Valtioneuvoston asetus rajavartiolaitoksesta
Ajantasainen- Säädöskäännökset
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Hallinnonala
- Sisäministeriö
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Voimaantulo
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/2005/651/ajantasa/2024-12-19/fin
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, säädetään 15 päivänä heinäkuuta 2005 rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) ja samana päivänä annetun rajavartiolain (578/2005) nojalla:
1 lukuYleiset säännökset
1 §Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
rajavartiolaitoksen yksityiskohtaisella kokoonpanolla rajavartiolaitokselle säädettyjen tehtävien suorittamiseksi tarpeellista organisaatiota, johtosuhteita ja hallintoyksikkökohtaista tehtävävahvuutta;
hallintoyksikön yksityiskohtaisella kokoonpanolla hallintoyksikössä tarkemmin järjestettävää osaa rajavartiolaitoksen yksityiskohtaisesta kokoonpanosta;
tehtävään määräämisellä rajavartiolaitoksen palveluksessa olevan henkilön määräämistä rajavartiolaitoksen yksityiskohtaisessa kokoonpanossa mainittuun tehtävään tai tehtävään määräävän viranomaisen määrittelemään muuhun tehtävään;
4 kohta on kumottu A:lla 29.12.2010/1354 .
5 kohta on kumottu A:lla 30.12.2013/1314 .
opiskelijalla rajavartijan peruskurssilla opiskelevaa sekä muuta Raja- ja merivartiokoulussa opiskelevaa henkilöä;
vartiostolla rajavartiostoa ja merivartiostoa.
2 lukuRajavartiolaitoksen päällikkö ja rajavartiolaitoksen esikunta
2 §Rajavartiolaitoksen päällikön tehtävät
Rajavartiolaitoksen päällikkö esittelee rajavartiolaitoksen toimialaa koskevat sisäministerin käsiteltävät asiat sisäministerille sekä ministeriön johtoryhmän käsiteltävät rajavartiolaitosta koskevat asiat sisäministeriön johtoryhmälle, jollei toisin säädetä taikka sisäministeri toisin määrää. (30.12.2013/1314)
Sen lisäksi mitä rajavartiolaitoksen päällikön tehtävistä muualla säädetään rajavartiolaitoksessa rajavartiolaitoksen päällikkö:
vastaa rajavartiolaitoksen toiminnan tuloksellisuudesta sekä yleisistä toimintalinjoista ja tavoitteista sisäministeriön vahvistamien tulostavoitteiden mukaisesti;
päättää rajavartiolaitoksen kannalta laajakantoisista ja periaatteellisesti tärkeistä hallintoasioista;
vahvistaa rajavartiolaitoksen yksityiskohtaisen kokoonpanon;
antaa tarkempia määräyksiä hallintoyksiköiden tehtävistä sekä hallintoasioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta;
vahvistaa rajavartiolaitoksen tulosohjausta ja tilivelvollisuutta koskevat keskeiset asiakirjat;
tarkastaa ja valvoo hallintoyksiköiden toimintaa;
vahvistaa hallintoyksikön päällikön vuosiloman ajankohdan.
Rajavartiolaitoksen päällikkö voi ottaa asian alaiseltaan ratkaistavakseen sekä siirtää ratkaistavakseen kuuluvan asian apulaispäällikön ratkaistavaksi. Ratkaisuvaltaa ei kuitenkaan voida siirtää asioissa, jotka koskevat lausunnon tai selvityksen antamista taikka esityksen tekemistä tasavallan presidentille, ministeriölle, korkeimmalle oikeudelle, korkeimmalle hallinto-oikeudelle, valtioneuvoston oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle, jollei asia ole merkitykseltään vähäinen. Sotilaskäskyasioista säädetään erikseen.
3 § (17.12.2009/1128)Rajavartiolaitoksen esikunnan kokoonpano ja tehtävät
Rajavartiolaitoksen esikunnassa on henkilöstöosasto, oikeudellinen osasto, raja- ja meriosasto, teknillinen osasto sekä suunnittelu- ja talousyksikkö.
Rajavartiolaitoksen esikunnassa voi tarvittaessa olla osastoihin kuulumattomia erillisiä toimintayksiköitä. Sen lisäksi mitä valvonnasta rajavartiolaitoksessa säädetään tai määrätään, osastot ja yksiköt huolehtivat tarpeellisesta valvonnasta toimialallaan sekä tietojärjestelmiensä käytön ohjauksesta ja valvonnasta.
Rajavartiolaitoksen esikunta:
suorittaa sille rajavartiolaitoksen johtoesikuntana ja sisäministeriön rajavartio-osastona kuuluvat hallinnolliset ja sotilaalliset tehtävät;
valvoo rajavartiolaitoksen tehtävien asianmukaista suorittamista, ohjaa ja tarkastaa alaistensa hallintoyksiköiden toimintaa sekä suunnittelee ja kehittää rajavartiolaitoksen toimintaa;
huolehtii rajavartiolaitoksen päällikön päätösten täytäntöönpanosta sekä rajavartiolaitoksen apulaispäällikön käsittelemien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta;
vahvistaa vartioston ja vartiolentolaivueen työjärjestyksen, jollei muuta säädetä tai vahvistetussa työjärjestyksessä toisin määrätä;
kantaa ja vastaa rajavartiolaitosta koskevissa asioissa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa valtion etua ja oikeutta, jollei muuta säädetä.
Rajavartiolaitoksen esikunnan tehtävistä ja johtosuhteista sekä asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta rajavartiolaitoksen esikunnassa määrätään rajavartiolaitoksen päällikön vahvistamassa rajavartiolaitoksen esikunnan työjärjestyksessä, jollei muuta säädetä. Rajavartiolaitoksen esikunnan tehtävissä sisäministeriön rajavartio-osastona noudatetaan sisäministeriön työjärjestystä. (30.12.2013/1314)
4 § (17.12.2009/1128)
4 § on kumottu A:lla 17.12.2009/1128 .
5 §Asian ratkaiseminen rajavartiolaitoksen esikunnassa
Rajavartiolaitoksen esikunnalle kuuluvan asian ratkaisee esittelystä rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, jollei muuta säädetä tai lain taikka asetuksen nojalla toisin määrätä.
6 § (17.12.2009/1128)
6 § on kumottu A:lla 17.12.2009/1128 .
7 §Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön tehtävät
Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön asemasta rajavartiolaitoksen esikunnan johdossa, rajavartiolaitoksen päällikön sijaisena ja sisäministeriön osastopäällikkönä säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 3 ja 5 §:ssä . Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö: (30.12.2013/1314)
vastaa rajavartiolaitoksen esikunnan toiminnan tuloksellisuudesta;
johtaa rajavartiolaitoksen kehitystoimintaa;
vastaa rajavartiolaitoksen päällikön käsiteltävien asioiden valmistelusta;
johtaa rajavartiolaitoksen toiminnan suunnittelua ja käy ministeriötä koskevissa asioissa tulosneuvottelut sisäministeriön kansliapäällikön kanssa;
valvoo rajavartiolaitoksen päällikön sekä rajavartiolaitoksen esikunnan päätösten täytäntöönpanoa;
ratkaisee rajavartiolaitoksen esikunnan osastopäällikön ja erillisen yksikön päällikön vuosiloman ajankohdan;
vahvistaa rajavartiolaitoksen esikunnan osaston ja erillisen yksikön työjärjestyksen;
päättää hallintoyksikkönsä yksityiskohtaisesta kokoonpanosta rajavartiolaitoksen yksityiskohtaisen kokoonpanon puitteissa;
toimii työnantajan edustajana hallintoyksikköä koskevissa asioissa.
Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen alaiselleen kuuluvan asian ja siirtää apulaispäällikölle kuuluvan asian sijaisensa ratkaistavaksi. Ratkaisuvaltaa ei voida siirtää asioissa, jotka koskevat lausunnon tai selvityksen antamista taikka esityksen tekemistä tasavallan presidentille, ministeriölle, korkeimmalle oikeudelle, korkeimmalle hallinto-oikeudelle, valtioneuvoston oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle, jollei asia ole merkitykseltään vähäinen.
8 § (29.12.2010/1354)Asiavaltuus ja valtuutus
Rajavartiolaitoksen esikunnan henkilöstöosaston ja oikeudellisen osaston virkamiehellä, joka on suorittanut oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon, on oikeus rajavartiolaitokselle kuuluvissa asioissa valvoa valtion etua ja oikeutta tuomioistuimissa, muissa viranomaisissa ja toimituksissa sekä käyttää niissä puhevaltaa. Laillisuusvalvontaan kuuluvissa asioissa tämä oikeus on rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston virkamiehellä, joka on suorittanut oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon. Markkinaoikeudessa käsiteltävissä asioissa tämä oikeus on myös rajavartiolaitoksen esikunnan hankintapäälliköllä. Hankintapäälliköllä sekä vartiolentolaivueessa laivueen komentajalla ja lentoteknisellä johtajalla on lisäksi oikeus hyväksyä rajavartiolaitoksen hankintoihin liittyvät loppukäyttäjätodistukset. (30.12.2013/1314)
Rajavartiolaitoksen esikunnan teknillisen osaston osastopäälliköllä ja kiinteistöpäälliköllä on oikeus rajavartiolaitokselle kuuluvissa kiinteistönpitoon liittyvissä asioissa ja toimituksissa valvoa valtion etua ja oikeutta sekä käyttää niissä puhevaltaa. Teknillisen osaston osastopäälliköllä ja kiinteistöpäälliköllä on lisäksi oikeus käyttää puhevaltaa rajavartiolaitoksen kiinteistönpitoon liittyvissä hankinnoissa.
Rajavartiolaitoksen esikunta voi enintään vuodeksi valtuuttaa muun hallintoyksikön päällikön taikka tämän määräämän rajavartiolaitokselle kuuluvissa:
yksinkertaisissa tai vähäisissä asioissa valvomaan valtion etua ja oikeutta tuomioistuimissa sekä käyttämään niissä puhevaltaa,
yksinkertaisissa ja selvissä kiinteistötoimituksissa, kiinteistönpidon hankinnoissa ja huoneenvuokra-asioissa valvomaan valtion etua ja oikeutta sekä käyttämään niissä puhevaltaa.
Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston päällikkö tai apulaisosastopäällikkö voi valtuuttaa määräämänsä henkilön käyttämään valtion puhevaltaa rajavartiolaitokselle kuuluvassa yksittäisessä asiassa tuomioistuimissa, muissa viranomaisissa ja toimituksissa. Tekniseen toimialaan kuuluvissa asioissa tämä oikeus on myös rajavartiolaitoksen esikunnan teknillisen osaston osastopäälliköllä ja apulaisosastopäälliköllä.
3 lukuMuita hallintoyksikköjä koskevat säännökset
9 §Vartiostot
Rajavartiolaitoksen esikunnan, Raja- ja merivartiokoulun sekä vartiolentolaivueen lisäksi rajavartiolaitoksen hallintoyksiköitä ovat seuraavat vartiostot: (30.12.2013/1314)
Kaakkois-Suomen rajavartiosto;
Pohjois-Karjalan rajavartiosto;
Kainuun rajavartiosto;
Lapin rajavartiosto;
Suomenlahden merivartiosto;
Länsi-Suomen merivartiosto.
10 § (30.12.2013/1314)Vartioston, Raja- ja merivartiokoulun sekä vartiolentolaivueen kokoonpano
Vartiostoa ja vartiolentolaivuetta johtaa komentaja sekä Raja- ja merivartiokoulua koulun johtaja. Komentajalla ja koulun johtajalla on apunaan hallintoyksikön esikunta.
Vartioston ja vartiolentolaivueen esikuntaa johtaa apulaiskomentaja sekä Raja- ja merivartiokoulun esikuntaa koulun apulaisjohtaja. Apulaiskomentaja toimii komentajan ja koulun apulaisjohtaja koulun johtajan sijaisena tämän estyneenä ollessa.
11 § (30.12.2013/1314)Vartioston, Raja- ja merivartiokoulun sekä vartiolentolaivueen tehtävät
Vartiosto vastaa rajavartiolaitokselle säädettyjen tehtävien suorittamisesta sekä vartiolentolaivue rajavartiolain 75 §:ssä tarkoitetusta rajavartiolaitoksen ilmailusta toimialueellaan rajavartiolaitoksen päällikön ja rajavartiolaitoksen esikunnan antamien ohjeiden, määräysten ja käskyjen sekä työjärjestyksen mukaisesti. Raja- ja merivartiokoulu vastaa rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 3 luvussa säädetyistä tehtävistä vahvistettujen tulostavoitteiden, toimintalinjojen ja johtosäännön mukaisesti.
12 §Komentajan ja koulun johtajan tehtävät
Komentaja ja koulun johtaja johtaa hallintoyksikkönsä toimintaa ja vastaa sen toiminnan tuloksellisuudesta. Jollei muuta säädetä tai määrätä, hänelle kuuluvat hallintoyksikössään ne tehtävät, jotka 7 §:n 8 ja 9 kohdan mukaan rajavartiolaitoksen esikunnan osalta kuuluvat rajavartiolaitoksen apulaispäällikölle. (17.12.2009/1128)
Rajavartioston komentaja toimii Suomen ja Neuvostoliiton välisellä valtakunnan rajalla noudatettavasta järjestyksestä ja rajatapahtumain selvittämisjärjestyksestä tehdyssä sopimuksessa (SopS 32/1960) tarkoitettuna rajavaltuutettuna rajavartioston apulaiskomentajan toimiessa hänen sijaisenaan.
Komentaja ja koulun johtaja voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen alaiselleen kuuluvan asian. Hän voi yksittäistapauksessa siirtää johtamansa hallintoyksikön päällikölle kuuluvan asian sijaisensa ratkaistavaksi, jollei muuta säädetä tai työjärjestyksessä toisin määrätä.
13 § (30.12.2013/1314)Vartioston, Raja- ja merivartiokoulun sekä vartiolentolaivueen esikunnan tehtävät
Vartioston, Raja- ja merivartiokoulun sekä vartiolentolaivueen esikunta:
kehittää, ohjaa ja valvoo hallintoyksikön sekä sen paikallisten ja toiminnallisten yksiköiden toimintaa;
huolehtii komentajan ja koulun johtajan käsittelemien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta.
14 §Apulaiskomentajan sekä koulun apulaisjohtajan tehtävät
Apulaiskomentaja sekä koulun apulaisjohtaja:
johtaa hallintoyksikön esikunnan toimintaa;
toimii komentajan tai koulun johtajan sijaisena tämän estyneenä ollessa;
esittelee komentajan tai koulun johtajan käsittelemät keskeiset asiat;
valvoo hallintoyksikössä noudatettavien päätösten täytäntöönpanoa;
toimii työnantajan edustajana hallintoyksikköä koskevissa asioissa.
Apulaiskomentaja ja koulun apulaisjohtaja voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen alaiselleen kuuluvan asian. Hän voi yksittäistapauksessa siirtää johtamansa esikunnan päällikölle kuuluvan asian sijaisensa ratkaistavaksi, jollei muuta säädetä tai työjärjestyksessä toisin määrätä.
15 § (30.12.2013/1314)Vartioston ja vartiolentolaivueen työjärjestys sekä Raja- ja merivartiokoulun johtosääntö
Vartioston ja vartiolentolaivueen johtosuhteista sekä niiden yksiköiden tehtävistä määrätään tarkemmin rajavartiolaitoksen esikunnan vahvistamassa asianomaisen hallintoyksikön työjärjestyksessä. Raja- ja merivartiokoulun johtosuhteista ja sen yksiköiden tehtävistä annetaan tarkempia määräyksiä rajavartiolaitoksen päällikön vahvistamassa johtosäännössä.
4 lukuToimialue
16 § (12.2.2015/122)Hallintoyksiköiden toimialueet
Rajavartiolaitoksen esikunnan, Raja- ja merivartiokoulun sekä vartiolentolaivueen toimialueena on valtakunnan alue ja Suomen talousvyöhykkeestä annetussa laissa (1058/2004) tarkoitettu talousvyöhyke.
Vartiostojen toimialueet ovat seuraavat:
Kaakkois-Suomen rajavartioston toimialueeseen kuuluvat Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson maakunnat lukuun ottamatta Etelä-Karjalan maakunnan alueella Parikkalan kunnassa sijaitsevan Pyhäjärven vesialuetta ja Kymenlaakson maakunnan alueella sijaitsevaa Kotkan kaupunkia ja Pyhtään kuntaa sekä Haminan kaupungin ja Virolahden kunnan alueella sijaitsevia merialueita;
Pohjois-Karjalan rajavartioston toimialueeseen kuuluvat Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat sekä Etelä-Karjalan maakunnan alueella Parikkalan kunnassa sijaitsevan Pyhäjärven vesialue;
Kainuun rajavartioston toimialueeseen kuuluu Kainuun maakunta sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Kuusamon ja Pudasjärven kaupungit sekä Taivalkosken kunta;
Lapin rajavartioston toimialueeseen kuuluu Lapin maakunta lukuun ottamatta Kemin ja Tornion kaupunkeja sekä Keminmaan, Simon ja Tervolan kuntia;
Suomenlahden merivartioston toimialueeseen kuuluvat Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnat sekä Kymenlaakson maakunnasta Kotkan kaupunki, Pyhtään kunta sekä Haminan kaupungin ja Virolahden kunnan alueella sijaitsevat merialueet;
Länsi-Suomen merivartioston toimialueeseen kuuluvat Ahvenanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan maakunnat, Pohjois-Pohjanmaan maakunta lukuun ottamatta Kuusamon ja Pudasjärven kaupunkeja ja Taivalkosken kuntaa ja Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat sekä Lapin maakunnasta Kemin ja Tornion kaupungit sekä Keminmaan, Simon ja Tervolan kunnat.
Merivartiostojen toimialueena on lisäksi toimialueensa edustalla olevan talousvyöhykkeen alue. Rajavartiolaitoksen esikunta määrää toimialueen ylittävästä hallintoyksiköiden yhteistoiminnasta.
5 lukuRajavartiolaitoksen virat ja tehtävät
17 § (17.12.2009/1128)Upseerien virat
Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 9 §:ssä tarkoitetuista sotilasviroista ovat upseerin virkoja rajavartiolaitoksen päällikön, rajavartiolaitoksen apulaispäällikön, kenraalin, amiraalin, everstin, kommodorin, esiupseerin ja nuoremman upseerin virat.
18 §Muut virat
Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 9 §:ssä tarkoitettuja muita virkoja ovat:
hallitusneuvoksen virka;
lainsäädäntöneuvoksen virka;
rajavartioylitarkastajan virka;
rikosylitarkastajan virka;
ylitarkastajan virka;
neuvottelupäällikön virka;
hankintapäällikön virka;
insinöörin virka;
lentoteknisen johtajan virka;
talouspäällikön virka;
12 kohta on kumottu A:lla 30.12.2013/1314 .
Rajavartiolaitoksessa voi olla myös muita kuin edellä mainittuja virkoja.
19 § Virkojen perustaminen, lakkauttaminen, nimen muuttaminen, siirtäminen ja sijoittaminen hallintoyksiköihin (17.12.2009/1128)
Rajavartiolaitoksen päällikön, rajavartiolaitoksen apulaispäällikön sekä kenraalin ja amiraalin viran ( erittelyvirat ) perustamisesta, muuttamisesta ja lakkauttamisesta säädetään erikseen.
Rajavartiolaitoksen päällikkö päättää muun kuin erittelyviran perustamisesta, lakkauttamisesta, siirtämisestä, nimen muuttamisesta sekä sijoittamisesta hallintoyksiköihin. Rajavartiolaitoksen esikunta kuitenkin päättää sellaisen viran siirtämisestä ja hallintoyksikköön sijoittamisesta, johon nimittää hallintoyksikön päällikkö. (30.12.2013/1314)
Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää edellytyksistä, joilla henkilö voidaan nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen tai virkaan määräajaksi, jollei muuta säädetä.
20 §Viran täyttämättä jättäminen
Rajavartiolaitoksen viran täyttämättä jättämisestä päättää virkaan nimittävä viranomainen, jollei muuta säädetä.
Erittelyviran täyttämättä jättämisestä päättää sisäministeri. Muun upseerin viran sekä hallitusneuvoksen ja lainsäädäntöneuvoksenviran täyttämättä jättämisestä päättää rajavartiolaitoksen päällikkö. (30.12.2013/1314)
21 §Virkaan nimittäminen
Erittelyviran ja rajavartiolaitoksen muuhun upseerin virkaan nimittämisestä säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 12 §:ssä.
Muuhun virkaan nimittää:
hallitusneuvoksen ja lainsäädäntöneuvoksen virkaan valtioneuvosto;
rajavartioylitarkastajan, rikosylitarkastajan, neuvottelupäällikön, hankintapäällikön, talouspäällikön ja yli-insinöörin virkaan rajavartiolaitoksen päällikkö;
muuhun virkaan hallintoyksikön päällikkö, jollei muuta säädetä.
22 § (6.4.2006/259)Määräajaksi virkaan tai virkasuhteeseen nimittäminen
Virkaan tai virkasuhteeseen enintään vuoden määräajaksi nimittää hallintoyksikön päällikkö. Virkaan tai virkasuhteeseen yli vuoden määräajaksi nimittää se viranomainen, joka nimittää virkaan. Jos nimittävänä viranomaisena on tasavallan presidentti, virkaan tai virkasuhteeseen yli vuoden määräajaksi nimittää kuitenkin valtioneuvosto.
23 § (29.12.2010/1354)Tehtävän perustaminen, lakkauttaminen, siirtäminen ja tehtävään määrääminen
Rajavartiolaitoksen päällikkö päättää tehtävän perustamisesta, lakkauttamisesta ja siirtämisestä sekä tehtävänimikkeistä, jollei toisin säädetä. Rajavartiolaitoksen esikunta kuitenkin päättää tehtävän siirtämisestä ja hallintoyksikköön sijoittamisesta sellaisen tehtävän osalta, johon määrää hallintoyksikön päällikkö. (30.12.2013/1314)
Hallintoyksikön päällikkö määrää rajavartiolaitoksen virkamiehen tehtävään. Komentajan, koulun johtajan, apulaiskomentajan, koulun apulaisjohtajan, rajavartiolaitoksen esikunnan osastopäällikön ja apulaisosastopäällikön, erillisen yksikön päällikön, everstin, kommodorin ja rajavartioylitarkastajan määrää tehtävään kuitenkin rajavartiolaitoksen päällikkö. Valtioneuvoston nimittämän virkamiehen määrää tehtävään valtioneuvosto.
24 §Lentäjän määrääminen muuhun tehtävään
Lentäjän koulutusta edellyttävään tehtävään määrätty virkamies voidaan määrätä muuhun kuin lentäjän koulutusta edellyttävään tehtävään vain asianomaisen virkamiehen suostumuksella.
25 §Virkamiehen siirtäminen
Jollei muuta säädetä, henkilön siirrosta hallintoyksikössä päättää hallintoyksikön päällikkö rajavartiolaitoksen yksityiskohtaisen kokoonpanon asettamissa puitteissa.
Henkilön siirrosta hallintoyksiköstä toiseen päättää rajavartiolaitoksen esikunta. Valtioneuvoston tehtävään määräämän virkamiehen siirrosta päättää kuitenkin valtioneuvosto ja rajavartiolaitoksen päällikön tehtävään määräämän virkamiehen siirrosta rajavartiolaitoksen päällikkö.
Siirtymisvelvollisuudesta ja muutoksenhakuoikeudesta siirtopäätökseen säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 14 §:ssä. Siirtämisestä muuhun kuin rajavartiolaitoksen virkaan noudatetaan lisäksi, mitä valtion virkamieslaissa (750/1994) ja valtion virkamiesasetuksessa (971/1994) säädetään.
6 lukuRajavartiolaitoksen virkojen erityiset kelpoisuusvaatimukset
26 §Upseerin erityiset kelpoisuusvaatimukset
Rajavartiolaitoksessa:
nuoremman upseerin kelpoisuusvaatimuksena on upseerin tutkinto taikka sotatieteiden maisterin tai sotatieteiden kandidaatin tutkinto ja sotilasammatilliset opinnot;
esiupseerin kelpoisuusvaatimuksena on nuoremmalta upseerilta vaadittavan tutkinnon lisäksi esiupseerikurssi ja palveluskokemusta yhdessä hallintoyksikössä nuoremman upseerin virassa sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
everstin ja kommodorin kelpoisuusvaatimuksena on nuoremmalta upseerilta vaadittavan tutkinnon lisäksi yleisesikuntaupseerin arvo ja palveluskokemusta kahdessa hallintoyksikössä sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
Rajavartiolaitoksen päällikön ja apulaispäällikön sekä kenraalin ja amiraalin kelpoisuusvaatimuksena on yleisesikuntaupseerin arvon lisäksi johtamiskokemusta hallintoyksikön päällikön tehtävässä tai vähintään vastaavan tasoisessa rajaturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvässä kansainvälisessä tehtävässä sekä Rajavartiolaitoksen palveluksessa käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa säädetystä poiketen nuoremman upseerin kelpoisuusvaatimuksena on rajavartiomiehen toimivaltuuksia koskevan oppimäärän hallitseminen, kun Raja- ja merivartiokoululla upseerin koulutusohjelmassa opiskeleva kadetti nimitetään rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 9 §:n 3 momentin nojalla määräajaksi nuoremman upseerin virkaan. (30.5.2024/289)
27 §Erikoisupseerin erityiset kelpoisuusvaatimukset
Rajavartiolaitoksen erikoisupseerin kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto tai erikoiskoulutus sekä vähintään reservin aliupseerin koulutus.
28 § (6.4.2006/259)Opistoupseerin erityiset kelpoisuusvaatimukset
Opistoupseerin kelpoisuusvaatimuksena on opistoupseerin tutkinto taikka toimiupseerin alempi tai ylempi virkatutkinto.
29 § (30.12.2013/1314)Rajavartijan ja merivartijan erityiset kelpoisuusvaatimukset
Rajavartijan kelpoisuusvaatimuksena on ylioppilastutkinnon, lukion oppimäärän tai vähintään toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaminen sekä rajavartijan peruskurssin suorittaminen. Siltä, joka otetaan rajavartijan virkaan määräajaksi rajavartiolaitoksessa järjestettävän varusmieskoulutuksen apukouluttajaksi, ei kuitenkaan vaadita rajavartijan peruskurssin suorittamista.
30 § (30.12.2013/1314)Muun viran erityiset kelpoisuusvaatimukset
Rajavartiolaitoksessa:
rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkönä toimivan hallitusneuvoksen kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin ja käytännössä osoitettu johtamistaito sekä lainvalmistelukokemus;
lainsäädäntöneuvoksen kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto sekä hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin ja lainvalmisteluun;
rajavartioylitarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
rikosylitarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
neuvottelupäällikön kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto;
ylitarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;
hankintapäällikön kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto;
insinöörin kelpoisuusvaatimuksena on diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
lentoteknisen johtajan kelpoisuusvaatimuksena on diplomi-insinöörin tutkinto ja perehtyneisyys lentokoneenrakennustekniikkaan;
talouspäällikön kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys valtion taloushallintoon;
yli-insinöörin kelpoisuusvaatimuksena on diplomi-insinöörin tutkinto ja perehtyneisyys laivatekniikkaan.
7 lukuSivutoimet, virkavapaus ja virkasuhteen päättyminen
31 §Menettely sivutoimia koskevassa asiassa
Sisäministeri antaa sivutoimiluvan rajavartiolaitoksen päällikölle. Rajavartiolaitoksen päällikkö antaa sivutoimiluvan hallintoyksikön päällikölle. Muulle rajavartiolaitokseen palvelussuhteessa olevalle henkilölle sivutoimiluvan antaa asianomaisen hallintoyksikön päällikkö. (30.12.2013/1314)
Sivutoimi-ilmoitus annetaan sivutoimiluvasta päättävälle viranomaiselle.
32 § (17.12.2009/1128)Virkavapaus ja lomauttaminen
Jollei muuta säädetä, virkavapaudesta ja lomauttamisesta päättää:
rajavartiolaitoksen päällikkö hallintoyksikön päälliköiden osalta;
hallintoyksikön päällikkö tai hänen määräämänsä muun kuin edellä mainitun viran osalta.
33 §Irtisanominen ja virkasuhteen purkaminen
Irtisanomisesta ja virkasuhteen purkamisesta rajavartiolaitoksessa päättää nimittävä viranomainen. Irtisanomisesta valtion virkamieslain 27 §:n nojalla päättää kuitenkin rajavartiolaitoksen päällikkö, jollei tasavallan presidentti pidätä nimittämänsä virkamiehen osalta ratkaisuvaltaa itselleen.
34 § (17.12.2009/1128)
34 § on kumottu A:lla 17.12.2009/1128 .
35 § (29.12.2010/1354)
35 § on kumottu A:lla 29.12.2010/1354 .
8 lukuKurinpito
36 § (10.4.2014/314)Kurinpitoesimiehet
Rajavartiolaitoksessa sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetussa laissa (255/2014) tarkoitettuja joukko-osaston komentajia ovat vartioston ja vartiolentolaivueen komentaja sekä Raja- ja merivartiokoulun johtaja.
Kurinpitoesimiehenä kurinpitorangaistuksen arestia lukuun ottamatta määrää:
rajavartiolaitoksen päällikkö rajavartiolaitoksessa palvelevalle;
rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö rajavartiolaitoksen esikunnassa palvelevalle;
vartioston ja vartiolentolaivueen komentaja vartiostossa tai laivueessa palvelevalle;
Raja- ja merivartiokoulun johtaja koulussa palvelevalle sekä rajavartijan peruskurssin opiskelijalle.
Asevelvollisuutta tai vapaaehtoista asepalvelusta suorittavalle alaiselleen voi kurinpitoesimiehenä lisäksi määrätä:
poistumiskiellon, varoituksen, ylimääräisen palveluksen ja muistutuksen vartioston tai vartiolentolaivueen apulaiskomentaja tai Raja- ja merivartiokoulun apulaisjohtaja taikka osaston päällikkö;
varoituksen, poistumiskieltoa enintään kymmenen vuorokautta, ylimääräisen palveluksen ja muistutuksen rajajääkärikomppanian tai erikoisrajajääkärikomppanian päällikkö;
muistutuksen ja enintään kolme kertaa ylimääräistä palvelusta kurinpitotehtäviin määrätty rajavartioaseman, merivartioaseman, osaston, rajajääkärikomppanian tai erikoisrajajääkärikomppanian rajavartiomies.
37 § (17.12.2009/1128)Sotilasrikosasian käsittely
Esitutkinnan siirtämisestä poliisille säädetään erikseen. Rajavartiolaitoksessa käsiteltävän sotilasrikosasian esitutkinnan suorittaa rajavartiomies. Sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 28 a §:n 1 momentissa tarkoitettu esitutkinnan aloittamiseen oikeutettu virkamies on Rajavartiolaitoksessa Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkö tai apulaisosastopäällikkö. Edellä tarkoitetussa tilanteessa Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö päättää tarvittaessa esitutkinnan suorittavasta Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköstä. (30.9.2021/849)
Sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 33 §:ssä tarkoitetun sotilaslakimiehen lausunnon antaa rajavartiolaitoksessa käsiteltävässä sotilaskurinpitoasiassa oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut rajavartiolaitoksen esikunnan virkamies. (10.4.2014/314)
38 § (25.9.2014/772)Sotilaskurinpitomenettelyä koskeva täytäntöönpano
Sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 75 §:ssä tarkoitettuna päiväkäskynä on rajavartiolaitoksen päällikön hallintoyksiköille julkaisema päätösluettelo sekä vartioston ja vartiolentolaivueen komentajan ja Raja- ja merivartiokoulun johtajan hallintoyksikössään julkaisema päätösluettelo.
9 lukuKoulutusta koskevat säännökset
39 §
39 § on kumottu A:lla 30.12.2013/1314 .
40 §
40 § on kumottu A:lla 30.12.2013/1314 .
41 §
41 § on kumottu A:lla 30.12.2013/1314 .
42 § (30.12.2013/1314)Koulutuksen tavoitteet
Rajavartiolaitoksen päällikkö vahvistaa rajavartiomiesten koulutusjärjestelmän ja opetussisältöjen perusteet.
Rajavartijan peruskurssin tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet rajavartijan tehtävien hoitamiseen ja että hän hallitsee rajavartiomiehen toimivaltuuksia koskevat säännökset ja määräykset sekä että hänellä on virassa vaadittava kielitaito. Rajavartijan jatkokurssin tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet pienryhmän esimiestehtäviin. Mestarikurssin tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet työyksikön esimiestehtäviin.
43 §
43 § on kumottu A:lla 30.12.2013/1314 .
44 §
44 § on kumottu A:lla 30.12.2013/1314 .
45 §
45 § on kumottu A:lla 30.12.2013/1314 .
46 § (30.12.2013/1314)Arvostelumenettely
Opintosuoritukset arvostellaan Raja- ja merivartiokoulun johtosäännön arvosteluperusteiden mukaisesti.
Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta häneen.
47 § (30.12.2013/1314)
47 § on kumottu A:lla 30.12.2013/1314 .
10 lukuErinäiset säännökset
48 § (17.12.2009/1128)Rajavartiomieheltä vaadittava koulutus ja virkaan liittyvä rajavartiomiehen toimivalta
Rajavartiomieheksi voidaan määrätä Rajavartiolaitoksen virkamies, joka hallitsee rajavartijan peruskurssiin sisältyvän rajavartiomiehen toimivaltuuksia koskevan oppimäärän ja jolla on rajavartiomieheltä vaadittava kielitaito. Rajaturvallisuuden häiriötilanteissa sekä tehostettaessa ja kohotettaessa valmiutta niihin varautumiseksi virkamies voidaan määrätä rajavartiomieheksi enintään kuuden kuukauden määräajaksi myös ilman 50 §:n 2 momentissa säädettyä toisen kielen taitoa. (8.12.2022/1004)
Rajavartiolaitoksen päällikkö ja rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, rajavartiolaitoksen esikunnan osastopäälliköt ja oikeudellisen osaston apulaisosastopäällikkö sekä hallintoyksiköiden päälliköt ovat ilman erillistä määräystä rajavartiomiehiä. Hallintoyksikön päällikön alaisen muun virkamiehen määräämisestä rajavartiomieheksi säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 15 §:ssä.
49 § (25.9.2014/772)Tutkinnanjohtajaksi määrättävältä vaadittava koulutus
Rajavartiolaitoksen tai sen hallintoyksikön päällikkö voi määrätä tutkinnanjohtajaksi vähintään luutnantin arvoisen rajavartiomiehen, joka on saanut Raja- ja merivartiokoulun antaman tutkinnanjohtajakoulutuksen tai saanut muun koulutuksen, jonka Raja- ja merivartiokoulu on hyväksynyt sen antamaa koulutusta vastaavaksi, taikka joka on suorittanut oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon tai poliisipäällystön tutkinnon.
50 §Kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset rajavartiolaitoksessa
Kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista niiden virkojen osalta, joissa säädettynä kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, säädetään julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:ssä .
Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun rajavartiomiehen kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun rajavartiomiehen kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on yksikielisessä viranomaisessa viranomaisen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito.
Rajavartiolaitoksessa noudatetaan soveltuvin osin mitä upseerien suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (9/2004) säädetään. Kun kaksikielisessä viranomaisessa täytetään virkaa, on kiinnitettävä huomiota siihen, että suomen ja ruotsin kielen käyttämistä edellyttävät virkatehtävät voidaan jakaa asianomaista kieltä taitavien henkilöiden suoritettaviksi. Ahvenanmaalla vaadittavasta kielitaidosta säädetään erikseen.
51 §Sotilasvirassa palvelevan virkamiehen ja rajavartiomiehen fyysinen suorituskyky
Sotilasvirassa palvelevan rajavartiolaitoksen virkamiehen samoin kuin rajavartiomiehen fyysinen suorituskyky arvioidaan testien ja lääkärintarkastuksen perusteella. Jos virkamiehen fyysinen suorituskyky ei vastaa hänen tehtävänsä asettamia vaatimuksia, hänelle voidaan laatia ohjelma suorituskyvyn kohottamiseksi. Virkamies, jonka fyysinen suorituskyky ei vastaa hänen tehtävänsä vaatimuksia, voidaan siirtää fyysisesti vähemmän vaativiin tehtäviin, jos se on välttämätöntä työturvallisuudesta huolehtimiseksi tai rajavartiolaitoksen tehtävien suorittamisen varmistamiseksi.
Fyysisen suorituskyvyn arvioimisesta ja siihen liittyvistä testeistä ja luokittelusta sekä kussakin tehtävässä vaadittavasta fyysisestä suorituskyvystä määrää rajavartiolaitoksen päällikkö. (30.12.2013/1314)
52 § (25.9.2014/772)
52 § on kumottu A:lla 25.9.2014/772 .
53 § (29.12.2010/1354)Operatiivisen kenttätoiminnan johtamisjärjestelmä
Vartiostossa tulee olla yleisjohtajaksi määrätty rajavartiomies, joka vastaa kenttätoiminnan operatiivisesta johtamisesta työvuoronsa aikana. Yleisjohtajan toimialue voi käsittää yhden taikka useamman hallintoyksikön muodostaman alueen.
Vartiostossa tulee olla vähintään yksi kenttäjohtaja, joka johtaa operatiivista kenttätoimintaa yleisjohtajan alaisuudessa.
Rajavartiolaitoksen toiminnallisista tai tilapäisistä johtosuhteista voidaan määrätä lisäksi erikseen.
54 §Rajavyöhykeluvan hakeminen ja rajavyöhykeilmoituksen tekeminen
Rajavyöhykelupaa hakevan on esitettävä selvitys henkilöllisyydestään, yhteystiedoistaan ja rajavyöhykeluvan antamisen edellytysten täyttymisestä. Selvitykseen voi sisältyä tarvittavat tiedot:
rajavyöhykkeellä suoritettavaksi suunnitelluista toimenpiteistä ja niiden ajankohdasta sekä alueesta, jossa toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa;
toimenpiteiden toteuttamisen mahdollisesti edellyttämästä muun viranomaisen tai muun tahon antamasta luvasta tai hyväksynnästä;
ampuma-aseista, ampumatarvikkeista, räjähdysaineista ja jousitoimisista aseista;
pääasiallisesta syystä oleskeluun tai toimenpiteiden suorittamiseen rajavyöhykkeellä.
2 momentti on kumottu A:lla 17.12.2009/1128 .
55 §Terveydenhuolto rajavartiolaitoksessa
Työterveyshuollon järjestämisestä rajavartiolaitoksessa säädetään työterveyshuoltolaissa (1383/2001) . Puolustusvoimien terveydenhuoltovastuusta säädetään terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetussa laissa (322/1987) .
56 § (17.12.2009/1128)
56 § on kumottu A:lla 17.12.2009/1128 .
57 §Pelastuspalkkion jakaminen
Rajavartiolain 76 §:ssä tarkoitetusta pelastuspalkkiosta luopumisesta sekä pelastuspalkkion jakamisesta päättää rajavartiolaitoksen päällikkö.
Jollei pelastuspalkkiosta luovuta, jaetaan meripelastustyön aiheuttamien lisäkustannusten kattamisen jälkeen jäävästä palkkion osasta yksi viidesosa aluksella meripelastustyön aikana palvelleille virkamiehille sekä asevelvollisuuslain (1438/2007) ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) nojalla palvelleille henkilöille. (30.12.2013/1314)
Palkkio jaetaan ensisijaisesti henkilöiden suorittamien toimenpiteiden vaativuuden ja vaikuttavuuden mukaisessa suhteessa.
58 §Kiinniottamista koskevan asian kirjaaminen
Rajavartiolain 36 §:n 2 momentin, 37 §:n ja 71 §:n 2 momentin nojalla kiinniotetusta henkilöstä kirjataan henkilö- tai muut tunnistetiedot, tiedot kiinniottoon johtaneesta toimenpiteestä, tiedot turvallisuustarkastuksesta, tiedot kiinniotetun kuljettamisesta sekä tiedot kiinniottoajasta ja -paikasta sekä kiinnioton päättymisestä.
59 § (25.9.2014/772)Haltuun otetun omaisuuden kirjaaminen
Rajavartiolain 28, 59, 66, 66 a ja 69 §:ssä tarkoitetusta omaisuuden haltuun ottamisesta kirjataan haltuunoton peruste sekä tiedot omaisuuden takaisin luovuttamisesta tai hävittämisestä.
60 § (25.9.2014/772)Henkilöntarkastuksesta laadittava pöytäkirja
Rajavartiolain 28 a §:n 2 momentissa tarkoitettuun henkilöntarkastuksesta laadittavaan pöytäkirjaan on merkittävä ainakin:
toimenpiteen päivämäärä, kellonaika ja paikka;
toimenpiteen kohde;
toimenpiteen tarkoitus;
toimenpiteen määräyksen antaja;
toimituksen kulku ja tulokset;
toimituksessa mukana olleet henkilöt.
61 §Voimankäyttö- ja suojavälineet
Valtio varustaa rajavartiomiehen hänen tehtävänsä edellyttämillä voimankäyttö- ja suojavälineillä. Rajavartiomies saa käyttää ainoastaan sellaisia voimankäyttövälineitä, jotka on hyväksytty rajavartiolaitoksessa käytettäviksi ja joiden turvalliseen käyttöön hän on saanut koulutuksen.
62 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2005.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
63 §Siirtymäsäännös
Sen estämättä, mitä tässä asetuksessa säädetään kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista rajavartiolaitoksen virkamies säilyttää kelpoisuutensa toimia siinä virassa, johon hän on nimitettynä tämän asetuksen voimaan tullessa, sekä muihin rajavartiolaitoksen virkoihin, joiden kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset ovat samat kuin sen viran, johon virkamies on nimitettynä tämän asetuksen voimaan tullessa. Sama koskee tämän asetuksen voimaan tullessa virkasuhteeseen määräajaksi nimitettyjen kelpoisuutta määräajan loppuun saakka.
Kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten estämättä voidaan kuitenkin rajavartiolaitoksen virkamies, joka tämän asetuksen voimaantullessa oli rajavartiomies, määrätä rajavartiomieheksi sen rajavartioviranomaisen toimialueelle, jossa hän tämän asetuksen voimaantullessa palveli rajavartiomiehenä. Hänet voidaan myös siirtää rajavartiomieheksi sellaiselle rajavartioviranomaisen toimialueelle, jossa rajavartiomiehen kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset ovat samat tai alhaisemmat kuin sillä toimialueella, jossa hän toimi ennen siirtoa.
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
6.4.2006/259:
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2006.
17.12.2009/1128:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
29.12.2010/1354:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
30.12.2013/1314:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
10.4.2014/314:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2014.
25.9.2014/772:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2014.
12.2.2015/122:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2015.
17.8.2017/561:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2017.
30.9.2021/849:
Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä lokakuuta 2021.
19.5.2022/366:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2022.
8.12.2022/1004:
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 2022.
30.5.2024/289:
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 2024.
19.12.2024/856:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.
Tämän asetuksen voimaan tullessa yleisesikuntaupseerin tutkintoon johtavia opintoja suorittavaan sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.