878/2002

Kauppakamari on Keskuskauppakamarin jäsenyhteisö, jonka toiminta-alueena on Keskuskauppakamarin sille vahvistama alue. Kauppakamari kehittää toiminta-alueensa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä hoitaa sille säädettyjä ja määrättyjä julkisia tehtäviä.

Keskuskauppakamari on kauppakamarien muodostama yhteisö, joka toimii kauppakamarien yhteiselimenä ja tukee kauppakamareita niille kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Keskuskauppakamari kehittää koko maassa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, myöntää Suomen elinkeinoelämän tunnustuksena ansiomerkkejä ja hoitaa sille säädettyjä julkisia tehtäviä.

Jollei tässä laissa muuta säädetä, kauppakamariin ja Keskuskauppakamariin sovelletaan yhdistyslakia (503/1989) .

Kauppakamarin tehtävänä on vahvistaa ulkomaankaupan asiakirjoja sen mukaan kuin sille muussa laissa tai sen nojalla on annettu tällainen tehtävä. (4.12.2015/1390)

2 momentti on kumottu L:lla 18.9.2015/1143 .

Keskuskauppakamarin tehtävänä on:

Luvan kauppakamarin perustamiseen myöntää Keskuskauppakamarin esityksestä työ- ja elinkeinoministeriö. Lupa voidaan myöntää yhteisölle, jolla on kauppakamarille säädettyjen julkisten tehtävien hoitamiseen tarvittavat taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset.

Keskuskauppakamarin tekemään esitykseen on liitettävä yhteisön säännöt ja 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu vahvistus toiminta-alueesta sekä selvitys siitä, että yhteisö täyttää tämän pykälän 1 momentissa säädetyt luvan myöntämisen edellytykset.

Työ- ja elinkeinoministeriö voi peruuttaa 1 momentissa tarkoitetun luvan, jos luvan antamisen olennaiset edellytykset eivät enää täyty.

Keskuskauppakamarissa yhdistyksen kokoukselle kuuluvaa päätösvaltaa käyttää valtuuskunta, joka muodostuu kauppakamarien valitsemista edustajista.

Keskuskauppakamarin säännöissä määrätään siitä, miten kauppakamarin Keskuskauppakamarin valtuuskuntaan valitsemien edustajien lukumäärä määräytyy suhteessa kauppakamarien jäsenten lukumäärään sekä siitä, miten valtuuskunta päättää kauppakamarin ja Keskuskauppakamarin keskinäisestä maksuosuudesta ja sen muuttamisesta.

Keskuskauppakamarin valtuuskunta asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan lunastuslautakunnan, jonka tehtävänä on määrätä välimiehet ja hakea uskotun miehen määräämisiä siten kuin 2 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädetään.

Lunastuslautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä vähintään viisi ja enintään seitsemän muuta jäsentä, joiden tulee olla yleistä luottamusta nauttivia ja elinkeinoelämää tuntevia henkilöitä. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä kahden jäsenen on oltava oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, joista kahdella tulee olla kelpoisuus tuomarin virkaan. Vähintään yksi jäsen nimetään ensi sijassa muita kuin ammattimaisia sijoittajia edustavien rekisteröityjen yhdistysten ehdotuksesta. (25.10.2013/727)

Lunastuslautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kolme muuta jäsentä. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat estyneitä tai esteellisiä, lunastuslautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään neljä muuta jäsentä, jotka valitsevat keskuudestaan oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneen jäsenen puheenjohtajaksi. Päätökset lunastuslautakunnan kokouksessa tehdään yksinkertaisella enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Edellä 5 §:ssä tarkoitetun lunastuslautakunnan jäseneen ja toimihenkilöön sovelletaan heidän kyseistä tehtäväänsä hoitaessaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Asioiden käsittelyyn lunastuslautakunnassa sovelletaan hallintolakia (434/2003) , viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) ja kielilakia (423/2003) .

Keskuskauppakamari vastaa lunastuslautakunnan kustannuksista ja vahvistaa lautakunnan puheenjohtajan ja muiden jäsenten palkkioiden perusteet. Keskuskauppakamarilla on oikeus periä lunastajalta maksu välimiesten asettamisesta ja uskotun miehen määräämisen hakemisesta aiheutuneista kustannuksista. (25.10.2013/727)

Kun kauppakamarin perustamislupa on myönnetty, kauppakamari on viipymättä ilmoitettava merkittäväksi yhdistysrekisteriin. Rekisteriin tehdään tällöin erillinen merkintä yhdistyksen toimimisesta kauppakamarina.

Rekisteriin merkittäviksi on myös ilmoitettava kauppakamarin ja Keskuskauppakamarin tämän lain 2 §:ssä tarkoitettuja julkisia tehtäviä hoitamaan asetettujen toimielinten puheenjohtajien, muiden jäsenten ja varajäsenten nimet sekä jäljennökset kauppakamarin ja Keskuskauppakamarin tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta. Tilinpäätös on toimitettava rekisteröitäväksi kahden kuukauden kuluessa sen hyväksymisestä.

Jos työ- ja elinkeinoministeriö peruuttaa kauppakamarin perustamisluvan, ministeriö tekee ilmoituksen peruuttamisesta Patentti- ja rekisterihallitukselle, jonka on poistettava yhdistysrekisteristä merkintä yhdistyksen toimimisesta kauppakamarina. Yhdistyksen on kolmen kuukauden kuluessa merkinnän poistamisesta tehtävä ilmoitus nimensä ja sääntöjensä muuttamisesta Patentti- ja rekisterihallitukselle, jonka on käsiteltävä muutosilmoitus kiireellisenä. (13.6.2024/363)

Kauppakamariin ja Keskuskauppakamariin sovelletaan, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään kirjanpitovelvollisista. (13.6.2024/363)

Keskuskauppakamarin tilinpäätöksestä on käytävä ilmi, että kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain maksuja koskevaa säännöstä on noudatettu. (18.9.2015/1143)

Kauppakamarilla ja Keskuskauppakamarilla on oltava vähintään kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa. Muutoin Kauppakamarin ja Keskuskauppakamarin tilintarkastukseen sovelletaan, mitä tilintarkastuslaissa (1141/2015) säädetään. (13.6.2024/363)

Vain tässä laissa tarkoitettu yhdistysrekisteriin kauppakamarina toimivaksi merkitty yhdistys saa käyttää nimeä "kauppakamari" tai vastaavaa vieraskielistä nimeä sekä kauppakamarien yhteiselin nimeä "Keskuskauppakamari" tai vastaavaa vieraskielistä nimeä.

Työ- ja elinkeinoministeriön päätökseen 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003) .

Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) .

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Tällä lailla kumotaan 15 päivänä huhtikuuta 1988 annettu kauppakamariasetus (337/1988) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Keskuskauppakamari voi jatkaa toimintaansa tämän lain 1 §:ssä tarkoitettuna yhteisönä rekisteröitymällä kolmen kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta noudattaen, mitä 7 §:ssä kauppakamarin yhdistysrekisteriin merkitsemisestä säädetään.

Kauppakamari, jolla on tämän lain voimaantullessa voimassa oleva lupa toiminnalleen, voi jatkaa toimintaansa tämän lain 1 §:ssä tarkoitettuna yhteisönä rekisteröitymällä kolmen kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta noudattaen, mitä kauppakamarin rekisteriin merkitsemisestä 7 §:ssä säädetään.