Asetus poliisikoulutuksesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Sisäasiainministerin esittelystä säädetään 14 päivänä helmikuuta 1992 poliisin hallinnosta annetun lain (110/92) 16 §:n nojalla:
Yleistä
1 §
Sisäasiainministeriö johtaa poliisin koulutusta ja poliisin toimialaan liittyvää tutkimusta.
Poliisiopisto ja poliisikoulu ( poliisioppilaitokset ) huolehtivat valtakunnallisesta poliisin koulutuksesta ja tutkimustoiminnasta.
Poliisin valtakunnalliset yksiköt huolehtivat kukin omaan toimialaansa liittyvästä koulutuksesta.
Lääninhallitukset huolehtivat alueellisesta ja poliisipiirit paikallisesta koulutuksesta.
2 §
Poliisin ylijohtona sisäasiainministeriö:
vahvistaa poliisin henkilöstön koulutuksen ja tutkimustoiminnan toiminta-ajatukset, päämäärät, toimintaperiaatteet ja toimintalinjat;
suunnittelee ja kehittää poliisin henkilöstön koulutusta sekä seuraa koulutuksen vaikuttavuutta;
vahvistaa poliisihallinnon vuotuisen koulutusohjelman ja tutkimusohjelman;
vahvistaa yleiset pääsyvaatimukset poliisin koulutukseen sekä koulutuksen pituudet, opetussuunnitelmat, tutkintovaatimukset ja oppilasarviointiperusteet;
vahvistaa työnjaon poliisioppilaitosten ja koulutusta antavien muiden yksiköiden kesken; sekä
valvoo koulutuksen ja tutkimustoiminnan toteuttamista.
3 §
Poliisioppilaitosten tehtävänä on:
antaa poliisialan ammatillista peruskoulutusta opistoasteella ja ammatillisella korkea-asteella;
järjestää ammatillista lisäkoulutusta;
suorittaa ja kehittää poliisin toimintaan liittyvää tutkimusta; sekä
järjestää poikkeusoloihin varautumiseen liittyvää koulutusta.
Johtokunta
4 §
Poliisioppilaitoksella on johtokunta. Sisäasiainministeriö kutsuu johtokuntaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja seitsemän muuta jäsentä sekä heille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Heistä osan tulee olla aikuiskoulutukseen ja osan poliisitoimeen perehtyneitä. Johtokunnassa tulee olla maan molempien kieliryhmien edustus. Johtokunta voi ottaa sihteerin ja kuulla asiantuntijoita.
Päätoimiset opettajat, muu henkilöstö sekä opiskelijat valitsevat kukin keskuudestaan enintään johtokunnan toimikaudeksi yhden edustajan sekä tälle varaedustajan johtokuntaan. Näillä edustajilla on johtokunnan kokouksissa puheoikeus, muttei äänioikeutta.
Poliisiylijohtajalla, sisäasiainministeriön poliisiosaston kehittämisyksikön päälliköllä ja koulutuspäälliköllä, poliisioppilaitoksen johtajalla ja apulaisjohtajalla on läsnäolo-oikeus ja puhevalta johtokunnan kokouksissa.
Opettajien, muun henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien ja varaedustajien valinnasta määrätään oppilaitoksen ohjesäännössä.
5 §
Johtokunnan tehtävänä on:
ohjata ja seurata poliisioppilaitoksen opetus- ja tutkimustoimintaa;
valita opiskelijat virkatutkintokoulutukseen;
käsitellä ohjesääntö ja tiliohjesääntö;
käsitellä ehdotukset tulossuunnitelmaksi ja talousarvioksi;
käsitellä oppilaitoksen järjestyssääntö; sekä
käsitellä muut oppilaitoksen sisäiseen toimintaan liittyvät laajat ja periaatteelliset asiat.
6 §
Johtokunnan kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.
Johtokunta on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään viisi jäsentä, joista yksi on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.
Johtokunnasta on muutoin voimassa, mitä komiteoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (218/88) ja sen nojalla määrätään.
Tutkinnot ja opiskelijavalinnat
7 §
Virkatutkintoja ovat poliisin perustutkinto sekä poliisialipäällystön ja poliisipäällystön virkatutkinnot. Perustutkinto on kaksiosainen. Siinä on perusjakso 1 ja perusjakso 2.
Perustutkintoa suorittava on perusjakso 1:n ajan poliisikokelas.
Opiskelija on poliisioppilaitoksessa opiskeleva poliisikokelasta lukuun ottamatta.
8 §
Poliisin perustutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä henkilö, joka on:
täyttänyt 18 vuotta;
suorittanut vähintään kouluasteen ammatillisen tutkinnon tai lukion oppimäärän taikka ylioppilastutkinnon;
elämäntavoiltaan, terveydentilaltaan ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan poliisimieheksi sopiva;
suorittanut asevelvollisuutensa;
saanut reservin upseeri- tai aliupseerikoulutuksen taikka soveltuvan sotilaspoliisikoulutuksen;
saanut B-luokan ajoneuvon ajo-oikeuden; sekä
suorittanut hyväksytysti valintakokeen.
Edellä 1 momentin 4 ja 5 kohdassa mainitut vaatimukset eivät koske naisia eivätkä niitä, joilla on Ahvenanmaan kotiseutuoikeus. Johtokunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksia 1 momentin 2, 5 ja 6 kohdassa säädetyistä vaatimuksista.
Erottaminen ja koulutuksen keskeyttäminen
9 §
Jos poliisikokelas tai opiskelija on rikkonut poliisioppilaitoksen järjestyssääntöä, voi oppilaitoksen johtaja antaa hänelle huomautuksen.
Oppilaitoksen johtaja voi antaa poliisikokelaalle tai opiskelijalle huomautuksen tai erottaa hänet koulutuksesta, jos hän koulutukseen pyrkiessään on jättänyt ilmaisematta itseään koskevan, poliisin ammattiin soveltuvuutta koskevan olennaisen seikan tai jos hän ei enää täytä 8 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädettyjä edellytyksiä taikka jos poliisikokelas tai opiskelija koulutuksen aikana osoittaa ilmeistä kykenemättömyyttä tai haluttomuutta opetukseen osallistumisessa.
Päätös voidaan panna heti täytäntöön.
10 §
Poliisioppilaitoksen johtaja voi keskeyttää poliisikokelaan tai opiskelijan hakemuksesta tämän opiskelun.
Oppilaitoksen johtaja voi keskeyttää poliisikokelaan tai opiskelijan opiskelun, jos tämä ei sairauden vuoksi voi menestyksellisesti jatkaa opiskeluaan tai jos opiskelun keskeyttämiseen on muu erityisen painava syy.
Muutoksenhaku
11 §
Poliisikokelas tai opiskelija saa vaatia sisäasiainministeriöltä oikaisua päätökseen, jolla hänet on erotettu koulutuksesta tai jolla hänen opiskelunsa on keskeytetty. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.
Päätökseen, johon saadaan hakea oikaisua, on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus.
Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä.
12 §
Johtokunnan virkatutkintokoulutukseen valintaa koskevaan päätökseen voi koulutukseen hakenut hakea muutosta valittamalla sisäasiainministeriöltä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.
Päätökseen, johon saadaan hakea muutosta valittamalla, on liitettävä valitusosoitus.
Erinäiset säännökset
13 §
Opiskelijalle suoritetaan opiskeluajalta kiinteä palkkaus, jollei sisäasiainministeriö erityisistä syistä toisin määrää. Poliisikokelas saa opiskeluajalta sisäasiainministeriön vahvistaman päivärahan.
Poliisikokelaalle ja opiskelijalle järjestetään opiskeluaikana asunto ja ruoka. Poliisikokelas ja virkatutkintokoulutuksessa oleva saavat opiskeluaikana maksuttoman terveyden- ja sairaanhoidon, mikäli hoidon tarve on ilmennyt opiskeluaikana.
Sisäasiainministeriö antaa määräykset 2 momentissa tarkoitetuista eduista muun koulutuksen osalta.
14 §
Poliisioppilaitoksen johtaja voi määrätä poliisikokelaita ja opiskelijoita suorittamaan koulutukseen liittyvinä harjoituksina poliisille kuuluvia tehtäviä poliisin muun yksikön apuna.
Sisäasiainministeriö voi määrätä poliisikokelaita ja opiskelijoita suorittamaan myös muita kuin koulutukseen liittyviä poliisille kuuluvia tehtäviä.
15 §
Poliisikoulutukseen voidaan poliisioppilaitoksen suostumuksella ottaa opiskelemaan muitakin kuin poliisin henkilöstöön kuuluvia.
16 §
Kelpoisuusvaatimuksista poliisioppilaitosten virkoihin, virkoihin nimittämisestä, virkamiesten ja työsopimussuhteessa olevan henkilöstön ottamisesta, virkavapauden myöntämisestä, eroamisiästä sekä virkatutkintojen tuottamasta kelpoisuudesta säädetään poliisin hallinnosta annetussa asetuksessa (359/92).
17 §
Poliisioppilaitoksen ohjesäännössä määrätään sen lisäksi, mitä poliisin hallinnosta annetun asetuksen 29 §:ssä säädetään, opettajakunnasta ja oppilaskunnasta sekä niiden tehtävistä.
Oppilaitoksen sisäisestä järjestyksestä määrätään järjestyssäännössä, jonka yksikkö vahvistaa.
18 §
Poliisioppilaitoksen opetuskielenä on suomi. Koulutustilaisuuksia järjestetään tarvittaessa myös ruotsin kielellä ja erityistapauksissa muullakin kielellä.
19 §
Sisäasiainministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset ja ohjeet tämän asetuksen soveltamisesta.
Voimaantulo
20 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1992.
Tällä asetuksella kumotaan 23 päivänä elokuuta 1985 annetun poliisiasetuksen (737/85) 27-35 § ja niiden edellä oleva väliotsikko sekä 71 §, sellaisina kuin niistä ovat 27 § muutettuna 17 päivänä tammikuuta 1986 ja 23 päivänä joulukuuta 1987 annetuilla asetuksilla (47/86 ja 1162/87), 28, 32, 34 ja 35 § 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa asetuksessa (1336/88) 29 § osittain muutettuna mainitulla 23 päivänä joulukuuta 1987 annetulla asetuksella, 33 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla asetuksella ja mainitulla 29 päivänä joulukuuta 1988 annetulla asetuksella sekä 71 § mainitussa 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa asetuksessa.
Toimenpiteisiin tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi voidaan ryhtyä jo ennen sen voimaantuloa.
Siirtymäsäännökset
21 §
Poliisiasetuksen (737/85) nojalla annettu ohjesääntö ja työjärjestys on voimassa, siltä osin kuin se ei ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, enintään 31 päivään joulukuuta 1992 saakka.
Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1992
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOSisäasiainministeri Mauri Pekkarinen