1028/1980

Merenkulussa käytettävien julkisten kulkuväylien ja vesiliikenteelle tarpeellisten turvalaitteiden rakentamisesta, ylläpidosta ja hoidosta sekä jäänmurtajien avustustoiminnasta valtiolle aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi kannetaan valtiolle väylämaksua sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Luotsaustoiminnasta valtiolle aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi kannettavasta luotsausmaksusta ja merenkulkulaitoksen alusten suorittamasta hinauksesta perittävästä maksusta säädetään erikseen.

Väylämaksua on velvollinen suorittamaan jokainen, joka harjoittaa kauppamerenkulkua Suomen aluevesillä rekisteröidyllä suomalaisella aluksella taikka ulkomaalaisella aluksella.

Asetuksella säädettävinä talvikuukausina väylämaksua voidaan korottaa perimällä erityinen talvilisä.

Velvollisuutta suorittaa väylämaksua ei ole, milloin alus matkalla ulkomaisesta satamasta toiseen kulkee Suomen aluevesien kautta poikkeamatta Suomessa satamaan.

Väylämaksun suuruus säädetään asetuksella ottaen huomioon aluksen nettovetoisuus ja soveltuvuus talviliikenteeseen. Väylämaksulla katetaan 1 §:ssä tarkoitettujen merenkulussa käytettävien julkisten kulkuväylien ja vesiliikenteen turvalaitteiden rakentamisesta, ylläpidosta ja hoidosta sekä jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuneet kustannukset. Jäänmurtajien avustustoiminnasta valtiolle aiheutuvista kustannuksista voidaan kuitenkin osa jättää huomioon ottamatta yksityiskohtaisia maksuperusteita ja maksuja asetuksella säädettäessä.

Aluksen nettovetoisuuden ja talviliikenteeseen soveltuvuuden lisäksi voidaan väylämaksun suuruutta määrättäessä ottaa huomioon muitakin aluksen rakenteeseen ja liikennöintiin vaikuttavia tekijöitä.

Väylämaksu voidaan suorittaa erikseen kultakin matkalta, kuukaudelta tai kalenterivuodelta.

Ulkomaanliikennettä harjoittavasta aluksesta on annettava alusilmoitus sekä muut asetuksessa tarkemmin mainittavat tiedot ja asiakirjat siihen tullitoimipaikkaan, jossa aluksen tuloselvitys tapahtuu. (23.10.1998/761)

Kotimaanliikennettä harjoittavasta aluksesta on annettava vastaavat tiedot aluksen kotipaikkaa lähinnä olevaan tullitoimipaikkaan. Tiedot on annettava kunakin vuonna vuosimaksun suorittamista varten maaliskuun loppuun mennessä tai, jos alus ei ole silloin liikenteessä, välittömästi aluksen aloittaessa liikenteen. Kuukausimaksua varten ilmoitus on tehtävä vastaavasti välittömästi aluksen lähtiessä matkaan.

Väylämaksusta vapautettuja ovat alukset:

Toiseen kertaan suoritettavasta väylämaksusta vapautettuja ovat myös alukset, jotka yhden ja saman matkan aikana poikkeavat Suomessa tapahtuvien lastausten välillä täydentämään lastia lastaus- tai ahtausteknisistä syistä ulkomaan satamassa.

Merenkulkulaitos voi asetuksella säädettävillä perusteilla yksittäistapauksessa myöntää alennuksen väylämaksuun tai vapautuksen väylämaksun suorittamisesta taikka määrätä jo suoritetun väylämaksun tai osan siitä maksettavaksi takaisin. Asianomainen ministeriö voi kuitenkin ottaa periaatteellisesti tärkeän asian ratkaistavakseen.

Edellä 1 momentin nojalla annettuun päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.

Maksun suorittamisesta vastaa aluksen omistaja. Sama vastuu on myös sillä, joka omistajan puolesta ilmoittaa aluksen tuloselvitettäväksi. (23.10.1998/761)

Maksuvelvollisella, joka ei asu Suomessa, sekä ulkomaisella maksuvelvollisella tulee olla piiritullikamarin hyväksymä Suomessa asuva edustaja, joka on vastuussa tämän lain mukaan maksuvelvolliselle johtuvista velvoitteista ja seuraamuksista.

Tullilaitos huolehtii väylämaksun määräämisestä, maksuunpanosta ja kannosta.

Väylämaksun suorittamisesta 7 §:n mukaan vastuussa olevan on annettava maksun määräämiseksi tarvittavat tiedot 4 §:n mukaisesti. Kirjallisen ilmoituksen asemesta voidaan tiedot antaa myös elektronisesti tai muussa automaattiseen tietojenkäsittelyyn sopivassa muodossa.

Tullihallitus voi antaa tarkempia määräyksiä väylämaksun maksamiseen liittyvästä menettelystä.

Merenkulkulaitoksen on toimitettava tullilaitokselle tämän lain soveltamisessa tarvittavaa aineistoa, selvityksiä ja lausuntoja sekä annettava tarvittaessa muutakin virka-apua.

Väylämaksun maksamiseen, maksamisen viivästysseuraamuksiin, perimiseen ulosottotoimin ja perimisen turvaamiseen sovelletaan, jollei tässä laissa muuta säädetä, mitä tullista tullilain (1466/1994) 29 ja 30 §:ssä säädetään.

Jos väylämaksu laskuvirheen tai siihen verrattavan erehdyksen vuoksi taikka sen vuoksi, että tulliviranomainen ei ole asiaa joltakin osin tutkinut, on maksuvelvollisen sitä aiheuttamatta jäänyt kokonaan tai osaksi määräämättä tai sitä on palautettu liikaa, piiritullikamarin on, jollei asia muutoin ole vireillä tai valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu, oikaistava antamaansa päätöstä (oikaisu maksunsaajan hyväksi).

Oikaisu on tehtävä vuoden kuluessa sitä seuraavan kalenterivuoden alusta, jona väylämaksu tai sen palautus määrättiin tai olisi maksuvelvollisen ilmoituksen perusteella pitänyt määrätä.

Jos piiritullikamari oikaisuvaatimuksesta, valituksen johdosta tai muutoin toteaa, että väylämaksua on määrätty liikaa tai palautettu liian vähän, piiritullikamarin on oikaistava antamaansa päätöstä, jollei asiaa ole valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu (oikaisu maksuvelvollisen hyväksi) .

Oikaisu voidaan tehdä kolmen vuoden kuluessa väylämaksun tai sen palautuksen määräämistä seuraavan kalenterivuoden alusta tai sanotun ajan kuluessa tehdyn kirjallisen vaatimuksen perusteella myöhemminkin.

Jos väylämaksu on jäänyt kokonaan tai osaksi määräämättä sen vuoksi, että maksuvelvollinen on kokonaan tai osittain laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuutensa taikka antanut väylämaksun määräämistä varten puutteellisen, erehdyttävän tai väärän ilmoituksen taikka muun tiedon tai asiakirjan, tai väylämaksua on sanotusta syystä palautettu liikaa, piiritullikamarin on määrättävä määräämättä jäänyt väylämaksu maksuvelvollisen suoritettavaksi (jälkimaksatus) .

Jälkimaksatus on toimitettava kolmen vuoden kuluessa sitä seuraavan kalenterivuoden alusta, jolloin väylämaksu tai sen palautus määrättiin tai olisi pitänyt määrätä.

Ennen oikaisua maksunsaajan hyväksi ja ennen jälkimaksatusta on väylämaksun suorittamisesta 7 §:n mukaan vastuussa olevalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Väylämaksua voidaan korottaa (maksunkorotus) :

Jos 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä on sillä saavutettavissa ollut hyöty ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen pidettävä törkeänä, väylämaksua on korotettava vähintään 50 prosentilla ja enintään 100 prosentilla.

Jos 11 d §:n 1 momentissa tarkoitettu menettely koskee toimenpidettä, jossa väylämaksua ei määrätä maksettavaksi, tai jos maksun määrä on vähäinen, eikä maksunkorotusta ole määrätty, voidaan kantaa virhemaksua vähintään 50 markkaa ja enintään 15 000 markkaa.

Joka laiminlyö tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten mukaisen ilmoitus- tai muun velvollisuuden tai muuten rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, on tuomittava jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, väylämaksurikkomuksesta sakkoon tai enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen.

Väylämaksua tai sen palautusta koskevaan taikka muuhun tämän lain nojalla annettuun päätökseen haetaan muutosta, jollei tässä laissa toisin säädetä, noudattaen soveltuvin osin, mitä muutoksenhausta tullilaissa säädetään.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tässä laissa tarkoitetun maksun kantamisesta Saimaan kanavalla säädetään asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1981.

Tällä lailla kumotaan majakkamaksun suorittamisesta 19 päivänä elokuuta 1921 annettu laki (196/21) ja jäämaksun suorittamisesta talvisaikaisesta kauppamerenkulusta 23 päivänä joulukuuta 1920 annettu laki (324/20) sekä merenkulkumaksujen perimisestä suojakansialuksista eräissä tapauksissa 25 päivänä lokakuuta 1963 annettu asetus (463/63) .