1272/1997

Poliisin ylijohtona poliisitointa johtava ministeriö, jäljempänä ministeriö, vahvistaa koulutusta koskevat tulostavoitteet ja toimintalinjat sekä päättää koulutukseen osoitettavista määrärahoista.

Poliisiammattikorkeakoulu ja Poliisikoulu ( poliisioppilaitokset ) huolehtivat valtakunnallisesta poliisikoulutuksesta ja tutkimus- ja kehitystyöstä sekä järjestävät poikkeusoloihin varautumiseen liittyvää koulutusta ja muuta turvallisuusalan koulutusta.

Poliisin valtakunnalliset yksiköt huolehtivat kukin omaan toimialaansa liittyvästä koulutuksesta.

Poliisin lääninjohto huolehtii alueellisesta ja kihlakuntien poliisilaitokset paikallisesta koulutuksesta.

Poliisioppilaitosten opetuskielenä on suomi. Koulutusta järjestetään tarvittaessa myös ruotsin kielellä ja erityistapauksissa muillakin kielillä.

Poliisiammattikorkeakoululla ja Poliisikoululla on yhteinen hallitus, joka vastaa poliisikoulutusta antavien oppilaitosten ohjaamisesta.

Ministeriö kutsuu hallitukseen kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja yhdeksän muuta jäsentä ja kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen.

Hallituksen jäsenissä tulee olla opetusalan, poliisialan ja poliisitoimintaan liittyvien muiden sidosryhmien edustajia. Enemmistö hallituksen jäsenistä on muita kuin poliisialan edustajia. Poliisioppilaitosten henkilöstöllä ja oppilaskunnilla on hallituksessa edustajat ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Varajäsenet ovat toisesta oppilaitoksesta kuin varsinaiset jäsenet. Hallituksen valinnassa otetaan huomioon maan molempien kieliryhmien edustus. Hallituksen puheenjohtajana toimii ministeriön edustaja.

Hallitus ratkaisee asiat esittelystä. Poliisikoulun johtaja esittelee Poliisikoulua koskevat asiat. Poliisiammattikorkeakoulun rehtori esittelee Poliisiammattikorkeakoulua koskevat asiat ja asiat, jotka koskevat poliisikoulutuksen yhteisiä kysymyksiä.

Hallituksen tehtävänä on:

Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin ja Poliisikoulun johtajan tehtävänä on käsitellä ja ratkaista johtamansa poliisioppilaitoksen yleistä hallintoa ja taloutta koskevat asiat. Rehtori ja johtaja vahvistavat oppilaitosten työjärjestykset.

Kelpoisuusvaatimuksena poliisioppilaitosten virkoihin on:

Erityisestä syystä koulutuspäällikön ja yliopettajan virkaan voidaan nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jos nimitettävä henkilö on erittäin hyvin perehtynyt viran tehtäväalaan. Vastaavasti lehtorin virkaan voidaan erityisestä syystä nimittää henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos nimitettävä henkilö on erittäin hyvin perehtynyt viran tehtäväalaan.

Poliisiammattikorkeakoulun yliopettajalta, ylikomisariolta ja lehtorilta, joiden opetustehtäviin pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus opetusalaa vastaavissa tehtävissä.

Poliisiammattikorkeakoulun koulutuspäälliköltä, yliopettajalta, ylikomisariolta ja lehtorilta vaaditaan myös, ennen kuin hänet pysyvästi nimitetään, vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot tai aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot, jollei opettajankoulutus sisälly tutkintoon.

Ministeriö nimittää Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin ja Poliisikoulun johtajan poliisioppilaitosten hallituksen annettua hakijoista lausuntonsa.

Poliisiammattikorkeakoulun rehtori ja Poliisikoulun johtaja nimittävät muut kuin edellä mainitut yksikkönsä virkamiehet sekä ottavat työsopimussuhteessa olevan henkilökunnan.

Poliisiammattikorkeakoulu järjestää ammattikorkeakouluopintoja ja ammatillisia erikoistumisopintoja poliisialalla sekä vastaa poliisin päällystö- ja muusta johtamiskoulutuksesta ja poliisialaan liittyvästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmana. Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettava tutkinto on poliisipäällystön tutkinto.

Poliisiammattikorkeakoulussa opiskeleva on opiskelija.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu perus- ja ammattiopintoja, ammattitaitoa edistävää harjoittelua ja opinnäytetyö.

Opintojen mitoituksen peruste on opintoviikko. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 120 opintoviikkoa. Opintoihin on muutoin soveltuvin osin noudatettava, mitä ammattikorkeakouluopinnoista annetun asetuksen (256/1995) 2 luvussa säädetään.

Poliisiammattikorkeakouluun voidaan ottaa ammattikorkeakoulututkintoa suorittamaan henkilö, joka on suorittanut poliisin perustutkinnon tai poliisialipäällystön tutkinnon sekä toiminut poliisimiehenä vähintään kolme vuotta ja jolla Poliisiammattikorkeakoulu arvioi olevan riittävät tiedot ja taidot ammattikorkeakouluopintoja varten sekä valmiudet suoriutua poliisin päällystötehtävistä. (21.9.2000/804)

Opiskelijaksi voidaan ottaa myös poliisin alipäällystö- tai päällystövirassa oleva korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jolla Poliisiammattikorkeakoulu arvioi olevan riittävät tiedot ja taidot ammattikorkeakouluopintoja varten sekä valmiudet suoriutua poliisin päällystötehtävistä. (21.9.2000/804)

Ammattikorkeakoulututkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä henkilö, joka täyttää edellä mainitut edellytykset ja joka on hyväksytty valintamenettelyssä.

Poliisikoulu vastaa poliisin perustutkinnon opiskelijavalinnoista, antaa poliisin perustutkinto- ja alipäällystökoulutusta sekä toimialaansa liittyvää ammatillista erikoistumiskoulutusta.

Poliisikoulussa suoritettavia tutkintoja ovat poliisin perustutkinto ja poliisialipäällystön tutkinto.

Perustutkintoa suorittava on perusopinnot 1:n ajan poliisikokelas. Muu poliisikoulussa opiskeleva on opiskelija.

Opintojen mitoituksen peruste on opintoviikko.

Poliisin perustutkinto on kolmiosainen ja sen laajuus on 82 opintoviikkoa. Opintoihin kuuluu perusopinnot 1, työharjoittelu ja perusopinnot 2 sekä päättötyö.

Poliisialipäällystön tutkinnon laajuus on vähintään 20 opintoviikkoa.

Poliisin perustutkintoa suorittamaan voi hakea henkilö, joka on:

Edellä 1 momentin 4 ja 5 kohdassa mainitut vaatimukset eivät koske naisia eivätkä niitä, joilla on Ahvenanmaan kotiseutuoikeus. Valintapäätöksen tekijä voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksia 1 momentin 2 ja 5 kohdassa säädetyistä vaatimuksista.

Poliisin perustutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä henkilö, joka täyttää edellä mainitut edellytykset ja joka on suorittanut hyväksytysti valintakokeen.

Poliisioppilaitosten hallitus antaa tarvittaessa koulutukseen hakemista ja valintaa koskevia tarkempia ohjeita.

Opiskelijat koulutukseen valitsevat ammattikorkeakoulun rehtori ja Poliisikoulun johtaja.

Peruskoulutukseen valintaa koskevat tiedoksiannot voidaan antaa julkistamalla tulokset oppilaitoksen ilmoitustaululla ennalta ilmoitettuna ajankohtana.

Tuloksia julistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tietoon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi pyytää oikaisua. Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa opiskelijaksi valitun vahingoksi. Opiskelijavalintaa koskevasta oikaisumenettelystä ja muutoksenhausta säädetään poliisin hallinnosta annetun lain (110/1992) 12 b §:ssä .

Jos poliisikokelas tai opiskelija on rikkonut poliisioppilaitoksen järjestyssääntöä, voi oppilaitoksen johtaja antaa hänelle huomautuksen.

Oppilaitoksen johtaja voi antaa poliisikokelaalle tai opiskelijalle kirjallisen varoituksen tai erottaa hänet koulutuksesta, jos hän:

Oppilaan erottamista koskeva päätös voidaan panna heti täytäntöön.

Poliisioppilaitoksen johtaja voi keskeyttää poliisikokelaan tai opiskelijan opiskelun, jos opiskelun keskeyttämiseen on erityisen painava syy. Päätös voidaan panna heti täytäntöön.

Opiskelijalle suoritetaan opiskeluajalta kiinteä palkkaus, jollei ministeriö erityisestä syystä toisin määrää. Poliisikokelas saa opiskeluajalta ministeriön vahvistaman päivärahan.

Poliisikokelaalle ja opiskelijalle järjestetään opiskeluaikana asunto ja ruoka. Poliisikoulu vastaa poliisin perustutkintokoulutuksessa olevan maksuttomasta terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta siltä osin, kuin hoidon tarve on ilmennyt opiskeluaikana eikä terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa korvata muulla perusteella.

Ministeriö antaa tarkemmat ohjeet 2 momentissa tarkoitetuista eduista muun koulutuksen osalta, sekä poliisihallinnon ulkopuolista tai maksulliseen koulutukseen osallistuvan opiskelijan osalta.

Poliisioppilaitoksen johtaja voi määrätä poliisikokelaita ja opiskelijoita suorittamaan koulutuksiin liittyvinä harjoituksina poliisille kuuluvia tehtäviä poliisin muun yksikön apuna.

Ministeriö voi määrätä poliisikokelaita ja opiskelijoita suorittamaan myös muita kuin koulutukseen liittyviä poliisille kuuluvia tehtäviä.

Poliisikoulutukseen voidaan poliisioppilaitoksen suostumuksella ottaa opiskelemaan muitakin kuin poliisin henkilöstöön kuuluvia.

Poliisioppilaitosten opettajakunnasta ja oppilaskunnasta määrätään poliisioppilaitoksen työjärjestyksessä. Oppilaitoksen sisäisestä järjestyksestä määrätään järjestyssäännössä.

Poliisipäällystön tutkinnon lisäksi suoritettava ylempi korkeakoulututkinto on sisäasiainministeriön sekä Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston välillä tehdyissä yhteistyösopimuksissa tarkoitettu hallintotieteen tai valtiotieteiden maisterin tutkinto.

Poliisikokelas tai opiskelija saa vaatia poliisioppilaitoksen hallitukselta oikaisua päätökseen, jolla hänelle on annettu kirjallinen varoitus tai jolla hänen opiskelunsa keskeyttämisestä on päätetty taikka jolla hänet on erotettu koulutuksesta.

Oikaisuvaatimuksen ja muutoksenhaun osalta noudatetaan muutoin, mitä poliisin hallinnosta annetun lain 12 b §:ssä säädetään.

Ministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat säännökset tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.

Tällä asetuksella kumotaan poliisikolutuksesta 15 päivänä toukokuuta 1992 annettu asetus (430/1992) .

Toimenpiteisiin tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi voidaan ryhtyä jo ennen sen voimaantuloa. Poliisiammattikorkeakoulun toiminnan järjestämiseen liittyvä päätösvalta on ministeriöllä ennen asetuksen voimaantuloa.