HE 96/2024

1.1Tausta

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman, Vahva ja välittävä Suomi , uuden aikakauden ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopistealueen mukaan hallitus huolehtii puolustuskykynsä ylläpidosta ja kehittämisestä turvallisuusympäristön muutokset huomioiden ja sotilaallisesta ja hallinnollisesta integraatiosta Naton kanssa, sekä varmistaa Puolustusvoimien henkilöstön riittävyyden ja jaksamisen muuttuneessa toimintaympäristössä.

Puolustusvoimat on arvioinut upseerikoulutusjärjestelmän muutostarpeet Nato-jäsenyyteen liittyen ja todenneet tarpeen upseerikoulutuksen uudistamiseksi vastaamaan Puolustusvoimien toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia siltä osin, kun muutoksilla tarkennetaan upseerien koulutusjärjestelmän yhteensopivuus Nato-liittolaisten kanssa sekä varmistetaan henkilöstön riittävyys ja kohdentaminen eri tehtäviin tulevaisuuden tarpeet huomioiden.

1.2Valmistelu

Esitys on valmisteltu puolustusministeriössä virkatyönä pääesikunnan puolustusministeriölle 03.11.2023 tekemästä esityksestä. Puolustusvoimat on esityksen valmistelussa kuullut henkilöstöjärjestöjä yhteistoimintaelinten kautta. Puolustusministeriö on valmistelun aikana tehnyt yhteistyötä Puolustusvoimien, sisäministeriön rajavartio-osaston, sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Hallituksen esityksen luonnoksesta on järjestetty lausuntokierros 19.2. – 2.4.2024. Lausuntoa on pyydetty 10 taholta, minkä lisäksi myös muilla tahoilla on ollut mahdollisuus antaa lausuntonsa lausuntopalvelu.fi –sivustolla julkaistusta esitysluonnoksesta. Lausuntopyyntö on esitetty laaja-alaisesti eri henkilöstö- ja tutkimusjärjestöille, sekä viranomaisille. Lausunnon antoi yhteensä 3 tahoa. Annetut lausunnot ja muut valmisteluasiakirjat ovat saatavilla osoitteessa https://valtioneuvosto.fi/hankkeet, hankkeen tunnus on PLM002:00/2024.

2.1Lainsäädäntö- ja muu sääntelytausta

Maanpuolustuskorkeakoulusta

Maanpuolustuskorkeakoulu on Puolustusvoimiin kuuluva sotatieteellinen korkeakoulu, josta säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa laissa (1121/2008) . Maanpuolustuskorkeakoululla ei ole yliopistoja vastaavaa itsehallintoa, eikä se siksi ole yliopistolaissa (558/2009) tarkoitettu yliopisto. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkinnot on kuitenkin rakennettu Bolognan prosessin mukaisesti ja ne rinnastetaan yliopistoissa annettaviin tutkintoihin. Vuoden 2001 uudistuksella lakkautettiin opistoupseerin koulutus ja luotiin upseerin kaksiportainen koulutusohjelma, jossa perustutkintoina suoritetaan upseerin alempi, sotatieteiden kandidaatin ja ylempi sotatieteiden maisterin korkeakoulututkinto sekä näitä seuraavina mahdollisina jatkotutkintoina yleisesikuntaupseerin ja sotatieteiden tohtorin tutkinnot. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkinnot ovat sovitettu yhteen eurooppalaisten yliopistojen opintojen kanssa vuonna 2006, mikä on mahdollistanut opiskelijoille liikkuvuuden Maanpuolustuskorkeakoulun ja eurooppalaisten yliopistojen välillä kandidaatintutkinnon suorittamisen jälkeen.

Voimassa oleva laki Maanpuolustuskorkeakoulusta on tullut voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009, jolloin aiemmin muutoin kumotusta 31 päivänä toukokuuta 1974 puolustusvoimista annetussa laissa (402/1974) olleet ja sen kumoamisen jälkeen voimaan jätetyt Maanpuolustuskorkeakoulua koskevat säännökset 10 a ja 10 b §, sellaisina kuin ne olivat laissa 452/2001 erotettiin erilliseksi omaksi laiksi. Samalla uudistettiin myös sisällöllisesti Maanpuolustuskorkeakoulun asemaa, hallintoa, opetusta ja tutkintoja koskevaa sääntelyä. Yleisenä pyrkimyksenä uudistuksessa oli lähentää Maanpuolustuskorkeakoulua koskevaa sääntelyä yliopistoja koskevaan sääntelyyn. Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritetut tutkinnot rinnastetaan korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen (464/1998) 2 §:n 2 momentin ja 8 §:n mukaisesti yliopistolain mukaisten yliopistojen myöntämiin tutkintoihin.

Maanpuolustuskorkeakoulussa annettavasta opetuksesta

Suomessa järjestettävästä sotatieteellisestä opetuksesta ja tutkinnoista säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa laissa. Maanpuolustuskorkeakoulu on lain 1 §:n 1 momentin mukaan Puolustusvoimiin kuuluva sotatieteellinen korkeakoulu. Maanpuolustuskorkeakoulun tehtävistä säädetään lain 2 §:ssä. Maanpuolustuskorkeakoulun tehtävänä on edistää sotatieteellistä tutkimusta ja antaa tutkimukseen ja alan parhaisiin käytäntöihin perustuvaa sotatieteellistä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Maanpuolustuskorkeakoulu johtaa Puolustusvoimien hallintoyksiköissä ja Rajavartiolaitokseen kuuluvassa Raja- ja merivartiokoulussa annettavaa sotatieteiden kandidaatin ja sotatieteiden maisterin tutkintoihin sisältyvää opetusta. Maanpuolustuskorkeakoulu sovittaa yhteen hallintoyksiköissä ja Raja- ja merivartiokoulussa annettavan sotilasammatillisen opetuksen sotatieteellisiin tutkintoihin kuuluvan opetuksen kanssa. Sotilasammatillisia opintoja voidaan järjestää myös Maanpuolustuskorkeakoulussa. Lain 2 §:n 3 momentin mukaan tehtäviään hoitaessaan Maanpuolustuskorkeakoulun tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulun tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa, koulutuksessa ja opetuksessa varmistetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Lain 2 a §:n 1 momentin mukaan Pääesikunta vahvistaa Maanpuolustuskorkeakoulun tutkintojen ja muun upseerin virkaan vaadittavan opetuksen yleiset tavoitteet. Pääesikunta lisäksi yhteensovittaa upseerin virkaan vaadittavan opetuksen ja muun Maanpuolustuskorkeakoulussa annettavan opetuksen Puolustusvoimien muun koulutuksen kanssa. Lain 1 §:n 2 momentin mukaan Pääesikunnan toimivallasta Maanpuolustuskorkeakoulua koskevassa asiassa säädetään tämän lain lisäksi puolustusvoimista annetussa laissa.

Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain 6 §:n mukaan Maanpuolustuskorkeakoulussa voidaan suorittaa alempana korkeakoulututkintona sotatieteiden kandidaatin ja ylempänä tutkintona sotatieteiden maisterin tutkinto. Lisäksi pykälän mukaan tutkintoihin kuuluvat jatkotutkintoina yleisesikuntaupseerin tutkinto ja sotatieteiden tohtorin tutkinnot. Lain 7 §:n mukaan Maanpuolustuskorkeakoulussa voidaan lisäksi järjestää sotatieteellistä täydennyskoulutusta ja muuta koulutusta sekä antaa sotilasammatillista opetusta. Lain 14 §:n 1 momentin mukaan opiskelijan, joka valitaan suorittamaan upseerin virkaan johtavia opintoja, on sotatieteiden kandidaatin tai sotatieteiden maisterin tutkinnon lisäksi suoritettava 2 §:n 3 momentissa tarkoitetut sotilasammatilliset opinnot. Maanpuolustuskorkeakoulusta annettua lakia koskevissa esitöissä ( HE 62/2008 vp , s. 4–5) todetaan, että sotatieteiden kandidaatin tutkinnon ja sotilasammatillisten opintojen suorittamisen jälkeen opiskelija nimitetään määräaikaiseen nuoremman upseerin virkaan ja hän syventää saamaansa opetusta 3–4 vuoden ajan työelämässä. Nykyisin syventävä vaihe kestää edellä mainitusta poiketen noin 4–5 vuotta. Sotatieteiden kandidaatin tutkintoa ja erikseen määrättyjä sotilasammatillisia opintoja seuraavan työelämäjakson tavoitteena on syventää upseerin käytännön osaamista ennen maisterin tutkintoon johtavia opintoja. Sotilasammatilliset opinnot ovat puolustushaaran järjestämisvastuulla olevia opintoja, joiden suorittaminen on edellytyksenä upseerin virkaan nimittämiselle, esimerkiksi lupia, oikeuksia, kelpuutuksia ja muita käytännön ammattitaitojen hankkimiseen liittyviä opintoja ja harjoituksia esimerkiksi ammuttamiseen liittyen. Puolustushaarat vastaavat upseerin virkaan korkeakoulututkinnon lisäksi edellytettävistä sotilasammatillisista opinnoista ja päättävät sotilasammatillisten opintojen sisällön. Näitä opintoja voivat järjestää puolustushaara-, aselaji- ja toimialakoulut, Raja- ja merivartiokoulu sekä joissain tapauksissa myös Maanpuolustuskorkeakoulu. Pääesikunta vahvistaa ja sovittaa yhteen tutkintotavoitteet sekä sotilasammatillisten opintojen ja muun täydennyskoulutuksen tavoitteet. Sotilasammatilliset opinnot ovat edellytyksenä upseerin virkaan, mutta kyse ei ole tieteellisistä opinnoista, eikä niistä kerry opintopisteitä korkeakoulututkintoon ( HE 62/2008 vp , s. 18).

Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1124/2008) säädetään tarkemmin opinnoista ja niiden laajuuksista. Asetuksen 4–7 §:issä säädetään sotatieteiden kandidaatin tutkinnosta, jonka laajuus on 7 §:n mukaan 180 opintopistettä. Pykälän mukaan Maanpuolustuskorkeakoulun tulee järjestää koulutus siten, että tutkinto voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Sotatieteiden maisteritutkinnosta säädetään asetuksen 8–11 §:issä. Asetuksen 11 §:n 1 momentin mukaan sotatieteiden maisterin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Momentin mukaan Maanpuolustuskorkeakoulun tulee järjestää koulutus siten, että tutkinto voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Sotatieteellisestä jatkokoulutuksesta säädetään asetuksen 3 luvussa. Asetuksen 13 §:n mukaan yleisesikuntaupseerin tutkinto suunnitellaan ja järjestetään siten, että opiskelijat saavuttavat ylimpiin upseerin tehtäviin vaadittavat tiedot ja taidot sekä tutkijavalmiudet. Yleisesikuntaupseerin tutkintoon kuuluu järjestelmällinen teoreettinen ja käytännöllinen syventyminen erikoisalaan, tutkimus omalta erikoisalalta ja erikoisalan ohjattu työkokemus. Tutkinnon laajuus on vähintään 140 opintopistettä, jonka suorittaneella on asetuksen 14 §:n mukaan yleisesikuntaupseerin arvo.

Puolustusvoimien virkojen ja tehtävien kelpoisuusvaatimuksista

Puolustusvoimista annetun lain 37 §:ssä säädetään Puolustusvoimien virkojen ja tehtävien kelpoisuusvaatimuksista. Pykälän 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä virkojen ja tehtävien erityisistä kelpoisuusvaatimuksista. Upseerin erityisistä kelpoisuusvaatimuksista säädetään puolustusvoimista annetulla valtioneuvoston asetuksella (1319/2007) , jonka 9 §:n mukaan erityisenä kelpoisuusvaatimuksena upseerin virkaan on sotatieteiden maisterin tutkinto ja sotilasammatilliset opinnot, tai muut pykälässä mainitut tähän rinnastuvat Maanpuolustuskorkeakoulussa tai sitä edeltäneessä Kadettikoulussa suoritetut upseerin opinnot. Pykälän 3 momentin mukaan everstin, kommodorin ja sitä ylemmän upseerin virkaan vaaditaan upseerin virkaan edellytettävien kelpoisuusvaatimusten lisäksi yleisesikuntaupseerin tutkinto. Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat yleisesikuntaupseerin tutkintoon, on henkilö, joka on suorittanut sotatieteiden maisterin tutkinnon Maanpuolustuskorkeakoulussa. Erityisistä syistä voidaan yleisesikuntaupseerin tutkintoa suorittamaan hyväksyä hakija, jolla on muussa korkeakoulussa suoritettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja jolla muutoin todetaan olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Pykälän 3 momentin mukaan kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat sotatieteiden tohtorin tutkintoon, on henkilö, joka on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon. Erityisistä syistä voidaan sotatieteiden tohtorin tutkintoa suorittamaan hyväksyä hakija, jolla on Maanpuolustuskorkeakoulussa tai muussa korkeakoulussa suoritettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Maanpuolustuskorkeakoulusta annetuista jatkotutkinnoista

Maanpuolustuskorkeakoulusta annettua lakia säädettäessä yleisesikuntaupseerin tutkinnon opinnot muodostuivat esiupseerikurssista ja yleisesikuntaupseerikurssista. vähintään 60 opintopisteen laajuinen noin vuoden kestävän esiupseerikurssin suorittivat kaikki vakinaisessa virassa olleet Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen upseerit. Tuolloin noin kolmannes esiupseerikurssin opiskelijoista valittiin kurssin suorittamisen jälkeen yleisesikuntaupseerikurssille soveltuvuuden ja opintomenestyksen perusteella. Tilanne kuitenkin muuttui vuonna 2012, jolloin Puolustusvoimissa päätettiin eriyttää esiupseerikurssi ja yleisesikuntaupseerikurssit toisistaan. Samalla esiupseerikurssi muutettiin sotatieteelliseksi täydennyskoulutukseksi ja pituudeltaan noin viiden ja puolen kuukauden mittaiseksi virkaurakurssiksi.

Vuoden kestänyt yleisesikuntaupseerikurssi puolestaan muodostettiin kaksivuotiseksi yleisesikuntaupseerin 140 opintopisteen tutkintokokonaisuudeksi, johon valinta tapahtui oman erillisen pääsykokeen ja tätä edeltävän esikarsintavalinnan perusteella. Tämän muutoksen jälkeen yleisesikuntaupseerin tutkinnon suorittivat ainoastaan pääsykokeessa opiskelijoiksi hyväksytyt henkilöt. Muut upseerit, jotka eivät pyrkineet tämän tutkinnon opiskelijoiksi tai jotka eivät tulleet pääsykokeissa hyväksytyiksi yleisesikuntaupseerin tutkinnon opiskelijoiksi, suorittivat sotatieteelliseksi täydennyskoulutukseksi muutetun esikuntaupseerikurssin virkaurakurssina. Ensimmäiset nykymuotoisen yleisesikuntaupseerin tutkinnon soveltuvuuskokeet järjestettiin vuonna 2013 ja valintakokeet pidettiin vuonna 2014. Näiden kokeiden kautta valitut ensimmäiset nykymuotoisen yleisesikuntaupseerin tutkinnon opiskelijat aloittivat opintonsa vuonna 2015.

Joka toinen vuosi alkavaa yleisesikuntaupseerin tutkintoa suorittavia opiskelijoita on kerrallaan noin 80. Yleisesikuntaupseerin tutkinnon pääoppiaineena on sotataito, joka sisältää strategiaa, operaatiotaitoa ja taktiikkaa, sekä sotahistoriaa. Muita oppiaineita ovat johtaminen, sotatekniikka ja sotilaspedagogiikka. Tutkimuskoulutus ja siihen liittyvä diplomityön laatiminen ovat oleellinen osa tutkintoa. Yleisesikuntaupseerin tutkintoon johtaviin opintoihin voidaan hyväksyä myös soveltuvalla alalla muussa korkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jonka on oltava sopiva koulutettavaksi upseerin ylimpiin tehtäviin.

Maanpuolustuskorkeakoulussa on myös sotatieteiden tohtorin tutkintoon johtava tieteellinen jatkokoulutusohjelma, jossa voidaan opiskella sotatieteiden tohtorin tutkinto sotahistoriassa, johtamisessa, sotatekniikassa, operaatiotaidossa ja taktiikassa, sekä sotilaspedagogiikassa ja strategiassa. Ohjelmaan osallistumiseksi kelpoisuusvaatimuksena on Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto tai yleisesikuntaupseerin tutkinto. Sotatieteiden tohtorin jatkokoulutusohjelmaan voidaan hyväksyä erityisestä syystä myös hakija, jolla on tähän soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto.

Nykyinen Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettava yleisesikuntaupseerin tutkinto sijoittuu Eurooppalaisten tutkintojen viitekehyksen ( European Qualification Framework, EQF ) korkeimmalle tasolle (taso 8). Eurooppalainen viitekehys on sidoksissa Suomen kansalliseen tutkintojen viitekehykseen ( Finnish National Framework for Qualifications, FiNQF ), josta säädetään laissa tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä (93/2017) ja sen 2 §:n 2 momentin nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä (120/2017) sekä sen liitteessä. Mainitun asetuksen liitteen mukaan ylemmät korkeakoulututkinnot, kuten sotatieteen maisterin tutkinto sijoittuvat viitekehyksen tasolle 7. Samalle tasolle sijoittuvat myös esiupseerikurssi, sekä sotatalouden ja tekniikan lisäopinnot. Tasolle 8 sijoittuvat yleisesti yliopistojen ja Maanpuolustuskorkeakoulun tieteelliset ja taiteelliset jatkotutkinnot, kuten lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.

2.2Nykytilan kuvaus

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa (VNS 16/2022 vp, s. 26) todetaan, että sotilaallisen maanpuolustuksen edellytykset tulee turvata ja Suomen kansainvälistä puolustusyhteistyötä tulee systemaattisesti kehittää turvallisuusympäristön vaatimuksia ennakoiden, sekä siten että Suomen puolustus sovitetaan osaksi Naton yhteistä puolustusta. Valtioneuvoston selonteossa Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon (VNS 3/2022 vp, s. 3) todetaan, että Naton jäsenenä Suomi osallistuu Naton yhteiseen puolustussuunnitteluprosessiin ja harjoitustoimintaan nykyistä kattavammin sekä osallistuu Naton operatiivisiin johtamisrakenteisiin ja johtamisjärjestelmiin. Valtioneuvoston ajankohtaisselonteossa turvallisuusympäristön muutoksesta (VNS 1/2022 vp, s. 16) todetaan välitön tarve Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön määrän lisäämiselle muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Puolustusvoimille on ajankohtaisselonteossa annettu tehtävä kartoittaa muuttuneen turvallisuustilanteen aiheuttamat henkilöstön lisätarpeet.

Maanpuolustuskorkeakoulussa järjestettävä sotatieteellinen koulutus muodostaa Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa palvelevien suomalaisten upseerin perustutkinnon, joka muodostuu noin kolme vuotta kestävästä, 180 opintopisteen laajuisesta sotatieteiden kandidaattitutkinnosta, jonka lisäksi suoritetaan sotilasammatillisia opintoja. Sotatieteiden kandidaatin tutkintoa seuraa noin viiden vuoden työelämävaihe ja sitä seuraava 120 opintopisteen laajuinen sotatieteiden maisteritutkinnon suorittaminen. Upseerin jatkotutkintona on vähintään 140 opintopisteen laajuinen, noin kaksi vuotta kestävä yleisesikuntaupseerin tutkinto. Ne, jotka eivät hakeudu yleisesikuntaupseerikurssille suorittavat puolen vuoden mittaisen esiupseerikurssin, jonka laajuus on 33 opintopistettä. Toisena sotatieteellisenä jatkotutkintona on sotatieteiden tohtorin tutkinto, joka muodostuu 50 opintopisteen laajuisista sotatieteellisistä opinnoista sekä väitöskirjasta, jolle ei ole asetettu opintopistelaajuutta. Sotatieteiden tohtorin tutkinto on suoritettavissa neljässä vuodessa päätoimisesti opiskellen. Nykyinen Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettava yleisesikuntaupseerin tutkinto sijoittuu eurooppalaisten ja Suomen kansallisen tutkintojen viitekehysten korkeimmalle tasolle (taso 8). Tasolle 8 sijoittuvat yleisesti yliopistojen ja Maanpuolustuskorkeakoulun tieteelliset ja taiteelliset jatkotutkinnot, kuten lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Ylemmät korkeakoulututkinnot, kuten sotatieteen maisterin tutkinto ja muut korkeakoulututkintoa edellyttävät sotatieteelliset täydennyskoulutukset, kuten esiupseerikurssi sijoittuvat tätä alemmalle tasolle 7.

Upseerin virkaan vaadittavat opinnot suoritetaan kahdessa vaiheessa siten, että valmistuttuaan sotatieteiden kandidaatiksi, upseeri nimitetään määräaikaiseen nuoremman upseerin virkaan ja hänet ylennetään luutnantiksi. Kandidaatti työskentelee tämän jälkeen joukko-osastossa kouluttajana viiden vuoden ajan, minkä jälkeen hän palaa Maanpuolustuskorkeakouluun suorittamaan maisteriopinnot. Suoritettuaan maisteriopintonsa ja valmistuttuaan sotatieteiden maisteriksi, opiskelija ylennetään kapteeniksi ja hänet nimitetään vakinaiseen upseerin virkaan. Lentoupseerin koulutusohjelmasta Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistunut vakinaistetaan edellä mainitusta poiketen jo sotatieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Yleisesikuntaupseerin tutkintoa suorittamaan haetaan valintakokeen kautta noin 5 vuotta sotatieteiden maisteriksi valmistumisen jälkeen. Tästä pääsäännöstä voidaan puolustushaaran tai toimialan erityisestä tarpeesta poiketa pääesikunnan päätöksellä.

Nykytilassa yleiskuntaupseeritutkintoa suorittamaan hakeutuu ja valitaan edellä kuvatulla tavalla pääsääntöisesti uusimuotoisen upseerikoulutusjärjestelmän mukaisen upseerin perustutkinnon suorittaneita sotatieteiden maistereita. Aiempina vuosina myös korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen 8 §:n 1 momentissa kuvatulla tavalla aiemman lain mukaisen upseerin tutkinnon suorittaneet ovat voineet hakea kurssille, mutta nykyään heillä ei katsota olevan riittävästi virkaikää jäljellä tullakseen valituksi kurssille. Joka toinen vuosi järjestettävällä kurssilla aloittaa noin 80 opiskelijaa.

2.3Nykytilan arviointi

Yleisesikuntaupseerin tutkinto luotiin jatkotutkinnoksi aikana, jolloin ylempää korkeakoulututkintoa ei ollut vielä upseerin koulutusjärjestelmässä. Yleisesikuntaupseerin tutkinto toimii Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkintona sotatieteiden tohtoritutkinnon rinnalla. Yleisesikuntaupseerin tutkintoa on vaikea rinnastaa suomalaisen koulutusjärjestelmän mukaisiin tohtorin ja lisensiaatin tutkintoihin, vaikka ammatillisia jatkotutkintoja ja pätevöityvyysohjelmia onkin suomalaisessa koulutusjärjestelmässä käytössä.

Sotatieteiden tohtorin tutkinto on vakiinnuttanut asemansa tieteellisenä jatkotutkintona. Puolustusvoimien sisäisessä arvioinnissa on todettu, että yleisesikuntaupseeri ei tarvitse työssään laajempaa, lähimmin lisensiaatin tutkintoon vertautuvaa tutkintopätevyyttä, vaan maisteritutkinto luo siihen riittävät valmiudet. Nykyinen kahden vuoden pituinen ja akateemisen lopputyön sisältävä yleisesikuntaupseerin tutkinto on Maanpuolustuskorkeakoulussa kerättyjen opiskelijapalautteiden perusteella koettu liian pitkäksi. Opintopisteiltään ja suoritusajaltaan lähes saman pituisesta maisteritutkinnosta on kulunut vain noin viisi vuotta yleisesikuntaupseerikurssin alkaessa. Yleisesikuntaupseerin tutkinto ei myöskään istu Bolognan prosessin kolmiportaiseen tutkintorakenteeseen.

Suomalaisessa järjestelmässä kaikki Puolustusvoimilla vakituisessa virassa työskentelevät Maanpuolustuskorkeakoulussa tutkinnon suorittaneet upseerit käyvät sotatieteiden maisteritutkinnon. Kansainvälisesti vertailtuna on käytössä useampia eri malleja, josta yleisin on malli, jossa opiskelijat tulevat yleisesikuntaupseerikurssille kandidaattitasoisilla opinnoilla ja tutkinnon jälkeen tai sen aikana opiskelevat muualla yliopistossa maisteritutkinnon. Suomalainen malli, jossa yleisesikuntaupseerin tutkinto on jatkotutkinto, on kansainvälisesti poikkeava. Yleisesikuntaupseereilla ei ole Puolustusvoimissa arvioitu osaamisen näkökulmasta olevan tarvetta nykymuotoisen jatkotutkinnon suorittamiselle. Upseereiden osaamisen arvioidaan olevan joustavammin täydennettävissä ja päivitettävissä esityksen mukaisena sotatieteellisenä täydennyskoulutuksena, joka mahdollistaisi koulutuksen sisällön nopeamman päivittämisen vastaamaan toimintaympäristön muutoksia verrattuna vähemmän joustavaan ja pysyväisluontoisempaan tutkintokoulutukseen.

Yleisesikuntaupseerin tutkintoon hakeutuneiden ja valintakokeisiin osallistuneiden määrä on Puolustusvoimien mukaan laskenut. Kiinnostus yleisesikuntaupseerintutkinnon suorittamista kohtaan on vähentynyt Puolustusvoimien teettämien opiskelijapalautteiden ja tilastojen perusteella. Maanpuolustuskorkeakoulun keräämän opiskelijapalautteen mukaan noin puolet yleisesikuntaupseerin tutkintoa suorittavista opiskelijoista kokee opintojen ja perhe-elämän yhteensovittamisessa haasteita. Lisäksi he toivovat opiskeluajan lyhentämistä ja etäopetuksen lisäämistä. Toimintaympäristön muutoksen myötä kerätystä palautteesta on tunnistettu tarve uudistaa jatkotutkintoihin liittyvää opetussuunnitelmaa ja opetuksen sisältöjä, sekä mahdollistaa nopeampi siirtyminen opinnoista työelämään.

Upseereiden tarve on kasvanut Suomen liittyä Natoon 4.4.2023. Jäsenyyden myötä kasvanut tarve upseereille on kohdistunut erityisesti yleisesikuntaupseereihin, joita tarvitaan enenevissä määrin Naton komentorakenteisiin ja yhteysupseereiksi eri liittolaismaiden esikuntiin puolustuksen ja operatiivisen toiminnan yhteensovittamiseksi. Liittoutumisen ja turvallisuuspoliittisen tilannekehityksen on katsottu edellyttävän koulutusrakenteen sopeuttamista mahdollisimman pian vallitsevaan tilanteeseen, jotta Suomi kykenee täyttämään sille Naton jäsenmaana asetetut vaatimukset sekä omat kansalliset henkilöstötarpeet. Tehtävät Naton rakenteessa edellyttävät puolustushaarojen välisen yhteistoimintatason ymmärrystä sekä strategista ja operatiivista osaamista. Tietopohjan tälle luovat Natoon liittyvissä tehtävissä olevien henkilöiden tehtävänkuvaukset, joissa määritetään tehtävien vaatima koulutus- ja osaamisvaatimukset. Näihin vaatimuksiin kyetään vastaamaan koulutuksella, joka on nyt suunniteltu toteutettavan yleisesikuntaupseereille esityksen mukaisten muutosten toteutuessa. Nato-jäsenyys ei suoranaisesti aseta yhteisiä vaatimuksia jäsenmaiden upseerikoulutusjärjestelmän rakenteelle, sillä jokainen jäsenmaa on vastuussa omasta sotilaskoulutuksestaan. Eri jäsenmaiden tutkintojen ja opintojen opetussisältöjen rinnastuvuus on kuitenkin arvioitu tärkeäksi, jotta upseerit kykenevät koulutuksensa jälkeen samanarvoisesti osallistumaan liittokunnan yhteisen puolustuksen tehtäviin uran eri vaiheissa.

4.1Keskeiset ehdotukset

Esityksellä ehdotetaan muutettavaksi Maanpuolustuskorkeakoulusta annettua lakia siten, että sen tutkintoja koskevasta 6 §:stä poistettaisiin maininta yleisesikuntaupseerin tutkinnosta jatkotutkintona. Vastaavasti palvelussitoumuksia koskevan 29 §:n maininnat yleisesikuntaupseerin tutkinnosta muutettaisiin vastaamaan ehdotettua kurssiluonnetta. Myös jatkotutkintoa koskevaa 17 §:ä muutettaisiin siten, että sen otsikko ja pykälän maininnat yleisesikuntaupseerin tutkinnosta muutettaisiin vastaamaan koulutuksen uutta kurssiluonnetta. Samalla myös sotatieteiden tohtorin tutkinnon opiskelijoiden kelpoisuusvaatimuksia muutettaisiin siten, että vastaisuudessa kelpoinen sotatieteiden tohtorin tutkintoa suorittamaan olisi ensisijaisesti Maanpuolustuskorkeakoulussa sotatieteiden maisteritutkinnon suorittanut. Lakimuutoksella myös korjattaisiin lain 16 ja 33 §:istä löytyvät kumottuja lakeja koskevat vanhentuneet viittaukset vastaamaan voimassa olevaa lakia.

Upseerin perustutkintona säilyisi jatkossa ylempi korkeakoulututkinto, joka muodostuisi 180 opintopisteen laajuisesta sotatieteiden kandidaattitutkinnosta ja noin viiden vuoden mittaisesta työelämäjaksosta sekä 120 opintopisteen laajuisesta sotatieteiden maisteritutkinnosta. Upseerin jatkotutkintona olisi lain voimaantultua sotatieteiden tohtorin tutkinto, joka muodostuu 50 opintopisteen laajuisista sotatieteellistä opinnoista sekä väitöskirjasta. Esitetyillä muutoksilla nykymuotoisesta yleisesikuntaupseerin tutkinnosta luovuttaisiin ja yleisesikuntaupseerikoulutus siirtyisi osaksi Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteellistä täydennyskoulutusta. Samalla yleisesikuntaupseerin tutkinnon osana laadittavasta diplomityöstä voitaisiin luopua. Uudistettu yleisesikuntaupseerikurssi antaisi jatkossakin pätevyyden yleisesikuntaupseerin arvoon.

Kurssin akateeminen luonne muuttuisi upseerin virkauraan kuuluvaksi Puolustusvoimien järjestämäksi täydennyskoulutukseksi. Uudistuksen myötä esiupseerikurssin jälkeen suoritettava vuoden mittainen yleisesikuntaupseerikurssi voitaisiin järjestää joka vuosi ja kurssilta voisi valmistua joka vuosi. Muutos mahdollistaisi kurssin tiivistämisen, koska kurssin aikana ei olisi enää tarvetta tehdä tutkinnon edellyttämää akateemista lopputyötä eli diplomityötä. Lisäksi kurssin sisältämä opintopisteiden määrä sekä sen pituus olisivat joustavammin säädeltävissä Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskorkeakoulun sisäisillä määräyksillä. Yleisesikuntaupseerikurssi säilyisi muutoksen jälkeenkin keskeisenä upseerien täydennyskoulutuksena, joka olisi muutoksen myötä myös vertailukelpoisempi Nato-maiden kanssa. Yleisesikuntaupseerikurssiin voisi jatkossakin kuulua tutkimuskoulutusta, joka tukisi valmiuksia hyödyntää tutkimuksia omissa työtehtävissä sekä seurata oman alansa sotatieteellistä keskustelua.

Ehdotetut muutokset selkeyttäisivät Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteellistä tutkintorakennetta. Upseerien perustutkinto on nykyisellään jo ylempi korkeakoulututkinto ja sitä seuraavan tason akateeminen rinnasteinen tutkinto on Bolognan prosessin myötä tohtorin tutkinto. Esityksen tullessa hyväksytyksi sotatieteellisiä jatkotutkintona olisi vain sotatieteiden tohtorintutkinto, jolla on vankka ja tunnustettu asema yliopistojen tutkintojärjestelmässä. Maanpuolustuskorkeakoulussa olisi siten jatkossakin mahdollista suorittaa kolmitasoinen sotatieteellinen korkeakoulututkinto, sekä sotatieteellistä täydennyskoulutusta.

Esityksessä ehdotetun uudistuksen myötä yleisesikuntaupseerin kurssin taso olisi mahdollista yhdenmukaistaa Nato-verrokkimaita vastaavasti eurooppalaisten ja kansallisten tutkintojen viitekehyksen tasolle 7, joka vastaisi myös Puolustusvoimien muun sotatieteellisinä opintoina järjestämän koulutuksen tasoa, sekä eurooppalaista yliopistojen kolmiportaista tutkintorakennetta. Esimerkiksi Norjassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa maisterintutkinto vertautuu suomalaiseen yleisesikuntaupseerikurssiin. Uudistuksella varmistettaisiin, että upseerin tutkinnot säilyvät rinnasteisina muiden suomalaisten ja eurooppalaisten kolmiportaisten tutkintojen kanssa. Samalla yleisesikuntaupseerikurssi olisi rinnasteisempi muiden Nato-maiden kanssa. Uudistus lisäisi myös yhdenmukaisuutta, sillä suomalainen upseeri voisi jatkossa suorittaa yleisesikuntaupseerikurssin ( General Staff Officer Course ) yhdenvertaisesti myös toisessa Naton jäsenvaltiossa. Vastaavasti toisen Nato-jäsenvaltion upseeri voisi suorittaa yleisesikuntaupseerikurssin Suomessa.

Ehdotuksella ei ole tarkoitus muuttaa Maanpuolustuskorkeakoulussa annettavaa opetusta tai hakijamenettelyä koskevia säännöksiä muilta osin. Muut tarvittavat muutokset yleisesikuntaupseeriopintojen järjestämiseen ja sisältöön olisivat mahdollisia tehdä Puolustusvoimien sisäisin toimenpitein. Esityksen edellyttämät valtioneuvoston asetuksiin tehtävät muutokset on tarkoitus antaa erikseen tämän esityksen tultua hyväksytyksi.

4.2Pääasialliset vaikutukset

4.2.1 Taloudelliset vaikutukset

Merkittävimmät taloudelliset vaikutukset aiheutuisivat yleisesikuntaupseerin tutkinto-opinnoista poistuvan diplomityönä tehtävän opinnäytteen ja siihen liittyvien opinnäyteseminaarien sekä ohjaustapahtumien poistumisella. Tämä vapauttaisi jatkossa kurssilta valmistuneet opiskelijat virkatehtäviin arviolta noin kuusi kuukautta aikaisemmin, mikä saisi aikaan vuosittaiset noin 150 000 euron henkilöstökulujen säästöt. Esitetyt muutokset mahdollistaisivat yleisesikuntaupseerikurssin järjestämisen ja päättämisen vuosittain. Tämä synnyttäisi arvioituja taloudellisia säästöjä, kun yksittäisen kurssin kurssivahvuutta voisi pienentää ja koulutuksen pituutta lyhentää. Kurssin keston lyhentyessä esitetyn muutoksen jälkeen opiskelijoiden ylläpitoon, matkoihin, päivärahoihin, ja muihin kustannuksiin suoritetut korvaukset voisivat säästyä puolen vuoden ajalta. Toisaalta kurssin nopeammalla suorittamisella ja siirtymisellä vaativimpiin tehtäviin voidaan olettaa olevan kuluja lisääviä taloudellisia vaikutuksia kurssin suorittaneiden palkan kasvamisen myötä.

Lisäksi taloudellisia vaikutuksia arvioitaisiin olevan sillä, että Puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvien opinnäytteiden ohjaajien työpanos vapautuisi toisaalle Puolustusvoimien ydintoimintaan. Yleisesikuntaupseerin tutkinnon aikana on keskimäärin järjestetty kaksi opinnäytetyötä valmistelevaa sekä neljä varsinaista opinnäyteseminaaria. Opiskelijat ovat lisäksi saaneet kahdelta opinnäytteensä ohjaajalta säännöllistä ohjausta. Resursseilla, jotka vapautuisivat, kun tutkimustöiden ohjaajat voisivat keskittyä muihin työtehtäviinsä, arvioidaan olevan vähintäänkin epäsuoria töiden tehostamiseen liittyviä taloudellisia säästövaikutuksia Maanpuolustuskorkeakoululle. Suorempi taloudellinen säästövaikutus arvioitaisiin syntyväksi erillisillä korvauksilla palkatuista ohjaajista luopumisesta. Maanpuolustuskorkeakoulun ulkopuolisia erillistä korvausta saavia ohjaajia on arviolta ollut 120-130 henkilöä jokaista järjestettyä nykymallista tutkintokurssia kohti. Lopputöiden varsinaisten ohjaajien työpanoksen ja ulkopuolisten ohjaajien korvausten säästämisen yhteisvaikutuksen arvioidaan merkitsevän Puolustusvoimille kymmenien tuhansien eurojen kustannussäästöjä jokaista järjestettävää kurssia kohti.

4.2.2 Muut ihmisiin kohdistuvat ja yhteiskunnalliset vaikutukset

Vaikutus perus- ja ihmisoikeuksiin

Esityksellä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen.

Yleisesikuntaupseerin arvo myönnetään jatkossakin yleisesikuntaupseerin tehtäviin pätevöityneille henkilöille. Nyt ehdotetun yleisesikuntaupseerikurssin ja tutkinnon suorittaneen opinnot ovat toisiinsa rinnastettavissa siten, että yleisesikuntaupseerin opinnot suorittaneet henkilöt ovat kelpoisuuden osalta tasa-arvoisessa asemassa hakeutuessaan virkaurallaan eteenpäin vaativimpiin tehtäviin.

Tutkinnon suorittaneilla henkilöillä saattaa olla kurssin suorittaneita henkilöitä jonkin verran paremmat tutkijavalmiudet, mutta upseerin uralla etenemiselle tällä ei ole Puolustusvoimissa tunnistettu olevan käytännössä merkittävää vaikutusta. Jatkopätevöityminen upseerin uralla tapahtuu tehtäväkierron, tehtävissä kerrytetyn kokemuksen ja niissä onnistumisen kautta sekä mahdollisen kansainvälisen kokemuksen ja monen muun seikan yhteisvaikutuksen tuloksena. Muutos ei myöskään saata yleisesikuntaupseerin tutkinnon suorittaneita upseereita yleisesikuntaupseerikurssin suorittaneita upseereja huonompaan asemaan, koska heillä on erona saavutettu lisäpätevyys tutkijavalmiuksista, sekä tutkinnon suorittamisen kautta saavutettu korkeampi jatkotutkinto. Esityksen toteutuessa tutkinnon suorittaneiden upseerien urakierto on kuitenkin alkanut ennen yleisesikuntaupseerikurssilta valmistuvia upseereita, jolloin tutkinnon ja kurssin suorittaneet eivät todennäköisesti kilpailisi samoista tehtävistä. Nykyisen tutkinnon suorittaneet ovat ehtineet urallaan jo seuraavaan vaiheeseen ensimmäisten yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijoiden valmistuessa opinnoistaan.

Uudistuksen myötä yleisesikuntaupseerin opinnot olisivat paremmin sovitettavissa muita Nato-jäsenvaltiota vastaavasti, joka parantaisi upseerien koulutusjärjestelmän yhteensopivuutta muiden Naton jäsenvaltioiden kanssa. Tämä muutos mahdollistaisi myös yleisesikuntaupseerikurssin suorittamisen suomalaisille upseereille nykyistä joustavammin muissa Naton jäsenvaltioissa, johtuen opintojen selkeämmästä rinnastettavuudesta. Tämän arvioidaan edistävän perustuslain 18 §:ssä tarkoitettua oikeutta työhön ja elinkeinovapauteen, kun esitetty muutos mahdollistaa paremmin upseerien hakeutumisen joustavammin myös Naton hallintorakenteen eri tehtäviin.

Vaikutus työllisyyteen ja työelämään

Esityksellä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia upseereiden työllisyyteen ja työelämään.

Uudistuksen myötä yleisesikuntaupseerikurssi voitaisiin järjestää Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskorkeakoulun sisäisin määräyksin vuosittain aikaisemman vuosikurssin valmistuessa uutta vuosikurssia ennen. Kurssin vahvuutta olisi mahdollista myös säätää joustavammin, kun kurssilta valmistuttaisiin joka vuosi nykyisen kahden vuoden sijaan. Muutoksella olisi suora vaikutus henkilöstön käytettävyyteen, koska opiskelijat olisivat arviolta noin puoli vuotta aikaisemmin takaisin työelämässä Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen tehtävissä verrattuna nykyiseen tutkintomalliin.

Muutos vastaisi olemassa olevaan välittömään tarpeeseen Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen yleisesikuntaupseeritasoisen henkilöstön määrän lisäämiselle nopeammin muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Lisäksi tutkinnon muuttuminen kurssiluontoiseksi mahdollistaisi tulevaisuudessa paremmin kurssin opiskelijamäärien joustavoittamisen ajassa tunnistettujen työelämätarpeiden mukaisesti.

Kurssin lyhentämisen on lisäksi arvioitu lisäävän hakijamääriä kurssille. Kurssin lyhentäminen ja opinnäytetyön poistumisen on kerätyn kurssipalautteen perusteella arvioitu vaikuttavan positiivisesti kurssille ja yleisesikuntaupseerin uralle hakeutumiseen kurssin kuormittavuuden keventyessä ja opiskelijoiden perhe-elämän yhteensovittamisen helpottuessa.

4.2.3 Vaikutukset viranomaisen toimintaan

Muutoksella ei ole havaittu olevan merkittäviä muutoksia viranomaisten toimintaan.

Yleisesikuntaupseerin tutkinnon opinnäytteen poistuminen merkitsisi opinnäytteiden tuottaman tutkimuksen häviämistä eri oppiaineista, tavalla joka ei ole täysin korvattavissa taikka tuotettavissa erityistutkimusten tai tilaustutkimusten kautta. Puolustusvoimien tekemien arvioiden mukaan muuttuneen toimintaympäristön ja Nato-jäsenyyden aiheuttamien muutosten ja tarpeiden johdosta arvioidut hyödyt ylittävän kuitenkin selkeästi opinnäytteiden menetyksestä aiheutuvan tutkimusten vähenemisen Puolustusvoimien toiminnalle. Sotatieteiden maisterintutkintoon kuuluvalla pro gradu-opinnäytetyöllä voitaisiin korvata osittain yleisesikuntaupseerin tutkinnon tuottamaa tutkimusta, jolloin sotatieteiden maisterintutkintoon kuuluvan opinnäytetyön tutkimuksellisen merkityksen arvioidaan kasvavan esityksen muutosten toteutuessa.

Myönteisiä vaikutuksia viranomaisyhteistoiminnan kehittymiseen sekä toimeenpanovalmiuden parantumiseen arvioidaan syntyvän, kun käytännön viranomaistoiminnassa havaitut opit ja puutteet kyetään nopeammin ja joustavammin huomioimaan opetuksessa, koska toimintaympäristössä havaitut tarpeet voidaan huomioida joustavasti jo seuraavan alkavan kurssin toteutuksessa yleisesikuntaupseerikurssin lyhyemmän keston vuoksi.

Esitetyllä yleisesikuntaupseerikurssilla saavutettavat valmiudet ja yhteistoimintakyvyt palvelisivat muiden viranomaisten kanssa toteutettavia tehtäviä aiemman kaltaisesti.

5.1Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Esitetylle muutoksella vaihtoehtona on nykytilan säilyttäminen. Nykytilan säilyttävässä ratkaisussa nykytila koulutuksen suhteen säilyisi pitkälti ennallaan.

Nykytilanne ei kuitenkaan mahdollista tehokkaasti yleisesikuntaupseerin tutkinnon sisällön muuttamista sekä toteutuksen joustavoittamista vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä ja osaamistarpeita. Nykyisen yleisesikuntaupseerin tutkintomallin ajallinen tiivistämisen ei arvioida olevan mahdollista asetetut tavoitteet ja niihin vaikuttaneet tarpeet huomioiden. Nykyisellä mallilla ei arvioida myöskään voitavan saavuttaa uudistukselle asetettuja tavoitteita Nato-yhteensopivuudesta, sillä yhdenmukaisen yleisesikuntaupseerikurssin toteuttaminen eri maiden välillä ei ole mahdollista nykyisen diplomityön sisältävän tutkintomallin vuoksi.

Nykyisen tutkinnon opintosisältöön kohdistuu esitetystä muutoksesta riippumatta uudistuspaineita liittokunnan jäsenyydestä johtuen. Nykytilassa upseeriston riittävä kohdentaminen tarvittavalla osaamisella eri tehtäviin kansalliset ja Nato-jäsenyydestä johtuvat tarpeet huomioiden on haastavaa. Uudistuksen toteuttamatta jättäminen hankaloittaisi henkilöstösuunnittelua kotimaisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. Kansainvälinen tutkintovertailu ei puolla nykyisen yleisesikuntaupseerin tutkinnon säilyttämistä, eikä tutkintorakenne myöskään vastaa muita eurooppalaisia ja kotimaisia kolmiportaisia akateemisia tutkintorakenteita.

5.2Ulkomaiden lainsäädäntö ja muut ulkomailla käytetyt keinot

Kaikissa keskeisissä verrokkimaissa (Norja, Ruotsi, Saksa, Ranska, Iso-Britannia, Baltian maat) upseerien koulutusjärjestelmän korkein taso on Suomesta poiketen taso 7 (EQF). Esimerkiksi Norjassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa tasolle 7 (EQF) sijoittuva maisterintutkinto vastaa suomalaista yleisesikuntaupseerin tutkintoa. Tason 8 tutkintoa ei toteuteta verrokkimaiden sotilasopetuslaitoksien alaisuudessa, vaan opintojen toteutus tapahtuu kumppanuusyliopistoissa. Suomen lisäksi ainoa verrokkimaa, jossa voi suorittaa sotatieteiden jatkotutkinnon sotilasopetuslaitoksessa on Ruotsissa sijaitseva Försvarshögskolan , jossa on mahdollista suorittaa sotatieteiden tohtorin tutkinto.

Maanpuolustuskorkeakoulussa voidaan suorittaa:

Kelpoinen opiskelijaksi sotatieteellisiin opintoihin, jotka johtavat pelkästään alempaan tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon, on henkilö, joka on suorittanut ylioppilastutkinnosta annetussa laissa (502/2019) tarkoitetun tutkinnon tai saanut ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai jolla Maanpuolustuskorkeakoulu toteaa muutoin olevan opintoja varten vastaavat tiedot ja valmiudet.

Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat yleisesikuntaupseerin kurssin suorittamiseen, on henkilö, joka on suorittanut sotatieteiden maisterin tutkinnon Maanpuolustuskorkeakoulussa. Erityisistä syistä yleisesikuntaupseerikurssia suorittamaan voidaan hyväksyä hakija, jolla on muussa korkeakoulussa suoritettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja jolla muutoin todetaan olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat sotatieteiden tohtorin tutkintoon, on henkilö, joka on suorittanut sotatieteiden maisterin tutkinnon Maanpuolustuskorkeakoulussa. Erityisistä syistä sotatieteiden tohtorin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä hakija, jolla on muussa korkeakoulussa suoritettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Upseerin virkaan johtaviin sotatieteellisiin ja sotilasammatillisiin opintoihin hyväksytyn sekä Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen tai puolustusministeriön virassa olevan on annettava kirjallinen sitoumus siitä, että hän palvelee koulutustaan vastaavassa puolustusministeriön, Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen virassa tietyn vähimmäisajan ( sitoumusaika ). Sitoumusajan pituus on sotatieteiden maisterin tutkinnon suorittamisesta lukien enintään neljä vuotta, sotatieteiden tohtorin tutkinnon suorittamisesta lukien enintään neljä vuotta, sotatieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamisesta lukien enintään kolme vuotta, yleisesikuntaupseerikurssin suorittamisesta lukien enintään kolme vuotta sekä lentäjäksi ja tähystäjäksi opiskelevan sotilasvirkaan koulutettavan oppilaan osalta yhteensä enintään 14 vuotta koulutuksen alkamisesta lukien. Sitoumus koskee yleisesikuntaupseerikurssin ja tohtorin tutkinnon osalta vain täysin palkkaeduin tapahtuvaa opiskelua. Koulutuksesta aiheutuvia kohtuullisia kustannuksia vastaavista sitoumusajoista säädetään tarkemmin puolustusministeriön asetuksella.

Muuhun päätökseen sekä oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Opintosuoritusten arvostelua koskevaan oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla. Muutoksenhausta säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) .

Yleisesikuntaupseerikurssin suorittaneella upseerilla on yleisesikuntaupseerin arvo.

Kelpoisuusvaatimuksena on, sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:ssä virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään:

Everstin, kommodorin ja sitä ylemmän upseerin virkaan vaaditaan upseerin virkaan 1 momentissa edellytettävien kelpoisuusvaatimusten lisäksi yleisesikuntaupseerin arvo.

Rajavartiolaitoksessa:

Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkinto on maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen mukaisesti suoritettu sotatieteiden tohtorin tutkinto. Aiemmin voimassa olleiden säännösten mukaan suoritetut yleisesikuntaupseerin tutkinnot vastaavat tasoltaan vähintään ylempää korkeakoulututkintoa.