59/1999

Tässä asetuksessa säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) , jäljempänä kemikaaliturvallisuuslaki, tarkoitetuista vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista sekä vaarallisten kemikaalien varastosäiliöiden ja putkistojen valmistuksesta.

Tämän asetuksen soveltamisesta puolustusvoimissa säädetään kemikaaliturvallisuuslain 3 §:ssä.

Tämän asetuksen 6–13, 17–20, 31–33, 40–60, 64–68 ja 70–72 §:n säännöksiä ei sovelleta:

2 momentti on kumottu A:lla 22.6.2005/484 .

Tätä asetusta ei sovelleta räjähdeasetuksessa (473/1993) tarkoitettujen räjähteiden valmistukseen, käyttöön, luovuttamiseen, kauppaan, varastointiin, käsittelyyn satamassa, maahantuontiin eikä hävittämiseen. Asetusta sovelletaan kuitenkin vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja varastointiin räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin, lukuun ottamatta kaupan varastointia, yhteydessä siten, että valvonnan hoitaa turvatekniikan keskus. Emulsioräjähdysaineen raaka-aineen työmaalla tapahtuvaan tilapäiseen varastointiin sovelletaan vain räjähdeasetuksen tilapäisen varastoinnin valvontamenettelyjä. (22.6.2005/484)

Palavia nesteitä koskevia tämän asetuksen säännöksiä ei sovelleta:

Tätä asetusta ei sovelleta radioaktiivisiin aineisiin eikä radioaktiivisia aineita sisältäviin tuotteisiin.

Tätä asetusta ei sovelleta tuotantolaitoksen alueen ulkopuolella tapahtuvaan, vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994) tarkoitettuun kuljetukseen eikä kuljetustapahtumaan kiinteästi liittyvään tilapäiseen varastointiin. (22.6.2005/484)

Tässä asetuksessa noudatetaan kemikaaliturvallisuuslain mukaisia määritelmiä.

Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Valmistus- ja käsittelylaitteistot, varastosäiliöt, putkistot ja niihin liittyvät laitteistot tulee suunnitella, mitoittaa, rakentaa ja sijoittaa siten sekä varustaa sellaisin suojaus- ja ohjausjärjestelmin sekä valvonta- ja varolaittein, että:

Kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi on laajamittaista, jos:

(22.6.2005/484)

Laajamittainen teollinen käsittely ja varastointi on luvanvaraista.

Muu kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi kuin 12 §:ssä määritelty on vähäistä.

Vähäinen teollinen käsittely ja varastointi on ilmoituksenvaraista, jos:

(22.6.2005/484)

Suhdelukujen summa määritetään 12 §:n 2 momentin mukaisesti siten, että Q kuitenkin tarkoittaa vastaavaa liitteen I osan 1 tai 2 sarakkeessa 1 ilmaistua vähimmäismäärää.

Jakeluaseman katsotaan harjoittavan kemikaalin vähäistä varastointia.

Toiminnanharjoittajan tulee laatia asiakirja, jossa selostetaan toimintaperiaatteet suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi ( toimintaperiaateasiakirja ), jos:

(22.6.2005/484)

Suhdelukujen summa määritetään 12 §:n 2 momentin mukaisesti siten, että Q kuitenkin tarkoittaa vastaavaa liitteen I osan 1 tai 2 sarakkeessa 3 ilmaistua vähimmäismäärää.

Jäljempänä 15 §:ssä tarkoitetuissa tuotantolaitoksissa toimintaperiaateasiakirja sisältyy turvallisuusselvitykseen.

Toiminnanharjoittajan tulee laatia turvallisuusselvitys, jos:

(22.6.2005/484)

Suhdelukujen summa määritetään 12 §:n 2 momentin mukaisesti siten, että Q kuitenkin tarkoittaa vastaavaa liitteen I osan 1 tai 2 sarakkeessa 4 ilmaistua vähimmäismäärää.

Toiminnanharjoittajan tulee laatia tuotantolaitosta koskeva sisäinen pelastussuunnitelma, jos teollinen käsittely ja varastointi on laajamittaista.

Lupaa kemikaalien laajamittaiseen teolliseen käsittelyyn ja varastointiin haetaan kirjallisella hakemuksella turvatekniikan keskukselta. Lupaa on haettava ennen yksityiskohtaisten toteutusratkaisujen tekemistä hyvissä ajoin ennen tuotantolaitoksen rakennustöiden aloittamista. Hakemuksessa on selvitettävä yleistiedot toiminnanharjoittajasta ja harjoitettavasta toiminnasta, vaarojen ja riskien tunnistamista ja tuotantolaitoksen sijoittamista koskevat selvitykset sekä tuotantolaitoksen toteutusperiaatteet siten, kuin liitteen II kohdissa 1–13 on esitetty.

Turvatekniikan keskus voi antamassaan lupapäätöksessä lisäksi edellyttää, että liitteen II kohdissa 14–19 tarkoitetut selvitykset toimitetaan sille ennen käyttöönottotarkastusta. Muussa tapauksessa ne esitetään käyttöönottotarkastuksessa.

Hakemus liitteineen toimitetaan neljänä kappaleena. Muilta osin lupahakemuksen käsittelyssä noudatetaan hallintolakia (434/2003) .

Turvatekniikan keskuksen tulee 17 §:ssä tarkoitettua lupahakemusta käsitellessään pyytää lausunnot työsuojelupiiriltä, alueelliselta ympäristökeskukselta ja pelastusviranomaiselta.

Lupapäätöksessä on mainittava:

Lupapäätökseen on liitettävä tarpeelliset selvitykset hyväksymismerkinnöillä varustettuna.

Turvatekniikan keskuksen on toimitettava tieto lupapäätöksestä työsuojelupiirille, alueelliselle ympäristökeskukselle, pelastusviranomaiselle sekä kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle ja rakennusvalvontaviranomaiselle.

Toimintaperiaateasiakirjassa toiminnanharjoittajan tulee selostaa toimintaperiaatteensa suuronnettomuuksien ja muiden onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Asiakirjan laatimisessa on noudatettava liitteessä III esitettyjä periaatteita ottaen huomioon tuotantolaitoksessa esiintyvä suuronnettomuus- ja muu onnettomuusvaara.

Toimintaperiaateasiakirja tai yhteenveto asiakirjasta liitetään 17 §:ssä tarkoitettuun lupahakemukseen. Tarkastuksen yhteydessä toiminnanharjoittajan tulee esittää asiakirja ja osoittaa, miten siinä esitettyjen toimintaperiaatteiden noudattamisesta on huolehdittu.

Kemikaaliturvallisuuslain 29 §:n tarkoittamana vastuuhenkilönä vaarallisia kemikaaleja laajamittaisesti käsittelevissä ja varastoivissa tuotantolaitoksissa toimii käytönvalvoja. Tuotantolaitoksessa voi olla useita käytönvalvojia.

Toiminnanharjoittajalla tulee olla ajan tasalla oleva luettelo nimeämistään käytönvalvojista.

Turvallisuusselvitys tulee toimittaa turvatekniikan keskukseen riittävän ajoissa ennen toiminnan aloittamista.

Toiminnanharjoittajan tulee turvallisuusselvityksessä osoittaa:

Turvallisuusselvityksessä tulee olla liitteessä IV luetellut tiedot ja luettelo tuotantolaitoksessa olevista vaarallisista kemikaaleista.

Turvallisuusselvitystä voidaan tarvittaessa täydentää käsittelyn yhteydessä. Turvatekniikan keskus voi tarvittaessa pyytää lisäselvityksiä turvallisuusselvitykseen.

Turvallisuusselvitys toimitetaan turvatekniikan keskukseen neljänä kappaleena. (22.6.2005/484)

Turvatekniikan keskuksen on ilmoitettava toiminnanharjoittajalle turvallisuusselvitystä koskevat johtopäätöksensä kohtuullisessa määräajassa. Johtopäätökset voidaan esittää 19 §:ssä tarkoitetussa lupapäätöksessä.

Ennen 1 momentissa tarkoitettujen johtopäätösten ilmoittamista turvatekniikan keskuksen tulee varata työsuojelupiirille, alueelliselle ympäristökeskukselle ja pelastusviranomaiselle mahdollisuus esittää mielipiteensä turvallisuusselvityksestä. (22.6.2005/484)

Toiminnanharjoittajan tulee tarkistaa turvallisuusselvitys ja saattaa se ajan tasalle seuraavissa tapauksissa:

Turvallisuusselvitys tulee kuitenkin tarkistaa ja saattaa ajan tasalle vähintään joka viides vuosi. Tarkistettu selvitys tulee toimittaa turvatekniikan keskukseen.

Tarkistetun turvallisuusselvityksen käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin, mitä 23 §:ssä säädetään.

Turvatekniikan keskus voi hakemuksesta rajoittaa turvallisuusselvityksessä vaadittuja, liitteessä IV esitettyjä tietoja, jos jotkut tuotantolaitoksessa olevat kemikaalit eivät voi aiheuttaa suuronnettomuusvaaraa.

Toiminnanharjoittajan tulee hakemuksessa osoittaa turvatekniikan keskusta tyydyttävällä tavalla, etteivät kyseiset kemikaalit voi aiheuttaa suuronnettomuusvaaraa. Poikkeuksen perusteeksi voidaan hyväksyä jokin seuraavista:

Poikkeusta tulee hakea turvatekniikan keskukselta riittävän ajoissa ennen turvallisuusselvityksen toimittamiselle asetetun määräajan päättymistä. Hakemukseen on liitettävä liitteessä V esitetyt selvitykset.

Hakemus liitteineen toimitetaan turvatekniikan keskukseen neljänä kappaleena. (22.6.2005/484)

Ennen poikkeuksen myöntämistä turvatekniikan keskuksen tulee varata työsuojelupiirille, alueelliselle ympäristökeskukselle ja pelastusviranomaiselle mahdollisuus esittää mielipiteensä hakemuksesta. (22.6.2005/484)

Toiminnanharjoittajan laatima, tuotantolaitosta koskeva sisäinen pelastussuunnitelma tulee toimittaa turvatekniikan keskukseen riittävän ajoissa ennen toiminnan aloittamista.

Pelastussuunnitelma on laadittava ottaen huomioon seuraavat tavoitteet:

Pelastussuunnitelmassa on oltava arvio onnettomuuksien tuotantolaitoksen ulkopuolelle aiheutuvista vaikutuksista ja liitteessä VI tarkoitetut tiedot.

Pelastussuunnitelma tulee laatia kuullen tuotantolaitoksessa työskentelevää henkilökuntaa, mukaan lukien alueella työskentelevät pitkäaikaiset alihankkijat, ja ottaen huomioon alueen pelastustoimen järjestelyt. (22.6.2005/484)

Turvatekniikan keskuksen tulee ennen pelastussuunnitelmaa koskevien johtopäätösten ilmoittamista pyytää lausunto pelastusviranomaiselta. Johtopäätökset voidaan esittää 19 §:ssä tarkoitetussa lupapäätöksessä. (22.6.2005/484)

Toiminnanharjoittajan tulee tarkastaa pelastussuunnitelma ainakin kolmen vuoden väliajoin ja aina tarpeen vaatiessa korjata ja ajanmukaistaa se. Tarkastamisessa on otettava huomioon tuotantolaitoksessa ja pelastustoimen järjestelyissä tapahtuneet muutokset, teknisen tietämyksen lisääntyminen ja tiedon lisääntyminen toimenpiteistä, jotka suuronnettomuuksien torjumisessa on toteutettava.

Päivitetty suunnitelma tulee toimittaa pelastusviranomaiselle. (22.6.2005/484)

Toiminnanharjoittajan on järjestettävä yhteistyössä pelastusviranomaisen kanssa harjoituksia pelastussuunnitelman toimivuuden varmistamiseksi. Harjoituksia on järjestettävä vähintään kolmen vuoden väliajoin. (22.6.2005/484)

Alueen pelastustoimen velvollisuudesta laatia ulkoinen pelastussuunnitelma säädetään erikseen.

Turvatekniikan keskus toimittaa turvallisuusselvityksen yhteydessä toimitetut tiedot pelastussuunnitelman laatimista varten pelastusviranomaiselle oman lausuntonsa kanssa.

Kemikaaliturvallisuuslain 32 §:ssä tarkoitetusta tiedotteesta on käytävä ilmi vähintään liitteessä VII kuvatut asiat.

Tiedote on tarkistettava joka kolmas vuosi ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle. Tiedotus on uusittava, jos tuotantolaitoksessa on tapahtunut muutoksia, joilla on merkittäviä vaikutuksia suuronnettomuusvaaraan. Muussa tapauksessa tiedotus on uusittava ainakin viiden vuoden väliajoin.

Turvatekniikan keskuksen on määriteltävä lupahakemuksessa ja turvallisuusselvityksessä saamiensa tietojen perusteella alueet, joissa suuronnettomuuden todennäköisyys voi kasvaa tuotantolaitoksen sijainnin ja toisten tuotantolaitosten läheisyyden takia.

Edellä 1 momentin mukaan määritellyillä alueilla sijaitsevien tuotantolaitosten tulee:

(22.6.2005/484)

Mitä 2 momentissa säädetään, koskee myös niitä toimipaikkoja, joilla toimii useita toiminnanharjoittajia ja joiden toiminta muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden.

Kemikaaliturvallisuuslain 33 §:n mukaiseksi varastoalueeksi vahvistamista koskevassa hakemuksessa on selvitettävä:

Varastoalueeksi vahvistamisen yhteydessä selvitetään alueen sijoituksen, liikennejärjestelyjen, maapohjan, yhteiskäytössä olevien siirtoputkistojen sekä tyhjennys- ja täyttölaitteistojen ja niiden käyttöjärjestelyjen ja huolto- ja kunnossapitotoimien soveltuvuus varastoalueen toimintaan samoin kuin alueen kulunvalvonnan, palontorjunnan ja onnettomuuksiin varautumisen riittävyys ottaen huomioon alueelle suunniteltu toiminta ja sen laajuus.

2 momentti on kumottu A:lla 22.6.2005/484 .

Ennen kuin alue vahvistetaan varastoalueeksi, turvatekniikan keskuksen on pyydettävä asiasta työsuojelupiirin, alueellisen ympäristökeskuksen ja pelastusviranomaisen lausunto. (22.6.2005/484)

Turvatekniikan keskus voi edellyttää kemikaaliturvallisuuslain 129 §:ssä tarkoitetun maan rajan ylittävien teollisuusonnettomuuksien vaikutuksista tehdyn yleissopimuksen mukaisia lisäselvityksiä sopimuksen soveltamisalaan kuuluvista tuotantolaitoksista, joissa mahdollisesti tapahtuvilla suuronnettomuuksilla voi olla maan rajojen ylittäviä vaikutuksia. (22.6.2005/484)

Turvatekniikan keskuksen tulee huolehtia, että yleissopimuksen mukaiset kuulemismenettelyt naapurimaiden kanssa tehdään, jos Suomen alueella oleva tuotantolaitos kuuluu sopimuksen soveltamisalaan ja siinä mahdollisesti tapahtuvasta suuronnettomuudesta voi olla maan rajan ylittäviä vaikutuksia.

Vastaavasti turvatekniikan keskuksen tulee huolehtia, että yleissopimuksen mukaiset kuulemismenettelyt Suomessa tehdään, jos muun sopimusosapuolen alueella oleva tuotantolaitos kuuluu sopimuksen soveltamisalaan ja siinä mahdollisesti tapahtuvasta suuronnettomuudesta voi olla Suomeen ulottuvia vaikutuksia.

Turvatekniikan keskus tekee laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittaville tuotantolaitoksille tarkastusohjelman tämän pykälän mukaisesti.

Turvatekniikan keskus tarkastaa tuotantolaitokset seuraavin määräajoin:

Edellä 2 momentissa säädettyjä määräaikoja voidaan pidentää, jos tuotantolaitoksella on käytössään osoitettuja, järjestelmällisiä menettelyitä, joiden perusteella turvatekniikan keskus voi varmistua tuotantolaitoksen teknisestä turvallisuudesta, toimintaperiaatteista ja johtamisjärjestelmistä sekä niiden toimivuudesta taikka jos tuotantolaitoksen suuronnettomuus- ja muiden onnettomuusvaarojen järjestelmällisen arvion perusteella tuotantolaitokselle on laadittu muu ohjelma.

Edellä 2 momentissa säädettyjä määräaikoja voidaan vastaavasti lyhentää, jos se turvallisuuden varmistamiseksi on tarpeellista.

Turvatekniikan keskus tekee tarkastusohjelman yhteistyössä työsuojelupiirin, alueellisen ympäristökeskuksen ja pelastusviranomaisen kanssa. (22.6.2005/484)

Turvatekniikan keskuksen on tarkastettava laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavan tuotantolaitoksen tekninen toteutus, toimintaperiaatteet ja johtamisjärjestelmät säännöllisesti tarkastusohjelman mukaisesti.

Tarkastuksessa toiminnanharjoittajan tulee osoittaa ainakin, että:

Edellä 2 momentissa esitettyjen vaatimusten toteutumista arvioidessaan turvatekniikan keskus voi ottaa huomioon myös muun viranomaisen tarkastuksesta esitetyt tulokset.

Turvatekniikan keskuksen on tarkastettava tuotantolaitos tai sen osa luvan myöntämisen jälkeen ennen käyttöönottoa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua tarkastusta varten toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa kirjallisesti turvatekniikan keskukselle tuotantolaitoksen tai sen osan käyttöönotosta viimeistään kuukausi ennen käyttöönottoa. Toiminnanharjoittajan on varattava tarkastukseen osallistuville viranomaisille mahdollisuus tarkastustilaisuudessa tutustua niihin liitteen II kohdassa 14–19 mainittuihin asiakirjoihin, joita se ei ole toimittanut lupahakemuksen mukana. (22.6.2005/484)

Muut tarkastukset tehdään tarkastusohjelman mukaisesti.

Turvatekniikan keskuksen on ilmoitettava tarkastuksesta työsuojelupiirille, alueelliselle ympäristökeskukselle ja pelastusviranomaiselle. (22.6.2005/484)

Turvatekniikan keskuksen on laadittava kunkin tarkastuksen jälkeen tarkastuskertomus, johon merkitään tarkastetut kohteet sekä havaitut puutteet.

Tarkastuskertomus toimitetaan toiminnanharjoittajalle ja 38 §:ssä mainituille viranomaisille. (22.6.2005/484)

Toiminnanharjoittajan on annettava asetetussa määräajassa selvitys tarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaamisesta.

Edellä 13 §:ssä tarkoitetusta kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä tai varastoinnista tehtävästä ilmoituksesta säädetään kemikaaliturvallisuuslain 24 §:ssä. (22.6.2005/484)

Ilmoituksessa on selvitettävä:

Ilmoitukseen on liitettävä:

(22.6.2005/484)

Ilmoitus on tehtävä kaksin kappalein hyvissä ajoin ennen teollisen käsittelyn tai varastoinnin aloittamista.

Pelastusviranomaisen tulee 40 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta käsitellessään toimia riittävässä yhteistyössä kyseessä olevan kunnan asianomaisten viranomaisten kanssa.

Pelastusviranomaisen, ja vastaavasti turvatekniikan keskuksen, on tehtävä 40 §:ssä tarkoitetusta ilmoituksesta päätös, jossa on mainittava:

Lisäksi päätöksessä tulee olla maininta, jos pelastusviranomainen hyväksyy, että sen tarkastus voidaan korvata tarkastuslaitoksen tekemällä tarkastuksella.

Päätökseen on liitettävä tarpeelliset selvitykset hyväksymismerkinnöillä varustettuina.

Päätös tulee toimittaa tiedoksi kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle, ympäristönsuojeluviranomaiselle ja rakennusvalvontaviranomaiselle.

Pelastusviranomaisen, ja vastaavasti turvatekniikan keskuksen, tulee tarkastaa 40 §:ssä tarkoitettu vähäistä teollista käsittelyä tai varastointia harjoittava tuotantolaitos kolmen kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Sama määräaika koskee tarkastuslaitosta, kun se tekee kyseisen tarkastuksen.

Tarkastuksessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota tuotantolaitoksen turvalliseen käyttöön, laitoksen rakenteiden, laitteistojen ja varusteiden huoltoon ja kunnossapitoon, henkilöstön koulutukseen ja opastukseen sekä onnettomuuksien ehkäisyyn ja pelastustoiminnan organisointiin.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja, josta käyvät ilmi tuotantolaitoksessa mahdollisesti havaitut puutteet sekä määräykset niiden korjaamiseksi.

Jos tarkastuksen tekee tarkastuslaitos, toiminnanharjoittajan on lähetettävä pelastusviranomaiselle tarkastuksesta laadittu pöytäkirja sekä selvitys tarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaamisesta.

Toiminnanharjoittajan on annettava asetetussa määräajassa selvitys tarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaamisesta.

Tarkastuspöytäkirja tulee lähettää tiedoksi kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle, ympäristönsuojeluviranomaiselle ja rakennusvalvontaviranomaiselle.

Pelastusviranomaisen tulee toimittaa kemikaaliturvallisuuslain 130 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot rekisteriin tallentamista varten turvatekniikan keskukselle.

Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että muutokset tuotantolaitoksessa tehdään turvallisuustasoa laskematta ja tuotantolaitoksessa noudatettavien toimintaperiaatteiden mukaisesti.

Laajamittaista teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavan toiminnanharjoittajan on saatava tuotantolaitoksen muutokselle lupa, jos muutos on tuotantolaitoksen perustamiseen rinnastettava laajennus tai muu tällainen muutos. Lupamenettelystä ja tarkastuksista on soveltuvin osin voimassa, mitä 4 luvussa säädetään.

Muista kuin 46 §:ssä tarkoitetuista merkittävistä muutoksista on laajamittaista teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavan toiminnanharjoittajan tehtävä kirjallinen ilmoitus turvatekniikan keskukselle. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi:

(22.6.2005/484)

Edellä 40 §:ssä tarkoitettua vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia koskevista merkittävistä laajennuksista ja muista tällaisista muutoksista on tehtävä kirjallinen ilmoitus kahtena kappaleena asianomaiselle valvontaviranomaiselle. (22.6.2005/484)

Ilmoitukseen on liitettävä tarvittavat laajennusta tai muuta muutosta koskevat selvitykset.

Kemikaaliturvallisuuslain 134 §:ssä tarkoitettuun, toiminnanharjoittajan muutosta koskevaan ilmoitukseen on liitettävä seuraavat tiedot:

Jos teollinen käsittely tai varastointi lopetetaan kokonaan taikka tuotantolaitoksen jokin osa poistetaan käytöstä, on toiminnanharjoittajan liitettävä lopettamista koskevaan ilmoitukseen suunnitelma kemikaaliturvallisuuslain 133 §:n 1 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamiseksi.

Jos teollinen käsittely tai varastointi keskeytetään vuotta pidemmäksi ajaksi, toiminnanharjoittajan on liitettävä keskeytystä koskevaan ilmoitukseen tiedot siitä, miten toiminnanharjoittaja varmistaa, että keskeyttäminen ja myöhemmin tapahtuva toiminnan uudelleen käynnistäminen tapahtuvat turvallisesti.

Asuin-, toimisto-, majoitus-, päivähoito- ja kokoontumishuoneistoissa sekä niihin verrattavissa tiloissa saa säilyttää erittäin helposti syttyviä, helposti syttyviä ja syttyviä palavia nesteitä sekä aerosoleja, jotka sisältävät palavia nesteitä tai palavia kaasuja, yhteensä enintään 25 litraa. Muita palavia kaasuja näissä tiloissa ei saa säilyttää. Palavia nesteitä, joiden leimahduspiste ylittää 55 °C, saa säilyttää enintään 50 litraa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja huoneistoja käsittävässä rakennuksessa saa erillisessä varastotilassa tai huolto- tai työpaikkahuoneessa kuitenkin säilyttää palavia kaasuja, erittäin helposti syttyviä, helposti syttyviä ja syttyviä palavia nesteitä yhteensä enintään 100 litraa. Palavia nesteitä, joiden leimahduspiste ylittää 55 °C, saa säilyttää enintään 200 litraa.

Sairaaloissa, oppilaitoksissa ja muissa niihin verrattavissa kohteissa voi lisäksi olla niiden toiminnan kannalta tarpeellisia, erillisiä palavien nesteiden varastoja, jos ne muodostavat oman paloteknisen osaston.

Palavia kaasuja ja palavia nesteitä ei saa säilyttää yhtä useamman asuinhuoneiston käsittävän rakennuksen yhteisessä kellari- tai ullakkotilassa, joka on tarkoitettu asuntokohtaisen talousirtaimiston säilyttämiseen.

Edellä 1 ja 2 momentissa mainittuja enimmäismääriä laskettaessa ei oteta huomioon alkoholijuomia eikä sellaisia palavia nesteitä ja palavia kaasuja, joiden käsittelystä, varastoinnista ja säilyttämisestä säädetään öljylämmityslaitteistoista annetussa asetuksessa, nestekaasuasetuksessa tai maakaasuasetuksessa.

Moottoriajoneuvosuojassa saa säilyttää palavaa nestettä ja palavaa kaasua ajoneuvoon, työkoneeseen ja niihin verrattavaan laitteeseen kuuluvassa, moottoriin kiinteästi liitetyssä polttoainesäiliössä sen tilavuuden mukaisen määrän. Tämän lisäksi saa säilyttää erittäin helposti syttyviä, helposti syttyviä ja syttyviä palavia nesteitä sekä aerosoleja, jotka sisältävät palavia nesteitä tai palavia kaasuja, yhteensä enintään 60 litraa sekä enintään 200 litraa palavia nesteitä, joiden leimahduspiste ylittää 55 °C.

Edellä 1 momentissa mainittuja enimmäismääriä laskettaessa ei oteta huomioon sellaisia palavia nesteitä ja palavia kaasuja, joiden käsittelystä, varastoinnista ja säilyttämisestä säädetään öljylämmityslaitteistoista annetussa asetuksessa, nestekaasuasetuksessa tai maakaasuasetuksessa.

Myymälähuoneena käytettävässä paloteknisessä osastossa saa säilyttää palavia nesteitä enintään 25 litran suuruisissa astioissa yhteensä enintään 1 000 litraa. Tästä määrästä palavia kaasuja ja palavia nesteitä sisältäviä aerosoleja ja erittäin helposti syttyviä palavia nesteitä saa olla yhteensä enintään 200 litraa, jotka saavat olla pakattuina enintään 2 litran astioihin.

Myymälähuoneistossa voi lisäksi olla myymälähuoneesta erillään aerosolien ja palavien nesteiden varastoja, jotka muodostavat oman paloteknisen osaston.

Aerosolit ja palavat nesteet tulee myymälähuoneistossa sijoittaa niitä varten erikseen varattuihin paikkoihin erilleen sytytyslähteistä ja muista herkästi syttyvistä palavista aineista siten, että ne eivät tulipalotilanteessa estä myymälähuoneistosta poistumista. Palavan nesteen leviäminen myymälähuoneistossa palavan nesteen säilytykseen varatun paikan ulkopuolelle tulee estää.

Myymälähuoneistossa tulee olla riittävä alkusammutuskalusto.

Terveydelle ja ympäristölle vaaralliset kemikaalit tulee säilyttää kemikaalilaissa säädettyjen vaatimusten mukaisissa päällyksissä niille varatuissa paikoissa erillään elintarvikkeista ja rehuista.

Myrkylliset ja erittäin myrkylliset kemikaalit tulee säilyttää lukitussa tilassa tai muutoin siten, etteivät asiaankuulumattomat saa niitä haltuunsa.

Keskenään voimakkaasti reagoivat kemikaalit tulee säilyttää toisistaan erillään siten, etteivät ne onnettomuus- tai vahinkotapauksissa pääse aiheuttamaan terveys- tai ympäristöhaittaa.

Terveydelle ja ympäristölle vaarallisen kemikaalin säilytystilassa tulee lisäksi huolehtia asianmukaisesta järjestyksestä ja ilmanvaihdosta sekä siitä, että vahinkotapauksissa kemikaali voidaan kerätä talteen tai tehdä vaarattomaksi.

Asianomainen valvontaviranomainen voi hyväksyä säilytettäväksi 51–53 §:ssä tarkoitetuissa tiloissa vaarallisia kemikaaleja enemmän kuin mainituissa pykälissä säädetään, jos se turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista.

2 momentti on kumottu A:lla 22.6.2005/484 .

Valmistaja tai maahantuoja ei saa luovuttaa palavan kaasun ja palavan nesteen kiinteäksi varastosäiliöksi tarkoitettua säiliötä käyttöön, ennen kuin se on tarkastuslaitoksen tarkastuksessa (rakennetarkastus) todettu olevan rakenteeltaan säännösten mukainen.

Säiliölle, jonka tilavuus on 1 000 m ³ tai enemmän, on tehtävä rakennetarkastuksen lisäksi rakennusaikainen tarkastus asennus- ja hitsaustöiden alkuvaiheessa. Tarkastuksen tekee tarkastuslaitos.

Rakennetarkastuksesta on laadittava pöytäkirja, joka on annettava tarkastuksen tilanneelle valmistajalle tai maahantuojalle. Valmistajan tai maahantuojan on toimitettava pöytäkirja säiliön tilaajalle.

Tarkastuslaitos voi hyväksyä maahan tuodun varastosäiliön rakennetarkastukseksi tai sen osiksi asianmukaisesti ulkomailla suoritetut rakennetarkastukseen liittyvät toimenpiteet, jos näistä esitetään hyväksyttävissä oleva todistus.

Rakennetarkastusta ei tarvitse tehdä säiliölle, joiden vaatimustenmukaisuus on osoitettu painelaitteista annettujen säännösten mukaisesti. (22.6.2005/484)

Jos valmistettavat tai maahan tuotavat enintään 100 m ³ suuruiset palavan kaasun tai palavan nesteen varastosäiliöt ovat rakenteeltaan ja pinnoitukseltaan samanlaisia, rakennetarkastus voidaan suorittaa sarjatarkastuksena. Sarjatarkastuksessa tarkastuslaitos tarkastaa sarjan ensimmäisen säiliön ja sen jälkeen yhden säiliön kahdestakymmenestä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen säiliöiden valmistajan tulee nimetä valmistuksen valvoja, joka valvoo säiliöiden valmistusta ja huolehtii siitä, että säiliöt rakennetaan säännösten mukaisesti. Lisäksi valmistuksen valvoja huolehtii siitä, että valmistaja tai maahantuoja tekee sarjan muille kuin 1 momentin mukaisesti tarkastetuille säiliöille rakennetarkastuksen. Valvojan tulee olla säiliöiden valmistajan palveluksessa.

Määräysten mukaisiksi todettuihin säiliöihin kiinnitetään valmistuksen valvojan valvonnassa kilvet, joissa on säiliömerkintöjen lisäksi tarkastuslaitoksen merkintä.

Mitä tässä pykälässä säädetään, ei koske painelaitteista annettujen säännösten mukaisia säiliöitä. (22.6.2005/484)

Palavan kaasun ja palavan nesteen yli 100 m ³ suuruisen varastosäiliön valmistajan on nimettävä erityinen vastuuhenkilö, jonka tulee:

Edellä 1 momentissa tarkoitetulla vastuuhenkilöllä tulee olla tehtävien hoitamisessa tarvittava asiantuntemus ja kokemus sekä tarvittavat valtuudet.

Säiliön valmistajan tulee antaa säiliön tilaajalle kirjallinen todistus siitä, että säiliö on rakennettu ja tarkastettu säännösten mukaisesti. Todistuksen allekirjoittaa 1 momentissa tarkoitettu vastuuhenkilö. Vastuuhenkilön tulee lisäksi huolehtia siitä, että tilaajalle luovutetaan säiliön rakennepiirustukset, rakentamis- ja tarkastusasiakirjat, perustusta ja sen tarkastusta koskevat asiakirjat sekä säiliölle tilaajan kanssa yhteistyössä laadittu huolto- ja tarkastussuunnitelma.

Palavan nesteen ja palavan kaasun yli 100 m ³ suuruisen varastosäiliön korjaustöiden ja oleellisten rakenteellisten muutostöiden osalta on soveltuvin osin voimassa, mitä tässä pykälässä säädetään.

Aiemmin muualla saman tai toisen toiminnanharjoittajan käytössä olleiden, uuteen paikkaan siirrettyjen palavan nesteen säiliöiden osalta on soveltuvin osin voimassa, mitä tässä pykälässä säädetään. Toiminnanharjoittajan on varmistettava, että säiliön rakenne ja kunto ovat sellaiset, että palavan nesteen varastointi säiliössä voi tapahtua turvallisesti. (22.6.2005/484)

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä voidaan palavan kaasun ja palavan nesteen varastosäiliöistä antaa tarkempia säännöksiä, että:

Jos laajamittaista teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavassa tuotantolaitoksessa sattuneesta onnettomuudesta on seurauksena kuolema, vakava loukkaantuminen taikka muu kuin vähäinen omaisuus- tai ympäristövahinko, toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava siitä turvatekniikan keskukseen.

Toiminnanharjoittajan on toimitettava turvatekniikan keskukseen onnettomuutta koskeva selvitys, jossa:

Jos toiminnanharjoittajan tekemä myöhempi tutkimus paljastaa uusia seikkoja 2 momentissa tarkoitetussa selvityksessä ilmoitetuista asioista tai niistä tehdyistä johtopäätöksistä, toiminnanharjoittajan tulee saattaa selvitys ajan tasalle.

Turvatekniikan keskuksella on lisäksi oikeus saada tarvittavia lisätietoja onnettomuuden syiden selvittämiseksi ja vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi.

Vähäisessä teollisessa käsittelyssä tai varastoinnissa sattuneesta onnettomuudesta on vastaavasti ilmoitettava asianomaiselle valvontaviranomaiselle. Pelastusviranomaisen tulee edelleen ilmoittaa onnettomuudesta turvatekniikan keskukselle. Onnettomuutta koskevasta selvityksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä 2–4 momentissa säädetään. (22.6.2005/484)

Tämän luvun säännöksiä sovelletaan pakatun kiinteän ammoniumnitraatin varastointiin, jos varastointi kestää vähintään yhden vuorokauden ajan.

Ammoniumnitraatilla tarkoitetaan sellaisia liitteen I, osan 1 huomautuksissa 2 ja 3 tarkoitettuja kemikaaleja, joiden ammoniumnitraatista laskettu typpipitoisuus on yli 28 prosenttia.

Asetuksen 63 l §:ää sovelletaan ammoniumnitraattivesiliuoksiin, mukaan lukien emulsioräjähdysaineen raaka-aine ( matriisi ). Asetuksen 63 m §:ää sovelletaan matriisiin.

Ammoniumnitraatti tulee varastoida yksikerroksisessa rakennuksessa siten, että se on suojattu suoralta auringonsäteilyltä sekä sateelta ja muulta kosteudelta.

Samassa tilassa ammoniumnitraatin kanssa ei saa varastoida aineita, joiden syttymisestä voi aiheutua palon leviäminen rakennukseen taikka ammoniumnitraatin hajoaminen tai sulaminen.

Ammoniumnitraatti tulee varastoida niin, ettei se pääse kosketuksiin normaali- tai tulipalotilanteessa sellaisten aineiden kanssa, jotka voivat lisätä sen taipumusta räjähdysmäiseen hajoamiseen.

Rikkoutunut pakkaus ja siitä mahdollisesti vuotanut ammoniumnitraatti on välittömästi hävitettävä, jos on syytä epäillä, että ammoniumnitraattiin on päässyt sekoittumaan vieraita aineita.

Pakkaukset ja ammoniumnitraatti on hävitettävä ammoniumnitraatin valmistajan ohjeiden mukaisesti.

Sähkö-, lämmitys- ja siirtolaitteet sekä muut mahdolliset syttymisvaaraa aiheuttavat laitteet on valittava ja sijoitettava siten, että ne eivät voi aiheuttaa ammoniumnitraatin kuumenemista eikä niiden päälle pääse kerääntymään nitraattipölyä.

Varastoon saa asentaa vain varastoinnin kannalta tarpeellisia sähkölaitteita. Sähkölaitteiden kotelointiluokan on oltava vähintään IP 54.

Varaston sähkölaitteisto on kytkettävä jännitteettömäksi, kun varastossa ei tarvita sähköä.

Ajoneuvot, mukaan lukien sähkö- ja moottorikäyttöiset trukit, eivät saa viipyä varastorakennuksessa pitempään kuin mitä kuorman lastaamisen tai purkamisen kannalta on välttämätöntä.

Ammoniumnitraatin varastointiin käytettävän rakennuksen on täytettävä Suomen rakentamismääräyskokoelman osien E1 ja E2 vaatimukset.

Ammoniumnitraatti tulee varastoida vähintään paloluokan P2 vaatimukset täyttävässä rakennuksessa. Jos samassa rakennuksessa on muita kuin ammoniumnitraatin varastointiin käytettäviä tiloja, rakennuksen on täytettävä paloluokan P1 vaatimukset.

Ammoniumnitraatti voidaan varastoida 1 ja 2 momenteista poiketen myös muunlaisessa rakennuksessa, jos samalla huolehditaan paloturvallisuudesta sijoittamalla varasto riittävän etäälle muista varastoalueen rakennuksista, rakenteista ja muista palovaaraa aiheuttavista kohteista sekä huolehditaan tehokkaasti asiattomien pääsyn estämisestä varastolle.

Ammoniumnitraattia saa varastoida myös kontissa, jos se täyttää räjähteiden varastoinnissa käytettävän kontin vaatimukset.

Varastorakennuksen lattian on oltava betonia tai muuta palamatonta ja helposti puhtaana pidettävää materiaalia, eikä siinä saa olla sellaisia syvennyksiä, kanavia tai viemäreitä, jonne tulipalossa syntyvä ammoniumnitraattisula voisi kerääntyä.

Varastossa tulee olla mahdollisuus tulipalossa syntyvän lämmön ja savukaasujen poistamiseen.

Varastorakennus on suojattava salamaniskun vaikutuksilta, jos siinä varastoitavan ammoniumnitraatin määrä on yli 30 tonnia.

Ammoniumnitraattivarasto on sijoitettava siten, ettei ammoniumnitraatin mahdollisesta räjähdyksestä tai hajoamisesta esimerkiksi tulipalon yhteydessä aiheudu vaaraa ympäristölle. Sijoituksessa on myös otettava huomioon, ettei varaston läheisyydessä olevan rakennuksen tai muun kohteen tulipalo voi levitä varastoon tai kuumentaa varastoitavaa ammoniumnitraattia vaarallisesti.

Kontteja ei saa pinota päällekkäin.

Ammoniumnitraattivaraston etäisyys ulkopuolisista rakennuksista määräytyy varastossa olevan suurimman pinon tai säiliön sisältämän ammoniumnitraattimäärän perusteella. Etäisyys rakennuksista, joissa muutoin kuin tilapäisesti oleskelee tai työskentelee ihmisiä, sekä ulkokokoontumisalueista, tulee olla vähintään liitteen VIII taulukon 1 mukainen.

Ammoniumnitraattivaraston etäisyyden yleisestä liikenneväylästä tulee olla vähintään kaksi kolmasosaa 63 i §:n mukaisista etäisyyksistä.

Kuljetuspakkauksissa olevaa ammoniumnitraattia saa varastoida pinoissa. Pinon enimmäiskoko on 100 tonnia.

Pinot tulee sijoittaa riittävän etäälle toisistaan siten, ettei yhdessä pinossa alkanut räjähdys voi välittyä toiseen pinoon.

Pinojen tulee olla vähintään yhden metrin etäisyydellä seinistä ja katosta. Konttivarastoinnissa etäisyysvaatimusta ei tarvitse noudattaa.

Ammoniumnitraatin vesiliuosta sisältävän varaston etäisyyden 63 i ja 63 j §:ssä mainituista kohteista tulee olla vähintään puolet mainituissa pykälissä säädetyistä etäisyyksistä.

Räjäytystyömaalla olevassa kontissa saa varastoida matriisia enintään viisi tonnia. Kontin etäisyyden työmaan ulkopuolisista kohteista on oltava vähintään viisi metriä. Kontin ja kohteen välissä ei saa olla palavaa materiaalia.

Jos matriisin varastointimäärä on työmaalla yli viisi tonnia, tulee noudattaa 63 l §:ssä säädettyjä etäisyysvaatimuksia.

Maanalaisessa tilassa saa varastoida matriisia enintään kymmenen tonnia. Matriisi on varastoitava kontissa tai EI 60 paloluokituksen täyttävässä alumiinisessa kuljetussäiliössä.

Maanalainen tila on varustettava paloilmaisimilla.

EY-lannoitteen vaatimukset täyttävän ammoniumnitraatin varastointi voidaan toteuttaa 62 ja 63 §:n sekä 63 a–63 c, 63 e, 63 f, 63 o ja 63 p §:n mukaisesti, jos varastoitavan ammoniumnitraatin määrä on enintään 30 tonnia ja varastointiaika enintään kuusi kuukautta vuodessa.

Jos 1 momentissa säädetyt edellytykset eivät täyty, ammoniumnitraatti on varastoitava 62 ja 63 §:n sekä 63 a–63 k §:n mukaisesti.

Edellä 63 n §:n 1 momentin mukaisesti varastoitu ammoniumnitraatti tulee varastoida sellaisessa yksikerroksisessa vähintään paloluokan P3 vaatimukset täyttävässä varastorakennuksessa, jossa ei ole muita kuin ammoniumnitraatin varastointiin käytettäviä tiloja.

Varastorakennuksen ovet on varustettava luotettavalla lukituksella ja murtosuojauksesta huolehditaan riittävän tukevin rakentein.

Edellä 63 n §:n 1 momentin mukaisesti varastoidun ammoniumnitraatin varastoinnissa käytettävän rakennuksen tulee sijaita vähintään 10 metrin etäisyydellä muista rakennuksista ja rakenteista sekä palavan materiaalin varastoista, ellei niissä mahdollisesti alkaneen palon leviämistä varastorakennukseen ole estetty rakenteellisin keinoin, kuten palomuurilla. Palovaarallinen kasvillisuus tulee poistaa 10 metrin etäisyydellä rakennuksesta.

Varastorakennuksen etäisyyden asuinrakennuksesta, eläinsuojasta ja yleisestä kulkuväylästä tulee olla vähintään liitteen VIII taulukon 2 mukainen.

Kahden ammoniumnitraattivarastorakennuksen välisen etäisyyden tulee olla vähintään 25 metriä.

Turvatekniikan keskus voi yksittäistapauksissa myöntää laajamittaista teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavalle tuotantolaitokselle tarpeellisiksi katsomillaan ehdoilla poikkeuksia tämän asetuksen säännöksistä, jos niiden noudattaminen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tai huomattavaa hankaluutta ja jos tarkoitettu turvallisuus voidaan saavuttaa muulla tavoin. (22.6.2005/484)

Vähäistä teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavan tuotantolaitoksen osalta 1 momentissa tarkoitettu oikeus on pelastusviranomaisella paitsi kemikaaliturvallisuuslain 23 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa kohteissa, joissa mainittu oikeus on turvatekniikan keskuksella. (22.6.2005/484)

Poikkeusta ei kuitenkaan voida myöntää vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annetussa neuvoston direktiivissä 96/82/EY säädetyistä velvoitteista.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1999.

Tällä asetuksella kumotaan vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 3 päivänä elokuuta 1990 annettu asetus (682/1990) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista 30 päivänä maaliskuuta 1983 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (344/1983) , palavista nesteistä 15 päivänä huhtikuuta 1985 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (313/1985) sekä vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla 9 päivänä kesäkuuta 1998 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (415/1998) jäävät kuitenkin edelleen voimaan.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tässä asetuksessa tarkoitettua teollista käsittelyä tai varastointia koskevaa lupaa ei tarvitse hakea tai ilmoitusta tehdä toiminnanharjoittajan, jolla on toimintaa koskeva tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleissa säännöksissä tarkoitettu lupa vaarallisen kemikaalin tai nestekaasun teolliseen käsittelyyn tai varastointiin tai joka on tehnyt toiminnasta ilmoituksen tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleissa säännöksissä säädetyllä tavalla taikka joka tämän asetuksen tullessa voimaan oli muutoin oikeutettu harjoittamaan teollista käsittelyä tai varastointia tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla.

Jos tuotantolaitoksella ei ole 69 §:ssä tarkoitettua lupaa tai hyväksymistä, toiminnanharjoittajan on viimeistään 1 päivänä helmikuuta 2000 tehtävä ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloitetusta teollisesta käsittelystä tai varastoinnista ilmoitus turvatekniikan keskukselle, palopäällikölle tai kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle sen mukaan, miten luvan- tai ilmoituksenvaraisuus 3 luvun mukaan määräytyy.

Ilmoituksesta on käytävä ilmi:

Ilmoituksen vastaanottaja voi vaatia toiminnanharjoittajaa täydentämään ilmoitustaan kemikaalilaissa, räjähdysvaarallisista aineista annetussa laissa ja tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi tarvittavilla tiedoilla, jos tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvonta sitä edellyttää.

Turvatekniikan keskus voi tässä luvussa tarkoitettujen ilmoitusten käsittelyn yhteydessä antaa säännösten vaatimusten täyttämiseksi toimintaa koskevia määräyksiä tai ehtoja.

Vastaavasti palopäällikkö ja kunnan kemikaalivalvontaviranomainen voivat antaa vastaanottamiensa ilmoitusten käsittelyn yhteydessä säännösten vaatimusten täyttämiseksi toimintaa koskevia määräyksiä tai ehtoja.

Ilmoitusten tiedot tulee tallentaa turvatekniikan keskuksen ohjeiden mukaan kemikaaliasetuksessa tarkoitettuun luparekisteriin.

Edellä 69 tai 70 §:ssä tarkoitetun toiminnan muutoksia koskevista ilmoituksista ja lupien hakemisesta on voimassa, mitä 45–50 §:ssä säädetään.

Jos kemikaali luokitellaan vaaralliseksi tai kemikaalin luokitus muuttuu toiminnan aloittamisen jälkeen, kemikaalin teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavan toiminnanharjoittajan on vuoden kuluessa luokituspäätöksen voimaantulosta haettava lupa tai tehtävä ilmoitus sen mukaan kuin luvan- ja ilmoituksenvaraisuudesta sekä luvan hakemisesta ja ilmoituksen tekemisestä tässä asetuksessa säädetään, jollei toimintaan ole 17 tai 69 §:ssä tarkoitettua lupaa tai hyväksyntää, jollei siitä ole tehty 40 tai 70 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta tai jollei kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä muuta säädetä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun, laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavan toiminnanharjoittajan tulee myös esittää 21 §:ssä tarkoitetut toimintaperiaatteet vuoden kuluessa luokituspäätöksen voimaantulosta, jollei kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä muuta säädetä.

Edellä 14 §:ssä tarkoitetun toiminnanharjoittajan tulee laatia toimintaperiaateasiakirja viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2000, jollei kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä muuta säädetä.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa nimetty käsittelyn tai varastoinnin valvoja voi toimia 21 §:ssä tarkoitettuna käytönvalvojana. Edellä 21 §:ssä tarkoitettu pätevyys tulee kuitenkin osoittaa ennen kuin valvoja voidaan nimetä uuden tuotantolaitoksen käytönvalvojaksi.

Sen mukaan, mitä turvallisuusselvityksen tekemisestä 3 luvussa säädetään, turvallisuusselvitys on tehtävä ja toimitettava turvatekniikan keskukselle ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloitetusta teollisesta käsittelystä ja varastoinnista seuraavina määräaikoina:

Vastaavasti 29 §:ssä tarkoitettu tiedottaminen on tehtävä 1 momentin 1 ja 2 kohdissa mainittuihin määräaikoihin mennessä.

Toiminnanharjoittajan on tehtävä ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloitettua laajamittaista teollisesta käsittelyä ja varastointia koskeva sisäinen pelastussuunnitelma seuraavina määräaikoina:

Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tuotantolaitosten pelastussuunnitelma on toimitettava turvatekniikan keskukseen mainittuun määräaikaan mennessä. Vastaavasti 3 kohdassa tarkoitetun tuotantolaitoksen pelastussuunnitelma on toimitettava palopäällikölle.

Edellä 31 §:ssä tarkoitetulle varastoalueelle, jonka toiminta on aloitettu ennen tämän asetuksen voimaantuloa, mutta jolla ei ole tällä asetuksella kumotun asetuksen 47 tai 74 §:ssä tarkoitettua vahvistusta varastoalueeksi, tulee hakea varastoalueeksi vahvistamista viimeistään 1 päivänä helmikuuta 2001 siten, kuin 32 §:ssä säädetään.

Tämän asetuksen voimaan tullessa turvatekniikan keskuksen, palopäällikön tai kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen käsiteltävänä oleva, tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla vireille pantu asia käsitellään ja ratkaistaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Ratkaisun tekee kuitenkin se viranomainen, jolle asia tämän asetuksen perusteella kuuluu, mitä varten hakemus- tai ilmoitusasiakirjat tulee viipymättä toimittaa asianomaiselle viranomaiselle.