Työkyvyttömyysasteella tarkoitetaan lukua, joka osoittaa, minkä verran vahingoittuneelle tai sairastuneelle jääneen vajavuuden yleensä on katsottava vähentävän mahdollisuuksia selviytyä elämässä.

Elinkoron täysi määrä on 6 665,23 euroa vuodessa. Sen vuoden alusta, jona vahingoittunut tai sairastunut täyttää viisikymmentäkuusi vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää kuusikymmentäviisi vuotta, elinkoron täysi määrä on kuitenkin 7 198,44 euroa vuodessa. Elinkoron täydestä määrästä annetaan vahingoittuneen tai sairastuneen työkyvyttömyysasteen osoittama osa. (14.6.2001/536)

3 momentti on kumottu L:lla 31.12.1985/1116 .

Elinkoron maksaminen alkaa ensimmäisestä päivästä sen jälkeen, kun päivärahan maksaminen on päättynyt. Jollei päivärahaa 7 §:ssä säädettyjen edellytysten puuttuessa anneta, suoritetaan elinkorko työkyvyttömyyden alkamisesta lukien.

Päiväraha ja elinkorko maksetaan sille, jonka elätettävänä on hänen aviopuolisonsa ja 5 §:ssä tarkoitettuja seitsemäätoista vuotta nuorempia lapsia, korotettuna 30 prosentilla päivärahasta tai elinkorosta ensimmäiseltä ja 20 prosentilla jokaiselta seuraavalta omaiselta. Jos vahingoittuneen tai sairastuneen työkyvyttömyysaste on vahvistettu vähintään 80 prosentiksi, maksetaan päiväraha tai elinkorko kuitenkin ensimmäiseltä omaiselta 60 prosentilla korotettuna. (5.12.1996/977)

Hakemuksesta voidaan määrätä, että päiväraha tai elinkorko on 1 momentissa sanoitun määrin korotettuna maksettava myös sille, jonka elätettävänä on hänen vanhempansa tai jonka elätettävänä ruumiinvamman syntyessä tai sairauden ilmaantuessa oli ja edelleen on muita kuin edellä tässä pykälässä tarkoitettuja omaisia.

Jos vahingoittuneen tai sairastuneen elätettävänä oleva lapsi seitsemäntoista vuotta täytettyään sitä ennen syntyneen ruumiillisen tai henkisen vajavuuden takia on kykenemätön itseään elättämään, maksetaan päiväraha tai elinkorko hakemuksesta 1 momentissa mainituin määrin korotettuna. Jos lapsi seitsemäntoista vuotta täytettyään opiskelun takia ei voi olla ansiotyössä eikä hän voi omilla tuloillaan opiskeluaan kustantaa, suoritetaan päiväraha tai elinkorko hakemuksesta 1 momentissa mainituin määrin korotettuna, kunnes lapsi täyttää kaksikymmentäneljä vuotta. (17.12.1993/1225)

Päivärahan tai elinkoron lisäysosana voidaan antaa:

(14.6.2001/536)

Sille, jolla on vaikea vamma tai sairaus ja jonka selviytyminen kotihoidossa aiheuttaa jatkuvasti huomattavia toimeentuloa vaikeuttavia kustannuksia, voidaan 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna lisäysosana myöntää enintään 5 332,18 euroa vuodessa. (14.6.2001/536)

Lisäysosa avuttomuuden perusteella annetaan hakemuksetta. Muutoin sitä on haettava erikseen. (26.5.1978/398)

Jos vahingoittunut tai sairastunut ei ole seitsemäätoista vuotta täyttänyt, suoritetaan hänelle sanottuun ikään saakka päiväraha ja elinkorko harkinnan mukaan kohtuullisesti alennettuna.

Jos vahingoittuneella tai sairastuneella vamman tai sairauden sattuessa on ollut sellainen ruumiinvamma, vika, tauti tai taipumus tautiin, jos olennaisesti on pahentanut ruumiinvamman tai sairauden seurauksia, otetaan se huomioon elinkoron samoin kuin sairauden johdosta maksettavan päivärahan suuruutta määrättäessä.

Jos vamma tai sairaus on pahentunut tai paraneminen viivästynyt sen johdosta, ettei vahingoittunut tai sairastunut ole alistunut lääkärin määräämään hoitoon taikka että hän on tahallaan estänyt paranemistaan joko jättämällä lääkärin määräyksen noudattamatta tai muulla tavoin, tai jos hän muusta syystä kuin vaarallista hoitotoimenpidettä välttääkseen kieltäytyy alistumasta lääkärin määräämään hoitoon, joka tarkoittaa hänen työkykynsä parantamista, voidaan häneltä pidättää korvaus joko kokonaan tai osaksi.

Kun työkyvyttömyysaste pysyvästi on vähemmän kuin kolmekymmentä sadalta, on valtion tapaturmatoimistolla elinkoron saajan suostumuksella oikeus suorittaa hänelle tuleva elinkorko tai sen osa laskettuna kuudenkymmenenviiden vuoden ikään asti sitä vastaavana pääomana, minkä jälkeen elinkorko suoritetaan jälleen 8 §:n säännösten mukaan.

Kun työkyvyttömyysaste on vähintään kolmekymmentä sadalta, voi pääomaksi vaihtaminen tapahtua vain vakuutusoikeuden suostumuksella ja muutoin edellä mainituin ehdoin.

Elinkoron vaihtaminen sitä vastaavaksi pääomaksi ei vaikuta vahingoittuneen tai sairastuneen oikeuteen saada sairaanhoitoa tai hänen oikeuteensa 25 ja 26 §:ssä säädetyin edellytyksin saada korvausmäärä, mikäli on kysymys työkyvyttömyysasteesta, muutetuksi.

Sosiaaliministeriö vahvistaa pääomamäärän laskemisperusteet.

Jos 1 §:ssä tarkoitetun henkilön vamman tai sairauden seurauksena on ollut kuolema tahi hän omatta syyttään on kadonnut sellaisissa olosuhteissa, joiden perusteella kuoleman johdosta olisi suoritettava korvausta, suoritetaan huoltoeläkettä niille, jotka hänen kuollessaan tai kadotessaan olivat hänen 5 §: ssä tarkoitettuja omaisiaan, vanhemmalle myös silloin, kun hän myöhemmin tulee tällaiseksi omaiseksi. Mitä edellä on sanottu, on myös noudatettava, jos vahingoittuneella tai sairastaneella kuollessaan oli vähintään 80 prosentiksi arvioidun työkyvyttömyysasteen mukainen, ainakin vuodeksi vahvistettu elinkorko. Jos voidaan arvioida, että edellä tarkoitettu työkyvyttömyys olisi kestänyt ainakin vuoden, huoltoeläke suoritetaan, vaikka työkyvyttömyysastetta kuoleman johdosta ei ole voitu vahvistaa sanotuksi ajaksi. (9.5.1975/304)

Huoltoeläkkeen vuotuismäärä on:

(11.5.2007/578)

Muussa kuin 1 momentissa mainitussa tapauksessa suoritetaan, milloin vahingoittuneella tai sairastuneella kuollessaan oli vähintään 30 prosentiksi arvioidun työkyvyttömyysasteen mukainen, ainakin vuodeksi vahvistettu elinkorko, hänen 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle omaiselleen huoltoeläkkeenä kolmeneljännestä sen 2 momentissa mainitusta vuotuismäärästä, jos työkyvyttömyysaste oli vähintään 60 prosenttia, puolet sen vuotuismäärästä, jos työkyvyttömyysaste oli pienempi kuin 60 mutta vähintään 50 prosenttia ja kolmannes sen vuotuismäärästä, jos työkyvyttömyysaste oli sitä pienempi. Jos kuoleman johdosta on suoritettava korvausta tapaturmavakuutuslain tai siinä säädettyjen perusteiden mukaisesti, suoritetaan tässä momentissa säädettyä huoltoeläkettä vain sikäli ja siltä osin, kuin se ylittää samalta ajalta tapaturmavakuutuslain mukaisesti määräytyvän korvauksen. Jos voidaan arvioida, että edellä tarkoitettu työkyvyttömyys olisi kestänyt ainakin vuoden, huoltoeläke suoritetaan, vaikka työkyvyttömyysastetta kuoleman johdosta ei ole voitu vahvistaa sanotuksi ajaksi. (9.5.1975/304)

Ratkaistaessa asiaa, joka koskee työkyvyttömyysasteeseen perustuvaa huoltoeläkettä, sovelletaan vastaavasti, mitä 3 §:ssä on säädetty.

5 momentti on kumottu L:lla 11.5.2007/578 .

Henkilö, jolla olisi oikeus huoltoeläkkeeseen kahden tai useamman omaisensa jälkeen, saa kuitenkin huoltoeläkkeen vain sen omaisen kuoleman johdosta, jonka jälkeen suoritettava huoltoeläke on suurin.

Milloin avioliitto on solmittu ruumiinvamman syntymisen tai sairauden ilmaantumisen jälkeen, ei leskellä ole oikeutta huoltoeläkkeeseen, ellei avioliitosta ole syntynyt lasta tai ellei avioliitto ole kestänyt kolmea vuotta. Aviopuolison lapsella ei ole oikeutta huoltoeläkkeeseen, ellei lapsi ole ollut ainakin kolmea vuotta ennen vahingoittuneen tai sairastuneen kuolemaa hänen elätettävänään. Myöskään ottolapsellla, joka on lapseksi otettu ruumiinvamman syntymisen tai sairauden ilmaantumisen jälkeen, ei ole oikeutta huoltoeläkkeeseen, ellei ottolapsisuhde ole kestänyt kolmea vuotta. (19.2.1971/180)

Jälkeenjääneen aviopuolison ja 5 §:ssä tarkoitetun seitsemäätoista vuotta nuoremman lapsen, sanotun pykälän 2 momentissa mainittua avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta lukuun ottamatta, oikeus huoltoeläkkeeseen on riippumaton korvauksen hakemisesta, jos korvausasia muulta osalta on tullut valtiokonttorissa vireille. Muutoin huoltoeläkettä on erikseen haettava. (5.12.1996/977)

Huoltoeläke suoritetaan kuolinpäivästä tai, jos vainaja on saanut elinkorkoa, sen ajan päättymisestä lukien, jolta elinkorkoa on suoritettu. Kadonneen henkilön omaiselle huoltoeläkettä suoritetaan siitä päivästä alkaen, joka kuolleeksijulistamismenettelyssä aikaisintaan voitaisiin määrätä pidettäväksi kadonneen kuolinpäivänä. Vanhemmalle suoritetaan huoltoeläke aikaisintaan sen kalenterivuosineljänneksen alusta lukien, jonka aikana hakemus on saapunut valtion tapaturmatoimistolle. Puolisonsa jälkeen huoltoeläkettä saavalle sitä suoritetaan niin kauan, kuin hän on leskenä. Jos sellainen leski menee uuteen avioliittoon, suoritetaan hänelle kuitenkin yhdellä kertaa huoltoeläke kolmelta vuodelta. Jos puoliso saa avioeron kadoksissa olevasta puolisostaan, lakkaa hänen oikeutensa huoltoeläkkeeseen avioeropäätöksen saatua lainvoiman.

Lapselle, lapsenlapselle ja sisarukselle huoltoeläkettä suoritetaan seitsemäntoista vuoden ikään saakka. Jos sellainen huoltoeläkkeen saaja tai lapsi, joka vahingoittuneen tai sairastuneen kuollessa oli täyttänyt seitsemäntoista vuotta, on sitä ennen syntyneen ruumiillisen tai henkisen vajavuuden takia kykenemätön itseään elättämään, suoritetaan hänelle hakemuksesta huoltoeläkettä. Samoin suoritetaan huoltoeläkettä saaneelle lapselle, jos lapsi seitsemäntoista vuotta täytettyään opiskelun takia ei voi olla ansiotyössä eikä hän voi omilla tuloillaan opiskeluaan kustantaa, hakemuksesta huoltoeläkettä kunnes hän täyttää kaksikymmentäneljä vuotta. Huoltoeläkettä suoritetaan tässä säädetyin edellytyksin ja saman suuruisena myös vahingoittuneen tai sairastuneen lap selle, joka tämän kuollessa oli hänen elätettävänään ja oli täyttänyt seitsemäntoista vuotta. (17.12.1993/1225)

Leskelle, joka saa huoltoeläkettä tai jolta huoltoeläke on 14 §:n 3 momentissa mainitun muun korvauksen vuoksi evätty, voidaan hakemuksesta myöntää määräajaksi, tai mikäli hän on täyttänyt 65 vuotta, toistaiseksi lisähuoltoeläkettä, jos hänen toimeentulonsa omien tulojen turvin on ansiokyvyttömyyden, sairauden tai huoltoeläkettä saavien lastensa sairauden takia tai muusta erityisestä syystä vaikeutunut. (17.12.1993/1225)

Huoltoeläkettä saavalle täysorvolle lapselle tai vanhemmalle voidaan niin ikään hakemuksesta myöntää kohtuullisen toimeentulon turvaamiseksi lisähuoltoeläkettä määräajaksi, tai mikäli hän on täyttänyt 65 vuotta, toistaiseksi. (17.12.1993/1225)

Lisähuoltoeläkkeen vuotuismäärä leskelle ja täysorvolle lapselle on enintään 4 932,27 euroa sekä vanhemmalle enintään 2 666,09 euroa. (14.6.2001/536)

Jos 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainitulla omaisella ei ole oikeutta edellä 14 §:ssä tarkoitettuun huoltoeläkkeeseen sen vuoksi, että vahingoittuneen tai sairastuneen työkyvyttömyysaste hänen kuollessaan oli vähemmän kuin 30 prosenttia mutta kuitenkin 10 prosenttia, suoritetaan hänelle hakemuksesta kertakaikkinen korvaus, jos hän on vailla kohtuullista elatusta. Korvauksena suoritetaan leskelle yhden vuoden täyttä huoltoeläkettä vastaava määrä ja lapselle, hänen ikänsä ja muut seikat huomioon ottaen, enintään tämä määrä.

Edellä tarkoitettu 1 momentin mukainen korvaus voidaan suorittaa myös milloin siinä mainittua huoltoeläkettä koskeva päätös ei ole saanut lainvoimaa. Jos asianomainen myöhemmin todetaan oikeutetuksi huoltoeläkkeeseen vähennetään siitä hänelle maksettu kertakaikkinen korvaus.

Jos vamman tai sairauden seurauksena on ollut kuolema tai jos vahingoittuneen tai sairastuneen työkyvyttömyysaste hänen kuollessaan oli vähintään 20 prosenttia, vainajan kuolinpesälle maksetaan hautausapua 1 599,65 euroa. Siltä osin kuin hautauskustannuksiin on käytetty muita kuin kuolinpesän varoja, hautausapua voidaan maksaa hautauskustannuksista vastanneelle, kuitenkin niin, että hautausavun kokonaismäärä ei ylitä edellä tässä pykälässä säädettyä määrää.

Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on 8 §:n mukaan vahvistettu vähintään 20 prosentiksi, voidaan hakemuksesta myöntää määräajaksi tai, jos vahingoittunut tai sairastunut on täyttänyt 65 vuotta, toistaiseksi täydennyskorko. Täydennyskoron täysi määrä on 6 398,62 euroa vuodessa, jos hakijan työkyvyttömyysaste on vähintään 30 prosenttia, tai 4 265,74 euroa vuodessa, jos hakijan työkyvyttömyysaste on vähemmän kuin 30 prosenttia. (11.5.2007/578)

Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jolla ei ole pysyviä vuosituloja tai jonka pysyvät vuositulot ovat enintään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman tulorajan suuruiset, suoritetaan täysi täydennyskorko. Mikäli vuositulot ylittävät vahvistetun täyteen täydennyskorkoon oikeuttavan tulorajan, vähennetään maksettavaa täydennyskorkoa ylitystä vastaavalla määrällä. Pysyviksi vuosituloiksi, joihin ei lueta tämän lain mukaista oman vamman tai sairauden perusteella suoritettavaa korvausta, katsotaan harkinnan mukaan todennäköinen säännöllinen tulo vuotta kohti. (17.12.1993/1225)

Täydennyskorkoa älköön myönnettäkö, jos vahingoittunut tai sairastunut ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy invaliidihuollosta tai jättää hänelle sellaisena huoltona järjestetyn työpaikan tahi jos täydennyskoron määrään vaikuttavien pysyvien tulojen puuttuminen tai pienuus on tilapäinen. Huollosta kieltäytymisen tai työpaikan jättämisen perusteella voidaan myös jo myönnetyn täydennyskoron suorittaminen keskeyttää.

Ilman erityisiä syitä älköön 10 §:ssä tarkoitettua päivärahan tai elinkoron lisäysosaa, lukuun ottamatta avuttomuuden perusteella myönnettävää, annettako taannehtivasti pitemmältä ajalta kuin yhdeltä vuodelta eikä lisähuoltoeläkettä, täydennyskorkoa, vanhempien elättämisen perusteella 9 §:n 2 momentin mukaan tai sanotun pykälän 3 momentin mukaan suoritettavaa korotusta tai 15 §:n 4 momentin mukaan suoritettavaa huoltoeläkettä pitemmältä ajalta kuin kolmelta kuukaudelta ennen sitä päivää, jona hakemus on saapunut tapaturmavirastolle.

Tässä laissa mainitut korvausasiat käsittelee ensimmäisenä asteena valtion tapaturmatoimisto.

Kun 1 §:n momentissa mainitun henkilön saama ruumiinvamma tai sairaus ilmeisesti näyttää oikeuttavan tämän lain mukaiseen korvaukseen, on siitä asianomaisen viranomaisen toimesta ennen palvelus- tai työsuhteen päättymistä lähetettävä vahvistetun kaavan mukainen ilmoitus valtion tapaturmatoimistolle, jonka tulee sen perusteella ryhtyä asiaa käsittelemään. Jollei ilmoitusta tehdä, on vahingoittuneelle tai sairastuneelle annettava siitä tieto. Palvelus-tai työsuhteen aikana sattuneesta kuolemantapauksesta tai katoamisesta on kuitenkin aina viipymättä tehtävä ilmoitus valtion tapaturmatoimistolle.

Jos 1 momentissa tarkoitettu ruumiinvamma tai sairaus on katsottu sellaiseksi, ettei se oikeuta korvaukseen, ja siitä on vahingoittuneelle tai sairastuneelle annettu tieto taikka jos sairaus on todettu tahi ruumiinvammasta tai sairaudesta aiheutunut työkyvyttömyys alkanut tahi kuolema sattunut palvelus- tai työsuhteen päättymisen jälkeen, on korvausta haettava kirjallisesti valtion tapaturmatoimistolta yhden vuoden kuluessa 22 §:ssä säädetystä ajankohdasta lukien, uhalla, että oikeus korvauksen saamiseen muutoin on menetetty.

Ruumiinvammasta, joka on aiheutunut 1 §:n 2 momentissa tarkoitetusta tapaturmasta, on korvausta haettava, niinkuin edellä 2 momentissa on säädetty.

Mitä 2 momentissa on korvauksen hakemisesta säädetty, olkoon noudatettavana myös sellaiseen korvauksen lajiin tai lisään nähden, joka on säädetty suoritettavaksi eri hakemuksesta. Vanhempain elättämisen perusteella 9 §:n 2 momentin mukaan ja sanotun pykälän 3 momentin mukaan suoritettavaa korotusta, 15 §:n 4 momentin mukaan suoritettavaa huoltoeläkettä sekä päivärahan tai elinkoron lisäysosaa, lisähuoltoeläkettä ja täydennyskorkoa voidaan kuitenkin hakea määräajasta riippumatta, niin myös vanhemman huoltoeläkettä, jos kysymys siitä, oikeuttaako ruumiinvamma, sairaus, kuolema tai katoaminen tämän lain mukaiseen korvaukseen, on hänen, muun hakijan tai viranomaisen toimesta tullut määräajassa tapaturmavirastossa vireille eikä tätä oikeutta ole evätty. (19.2.1971/180)

Edellä 21 §:ssä säädetty määräaika on luettava:

Korvaushakemus toimitetaan valtion tapaturmatoimistoon tai sotilaspiirin esikuntaan. Milloin korvaushakemus on lähetetty postitse, se katsotaan oikeaan aikaan saapuneeksi, jos se ennen määräajan päättymistä on jätetty postiin mainitulle viranomaiselle osoitettuna. Puolustuslaitokseen palvelussuhteessa oleva saa antaa hakemuksensa myös päällystölleen ja työsuhteessa oleva esimiehelleen.

Jollei ruumiinvamman tai sairauden lopullisia seurauksia asiaa käsiteltäessä vielä voida arvioida, annetaan korvaus määrä ajaksi ja hakija velvoitetaan jatkokorvauksen antamista varten esittämään uusi selvitys tilastaan. Selvityksen kustannukset suorittaa valtion tapaturmatoimisto.

Jollei selvitystä esitetä sitä varten määrätyssä ajassa eikä hakijan laiminlyöntiin ole ollut hyväksyttävää syytä, voidaan korvaus selvityksen esittämispäivää edeltäneeltä ajalta evätä.

Jos tämän lain nojalla annettu lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisesti ei ole lainmukainen, vakuutusoikeus voi tapaturmaviraston esityksestä, asianosaista kuultuaan, tai sen hakemuksesta, jota asia koskee, poistaa päätöksen ja ottaa tai määrätä tapaturmaviraston ottamaan asian uudelleen käsiteltäväksi. Tehtyään edellä sanotun esityksen tapaturmavirasto voi, kunnes asia on uudelleen ratkaistu, väliaikaisesti keskeyttää korvauksen maksun tai maksaa sitä esityksen mukaisin määrin.

Aikaisemman päätöksen estämättä myös tapaturmavirasto voi ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi, jos kysymys on evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä.

Ylimääräisestä muutoksenhausta on lisäksi voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 31 luvussa säädetään.

Jos ne seikat, joista elinkoron tai täydennyskoron tahi lisähuoltoeläkkeen suuruus riippuu, olennaisesti muuttuvat, voi valtion tapaturmatoimisto oikaista korvausmäärän. Elinkorkoa älköön kuitenkaan muutettako sillä perusteella, että ansiokyky on lisääntynyt.

Jos elinkorkoa on alennettu 11 §:n 2 momentissa mainituin perustein, voi tapaturmatoimisto, milloin oikeuskäytäntö myöhemmin on olennaisesti muuttunut, oikaista päätöksen, ei kuitenkaan elinkoron saajan vahingoksi.

Elinkoron saajan tulee uhalla, että hän muuten menettää oikeutensa elinkorkoon, alistua tapaturmatoimiston määräämän lääkärin tarkastettavaksi.

Tapaturmatoimisto suorittaa lääkärintarkastuksesta ja muusta selvityksestä aiheutuneet kustannukset, jos korvausmäärä oikaistaan tai kustannusten korvaaminen muutoin katsotaan kohtuulliseksi. Muussa tapauksessa jäävät sanotut kustannukset hakijan suoritettavaksi.

Jos elinkorko tai huoltoeläke lakkaa, keskeytyy tai pienenee sellaisesta syystä, jonka antamisen ajankohtaa ei etukäteen voida tietää tai sen vuoksi, että lapsi täyttää edellä 9 tai 15 §:ssä mainitun iän, on muutoksen ajankohtana oleva se erääntymispäivä, joka lähinnä seuraa sanotun syyn ilmenemisen jälkeen.

Jos tapaturmavirastolle määräajassa tehtävä hakemus on saapunut perille tämän ajan päätyttyä, voidaan myöhästyminen, kohtuussyiden niin vaatiessa, jättää huomioonottamatta. Korvaus myönnetään tässä tapauksessa kuitenkin aikaisintaan sen kalenterivuosineljänneksen alusta lukien, jona korvaushakemus on saapunut tapaturmavirastolle.

Jos vakuutusoikeudelle annettava valitus tai muu kirjelmä on saapunut perille määräajan päättymisen jälkeen, voidaan se tästä huolimatta, 1 momentissa mainituin edellytyksin, ottaa tutkittavaksi.

Valtiokonttorin päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vakuutusoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Elinkorko, täydennyskorko, huoltoeläke ja lisähuoltoeläke maksetaan kuukausittain, jollei asetuksella toisin säädetä. (14.6.2001/536)

Jos vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 30 prosenttia, on myönnetty 24 §:ssä tarkoitettu määräaikainen elinkorko eikä jatkokorvauksesta määräajan päättyessä ole päätöstä tehty, suoritetaan hänelle, mikäli jatkokorvauksen saamista varten tarvittava uusi selvitys on sitä varten määrätyssä ajassa esitetty, ennakkona hänen saamaansa elinkorkoa vastaava määrä sen maksukauden loppuun, jona päätös jatkokorvauksesta annetaan. Jos ennakko on suurempi kuin hänelle sen jälkeen ehkä määrätty elinkorko, älköön liikaa maksettua määrää perittäkö takaisin. (9.5.1975/304)

Jos elinkorko- tai huoltoeläkepäätös on muutoeläkepäätös on muutoksenhaun johdo poistettu ja asia on palautettu tapaturmavirastolle uudelle korvaus ennakkonaepäätöksen tai siihen perustuvien muiden korvauspäätösten mukaisesti, kuitenkin enintään sen maksukauden loppuun, jona uusi päätös annetaan. Ennakkona ehkä liikaa maksettua määrää ei peritä takaisin. (9.5.1975/304)

Jos huoltoeläkkeen saaja on väliaikaisesti saanut Kansaneläkelaitoksen maksamaa kansaneläkettä tai leskeneläkkeen täydennysmäärää ja eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) mukaista asumistukea samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään valituksen johdosta huoltoeläkettä takautuvasti, Valtiokonttorin on suoritettava takautuvasti maksettava huoltoeläke Kansaneläkelaitokselle siltä osin kuin se vastaa Kansaneläkelaitoksen samalta ajalta liikaa maksaman kansaneläkkeen, ylimääräisen rintamalisän, leskeneläkkeen täydennysmäärän ja eläkkeensaajan asumistuen määrää. (11.5.2007/578)

Valtiokonttori maksaa myös takautuvasti myöntämänsä huoltoeläkkeen Kansaneläkelaitokselle sen samalta ajalta liikaa maksaman kansaneläkkeen, ylimääräisen rintamalisän, leskeneläkkeen täydennysmäärän ja eläkkeensaajan asumistuen korvaukseksi. (11.5.2007/578)

Huoltoeläke maksetaan 4 ja 5 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa Kansaneläkelaitokselle sen liikaa maksaman eläkkeensaajan asumistuen korvaamiseksi vain, jos huoltoeläkettä maksetaan samalla liikaa maksetun kansaneläkkeen, ylimääräisen rintamalisän tai leskeneläkkeen täydennysmäärän korvaukseksi. (11.5.2007/578)

Huoltoeläke maksetaan Kansaneläkelaitokselle vain sillä edellytyksellä, että eläkkeen maksamista koskeva vaatimus on tehty Valtiokonttorille vähintään kaksi viikkoa ennen huoltoeläkkeen maksupäivää. (11.5.2007/578)

Jos vahingoittuneelle, sairastuneelle tai hänen omaiselleen valtion kustannuksella muutoin annetaan tässä laissa säädettyjä rahakorvauksia vastaavia etuja, suoritetaan niiden suuruudesta riippumatta tämän lain mukaista korvausta siitä alkaen, kun ensiksi mainittujen etujen antaminen päättyy. Jos vahingoittunut tai sairastunut, jolle korvauksen maksaminen on aloitettu, uudelleen määrätään sotapalvelukseen tai muusta syystä alkaa saada korvausta vastaavia etuja, älköön sen suorittamista tällä perusteella keskeytettäkö.

Hautausapu suoritetaan kuitenkin sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty.

Vapausrangaistukseen tuomitulle taikka yleiseen työlaitokseen tai koulukotiin tahi muuhun sellaiseen laitokseen otetulle korvauksen saajalle ei suoriteta korvausta siltä ajalta, minkä vapausrangaistuksen kärsiminen tai laitoksessaolo kestää kolmea kuukautta kauemmin.

Näissä tapauksissa maksetaan kuitenkin vahingoittuneen tai sairastuneen 9 §:ssä tarkoitetuille omaisille päivärahan tai elinkoron siinä mainitut korotukset sekä viidennes päivärahan tai elinkoron määrästä. (19.2.1971/180)

Tämän lain nojalla myönnettyjä henkilö kohtaisia korvauksia älköön ulosmitattako älköönkä ilman valtion tapaturmatoimiston suostumusta toiselle siirrettäkö.

Huoltolautakunnan esityksestä valtion tapaturmatoimisto voi myös määrätä, että korvaus tai osa siitä maksetaan huoltolautakunnalle korvaukseen oikeutetun tai hänen omaistensa vastaiseen huoltoon käytettäväksi.

Jos työnantaja on 2 §:n nojalla korvattavan ruumiinvamman tai sairauden johdosta maksanut vahingoittuneelle tai sairastuneelle sairausajan etuutena työ-tai oppisopimussuhteen taikka virka- tai muun julkisoikeudellisen toimisuhteen perusteella palkkaa, ennakkoa tai muita maksuja sellaiselta ajalta, jolta tämän lain mukaan annetaan päivärahaa, on työnantajalla oikeus saada tapaturmavirastolta sille annettavaa tilitystä vastaan päivärahaa vastaavalta ajanjaksolta, enintään kuitenkin maksmaltaan määrältä. Jos kaksi tai useampia työnantajia on suorittanut vahingoittuneelle tai sairastuneelle edellä tarkoitettua palkkaa tai muuta etuutta, jaetaan työnantajalle maksettava korvaus työnantajien kesken heidän samalta ajanjaksolta suorittamiensa etuuksien suhteessa. Vahingoittuneelle tai sairastuneelle vuosiloman ajalta annettavia etuuksia ei kuitenkaan lueta näihin maksuihin.

Työnantajan on tehtävä päivärahaa koskeva vaatimus kahden kuukauden kuluessa korvaukseen oikeutetun palvelusajan päättymisestä.

Jollei maksettavaksi erääntynyttä korvauserää ole nostettu kolmen vuoden kuluessa erääntymispäivästä, on oikeus siihen menetetty.

Joka tämän lain mukaan on saanut korvausta, saa vaatia korvausta myös siltä, joka muun lain mukaan on korvusvelvollinen. Näin vahvistettavasta korvauksesta määrättäköön hänelle suoritettavaksi kuitenkin ainoastaan niin paljon, kuin sanottu korvaus on tämän lain mukaista, vastaavaa korvausta suurempi.

Valtion tapaturmatoimistolla on niin ikään oikeus hakea suorittamansa määrä takaisin 1 momentissa tarkoitetulta korvausvelvolliselta, ei kuitenkaan siltä, joka tapaturmatoimiston maksaessa korvausta jo oli korvausvelvollisuutensa vilpittömässä mielessä täyttänyt. Tapaturmatoimistolle tulevaa korvausta älköön määrättäkö suuremmaksi, kuin mihin vahingoittuneella tai sairastuneella tahi hänen omaisillaan muun lain mukaan olisi ollut oikeus.

Jos korvaukseen oikeutettu on vilpillisesti ilmoittanut väärin tai salannut jonkin seikan, jolla on merkitystä korvauksen suuruuteen nähden, menettäköön hän kokonaan tai osaksi oikeutensa korvaukseen ja korvatkoon mahdollisesti aiheuttamansa vahingon.

Aiheettomasti maksettu korvaus tai suoritus saadaan periä takaisin myös siten, että se vähennetään vastaisista korvaussuorituksista. Kulloinkin suoritettavasta korvauserästä älköön kuitenkaan vähennettäkö ilman korvauksen saajan suostumusta enempää kuin kuudennes. (19.2.1971/180)

Aiheettomasti maksettu korvaussuoritus voidaan jättää takaisin perimättä, jos sen myöntämisen tai maksemisen ei ole katsottava johtuneen korvauksen saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tahi, jos takaisin periminen olisi muutoin ilmeisen kohtuutonta. (19.2.1971/180)

Jos se, jonka korvauksesta on kysymys, iän, sairauden tai muun sellaisen syyn takia ei itse voi hoitaa asioitaan eikä hänellä ole holhoojaa, voi lähiomainen tai muukin henkilö, joka pääasiallisesti on huolehtinut hänestä, tahi asianomainen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen käyttää hänen puhevaltaansa korvausta koskevassa asiassa.

Mitä tässä pykälässä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen puhevallasta sosiaalihuollon palvelun perusteella, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin.

Tämän lain mukaisesti suoritettavien korvausten määriin tehdään indeksitarkistus noudattaen vastaavasti, mitä työntekijän eläkelain (395/2006) 98 §:ssä säädetään. (11.5.2007/578)

Milloin eläketaso on indeksikehityksen johdosta olennaisesti muuttunut, sosiaali- ja terveysministeriön tulee tarkistaa 18 §:n 2 momentin nojalla annetussa päätöksessä tarkoitettua täyteen täydennyskorkoon oikeuttavaa tulorajaa indeksikehitystä vastaavalla tavalla. (19.12.1980/973)

Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) tarkoitetulla rekisteröidyllä ei ole asetuksen 18 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaista oikeutta siihen, että Valtiokonttori rajoittaa henkilötietojen käsittelyä silloin, kun se hoitaa tämän lain mukaista tehtävää, jos rekisteröidyn vaatimus käsittelyn rajoittamisesta on ilmeisen perusteeton.

Valtion tapaturmatoimiston tulee tuomioistuimissa ja hallintovirastoissa kantaa ja vastata valtion puolesta tämän lain mukaisia korvauksia koskevissa tai niistä johtuvissa asioissa.

Hallituksella on valta sen estämättä, mitä tässä laissa on säädetty, vastavuoroisuusperiaatteen pohjalla tehdä vieraan maan kanssa sopimus 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun korvauksen suorittamisesta myös sopimusmaan kansalaiselle.

Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.