1557/1995

Verotusta varten on valtiovarainministeriön alainen verohallinto, johon kuuluvat verohallitus ja verovirastot. Verohallintoon voi kuulua myös muita yksiköitä sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään.

Verohallintoa johtaa Verohallitus. Verohallituksen alaisina on verovirastoja, joiden lukumääristä, nimistä ja virka-alueista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Verohallituksen alaisena verovirastona on suurten yritysten ja konsernien verotusta varten Konserniverokeskus, jonka virka-alueena on koko maa. (8.12.2006/1101)

Jäljempänä 13 ja 13 a–13 c §:ssä säädetyin edellytyksin verovirasto voi olla toimivaltainen viranomainen myös muualla kuin omalla virka-alueellaan. (8.12.2006/1101)

Verohallinnon tehtävänä on verotuksen toimittaminen, verojen ja maksujen kanto, perintä, verovalvonta sekä veronsaajien oikeuden valvonnan järjestäminen sen mukaan kuin erikseen säädetään.

Johtaessaan verohallinnon toimintaa verohallituksen tulee edistää oikeaa ja yhdenmukaista verotusta sekä kehittää verohallinnon palvelukykyä.

Verohallinnon tulee suorittaa ne selvitys-, kokeilu-, seuranta- ja suunnittelutehtävät sekä ne muut tehtävät, jotka valtiovarainministeriö sille antaa tai jotka sille erikseen säädetään taikka määrätään.

Verohallitusta johtaa pääjohtaja. Pääjohtaja päättää verohallituksen toimivaltaan kuuluvien oikeussääntöjen antamisesta ja vahvistaa työjärjestyksen. Hän ratkaisee myös muut verohallituksessa ratkaistavat asiat, joita ei ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty verohallituksen muun virkamiehen ratkaistaviksi. Valtioneuvoston asetuksella säädetään asioista, joita ei voida työjärjestyksessä määrätä muun virkamiehen ratkaistaviksi.

Verovirastoa johtaa veroviraston päällikkö. Verovirastolle kuuluvat asiat ratkaisee veroviraston päällikkö tai muu virkamies sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään. Veroviraston työjärjestyksen vahvistaa veroviraston päällikkö.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään verohallinnon henkilöstöstä, virkojen täyttämisestä sekä pääjohtajan sijaisen määräämisestä. Tarkempia säännöksiä verohallituksen ja veroviraston hallinnosta sekä pääjohtajan ja muiden esimiesasemassa olevien virkamiesten esimiesasemaan liittyvistä tehtävistä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Verohallituksen ja veroviraston työjärjestyksissä määrätään muista sijaisuuksista, sisäisestä johtamisesta sekä muista sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista.

Jokaisessa verovirastossa on verotuksen oikaisulautakunta. Verotuksen oikaisulautakunta on myös Lounais-Suomen veroviraston Ahvenanmaan verotoimistossa. Oikaisulautakunta voi toimia jaostoihin jakautuneena. Lautakunnan toimikausi on viisi kalenterivuotta.

Verotuksen oikaisulautakunnassa on neljällä jaollinen määrä jäseniä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Verohallitus määrää veroviraston esityksestä oikaisulautakunnan jäsenmäärän, jäsenet ja varajäsenet. Lisäksi verohallitus määrää veroviraston esityksestä yhden tai useamman henkilön toimimaan verotuksen oikaisulautakunnan puheenjohtajana. Verohallitus määrää, kuka puheenjohtajista toimii lautakunnan puheenjohtajana ja kuka puheenjohtajista kunkin sijaisena puheenjohtajan ollessa estynyt. (6.4.2001/318)

Oikaisulautakunnan jaostoon voidaan määrätä yksi tai useampi puheenjohtaja. Jaostoon kuuluu puheenjohtajan lisäksi neljä jäsentä. (6.4.2001/318)

Verotuksen oikaisulautakunnan jäsenistä tulee olla neljäsosan veroviraston, neljäsosan kuntien tai, jos veroviraston toimialueena on koko maa, Suomen Kuntaliiton sekä puolet eri veronmaksajia edustavien järjestöjen ehdottamia henkilöitä, jotka ovat antaneet suostumuksensa tehtävään.

Verotuksen oikaisulautakunnan puheenjohtajan tulee olla hyvin perehtynyt verotukseen. Lautakunnan jäsenen tulee olla perehtynyt verotukseen.

Ahvenanmaan verotoimiston verotuksen oikaisulautakunnan jäsenet määrätään Ahvenanmaalta. Ahvenanmaan oikaisulautakunnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä verotuksen oikaisulautakunnasta muualla säädetään.

Jaostosta, sen puheenjohtajasta ja jäsenistä on soveltuvin osin voimassa, mitä verotuksen oikaisulautakunnasta, sen puheenjohtajasta ja jäsenistä säädetään.

Verotuksen oikaisulautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja ja vähintään puolet lautakunnan muista jäsenistä. Lautakunta tai sen jaosto voi kuitenkin kokoonpanossa, johon kuuluvat puheenjohtaja ja yksi veronmaksajia edustava jäsen, ratkaista asian, jossa veron määrä voi oikaisuvaatimuksen johdosta muuttua enintään 2 000 euroa, jos puheenjohtaja ja jäsen ovat ratkaisusta yksimielisiä. (26.10.2001/908)

Verotuksen oikaisulautakunnan jaoston käsiteltävä asia on siirrettävä lautakunnan ratkaistavaksi, jos lautakunnan puheenjohtaja taikka asianomaisen jaoston puheenjohtaja tai muu jäsen sitä vaatii.

Verotuksen oikaisulautakunnassa asiat ratkaistaan ilman esittelyä. Lautakunnassa noudatettavaan menettelyyn sovelletaan muuten, mitä 4 b §:ssä, hallintomenettelylaissa (598/1982) ja verotusmenettelystä annetussa laissa (1558/1995) säädetään.

Jos verotuksen oikaisulautakunnan puheenjohtaja tai muu jäsen on ottanut osaa verotuspäätöksen tekemiseen, hän ei saa käsitellä asiaa lautakunnassa. Lautakunnan puheenjohtajan ja muun jäsenen esteellisyydestä on lisäksi voimassa, mitä hallintomenettelylaissa säädetään esteellisyydestä.

Verohallinnon asianomaisilla virkamiehillä ja verotuksen oikaisulautakunnan kutsumalla asiantuntijalla on oikeus olla läsnä lautakunnan kokouksessa ja siellä ottaa osaa keskusteluun. Veroasiamies, verovelvollinen tai sivulliset eivät saa olla läsnä kokouksessa, jollei hallintomenettelylain 18 ja 19 §:stä muuta johdu.

Asetuksella annetaan tarkemmat säännökset verotuksen oikaisulautakunnasta, sen jaostoista, lautakunnan ja jaostojen jäsenistä sekä menettelystä verotuksen oikaisulautakunnassa.

Valtion, kunnan, seurakunnan ja kansaneläkelaitoksen oikeutta verotuksessa ja verotusta koskevassa muutoksenhaussa valvoo veroviraston ja kunnan määräämä veroasiamies, josta säädetään tarkemmin asetuksella.

Verohallituksella on oikeus valtion puolesta hakea muutosta verohallinnon toimialaan kuuluvia veroja koskeviin, veroviranomaisten ja lainkäyttöviranomaisten päätöksiin.

Jos verohallitus haluaa käyttää 1 momentissa tarkoitettua oikeutta, sen on ilmoitettava siitä muutoksen hakemiseen oikeutetulle alemmalle viranomaiselle, joka silloin ei saa käyttää puhevaltaa samassa asiassa.

Verohallituksella ja verovirastolla on oikeus valtion puolesta asetuksessa tarkemmin säädettävien verojen ja maksujen osalta syytteeseen panoa varten ilmoittaa verorikosta koskeva asia syyttäjälle ja määräämänsä asiamiehen edustamana käyttää valtion puhevaltaa tällaista syytettä tai mainitusta rikoksesta johtuvaa vahingonkorvausta koskevassa asiassa. Sama oikeus on kunnan puolesta kunnanhallituksella kunnallisveroa ja kiinteistöveroa koskevissa asioissa.

Verohallituksella ja verovirastolla on lisäksi oikeus ilmoittaa havaitsemansa kirjanpitorikosta koskeva asia syyttäjälle syytteeseen pantavaksi ja määräämänsä asiamiehen edustamana käyttää valtion puhevaltaa asiassa.

Jos verohallitus haluaa käyttää 1 tai 2 momentissa tarkoitettua oikeutta, sen on ilmoitettava siitä verovirastolle, joka silloin ei saa käyttää puhevaltaa samassa asiassa.

Veroja ja vakuutusmaksuja koskevassa, muussa kuin verotuksesta tehtyä muutoksenhakua koskevassa oikeudenkäynnissä, on verohallituksella ja verovirastolla oikeus valvoa valtion oikeuden ohella myös asianomaisten kuntien, seurakuntien ja kansaneläkelaitoksen oikeutta, jos mainitut veronsaajat eivät tee sitä itse.

Verohallitus voi antaa rajoittavia määräyksiä verohallinnon virkamiehen oikeudesta kuulua valtiolle verovelvollisen yhteisönhallitukseen tai hallintoon tai toimia sen tilintarkastajana taikka harjoittaa liikettä tai ammattia taikka toimia virkansa ohella verovelvollisen asiamiehenä, avustajana tai asiantuntijana verotusta tai kirjanpitoa koskevassa taikka tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa.

Jos verohallinnon virkamies on veronkantolain 27 a §:ssä tarkoitetussa erikoisperintäasiassa määrätty osallistumaan pesänhoitotai muuhun tehtävään konkurssissa, tästä sekä siihen liittyvästä toimeksiannosta samoin kuin muusta erikoisperintätehtävästä saatu palkkio on suoritettava valtiolle, kuitenkin vain siltä osin kuin se on maksettu tehtävästä, jonka virkamies on hoitanut ollessaan verohallinnon palveluksessa.

Verotuskustannusten suorittamisesta huolehtii valtio. Verotuskustannuksia ovat valtion varsinaisen talousarvion mukaiset ja edellisen vuoden tilinpäätöksen perustella tarkistetut verohallinnon toimintamenot. Kustannusten määrää laskettaessa otetaan huomioon myös edellä mainittuihin verohallinnon menoihin liittyvät arvonlisäveromenot. (20.5.2005/332)

Edellä 1 momentissa tarkoitetuista vuotuisista kustannuksista valtio perii kunnilta yhteensä 30,8 prosenttia, evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnilta yhteensä 4,7 prosenttia ja kansaneläkelaitokselta 8,4 prosenttia.

Yksittäinen kunta vastaa kuntien vuotuisista verotuskustannuksista määrän, joka saadaan kertomalla

sekä kerrotaan näin saatujen lukujen summalla 2 momentissa säädetyllä tavalla määritetty kuntien yhdessä suoritettava osuus verotuskustannuksista.

(13.12.2001/1264)

Yksittäinen seurakunta vastaa evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien vuotuisista kustannuksista määrän, joka saadaan, kun kerrotaan

sekä kerrotaan näin saatujen lukujen summalla 2 momentissa säädetyllä tavalla määritetty seurakuntien yhdessä suoritettava osuus verotuskustannuksista.

(13.12.2001/1264)

5 momentti on kumottu L:lla 13.12.2001/1264 .

Edellä 11 §:ssä tarkoitettujen kustannusosuuksien valtiolle perimisestä säädetään asetuksella.

Jos muut veronsaajat kuin valtio eivät tyydy osuuteensa kustannuksista, niiden on tehtävä kustannusten valtiolle perimistä koskevasta päätöksestä oikaisuvaatimus verohallitukselle. Verohallituksen oikaisuvaatimukseen antamasta päätöksestä saadaan valittaa siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. (27.6.1997/637)

Poiketen siitä, mitä muualla laissa säädetään verotuksessa toimivaltaisesta verovirastosta ja verotuksen oikaisulautakunnasta, Verohallitus voi antaa määräyksiä tehtävien siirrosta toiselle verovirastolle tai oikaisulautakunnalle, jos verotus edellyttää erityistä asiantuntemusta tai jos siirto on tarpeen verohallinnon töiden ja tehtävien tasaisen jakautumisen edistämiseksi.

Verohallituksen määräykset tehtävien siirrosta voivat koskea:

Jos yksittäisen verovelvollisen verotus edellyttää erityistä asiantuntemusta tai jos verotuksen puolueettomuus saattaisi vaarantua siinä verovirastossa, joka muutoin olisi toimivaltainen, Verohallitus voi määräämiltään osin päätöksellään määrätä toisen veroviraston toimivaltaiseksi viranomaiseksi tai itse ottaa asian ratkaistavakseen. Tämän momentin nojalla annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Jos Konserniverokeskus on verotuksessa toimivaltainen viranomainen, toimivaltaisena hallinto-oikeutena on Helsingin hallintooikeus. Oikaisuvaatimusmenettelyyn ja muutoksenhakuun sovelletaan, mitä muualla laissa säädetään.

Riippumatta siitä, mitä muualla laissa säädetään, verovelvollisen katsotaan jättäneen verotusta ja verotuksen muuttamista koskevat asiakirjat määräajassa oikealle viranomaiselle myös silloin, kun verovelvollinen on jättänyt asiakirjat ennen määräajan päättymistä siihen verovirastoon, joka ilman verotusta koskevan toimivallan siirtoa olisi verotuksessa toimivaltainen.

Verohallinnon on huolehdittava siitä, että verovelvollinen tai muu verotusasian asianosainen saa asiassaan riittävät palvelut myös siitä verovirastosta, joka ilman verotusta koskevan toimivallan siirtoa olisi verotuksessa toimivaltainen.

Edellä 13 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu Verohallituksen määräys on julkaistava Suomen säädöskokoelmassa. Toimivallan siirrosta on lisäksi aina ilmoitettava verovelvolliselle.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

Tämän lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen lain voimaantuloa.

Tällä lailla kumotaan 1 päivänä helmikuuta 1991 annettu verohallintolaki (188/91) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

4 momentti on kumottu L:lla 30.12.1999/1346 .

Jos muualla säädetään valtion- tai kunnanasiamiehestä, verotusasiamiehestä tai tarkastusasiamiehestä, sillä tarkoitetaan tämän lain voimaan tultua veroasiamiestä, ja jos muualla säädetään verotoimistosta tai verojohtajasta, sillä tarkoitetaan tämän lain voimaan tultua sitä lääninverovirastoa, jonka yksikkö asianomainen verotoimisto on tai jonka virkamies asianomainen verojohtaja on.

Sen estämättä, mitä verotuksen oikaisulautakunnan kokoonpanosta ja järjestäytymisestä säädetään tässä laissa tai muualla, jatkaa verotuslaissa (482/58) tarkoitettu verotuksen oikaisulautakunta tämän lain voimaan tultua tehtävässään toimikautensa loppuun.

Sen estämättä, mitä säädetään verotuksen oikaisulautakunnan toimikaudesta, vuoden 1997 lopussa toimiva verotuksen oikaisulautakunta jatkaa tehtävässään 31 päivään heinäkuuta 1998. (5.12.1997/1105)