29/1999

Valtionavustuksena voidaan myöntää tukea energiatalouden kehittämiseen ympäristömyönteisemmäksi, uuden teknologian käyttöönoton edistämiseksi sekä energiahuollon varmuuden ja monipuolisuuden edistämiseksi.

Tukea voidaan myöntää valtion talousarvion ja siihen sisältyvän valtuutuksen puitteissa.

Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka:

Etusija annetaan uuden teknologian kaupallistamista edistäville hankkeille.

Investointihankkeella tarkoitetaan investointia käyttöomaisuuteen sekä siihen liittyvää valmistelua, seurantaa ja tiedotusta.

Selvityshankkeella tarkoitetaan energiakatselmuksia ja -analyysejä, muita investointeihin liittyviä selvityksiä sekä selvityksiä uuden menetelmän tai palvelun kehittämiseksi.

Tukea voidaan myöntää myös Suomen kannalta tärkeään ympäristömyönteisen energiatalouden kehitystä edistävään hankkeeseen, joka toteutetaan Suomen lähialueilla.

Tämän päätöksen nojalla ei tukea myönnetä valtionosuutta saaviin perustamishankkeisiin.

Energiatukea voidaan myöntää yrityksille, yhteisöille ja kunnille.

Jos hankkeen toteuttamiseen osallistuu useampi kuin yksi yritys, yhteisö tai kunta, tuki voidaan myöntää ja maksaa yritykselle, yhteisölle tai kunnalle, joka on sitoutunut vastaamaan tuen käytöstä koko hankkeeseen.

Myönnettävän tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista, hankekohtaisen harkinnan perusteella, voi olla enintään:

Sellaiselle 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulle yritykselle tai yhteisölle, joka toimii koordinaattorina tuettavassa hankkeessa, voidaan korvata kokonaan sille koordinaatiosta aiheutuneet kustannukset edellyttäen, että koko hankkeen osalta noudatetaan tukipäätöksessä mainittuja enimmäismääriä.

Energia-asioista vastaava ministeriö, jäljempänä ministeriö, antaa erikseen päätöksen muun kuin 1 momentissa tarkoitetun ohjelman tai hankkeen tukemisesta ja myönnettävän tuen enimmäismäärästä saatuaan valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunnon asiasta.

Edellä 3 momentissa tarkoitetun päätöksen osalta on noudatettava EY:n valtion tukien ilmoittamisesta annettuja säädöksiä.

Jos investointi- tai selvityshankkeeseen on myönnetty valtion tai Euroopan yhteisöjen komission varoista muita avustuksia tai lainoja taikka sellaisia luottolaitosten lainoja, joista valtio maksaa korkotukea tai muuta näihin verrattavaa tukea, ei näiden ja tämän päätöksen perusteella myönnetyn avustuksen tukivaikutus saa ylittää 4 §:ssä mainittuja määriä, ellei EY:n säädöksistä muuta johdu.

Tuen myöntämisestä päättää energia-asioista vastaava ministeriö.

Ministeriö voi siirtää oikeuden päättää tuen myöntämisestä työvoima- ja elinkeinokeskukselle.

Myönnettävän energiatuen osuus investointihankkeessa määräytyy tuen tarkoituksen kannalta tarpeelliseksi katsottujen käyttöomaisuuden hankintamenojen, kuten rakennus-, kone- tai laitemenojen, niiden muutosja korjaustöistä aiheutuvien menojen, välittömästi investointiin liittyvien maa-alueiden hankinnasta ja sähköjohtojen rakentamisesta aiheutuvien menojen sekä investointiin liittyvien valmistelu- ja seurantakustannusten perusteella. Tukea voidaan myöntää myös vuokratulle käyttöomaisuudelle.

Selvityshankkeessa myönnettävän energiatuen osuus määräytyy tuen tarkoituksen kannalta tarpeelliseksi katsottujen menojen perusteella, kuten hankkeesta aiheutuvien vieraiden töiden ja palvelujen käytöstä aiheutuvien menojen ja hankkeen toteuttamisesta aiheutuvien muiden välttämättömien menojen perusteella.

Ministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä hyväksyttävistä kustannuksista.

Tämän päätöksen nojalla myönnetty tuki on maksettava takaisin kokonaan tai osaksi tai peruutettava vielä maksamatta olevalta osalta, jos:

Milloin tuen ehtoja on muilta osin laiminlyöty, tuki tai osa siitä voidaan määrätä palautettavaksi ja vielä maksamatta olevalta osalta peruutetuksi tai maksatus keskeytettäväksi.

Palautettavalle tukierälle on maksettava sen maksupäivästä lukien vuotuista korkoa korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.

Eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain (1593/1994) perusteella laittomasti myönnetty tuki voidaan komission päätöksen mukaisesti periä kokonaan tai osittain takaisin tuen saajalta.

Päätöksen tuen takaisinperinnästä tekee tuen myöntäjä.

Milloin tuen viimeisen erän maksamista seuraavien viiden vuoden aikana investointituen kohteena olleen omaisuuden käyttö lopetetaan tai sitä olennaisesti vähennetään, tuen myöntämisen perusteena ollutta omaisuuden käyttötarkoitusta olennaisesti muutetaan tai omaisuus luovutetaan tai siirtyy muutoin toisen omistukseen tai hallintaan taikka vakuutetulle omaisuudelle tapahtuu vahinko, on tukea vastaava suhteellinen osa omaisuuden arvosta taikka vakuutus- tai muusta korvauksesta palautettava valtiolle kuuden kuukauden kuluessa edellä tarkoitetusta olosuhteiden muuttumisesta tai vahinkotapahtumasta, jollei tuenmyöntäjä erityisistä syistä toisin määrää.

Tuen saajan on ilmoitettava tuen myöntäjälle 1 momentissa tarkoitetusta olosuhteiden muutoksesta tai tuen kohteena olleelle omaisuudelle sattuneesta vahingosta välittömästi tapahtuman jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua.

Milloin tuen saaja ei ole maksanut 8 §:ssä tarkoitettua palautusta tai korkoa valtiolle määrättyyn eräpäivään mennessä tai 9 §:n mukaisesti tehnyt siinä tarkoitettua ilmoitusta, tuen saajan on maksettava valtiolle vuotuista viivästyskorkoa palautettavalle määrälle korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan eräpäivästä taikka olosuhteiden muuttumisesta tai vahinkotapahtumasta lukien.

Ministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä ja ohjeita tuen hakemisesta, tuen yksityiskohtaisesta kohdentamisesta, tuen myöntämisen yksityiskohtaisista perusteista, maksatuksesta ja takaisinperinnästä sekä muusta tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

Jollei tästä päätöksestä muuta johdu, tässä päätöksessä tarkoitettujen tukien myöntämisessä, käyttämisessä, maksamisessa ja käytön valvonnassa on soveltuvin osin noudatettava valtioneuvoston päätöstä valtionavustuksia koskeviksi yleismääräyksiksi (490/1965) .

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1999 ja se on voimassa 31 päivään joulukuuta 2003.

Ennen tämän päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä päätöksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tällä päätöksellä kumotaan energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista 25 päivänä tammikuuta 1996 annettu valtioneuvoston päätös (45/1996) ja sen nojalla energiatuen myöntämisen ehdoista 2 päivänä huhtikuuta 1996 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (241/1996) . Mainittua valtioneuvoston päätöstä sovelletaan kuitenkin sen nojalla tehtyihin tukipäätöksiin. Mainitun valtioneuvoston päätöksen nojalla työvoima- ja elinkeinokeskusten oikeudesta antaa energiatukea koskevia sitoumuksia 11 päivänä maaliskuuta 1998 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (177/1998) jää edelleen voimaan.