Kauppakamariasetus
Ei voimassa- Asiasanat
- Kauppakamari
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Hallinnonala
- Työ- ja elinkeinoministeriö
- Antopäivä
- Voimaantulo
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/1988/337/ajantasa/2100-01-01/fin
Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään:
Tämä asetus on kumottu A:lla 1.11.2002/878 , joka on voimassa 1.1.2003 alkaen.
1 lukuYleisiä säännöksiä
1 §
Kauppakamarin tehtävänä on toiminta-alueensa elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen ja yhteisten etujen valvominen.
Kauppakamarin toiminta-alueena on Keskuskauppakamarin sille vahvistama alue.
Kauppakamarissa voi olla osastoja, joiden toiminta-alueesta ja muusta toiminnasta määrätään kauppakamarin säännöissä.
2 §
Kauppakamarien yhteiselin on Keskuskauppakamari, jonka tehtävänä on elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen ja yhteisten etujen valvominen.
Keskuskauppakamarin toiminta-alueena on koko maa.
3 §
Luvan kauppakamarin perustamiseen antaa Keskuskauppakamaria kuultuaan valtioneuvosto, jonka on samalla määrättävä mistä hetkestä kauppakamari on katsottava perustetuksi.
Kauppakamarin perustamiseen vaaditaan, että kauppakamarilla on riittävät taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset tarkoituksenmukaista toimintaa varten.
Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvistaa Keskuskauppakamaria kuultuaan kauppakamarien säännöt ja niiden muutokset.
2 lukuKauppakamarit
4 §
Tehtävänsä toteuttamiseksi kauppakamari:
pyrkii vaikuttamaan viranomaisiin ja lainsäädäntöön elinkeinoelämän etuja valvoen ja kehittämään markkinataloutta;
edistää elinkeinoelämän ja viranomaisten välistä yhteistoimintaa;
edistää elinkeinoelämän kehitystä antamalla neuvontaa ja tiedottamalla elinkeinoelämää koskevista asioista sekä järjestämällä koulutusta;
edistää yritysten välistä yhteistoimintaa ja ylläpitää tiedostoja;
edistää ulkomaankauppaa sekä myöntää ja vahvistaa ulkomaankaupan asiakirjoja;
hyväksyy elinkeinoelämän tarpeita varten tilintarkastajia, tavarantarkastajia ja muita asiantuntijoita sekä valvoo heidän toimintaansa; sekä
antaa lausuntoja elinkeinoelämää koskevissa asioissa.
5 §
Kauppakamarin jäsenenä voi olla:
elinkeinotoimintaa harjoittava yhteisö;
yksityinen elinkeinonharjoittaja;
elinkeinotoimintaa edistävä yhdistys; sekä
kunta.
Kauppakamarin jäseneksi hyväksymisestä päättää kauppakamarin hallitus.
6 §
Kauppakamari voi hyväksyä yksityishenkilöitä henkilöjäsenikseen.
Henkilöjäsenellä on oikeus osallistua kauppakamarin kokoukseen ja käyttää siellä puhevaltaa.
Mitä 7 §:ssä ja 9 §:n 5 momentissa on säädetty, sovelletaan myös henkilöjäseniin.
7 §
Kauppakamarin jäsen voi erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti kauppakamarin hallitukselle. Eroavan jäsenen on suoritettava jäsenmaksunsa eroamisvuodelta.
Jäsen, joka on kauppakamarin säännöissä määrättävänä aikana jättänyt jäsenmaksunsa suorittamatta, katsotaan eronneeksi kauppakamarista.
Kauppakamarin hallitus voi erottaa jäsenen, jos tämän todetaan menettelyllään vaikeuttaneen kauppakamarin tai Keskuskauppakamarin toimintaa.
8 §
Kauppakamarin jäsenet käyttävät kauppakamarin kokouksissa päätösvaltaansa kauppakamarin asioissa.
Kauppakamarin varsinaisia kokouksia ovat kevätkokous ja syyskokous jotka voidaan korvata yhdellä varsinaisella kokouksella sen mukaan kuin kauppakamarin säännöissä määrätään. Kauppakamarin ylimääräinen kokous pidetään, milloin valtuuskunta tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi.
Kauppakamarin kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni, ja asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei kauppakamarin säännöissä ole joidenkin asioiden kohdalla toisin määrätty. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.
9 §
Kauppakamarin kevätkokouksessa on:
päätettävä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.
Kauppakamarin syyskokouksessa on:
päätettävä jäsenmaksujen perusteet;
vahvistettava talousarvio ja toimintasuunnitelma;
valittava kauppakamarin puheenjohtaja, varapuheenjohtajat sekä hallituksen jäsenet ja heille mahdolliset varajäsenet;
valittava kauppakamarin valtuuskunnan jäsenet;
valittava kauppakamarin edustajat Keskuskauppakamarin valtuuskuntaan seuraavaksi kalenterivuodeksi; sekä
valittava vähintään kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa, joiden on oltava Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia.
Kauppakamarin varsinaisessa kokouksessa on lisäksi:
päätettävä kauppakamarin sääntöjen hyväksymisestä ja muuttamisesta; sekä
päätettävä muista asioista, jotka tämän asetuksen tai kauppakamarin sääntöjen mukaan kuuluvat varsinaiselle kokoukselle, sekä käsiteltävä muut kokouskutsussa mainitut asiat, jotka valtuuskunta tai hallitus on siirtänyt varsinaiselle kokoukselle.
Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat.
Kauppakamarin jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia kauppakamarin varsinaisen kokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
10 §
Kauppakamarin säännöissä voidaan määrätä, että kauppakamarilla on valtuuskunta, johon valitaan kauppakamarin kokouksessa kauppakamarin säännöissä määrätty määrä jäseniä. Valtuuskunnan puheenjohtajana ja varapuheenjohtajina ovat kauppakamarin puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Mikäli kauppakamariin on perustettu valtuuskunta, sen tehtävänä on:
valita kauppakamarin hallituksen jäsenet ja heille mahdolliset varajäsenet;
valmistella kauppakamarin toimintasuunnitelma ja talousarvio;
päättää muista kauppakamarin säännöissä sille määrätyistä tehtävistä;
päättää asioista, jotka kauppakamarin hallitus on sille esittänyt; sekä
antaa hallitukselle ohjeita laajakantoisissa ja periaatteellisesti tärkeissä asioissa.
11 §
Kauppakamarin toimintaa johtaa hallitus, jonka on huolehdittava kauppakamarin hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Kauppakamari voi asettaa valiokuntia, joiden valinnasta ja toiminnasta annetaan tarkemmat määräykset kauppakamarin säännöissä.
12 §
Kauppakamarissa on toimitusjohtaja, jonka tulee huolehtia kauppakamarille kuuluvien tehtävien hoitamisesta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
3 lukuKeskuskauppakamari
13 §
Tehtävänsä toteuttamiseksi Keskuskauppakamari:
pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnan kehitykseen elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseksi ja markkinatalouden kehittämiseksi;
pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöön ja viranomaisten toimintaan elinkeinoelämän etuja valvoen;
koordinoi ja tukee kauppakamarien toimintaa;
edistää ulkomaankauppaa ja hoitaa yhteyksiä muiden maiden kauppakamareihin;
hyväksyy tilintarkastajia ja muita asiantuntijoita ja vahvistaa näitä varten ohjesäännöt sekä valvoo heidän toimintaansa; sekä
myöntää maan elinkeinoelämän tunnustuksena ansiomerkkejä yrityksissä toimiville henkilöille.
Keskuskauppakamarin erityiskysymyksiä käsittelemään asettamista lautakunnista säädetään 19 §:ssä.
14 §
Päätösvaltaa Keskuskauppakamarin asioissa käyttää Keskuskauppakamarin valtuuskunta. Jokainen kauppakamari valitsee syyskokouksessaan 200:aa ensimmäistä 5 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettua kauppakamarin jäsentä kohden neljä edustajaa sekä lisäksi jokaista alkavaa 200 edellä tarkoitettua jäsentä kohden yhden edustajan. Edellä mainituista kauppakamarin edustajista saa korkeintaan yksi edustaa muita kuin 5 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettuja kauppakamarin jäseniä.
Valtuuskuntaan kuuluvat lisäksi kauppakamarien toimitusjohtajat, joilla on valtuuskunnan kokouksessa puheoikeus.
15 §
Keskuskauppakamarin valtuuskunnan varsinaisia kokouksia ovat kevätkokous ja syyskokous. Keskuskauppakamarin valtuuskunnan ylimääräinen kokous pidetään, milloin Keskuskauppakamarin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi.
Keskuskauppakamarin valtuuskunta valitsee kalenterivuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja eroaa toimikauden kestäessä, valitsee Keskuskauppakamarin valtuuskunta uuden puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien tulee edustaa 5 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettuja kauppakamarin jäseniä. (10.11.1995/1270)
16 §
Keskuskauppakamarin valtuuskunnan kevätkokouksessa on:
päätettävä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.
Keskuskauppakamarin valtuuskunnan syyskokouksessa on:
valittava puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat;
valittava hallituksen jäsenet seuraavaksi kalenterivuodeksi;
valittava vähintään kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa, joiden on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia.
vahvistettava talousarvio ja toimintasuunnitelma;
vahvistettava kauppakamarien ja Keskuskauppakamarin keskinäiset maksuosuudet;
vahvistettava 19 §:ssä tarkoitettujen lautakuntien säännöt ja valittava niiden jäsenet;
päätettävä vakinaisten valiokuntien asettamisesta, valittava niiden jäsenet sekä vahvistettava niiden säännöt; sekä
nimitettävä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja.
Keskuskauppakamarin valtuuskunnan varsinaisessa kokouksessa on lisäksi:
vahvistettava Keskuskauppakamarin ohjesääntö; sekä
käsiteltävä muut asiat, jotka tämän asetuksen tai Keskuskauppakamarin ohjesäännön mukaan kuuluvat Keskuskauppakamarin valtuuskunnan kokoukselle sekä käsiteltävä muut kokouskutsussa mainitut tai hallituksen sille esittämät asiat.
Keskuskauppakamarin valtuuskunnassa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.
Päätettäessä kauppakamarien maksuosuuden muuttamisesta on päätöstä kannatettava vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
Keskuskauppakamarin ohjesäännössä määrätään, milloin Keskuskauppakamarin valtuuskunnan varsinaiset kokoukset pidetään, mitkä asiat niissä on käsiteltävä, sekä miten kutsu kokouksiin on toimitettava.
Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat.
Keskuskauppakamarin valtuuskunnan kokouksessa on valtuuskunnan jäsenellä oikeus saada haluamansa asia valtuuskunnan käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
17 §
Keskuskauppakamarin toimintaa johtaa hallitus, joka ratkaisee Keskuskauppakamarin nimissä ne asiat, joita ei ole päätettävä valtuuskunnan kokouksessa. Hallituksen jäsenten lukumäärästä määrätään Keskuskauppakamarin ohjesäännössä.
18 §
Keskuskauppakamarissa on toimitusjohtaja, jonka tulee huolehtia Keskuskauppakamarille kuuluvien tehtävien hoitamisesta hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
19 §
Keskuskauppakamarissa toimivat seuraavat erityiskysymysten käsittelyä varten asetetut lautakunnat:
tilintarkastajien hyväksymisestä ja heidän toimintansa valvontaa varten tilintarkastuslautakunta;
välitystuomioistuimen asettamista sekä välimiesten määräämistä varten välityslautakunta;
sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevien lausuntojen antamista varten liiketapalautakunta; sekä
elinkeinonharjoittajien välisten sopimusten kohtuullisuudesta ja sovittelusta annettavia lausuntoja varten yrittäjien sopimuslautakunta.
Määrättyjen erityiskysymysten käsittelyä varten Keskuskauppakamarin valtuuskunta voi asettaa muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja lautakuntia.
Tarkempia määräyksiä lautakuntien tehtävistä annetaan lautakuntien säännöissä.
Tilintarkastuslautakunta antaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä kertomuksen toiminnastaan kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä olevalle valtion tilintarkastuslautakunnalle. (17.3.1995/388)
4 lukuErinäiset säännökset
20 §
Kauppakamarien jäsenet ja henkilöjäsenet suorittavat jäsenmaksun.
Kauppakamarin ja Keskuskauppakamarin tilikausi on kalenterivuosi.
21 §
Kauppakamarit ja Keskuskauppakamari voivat saavuttaa nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä kantaa ja vastata. Haasteen ja muun virallisen tiedonannon on katsottava tulleen kauppakamarin tiedoksi, kun sen puheenjohtaja, toimitusjohtaja tai muu kauppakamarin nimen kirjoittamiseen oikeutettu henkilö on saanut siitä tiedon säädetyssä järjestyksessä. Keskuskauppakamarille on tiedoksianto toimitettava vastaavasti sen puheenjohtajalle, toimitusjohtajalle tai muulle Keskuskauppakamarin nimenkirjoittamiseen oikeutetulle henkilölle.
22 §
Tarkempia määräyksiä kauppakamarin toiminnasta annetaan kauppakamarin säännöissä, jotka kauppa- ja teollisuusministeriö vahvistaa. Kauppakamarin sääntöjen tulee sisältää seuraavat määräykset:
siitä, milloin kauppakamari kokoontuu varsinaisiin kokouksiin ja mitkä asiat niissä on 9 §:ssä mainittujen asioiden lisäksi käsiteltävä sekä miten kutsu kokouksiin on toimitettava;
kauppakamarin valtuuskunnan ja hallituksen jäsenmäärästä ja päätösvaltaisuudesta;
oikeudesta kirjoittaa kauppakamarin nimi;
siitä, miten kauppakamarin sääntöjä on muutettava;
siitä, miten kauppakamari on purettava ja sen varat käytettävä; sekä
siitä, miten kauppakamarin toimitusjohtaja valitaan.
23 §
Tarkempia määräyksiä Keskuskauppakamarin hallinnosta annetaan Keskuskauppakamarin ohjesäännössä.
Kauppakamarin tai Keskuskauppakamarin nimen kirjoittaa puheenjohtaja, toimitusjohtaja tai muu kauppakamarin säännöissä tai Keskuskauppakamarin ohjesäännössä määrätty henkilö.
Keskuskauppakamari ylläpitää rekisteriä kauppakamarien nimenkirjoitukseen oikeutetuista henkilöistä.
24 §
Oikeus kauppakamari -nimen käyttöön on vain sellaisella yhteisöllä, jolle valtioneuvosto antaa siihen luvan.
25 §
Tätä asetusta ei sovelleta sellaiseen Suomen ja vieraan maan väliseen kauppakamariin, jonka säännöt on vahvistettu 26 §:n 1 momentissa kumotun asetuksen nojalla. Tällaisen kauppakamarin säännöt vahvistaa valtioneuvosto.
25 a § (17.3.1995/388)
Keskuskauppakamarin ja kauppakamarin hyväksymien tilintarkastajien, tavarantarkastajien ja muiden asiantuntijoiden tulee antaa oikeudelle vakuutus ennen toimintansa aloittamista. Vakuutuksen sisällöstä määrätään erikseen.
26 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989, ja sillä kumotaan kauppakamareista 29 päivänä kesäkuuta 1953 annettu asetus (296/53) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Kauppa- ja teollisuusministeriö voi ennen asetuksen voimaantuloa vahvistaa asetuksen edellyttämät kauppakamarien sääntöjen muutokset. Keskuskauppakamari ja kauppakamarit voivat ennen asetuksen voimaantuloa ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemiseksi.
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
17.3.1995/388:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1995.
10.11.1995/1270:
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 1995.