HE 267/2022

2.1.1Lainsäädäntö ja käytäntö

Valtiovarainministeriö on antanut suosituksen ”Valtionhallinnon toimintojen uudelleenjärjestämisessä noudatettavat periaatteet harkittaessa toiminnan yhtiöittämistä” (VM/1064/00.00.01/2018). Suosituksessa kootaan ja selkeytetään valtionhallinnon organisaatiomallien valintaa koskevia periaatteita, erityisesti valtion taloudellisen toiminnan yhtiöittämiseen liittyvässä harkinnassa käytettävää arviointikriteeristöä. Suosituksen mukaan mikäli toiminta edellyttää ns. hybridimallia, jossa toiminta jakautuu viraston ja yhtiön kesken tai perustuu yhteistoimintasopimuksiin, ei saa muodostua tilannetta, jossa yhtiön toiminnalla rajoitetaan viranomaisen harkintavaltaa. Lisäksi viraston ja yhtiön välisten työn- ja vastuunjakojen tulee olla selkeät. Myös johdon keskinäinen tarvittava riippumattomuus molemmissa organisaatioissa tulee varmistaa.

Valtiovarainministeriö on antanut myös suosituksen valtionhallinnon toimintojen järjestämisessä noudatettavista periaatteista valtion virastojen osalta (VN/11537/2021). Suositus on laadittu tilanteisiin, joissa harkitaan uuden organisaation perustamista tai uuden tehtävän organisointia, nykyisen organisaation toimivuutta tai uudelleenorganisointia ja muita olennaisia muutoksia niiden toimintaperiaatteisiin. Suosituksen mukaan julkiset hallintotehtävät tulee organisoida valtionhallinnossa valtiosääntöoikeudellisista syistä pääasiassa virastoissa hoidettavaksi.

2.1.2Business Finlandin toiminta nykytilassa

Business Finlandin toiminnan tavoitteena on Business Finland -lain mukaisesti auttaa elinkeinoja uudistumaan ja kehittymään teknologian ja innovaatioiden keinoin, edistää kansainvälistä verkottumista sekä parantaa työelämän laatua. Lisäksi toiminnan tavoitteena on kasvattaa arvonlisää, vahvistaa elinkeinoelämän kasvua ja kansainvälistä kilpailukykyä, lisätä vientiä ja Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja pääomasijoituksia sekä Suomeen suuntautuvaa matkailua sekä pitkällä aikavälillä parantaa tuottavuutta sekä luoda työllisyyttä ja hyvinvointia. Business Finland on keskeinen julkinen toimija tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksessa, viennin ja yritysten kansainvälistymisen edistämisessä, ulkomaisten investointien edistämisessä sekä ulkomaisen matkailun edistämisessä. Lisäksi rahoituskeskus hoitaa eräitä elinkeino-, energia- ja ympäristöpoliittisiin tukiin liittyviä valtionapuviranomaisen tehtäviä.

Rahoituskeskuksen ja yhtiön tehtävät on määritelty Business Finland -laissa ja lain säännöksiä tarkentavassa Business Finland -asetuksessa. Vuoden 2018 alussa voimaan tulleen Business Finland -uudistuksen keskeisenä tavoitteena oli, että johtoon, strategiaan ja viranomaistehtäviin keskittyvät tehtävät hoitaa rahoituskeskus ja että operatiiviseen asiakaspalvelutoimintaan liittyviä tehtäviä hoitaa yhtiö. Rahoituskeskuksen ja yhtiön muodostama Business Finland-kokonaisuus toimii sekä kotimaassa että kansainvälisesti palvellen kansainvälistymällä kasvua hakevia suomalaisia yrityksiä, elinkeinoelämän uudistumista tukevia suomalaisia korkeakouluja ja tutkimusorganisaatioita sekä julkisia ja kolmannen sektorin organisaatioita, Suomeen suuntautuvia investointihankkeita valmistelevia ulkomaisia toimijoita sekä matkailualaa.

Yhtiö tuottaa rahoituskeskuksen tehtäviin liittyviä palveluita rahoituskeskuksen kanssa laadittavan palvelusopimuksen mukaisesti ja saa rahoituksensa palvelusopimuksen perusteella valtion talousarviosta. Business Finland -uudistuksessa yhtiöön jäivät aiemman Finpro Oy:n toiminnot eli viennin ja kansainvälistymisen, Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien sekä ulkomaisen matkailun edistäminen. Yhtiö vastaa myös Business Finlandin asiakkuusprosessin ensivaiheen asiakaspalvelusta ja potentiaalisten asiakkaiden palvelutarpeen kartoituksesta yhteistyössä muiden Team Finland -verkoston toimijoiden kanssa. Yhtiö vastaa Business Finlandin asiakashankinnasta, asiakastietojen keräämisestä ja tuottamisesta, asiakaskentän aktivoimisesta sekä Business Finlandin palveluvalikoiman ja rahoitusmahdollisuuksien markkinoimisesta.

Yhtiö tuottaa palvelusopimuksen mukaisia asiantuntija- ja neuvontapalveluja muihin asiakkuusprosessin vaiheisiin sekä vastaa tarvittavien tieto- ja neuvontapalvelujen tuottamisesta rahoituskeskukselle rahoituspäätösten tekemistä varten. Edistämistoiminnot, kuten verkottamis-, aktivointi- ja neuvontatoiminnot, toteutetaan pääosin yhtiössä. Innovaatioiden ja viennin edistämistä yhtiö toteuttaa operatiivisella tasolla rahoituskeskuksen johdolla ja yhteistyössä muiden Team Finland -verkoston toimijoiden kanssa. Rahoituskeskuksen vastuulle kuuluvien rahoituspäätösten valmistelussa ja rahoitukseen liittyvissä muissa päätöksissä rahoituskeskus hyödyntää yhtiön tietoja asiakkaista ja hankkeista. Eduskunnan talousvaliokunta on Business Finland -lakia koskevan hallituksen esityksen ( HE 158/2017 vp ) käsittelyn yhteydessä edellyttänyt, että yhtiön toimialaa ja tehtäviä täsmennetään valtioneuvoston asetuksessa, jotta yhtiön tarjoamat palvelut eivät laajene sellaisiin palveluihin, joita on tarjolla kilpailluilla markkinoilla (ks. TaVM 21/2017 vp).

Rahoituskeskuksen ohella myös yhtiö voi Business Finland -lain mukaan tehdä rahoituskeskuksen ohjauksessa ja valvonnassa ns. de minimis -ehtoisia rahoituspäätöksiä (myöntö-, muutos- ja maksatuspäätökset) korkeintaan 100 000 euroon saakka. Käytännössä kyseiset rahoituspäätökset on vuoden 2019 alusta alkaen siirretty pääosin yhtiön tehtäväksi. Rahoituskeskus päättää sekä rahoituskeskuksen että yhtiön myöntämän valtiontuen takaisinperinnästä, maksatuksen keskeytyksestä, maksatuksen lopettamisesta sekä tuen saajiin kohdistuvista tarkastuksista. Oikaisua yhtiön tekemään rahoituspäätökseen voidaan hakea rahoituskeskukselta.

2.1.3Business Finlandin toimintaan tehdyt muutokset organisaatiouudistuksen jälkeen

Business Finlandia koskevaan lainsäädäntöön valmisteltujen ja esitettävien muutosten lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö huolehtii osana Business Finland -lakiin perustuvaa ohjaus- ja valvontatehtäväänsä Business Finlandin asiakkuus- ja rahoitusprosesseihin liittyvien muutosten valmistelun ohjauksesta erityisesti sen varmistamiseksi, että prosessit sekä niihin liittyvät yhtiön palveluksessa olevien henkilöiden tehtävät vastaavat lainsäädännön vaatimuksia.

Keskeisinä täytäntöönpanon tasolla jo toteutettuina muutoksina on rahoituskeskuksessa rahoituspäätöksiä esittelevien henkilöiden työnjohdollista sijoittumista muutettu 1.9.2019 alkaen siten, että kaikki rahoituskeskuksessa rahoituspäätöksiä esittelevät henkilöt sijoittuvat rahoituskeskukseen, jolloin koko esimiesketju pääjohtajaan saakka muodostuu rahoituskeskukseen työ- ja virkasuhteessa olevista henkilöistä. Samassa yhteydessä on muutettu myös rahoituskeskuksen rahoitustoimintaan liittyvän rahoitusryhmän nimeämiskäytäntö: rahoituskeskus nimeää rahoitusasioita valmistelevan ryhmän ( rahoitusryhmä ), joka valmistelee rahoituskeskuksen vastuulle kuuluvat rahoitusasiat. Toteutettujen muutosten jälkeen ei siten enää synny tilannetta, jossa yhtiö olisi työnjohdollisessa vastuussa rahoituskeskuksen rahoitushakemuksia käsittelevistä henkilöistä tai rahoitusryhmän nimeämisestä. Lisäksi osana Business Finlandissa täytäntöönpanotasolla toteutettuja muutoksia rahoitushakemusten käsittelijöiden tehtävänkuvat on päivitetty ja täsmennetty. Vuonna 2021 Business Finland otti käyttöön uuden strategian ja teki sen johdosta uudistuksia organisaatioonsa, mutta uudistuksilla ei ollut vaikutuksia rahoituskeskuksen ja yhtiön tehtävänjakoon.

Business Finlandin toimintaa arviointiin Business Finlandin toimittua noin kolmen ja puolen vuoden ajan (työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:46). Arvioinnin mukaan uudistuksen myötä hallinnon resursointia on kevennetty ja voimavaroja siirretty lähemmäs asiakasrajapintaa, erityisesti ulkomaanverkostoon. Uudistuksen myötä asiakkaille tarjottavien palvelupolkujen merkitys on korostunut ja uudistus on mahdollistanut saman organisaation alla kattavamman palveluvalikoiman. Uudistuksella tavoitellut sisäiset tehokkuushyödyt eivät kuitenkaan ole ilmeisiä, ja hallinnollista taakkaa on tullut lisää ainakin suhteessa yhteen yhtenäiseen organisaatioon. Uudistuksesta on kuitenkin kulunut vasta lyhyt aika, minkä vuoksi toimintamallin tehokkuus, synergiaedut ja muutokset vaikuttavuudessa nähdään perusteellisemmin myöhemmin.

2.2.1Koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa koskevat tavoitteet

Koulutus- ja työperusteisella maahanmuutolla on kasvava väestöpoliittinen, mutta myös työllisyys-, elinkeino- ja innovaatiopoliittinen merkitys Suomen osaamispääoman ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä uusien työpaikkojen ja innovaatioiden syntyyn. Suomi tarvitsee opiskelijoiden ja työvoiman maahanmuuttoa kestävän hyvinvoinnin turvaamiseksi. Suomen hidastuva väestönkasvu, nopeasti vanheneva väestörakenne ja työikäisen väestön väheneminen aiheuttavat haasteita huoltosuhteelle, työvoiman saatavuudelle ja kestävyysvajeen taittamiselle. Työikäisen väestön määrän aleneminen heikentää taloudellista huoltosuhdetta ja aiheuttaa haasteita työvoiman saatavuudelle. Kestävin keino vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä on työllisyyden kasvu, mukaan lukien työperäinen maahanmuutto. Ilman maahanmuuttoa Suomen työikäinen väestö vähenee kymmenillä tuhansilla vuodessa ja 2000-luvulla työntekijöiden määrä olisi laskenut ilman vieraskielistä työvoimaa.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on edistää työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa. Hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden mukaisesti tavoitteena on tehdä Suomesta kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida. Työperäisen maahanmuuton painopisteeksi hallitusohjelmassa on asetettu työvoimapulasta kärsivät alat sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (jäljempänä TKI-toiminta ) kärki- ja kasvualojen kannalta olennaiset erityisosaajat, opiskelijat ja tutkijat. Kirjauksen mukaisesti jatketaan ja vahvistetaan Business Finlandin Talent-toimintaa (nykyinen Work in Finland -toiminto), jolla tuetaan kansainvälisten osaajien sijoittumista Suomeen ja asiantuntemuksen hyödyntämistä yritysten kasvussa, kansainvälistymisessä ja uudistumisessa sekä investointien kasvussa. Business Finlandin Work in Finland -toiminnon tavoitteena on edistää ulkomaisten osaajien työllistymistä Suomeen. Work in Finland -toiminnon tarkoituksena on parantaa osaltaan kyvykkyyttä vastata työvoiman maahanmuutolla Suomen kestävyysvajeeseen ja taloudelliseen huoltosuhteeseen sekä tukea osaavan työvoiman saatavuutta ja työmarkkinoiden kohtaantoa. Toiminnon tavoitteena on luoda kansainvälisen rekrytoinnin ja osaajien houkuttelun asiakaslähtöinen, organisaatiorajat ylittävä palveluprosessi niin henkilö- kuin työnantaja-asiakkaille. Tavoitteena on lisäksi vahvistaa Suomen maakuvaa Suomessa työskentelystä kiinnostuneiden osaajien keskuudessa sekä kannustaa työnantajia kansainvälisten osaajien rekrytointiin ja henkilöstön kansainvälistymiseen.

Hallitus on myös vahvasti sitoutunut 75 prosentin työllisyystavoitteeseen normaalin kansainvälisen ja siitä heijastuvan kotimaisen talouskehityksen oloissa. Työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää työn tarjontaa ja kysyntää tukevia toimia sekä kohtaanto-ongelman lievittämistä esimerkiksi jo maahan muuttaneiden työmarkkinavalmiuksia parantamalla ja erityisesti osaavan työvoiman työperusteista maahanmuuttoa lisäämällä.

Euroopan komission tavoitteena on, että kolmansien maiden kansalaisille tarkoitettu EU:n osaamisreservi ( Talent Pool ) otetaan käyttöön kesällä 2023. EU:n osaamisreservi on osa EU:n osaajapakettia ( Skills and Talent Package ), joka julkaistiin 27.4.2022. EU:n osaamisreservin pilotointivaiheessa, joka käynnistyy syksyllä 2022, on päätetty käyttää EURES-portaalia ( European Employment Services ). Käyttäjän tunnistautuminen toteutetaan osaamisreservipilotissa samalla tavalla kuin EURES-portaalissa. Tavoitteena on, että osaamisreservi kytkeytyy kansallisiin osaajapoolialustoihin, Suomen tapauksessa Työmarkkinatoriin, jotta alustasta pystytään tekemään mahdollisimman asiakaslähtöinen.

2.2.2Lainsäädäntö ja käytäntö

Työ- ja elinkeinohallinnon valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluita koskevat uudet säännökset (laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta, 337/2022) tulivat voimaan 23.5.2022. Uuden sääntelyn tavoitteena oli mahdollistaa uuden julkisen vallan tarjoaman palvelualustan käyttöönotto. Palvelualustan käyttöönoton tavoitteena on muun muassa parantaa työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaantoa sekä tehostaa työnvälitystä. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 a luvun 1 §:n mukaisesti palvelualustalla tarjotaan kyseisessä laissa tarkoitettuja julkisia työvoima- ja yrityspalveluja. Lisäksi palvelualusta on avoin palvelu, jossa henkilö voi laatia ja julkaista itsestään työllistymistä tukevan esittelyn ( työnhakuprofiili ).

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 a luvun 2 §:ssä säädetään työnhakuprofiilin laatimisesta ja profiilin tiedoista. Pykälän 1 momentin mukaan henkilö voi laatia työnhakuprofiilin rekisteröitymättä työnhakijaksi. Työnhakuprofiilin laatiminen edellyttää palvelualustalle kirjautumista. Kirjautuminen edellyttää vahvaa tunnistautumista ja alustan käyttöehtojen hyväksymistä. Pykälän 2 momentin mukaan työnhakuprofiilin laatija päättää, mitä tietoja profiiliin sisällyttää. Työnhakuprofiili voi sisältää tietoja henkilön koulutuksesta, työkokemuksesta, muusta osaamisesta ja työtoiveista. Lisäksi se voi sisältää vapaamuotoisen esittelyn profiilin laatijasta ja linkkejä palvelualustan ulkopuolisiin palveluihin. Profiiliin ei saa sisällyttää tietoja, jotka on laissa säädetty salassa pidettäviksi. Alustan ylläpitäjän on tiedotettava profiilin laatijaa ennen vapaamuotoisen esittelyn ja linkkien lisäämistä niiden sisältämien tietojen rajoituksista sekä vaikutuksesta hänen henkilötietojensa suojaan. Pykälän 3 momentin mukaan henkilö voi milloin tahansa muokata tai poistaa työnhakuprofiilinsa tietoja taikka poistaa laatimansa työnhakuprofiilin.

Digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annetun lain (306/2019, digipalvelulaki ) 6 §:ssä säädetään viranomaisen digitaalisen palvelun käyttäjän sähköisestä tunnistamisesta. Lain 6 §:n 1 momentin mukaan viranomainen voi vaatia digitaalisessa palvelussa käyttäjältä sähköistä tunnistamista vain, jos se on tarpeen palvelun tai sen tietosisältöön liittyvien käyttöoikeuksien varmistamiseksi tai palvelussa tehtävään toimeen liittyvien oikeusvaikutusten vuoksi. Säännöksen perusteluna on hallituksen esityksessä ( HE 60/2018 vp , s. 69) todettu, että säännöksen tarkoituksena on ohjata viranomaisia sähköisen tunnistamisen käytössä sekä yhdenmukaistaa tunnistamiseen liittyvät perusteet ja menettelyt. Säännös ohjaisi viranomaista arvioimaan, milloin palvelun käyttäjä on tarpeellista tunnistaa käyttöoikeuksien selvittämiseksi ja varmistamiseksi sekä tilanteissa, joissa palvelussa voi tehdä toimia, joihin voi liittyä hallinnon asiakkaalle merkittäviä oikeudellisia vaikutuksia hänen etuihinsa, oikeuksiinsa tai velvollisuuksiinsa. Säännöksen tarkoituksena on korostaa sitä, että kaikkiin digitaalisiin palveluihin ja kaikissa asiointitilanteissa palvelun käyttäjää ei tarvitse tunnistaa aktiivisesti jollakin erityisellä tunnistus- tai kirjautumismenettelyllä, vaan tunnistamistarve on arvioitava tapauskohtaisesti kunkin palvelun ja siinä olevien toiminnallisuuksien luonteen perusteella. Säännöksessä ei olisi säädetty tunnistamistavasta, vaan se on hallituksen esityksen perustelujen mukaan tarkoituksellisesti jätetty viranomaisen arvioitavaksi. Edellä mainittu vahvaa sähköistä tunnistamista koskeva säännös julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 a luvun 2 §:ssä on erityissäännös suhteessa digipalvelulain sähköistä tunnistamista koskeviin säännöksiin.

Tunnistamistavan arvioinnissa olisi kuitenkin tapauskohtaisesti syytä ottaa huomioon, mitä digipalvelulain 6 §:n 2 momentissa säädetään. Viranomainen voisi riskiperusteisen arvion ja tarpeen perusteella valita palveluihinsa tarpeellisen tunnistustavan, kuten vahvan tunnistamisen tai käyttäjätunnukseen ja salasanaan perustuvan tunnistustavan. Säännöksen perusteluissa on mainittu esimerkkeinä, milloin tunnistusta voidaan vaatia. Viranomainen voisi vaatia vahvaa sähköistä tunnistamista esimerkiksi silloin, kun käyttäjä pääsee palvelussa katsomaan omia tietojaan tai tilanteissa, joissa on tarpeen varmistaa henkilön henkilöllisyys, kun palvelussa voi tehdä merkittäviä toimia, joihin voi liittyä olennainen vaikutus henkilön etuihin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Digipalvelulain 6 §:n 2 momentin mukaan jos digitaalisesta palvelusta on mahdollista saada salassa pidettäviä tietosisältöjä nähtäväksi ja käytettäväksi, palvelun käyttäjä on tunnistettava hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain (571/2016) 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua luonnollisen henkilön tunnistuspalvelua, vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain (617/2009) 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua vahvaa sähköistä tunnistamista tai painavasta perustellusta syystä muuta vastaavaa tietoturvallista tunnistuspalvelua käyttämällä. Säännöstä koskevan hallituksen esityksen perustelujen ( HE 60/2018 vp , s. 70) mukaan säännöksen tarkoituksena on selkeyttää erityisesti vahvan sähköisen tunnistamisen käyttöön liittyviä vaatimuksia ja samalla edistää tietoturvallisen asioinnin toteuttamista viranomaisissa. Säännöksessä ei sidota tunnistusmenetelmää pelkästään hallinnon yhteisiin sähköisen asioinnin tukipalveluihin, vaan tunnistusvaatimuksen voi täyttää myös muu vahva sähköinen tunnistusmenetelmä ja siihen perustuva väline. Hallituksen esityksen perusteluissa on esimerkkeinä vahvaa sähköisen tunnistamisen käyttötilanteina esimerkiksi palvelut, joissa käyttäjä pääsee näkemään tai käsittelemään terveydentilaansa koskevia tietoja, muita erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja, sosiaalihuollon asiakkuutta koskevia tietoja, oppilashuoltoon liittyviä tietoja sekä liike- ja ammattisalaisuuksia.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, julkisuuslaki ) 24 §:ssä säädetään salassa pidettävistä viranomaisen asiakirjoista. Lain 24 §:n 1 momentin 25 kohdan mukaan asiakirjat, jotka sisältävät tietoja työhallinnon henkilöasiakkaasta sekä tämän saamasta etuudesta tai tukitoimesta taikka työhallinnon henkilöasiakkaan palvelusta ovat salassa pidettäviä. Kyseisen momentin 32 kohdan mukaan asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön poliittisesta vakaumuksesta tai tietoja henkilön yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä taikka tietoja henkilön elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista ovat salassa pidettäviä.

Hallituksen esityksessä työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi ( HE 225/2021 vp ) todetaan työnakuprofiilin laatimista koskevan 13 a luvun 2 §:n säännöskohtaisissa perusteluissa, että työnhakuprofiilin voisi laatia kuka tahansa, eikä profiilista kävisi ilmi, onko henkilö rekisteröity työnhakijaksi tai onko hän työtön. Hallituksen esityksen perusteluissa on kuvattu julkisen työvoima- ja yrityspalvelujen henkilöasiakkaan ja julkisuuslain salassapitoperusteissa tarkoitetun työhallinnon henkilöasiakkaan käsitteiden suhdetta. Perustuslakivaliokunta on mainitusta hallituksen esityksestä antamassaan lausunnossa (PeVL 14/2022 vp) todennut, että hallituksen esityksen (s. 84) mukaan työnhakuprofiilissa palvelualustalle talletettavat tiedot eivät ole julkisuuslaissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja. Tämä merkitsisi käytännössä, ettei perustuslain 12 §:n 2 momentissa säädettyä julkisuusperiaatetta sovellettaisi palvelualustalle talletettuihin tietoihin. Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että julkisuuslaissa viranomaisen asiakirjalla tarkoitetaan viranomaisen hallussa olevaa asiakirjaa, jonka viranomainen tai sen palveluksessa oleva on laatinut taikka joka on toimitettu viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa. Nyt ehdotettu palvelualusta on viranomaisen ylläpitämä. Valiokunnan käsityksen mukaan ehdotettavasta työnhakuprofiilin tallettamistapaa koskevasta sääntelystäkään ei johdu hyväksyttävää perustetta sille, etteivät työnhakuprofiilien tiedot kuuluisi julkisuusperiaatteen soveltamisalaan.

2.2.3Nykytilan arviointi

Hallituksen esityksessä työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi ( HE 225/2021 vp ) vahvan sähköisen tunnistamisen edellytystä on perusteltu sillä, että tunnistautuminen tarvitaan, jotta voidaan varmistua siitä, että profiilin on laatinut kyseinen henkilö itse. Vahvaa tunnistautumista on siten perusteltu henkilöä ja hänen tietojaan koskevana suojatoimena. Kyseisessä hallituksen esityksessä ei ole juurikaan perusteltu vahvan sähköisen tunnistamisen vaatimusta palvelujen saatavuuden näkökulmasta. Hallituksen esityksen valmistelun aikaan ei myöskään olla arvioitu palvelualustan työnhakuprofiilin ja kohtaantotoiminnon merkitystä vielä silloin keskeneräisten työperäistä maahanmuuttoa edistävien toimien näkökulmasta. Erityisesti arvioimatta on jäänyt vahvan tunnistamisen vaatimuksen vaikutukset ulkomailta Suomeen töihin hakeutuvien mahdollisuus hyödyntää työnhakuprofiilia mahdollisten työpaikkojen omaehtoiseen hakemiseen. Hallituksen esityksessä ei ole myöskään nimenomaisesti perusteltu vahvaa sähköistä tunnistamista koskevan vaatimuksen suhdetta digipalvelulain sähköistä tunnistamista koskeviin yleissäännöksiin. Arvioimatta on siis jäänyt, olisiko digipalvelulain säännösten soveltamisella ollut mahdollista huolehtia sekä riittävästä henkilötietojen suojasta että toisaalta mahdollistaa laajempi palvelujen saatavuus.

Digipalvelulain 6 §:n sähköistä tunnistamista koskevan sääntelyn lähtökohtana on, että muun muassa palvelujen saatavuuden näkökulmasta on viranomaisella oltava ensin perusteltu syy edellyttää ylipäätään sähköistä tunnistamista, ja jos palvelussa on mahdollista saada salassa pidettäviä tietoja nähtäväksi, on tunnistaminen tehtävä vahvan sähköisen tunnistamisen vaatimusten mukaisesti tai muulla vastaavalla tietoturvallisella menettelyllä. Myös muissa tilanteissa käytössä voi olla vahva sähköinen tunnistaminen, mutta nimenomaisesti palvelujen saatavuuden näkökulmasta on viranomaisen huolehdittava palveluunsa käytettäväksi tarvittaessa myös laajemmin saatavilla olevat tunnistamismenetelmät tai vaihtoehtoinen tapa asioida. Käytännössä muu kuin vahva sähköinen tunnistaminen voi olla esimerkiksi käyttäjätunnukseen ja salasanaan perustuva tunnistaminen ainoastaan tai mahdollisesti jollain lisävahvistusmenettelyllä. Lisäksi Suomen viranomaisilla on tällä hetkellä käytössään ulkomaalaisia asiakkaitaan varten Finnish Authenticator -tunnistuspalvelu ( FinnAuth -tunnistus ), joka ei täytä vahvan tunnistamisen vaatimuksia, mutta jota voidaan pitää digipalvelulain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuna muuna vastaavana tietoturvallisena tunnistamismenettelynä. FinnAuth -sovelluksella tehtävä tunnistautuminen on tarkoitettu ulkomaalaisille, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta eikä suomalaista tunnistusvälinettä. Se kuitenkin edellyttää riittävän vahvasti ja luotettavasti tehdyn ensitunnistautumisen palvelussa joko henkilön passin tai kansallisen henkilöllisyystodistuksen avulla.

Hallituksen esityksestä mietinnön antanut työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on mietinnössään (TyVM 3/2022 vp) todennut, että asiantuntijakuulemisissa pidettiin yksilön tietoturvan näkökulmasta vahvaa digitaalista tunnistautumista perusteltuna, mutta todettiin samalla sen herättävän kysymyksiä yhdenvertaisesta pääsystä palvelujen äärelle. Mietinnön mukaan valiokunta pitää tärkeänä, että työ- ja elinkeinoministeriö seuraa valmisteilla olevia henkilön tunnistamiseen liittyvien hankkeiden etenemistä ja niiden mahdollisia vaikutuksia hallinnonalaansa. Valiokunta korostaa lisäksi, että palvelualustan saavutettavuudessa tulee ottaa huomioon muun muassa eri kieliversiot ja sopivuus maahanmuuttajille sekä se, että palvelualusta vastaa erilaisiin alakohtaisiin tarpeisiin (esimerkiksi kohtaantotoiminnot taide-, kulttuuri- ja luovien alojen osalta).

Työ- ja elinkeinoministeriö on työperäisen maahanmuuton edistämistoimia koskevassa jatkovalmistelussa arvioinut, että vahvan sähköisen tunnistamisen edellytys asettaa käytännössä ulkomaalaisille Suomesta työtä hakeville esteen hyödyntää työnhakuprofiilia vastaavalla tavalla kuin se on mahdollista suomalaisille tai niille, joilla on Suomessa myönnetty vahvan sähköisen tunnistamisen väline. Tätä voidaan pitää hallinnon palveluperiaatteen ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta puutteena, johon edellä mainitulla tavalla työelämä- ja tasa-arvovaliokuntakin on kiinnittänyt huomiota.

Digipalvelulaki edellyttää vahvaa sähköistä tunnistamista tai muun vastaavan tietoturvallisen tunnistuspalvelun käyttöä vain silloin, kun palvelussa on nähtävissä salassa pidettäviä tietoja. Arvioitaessa sitä, onko tai voiko työnhakuprofiilissa olla salassa pidettäviä tietoja, on otettava huomioon julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muu sääntely ja julkisuuslain salassapitoperusteita koskeva sääntely. Työnhakuprofiilissa olevat profiilin laatijan profiiliinsa tallentamat tiedot ovat viranomaisen hallussa oleva asiakirja. Näin ollen niihin tulee soveltaa julkisuuslain säännöksiä, mukaan lukien salassapitoa koskevia säännöksiä. Työnhakuprofiilin laatija on julkisuuslaissa tarkoitetulla tavalla toimittanut työnhakuprofiilinsa tiedot viranomaiselle sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa, vaikka profiilin laatimisen tarkoituksena ei ole saattaa asiaa vireille viranomaisessa. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 a luvun 2 §:n 2 momentin säännös siitä, ettei työnhakuprofiiliin saa sisällyttää salassa pidettäviä tietoja, voitaisiin sellaisenaan nähdä riittävänä takeena sille, ettei palvelussa olisi missään tilanteessa nähtävissä salassa pidettäviä tietoja, jolloin digipalvelulaki ei edellyttäisi käyttäjän vahvaa tunnistamista. Työnhakuprofiilin laatija päättää, mitä tietoja profiiliinsa sisällyttää. Tämän vuoksi on hyvistä käyttöohjeista ja palvelun käyttäjän tiedottamisesta huolimatta mahdollista, että profiilissa voi ainakin väliaikaisesti olla myös salassa pidettäviä tietoja, sillä profiileihin kohdistuva valvonta on luonteeltaan jälkikäteisvalvontaa. Edellä esitetyn perusteella voidaan pitää mahdollisena, että työnhakuprofiilin laatija sisällyttää profiiliin julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 32 kohdassa tarkoitettuja yksityiselämän piiriin kuuluvia tietoja.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 a luvun palvelualustaa ja työnhakuprofiilia koskeva sääntely on ollut voimassa vain vähän aikaa. Siitä huolimatta on perusteltua arvioida voimassa olevaa sääntelyä uudelleen myös voimassa olevan yleissääntelyn näkökulmasta, koska palvelualustaan ja työnhakuprofiileja koskevat jatkokehitystarpeet ovat nostaneet esiin kysymyksen siitä, onko työnhakuprofiilin laatijan vahva tunnistaminen joka tilanteessa välttämätöntä.

4.2.1Vaikutukset viranomaisten toimintaan

4.2.2Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset

Lain muutoksista aiheutuu Business Finlandin organisaation rakenteeseen ja henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset liittyisivät henkilöstön siirtoihin yhtiöstä rahoituskeskuksen palvelukseen sekä tehtävien ja roolien tarkennuksiin sekä yhtiössä että rahoituskeskuksessa. Lain muutosten jälkeen yhtiö ei voisi hoitaa esimerkiksi eräitä kansainvälisiä edustamistehtäviä eikä rahoituskeskuksen vastuulle kuuluvien hankkeiden rahoitettavuuden arviointia tai tätä koskevaa yksityiskohtaista neuvontaa, vaan nämä tehtävät kuuluisivat rahoituskeskukselle. Yhtiön työntekijät suorittavat siirrettäviä tehtäviä nykyisin osana tehtävänkuvaansa yhtiössä. Osa näistä työntekijöistä siirrettäisiin rahoituskeskukseen toteuttamaan yhtiöstä siirtyviä tehtäviä. Yhtiön tehtävien uudelleenjärjestelyn myötä voi olla tarpeen siirtää myös eräitä muita tehtäviä rahoituskeskukseen.

Yhtiön tehtävien ja henkilöstön siirto toteutettaisiin noudattaen liikkeenluovutuksen periaatteita. Näin ollen yhtiön tehtävien ja henkilöstön siirto rahoituskeskukseen katsottaisiin työsopimuslain 1 luvun 10 §:n mukaiseksi liikkeenluovutukseksi huolimatta siitä, täyttääkö tehtävien ja henkilöstön siirto työsopimuslaissa säädetyt liikkeenluovutuksen tunnusmerkit. Liikkeenluovutuksessa yhtiön työntekijät siirtyisivät rahoituskeskuksen palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. Liikkeenluovutuksen tarkoituksena on turvata siirtyvien yhtiön työntekijöiden oikeuksien ja velvollisuuksien sekä niihin liittyvien työsuhde-etuuksien säilymistä luovutuksen yhteydessä. Liikkeenluovutusperiaatteiden mukaan osa yhtiön tehtävistä ja henkilöstöstä siirtyisi rahoituskeskuksen palvelukseen vuoden 2024 loppuun mennessä tämän lain voimaantulon jälkeen. Henkilöstöä koskevat järjestelyt toteutettaisiin yhteistoiminnasta säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

Siirtyvän yhtiön henkilöstön palvelussuhdelajiin ei lähtökohtaisesti tulisi muutoksia henkilöstösiirroissa, minkä vuoksi henkilöstön palvelussuhdelaji olisi myös rahoituskeskuksessa työsuhde. Kun yhtiön työntekijät on siirretty rahoituskeskukseen, arvioidaan kuitenkin tarkemmin, onko siirtyneiden työntekijöiden palvelussuhdelaji joissakin tapauksissa tarpeen muuttaa virkasuhteeksi. Esimerkiksi rahoituspäätöksiä koskevaan päätöksentekoon liittyvät tehtävät edellyttävät virkasuhdetta rahoituskeskuksessa. Nykytilassa rahoituskeskuksen palveluksessa on sekä virkasuhteisia että työsuhteisia henkilöitä.

Innovaatiorahoituskeskus Tekesistä siirtyi henkilöstöä Business Finland -yhtiöön Business Finland -organisaation perustamisen yhteydessä vuonna 2018, jolloin yhtiöön siirtynyt henkilöstö siirtyi valtion eläkejärjestelmän piiristä yksityisen alan työeläkejärjestelmän piiriin. Osalle yhtiöön siirtyvistä työntekijöistä myönnettiin lisäeläkettä, jotta olisi mahdollista turvata heidän valtion työeläkejärjestelmän mukaisen eläketurvan tason säilyminen. Tämän esityksen myötä yhtiöstä rahoituskeskukseen siirtyvä henkilöstö siirtyisi yksityisen alan työeläkejärjestelmästä valtion työeläkejärjestelmän piiriin. Rahoituskeskuksen ei ole mahdollista ottaa siirtyville työntekijöille valtion työeläkejärjestelmää täydentävää lisäeläkettä. Lisäeläkeoikeuden menettäminen koskisi arvion mukaan vain pientä osaa yhtiön henkilöstöstä, joka siirtyy rahoituskeskukseen.

Esityksellä on vaikutusta rahoituskeskuksen ja yhtiön henkilöstön lukumääriin. Yhtiön julkisten hallintotehtävien tarkempi määrittely esityksessä aiheuttaa tarpeen siirtää yhtiöstä rahoituskeskukseen arviolta noin 80 henkilöä. Vuoden 2021 lopussa Business Finlandin henkilöstömäärä oli 713 henkilöä, joista rahoituskeskuksessa 144 ja yhtiössä 569 henkilöä (Business Finlandin tilinpäätös 2021). Lain muutosten voidaan arvioida aiheuttavan uuden muutostilanteen Business Finland -kokonaisuudessa, mikä voi väliaikaisesti vaikuttaa organisaation toimintaan. Henkilöstön siirtäminen rahoituskeskukseen tulee vaatimaan myös työntekijöiden osaamisen kehittämistä vastaamaan uusia työtehtäviä.

Osa lain muutoksista ei edellyttäisi tehtävien siirtoa yhtiöstä rahoituskeskukseen, koska näiden muutosten tarkoituksena olisi saattaa yhtiön nykyinen toiminta säädetyksi selkeämmin lain tasolla. Tällaisia tehtäviä olisivat esimerkiksi yhtiön tehtävät, jotka liittyvät rahoituskeskuksen digitaalisten palveluiden käyttämistä koskevaan neuvontaan.

4.2.3Taloudelliset vaikutukset

Business Finland -lain muuttamista koskevan esityksen myötä osa yhtiön tehtävistä ja henkilöstöstä siirrettäisiin rahoituskeskukseen. Tehtävien ja henkilöstön siirtojen arvioidaan aiheutuvan kertaluonteisia kustannuksia, jotka koskevat esimerkiksi muutosprosessin aikana tarvittavia lisäresursseja tukemaan liikkeenluovutuksen toteutumista ja muutoksen johtamista, muutoksia tietojärjestelmien käyttöä koskeviin oikeuksiin ja konsultointipalveluiden käyttöä. Edellä mainittujen kertaluonteisten kustannusten arvioidaan olevan alustavasti suuruudeltaan noin 950 000 euroa Business Finlandin arvion mukaan. Jos Finlandin asiakkuusprosesseihin joudutaan toteuttamaan nykymallista poikkeavia muutoksia, tämä voi aiheuttaa muutoksia Business Finlandin tietojärjestelmiin. Tietojärjestelmiin tehtävien muutosten kustannusten arvioidaan alustavasti olevan korkeintaan noin miljoona euroa Business Finlandin arvion mukaan. Kertaluonteisten kustannusten arvioidaan ajoittuvan pääosin vuodelle 2023 mutta myös mahdollisesti vuodelle 2024 riippuen Business Finlandissa toteutettavien muutosten laajuudesta.

Tehtävien ja henkilöstön siirroista arvioidaan aiheutuvan myös pysyviä muutoskuluja, jotka johtuvat esimerkiksi mahdollisesti nousevista eläkemaksuista sekä yhtiön vakuutusmaksujen yksikkökustannusten mahdollisesta noususta. Yhtiöstä rahoituskeskukseen siirtyvillä henkilöillä tulee olemaan pidempi loma-aika sekä lyhyempi työaika heidän nykyisten työsuhteiden ehtoihin nähden, mikä voi kasvattaa henkilöstöresurssien tarvetta rahoituskeskuksessa. Yhtiöstä rahoituskeskukseen siirtyvien henkilöiden palkkauksessa ja eräissä muissa työsuhteen ehdoissa voi olla eroja rahoituskeskuksen henkilöstöön nähden, mistä voi seurata tarve muun muassa yhdenmukaistaa henkilöstön palkkausta rahoituskeskuksessa. Yhtiöstä rahoituskeskukseen siirtyvät henkilöt siirtyisivät rahoituskeskuksessa käytössä olevan valtion palkkausjärjestelmän ( VPJ ) piiriin. Yhtiöstä siirtyvä henkilöstö sijoitetaan VPJ-järjestelmän mukaisiin vaativuustasoihin ja heille määritellään henkilökohtainen palkanosa. Pysyvien muutoskulujen arvioidaan olevan alustavasti suuruudeltaan noin 500 000–900 000 euroa vuodessa Business Finlandin arvion mukaan. Työnantajasivukulut ovat korkeampia yhtiössä, minkä vuoksi yhtiön henkilöstön siirrosta rahoituskeskukseen aiheutuu kustannussäästöjä.

Ensisijaisesti lisäkustannukset katetaan Business Finlandin toimintamenomäärärahasta tai tarvittaessa uudelleenkohdennuksin.

Esityksellä ei arvioida olevan merkittäviä välittömiä vaikutuksia Business Finlandin asiakasyritysten toimintaan. Muutoksilla selkeytettäisiin rahoituskeskuksen ja yhtiön välistä tehtäväjakoa, mutta niillä ei muutettaisi yrityksille tarjolla olevaa Business Finlandin rahoituksen ja muiden julkisten yrityspalveluiden valikoimaa.

4.2.4Yhteiskunnalliset vaikutukset

Business Finland -lain keskeiset muutokset liittyvät yhtiön julkisten hallintotehtävien täsmentämiseen perustuslain 124 §:n asettamien vaatimusten mukaisesti. Esityksen suhdetta perustuslain 124 §:ään on käsitelty jäljempänä Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys -kappaleessa. Esitys vahvistaisi virkamieshallintoperiaatetta, kun julkisen vallan käytön elementtejä sisältäviä tehtäviä siirrettäisiin yhtiöstä rahoituskeskukseen. Business Finlandin palveluita käyttävät asiakkaat ovat pääosin oikeushenkilöitä, minkä vuoksi esityksellä on vain vähäisiä välillisiä vaikutuksia luonnollisten henkilöiden oikeusasemaan. Lain muutoksilla laajennettaisiin virkavastuusääntelyä koskemaan yhtiön hoitamia julkisia hallintotehtäviä. Yksittäisen kansalaisen näkökulmasta esitys parantaisi välillisesti perustuslain 21 §:ssä turvattua oikeutta hyvään hallintoon ja oikeusturvaan.

Lain muutokset voivat johtaa osittain Business Finlandin palvelutason parantumiseen asiakkaiden näkökulmasta. Kun rahoituskeskuksen vastuulle kuuluvan rahoitushakemuksen yksityiskohtaiseen ja sisällölliseen neuvontaan sekä hankkeiden rahoitettavuuden arviointiin liittyviä tehtäviä voisi jatkossa hoitaa vain rahoituskeskuksen työntekijä, asiakas saisi rahoitushakemuksestaan mahdollisimman johdonmukaista ja ennustettavaa tietoa ja ohjausta käsittelyn eri vaiheissa. Muutosten tarkoituksena on selkeyttää ja yhdenmukaistaa Business Finlandin toimintatapoja.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muutoksen myötä työnhakuprofiilin laatiminen olisi mahdollista nykyistä laajemmalle asiakaskunnalle. Näin ollen ehdotetulla muutoksella olisi positiivisia vaikutuksia julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen asiakkaiden osalta perustuslain 6 §:n mukaisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Ehdotettu muutos vahvistaa myös hyvään hallintoon kuuluvaa palveluperiaatetta ottamalla huomioon julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen asiakkaiden tarpeet paremmin.

4.2.5Vaikutukset tietosuojaan, asiakirjojen julkisuuteen ja salassapitoon

Esityksen myötä rahoituskeskukseen siirretään yhtiöstä tehtäviä, joita ovat erityisesti asiakkaiden yksityiskohtaiseen neuvontaan ja hankkeiden rahoitettavuuden arviointiin liittyvät tehtävät sekä eräät Suomen kansainväliset edustamistehtävät. Näihin tehtäviin liittyvät asiakirjat tulisivat esityksen myötä selkeämmin julkisuuslain soveltamisalan piiriin, koska asiakirjoja käsiteltäisiin jatkossa rahoituskeskuksessa, joka toimii julkisuuslain nojalla viranomaisen asemassa.

Business Finland-lain muuttamista koskevan esityksen 16 a §:ssä säädettäisiin rahoituskeskuksen tiedonsaantioikeudesta Maahamuuttovirastolta tiedoista, jotka ovat välttämättömiä rahoituskeskuksen lausunnon antamista varten kasvuyrittäjän jatkolupaa koskevassa asiassa. Tiedonsaantioikeuden myötä rahoituskeskus saisi salassapidettäviä tietoja Maahanmuuttovirastolta, joihin sisältyy liikesalaisuuksia sisältävää tietoa sekä yleisen tietosuoja-asetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojeuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta, jäljempänä tietosuoja-asetus ) tarkoittamia henkilötietoja. Rahoituskeskus saisi salassa pidettävät tiedot jatkolupaa koskevan Maahanmuuttoviraston lausuntopyynnön yhteydessä, ja tiedot rekisteröitäisiin Business Finlandin asiarekisteriin. Nykytilassa rahoituskeskus on joutunut pyytämään kyseisiä tietoja suoraan jatkoluvan hakijalta, minkä vuoksi rahoituskeskukselle ei käytännössä muodostuisi merkittävästi nykytilaa enempää Business Finlandin asiarekisteriin rekisteröitäviä tietoja jatkolupaa koskevissa asioissa.

Business Finland -lain muuttamista koskevan esityksen 16 §:n 2 momentissa säädettäisiin yhtiön velvollisuudesta antaa rahoituskeskukselle salassapitosäännösten estämättä tietoja, jotka ovat välttämättömiä rahoituskeskuksen lausunnon antamiseksi kasvuyrittäjän oleskelu- ja jatkolupaa koskevissa asioissa. Esitetty muutos selventäisi rahoituskeskuksen oikeutta saada tietoja yhtiön tekemistä arvioista koskien esimerkiksi sitä, täyttääkö yritys Tempo-rahoituksen kriteerit. Lisäksi esityksen 16 §:n 4 momentissa säädettäisiin yhtiön palveluksessa olevan henkilön salassapitovelvollisuudesta tiedoista, joita tämä on saanut Business Finland -lain 16 §:n 2 momentin nojalla ministeriöltä tai rahoituskeskukselta tämän lain mukaisten tehtävien hoitamiseksi. Näin ollen esitetty muutos selkeyttäisi ja vahvistaisi tietojen salassapitoa yhtiön toiminnassa.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin ehdotettujen muutosten ei arvioida aiheuttavan merkittäviä muutoksia palvelualustaan tai muihin työ- ja elinkeinohallinnon tietojärjestelmiin. Koska työnhakuprofiilin laatija tunnistettaisiin digipalvelulain mahdollistamalla tavalla jatkossa joko vahvaa sähköistä tunnistamista hyödyntäen tai muulla vastaavalla tietoturvallisella tavalla, ehdotetun muutoksen ei arvioida heikentävän työnhakuprofiilille sisältyvien henkilötietojen suojaa.

4.2.6Vaikutukset työllisyyteen ja työelämään

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 a lukuun ehdotetuilla muutoksilla mahdollistettaisiin työnhakuprofiilin laatiminen ja Työmarkkinatorin kohtaantotoiminnallisuuden hyödyntäminen nykyistä laajemmalle käyttäjäkunnalle, kun työnhakuprofiilin laatiminen ei enää edellyttäisi laatijan tunnistamista yksinomaan vahvaa sähköistä tunnistamistapaa käyttäen. Ehdotetulla muutoksella on siten positiivisia vaikutuksia muun muassa ulkomaisten työntekijöiden mahdollisuuksiin löytää työtä Suomesta.

Esitykseen sisältyvillä ehdotuksilla osaltaan vastataan asetettuihin tavoitteisiin edistää työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa ja tehdä Suomesta kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida siten, että työmarkkinoiden kohtaantoa parannetaan ja helpotetaan. Kohtaantotoiminnallisuuden mahdollistaminen nykyistä laajemmalle käyttäjäkunnalle edistää kansainvälistä houkuttelevuutta, kun palvelualustaa voidaan käyttää laajemmin myös muutoin kuin vahvaa tunnistautumista käyttämällä, jota ei kaikilla potentiaalisilla palvelualustan käyttäjillä ole käytössä. Lisäksi ehdotetuilla muutoksilla mahdollistettaisiin myös osaavan työvoiman tarjonnan kasvattaminen erityisesti ulkomailta aktiivisesti Suomeen pyrkivillä osaajilla, millä olisi erityisesti merkitystä osaavaa työvoimaa etsivien työnantajien näkökulmasta.

Rahoituspäätösten valmisteluvastuun siirtäminen kokonaisuudessaan yhtiöstä rahoituskeskukseen

Hallituksen esityksen valmistelun aikana on arvioitu myös vaihtoehtoa, jossa rahoituspäätösten valmisteluvastuu siirrettäisiin kokonaisuudessaan yhtiöstä rahoituskeskukseen. Voimassa olevan Business Finland -lain 14 §:n 2 momentin mukaisesti rahoituskeskuksen lisäksi myös yhtiö voi tehdä de minimis -ehtoisia valtiontuen myöntö-, muutos- ja maksatuspäätöksiä joiden arvo ei ylitä 100 000 euroa. Kyseisessä toteuttamisvaihtoehdossa myös de minimis -ehtoisista päätöksistä vastaisi jatkossa rahoituskeskus yksin. Yhtiö hoitaisi tällöin lähinnä Business Finlandin muuta operatiivista toimintaa, erityisesti edistämistehtäviä ja asiakaspalvelua, jossa yhdistyy innovaatioiden sekä kansainvälistymisen ja viennin edistämisen palvelut.

Vuoden 2018 alussa voimaan tuleen Business Finland -lain alkuperäisenä tavoitteena oli uudistaa Tekesin ja Finpron toimintoja sekä muodostaa yhteisellä strategialla johdettava rahoituskeskus ja yhtiö, jotka muodostavat Business Finland -kokonaisuuden. Lain lähtökohtana oli se, että rahoituskeskus vastaa johtoon ja strategiaan liittyvistä tehtävistä sekä viranomaistehtävistä ja yhtiö operatiivista asiakaspalvelutehtävistä. Voimassa oleva Business Finland -laki mahdollistaa de minimis -ehtoisten rahoituspäätösten teon yhtiössä. Lain perusteluissa kyseisten päätösten keskittämistä yhtiöön pidettiin tarkoituksenmukaisena päätösten pienehkön tukimäärän ja niiden vaatiman työmäärän vuoksi ( HE 158/2017 vp , s. 37). De minimis -ehtoisten rahoituspäätösten määrä yhtiössä on kuitenkin kasvanut nykyisen Business Finland -lain voimaantulon jälkeen. Käytännössä yhtiö on tehnyt vuoden 2019 alusta lähtien selkeästi suurimman osan de minimis -ehtoisista rahoituspäätöksistä Business Finlandissa.

Vaihtoehto, jossa yhtiön rahoitustoiminta siirrettäisiin kokonaisuudessaan rahoituskeskukseen, vastaisi hallituksen esityksessä esitettäviä muutoksia selkeämmin eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa, VTV:n laillisuustarkastuksessa ja Business Finlandista tehdyssä arvioinnissa esitettyihin huomioihin, kun rahoituspäätösten valmistelu kuuluisi kokonaisuudessaan viranomaisena toimivalle rahoituskeskukselle. Rahoituspäätösten valmistelun voidaan katsoa sisältävän julkisia hallintotehtäviä, joista osaan sisältyy myös julkisen vallan käyttöä. Vaihtoehto vastaisi myös valtiovarainministeriön suositukseen yhtiöittämisestä, jonka mukaan jos julkiseen palveluun liittyy asiakkaan osalta oikaisuvaatimus-, valitus-, tai muu muutoksenhakumenettely, palvelutuotannon järjestäminen yksityisoikeudellisessa muodossa edellyttää erityisiä tarkoituksenmukaisuusperusteita.

Perustuslakivaliokunta on todennut voimassa olevan Business Finland -lain säätämisen yhteydessä, että sääntelyn yleisen täsmällisyysvaatimuksen näkökulmasta toimivaltainen päätöksentekijä tulisi käydä ilmi laista yksiselitteisesti (ks. PeVL 50/2017 vp, s. 3). Jos rahoitustoiminta siirrettäisiin kokonaisuudessaan yhtiöstä rahoituskeskukseen, voimassa olevasta Business Finland -lain 14 §:n 2 momentista voitaisiin poistaa yhtiön päällekkäinen toimivalta rahoituskeskuksen kanssa de minimis -ehtoisissa rahoituspäätöksissä, mikä vastaisi perustuslakivaliokunnan esittämiin näkökohtiin sääntelyn täsmällisyydestä.

Vaihtoehto myös vahvistaisi Business Finlandin rahoitusprosessin synergiaa ja yhtenäisyyttä. Rahoitustoiminnan ollessa jaettu kahden organisaation välillä rahoitusprosessissa sisäiset synergiat eivät välttämättä täysin toteudu. Synergioiden puuttuessa rahoituskeskukseen ja yhtiöön on perustettu päällekkäisiä toimintoja, mikä on johtanut suurempiin resurssitarpeisiin kuin mallissa, jossa rahoituspäätösten valmisteluun liittyvät tehtävät toteutettaisiin vain rahoituskeskuksessa. Vaihtoehdossa innovaatiorahoituksen asiakaspolku toteutuisi yhdellä palvelualueella rahoituskeskuksessa. Vaihtoehto estäisi rahoituspalveluihin liittyvien asiakasrajapinnan, kuten neuvontaan liittyvien, tehtävien jakautumisen kahteen erilliseen organisaatioon. Näin ollen vaihtoehto voisi parantaa Business Finlandin toiminnan asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaiden neuvonnan sujuvuutta Business Finlandin rahoituspalveluissa. Lisäksi vaihtoehdossa rahoitusvaltuuksien ja -määrärahojen hallinta sekä kirjanpito yksinkertaistuisi, koska näihin liittyvä työ ja resurssointitarpeet vähenisivät ja samalla riskit virheisiin ja määrärahojen ylityksiin vähenisivät.

Business Finlandin henkilöstön edustajat ovat tuoneet esityksen valmistelun yhteydessä esiin, että nykytilan jatkuminen tarkoittaisi Business Finlandin asiantuntijoille kapeampia työnkuvia ja heikompia uralla kehittymisen mahdollisuuksia kuin mallissa, jossa rahoituspäätösten valmisteluun liittyvät tehtävät olisi keskitetty vain rahoituskeskukseen. Yhden rahoituspäätösten valmistelusta vastaavan organisaation mallissa työntekijöiden ja resurssien hyödyntäminen rahoituskeskuksen ja yhtiön välillä voisi parantua. Kyseinen toteuttamisvaihtoehto edistäisi rahoitustoiminnan yhteydessä syntyvän tiedon hyödyntämistä rahoituskeskuksessa ja yhtiössä ja vähentäisi tiedonsaannin ongelmia rahoituskeskuksen ja yhtiön välillä.

Kyseinen toteuttamisvaihtoehto palauttaisi Business Finlandin rakenteen lähemmäksi organisaatiouudistusta edeltävään tilaan, jossa toiminta oli jaettu Tekesin ja Finpron kesken. Kuitenkin myös kyseisessä toteuttamisvaihtoehdossa rahoituskeskus ja yhtiö muodostaisivat edelleen yhteisellä strategialla johdettavan kokonaisuuden. Toteuttamisvaihtoehdon voidaan katsoa aiheuttavan tässä hallituksen esityksessä esitettyä toteuttamisratkaisua merkittävämmän muutostilan Business Finlandin organisaatiossa ja siten se hidastaisi Business Finlandin nykyisen toiminnan vakiinnuttamista sekä henkilöstön sopeutumista nykyiseen organisaatiomalliin. Nykytilanteessa yhtiössä de minimis -rahoituspäätöksiä tekee noin 20 henkilöä, jotka jouduttaisiin siirtämään rahoituskeskukseen mallissa, jossa rahoituspäätösten valmistelua toteuttaa vain rahoituskeskus. Näin ollen kyseinen toteuttamisvaihtoehto lisäisi siirrettävän henkilöstön määrää yhtiöstä rahoituskeskukseen suhteessa tässä esityksessä arvioituun siirrettävän henkilöstön määrään.

Asiakkaiden näkökulmasta toteuttamisvaihtoehto voi johtaa palvelutason laskuun samoin kuin eri yhtiön tarjoamien de minimis -rahoituspalveluiden ja muiden yhtiön yrityksille tarjoamien palveluiden, kuten yritysten kansainvälistymistä koskevan neuvonnan, synergioiden vähenemiseen ja yritysten kasvupolun katkeamiseen. Eräät yhtiön tarjoamat rahoituspalvelut liittyvät yritysten kansainvälistymisen edistymiseen. Jos rahoitustoiminta siirrettäisiin kokonaisuudessaan rahoituskeskukseen, yhteys yhtiön kansainvälistymistä koskevien rahoituspalveluiden ja yhtiön tarjoaman kansainvälistymisneuvonnan välillä heikkenisi.

Yhtiön tekemien de minimis -rahoituspäätösten etuna on ollut se, että yhtiössä on voitu nopeasti ja ketterästi organisoida poikkeusrahoituksen myöntäminen esimerkiksi covid-19-tilanteessa yhtiön joustavasta rekrytointitoiminnasta johtuen. Toteuttamisvaihtoehdossa menetettäisiin joustavan rekrytoinnin mahdollisuus yhtiössä poikkeusrahoitusta koskevia tilanteita varten. Business Finlandin toiminnan yhtiöittämistä on perusteltu yhtiömuodon mahdollistamalla rekrytointitoimintaan liittyvillä eduilla sekä nopeudella ja ketteryydellä mahdollisissa tulevissa yhtiöjärjestelyissä (ks. HE 158/2017 vp , s. 22‒23). Lisäksi valtiovarainministeriön yhtiöittämistä koskevassa suosituksessa on todettu, että yhtiömuoto mahdollistaa virastomuotoa laajemman henkilöstöpoliittisen liikkumavaran (VM/1064/00.00.01/2018, s. 7). Kyseisen suosituksen mukaan liikelaitosmuodossa voidaan saavuttaa vahvaa liiketoiminnallista ketteryyttä ja henkilöstöpoliittista joustavuutta menettämättä kuitenkaan tehokasta ohjausta (s. 2).

Yhtiön tarjoamia de minimis -ehtoisia rahoituspalveluita on tarkoitus siirtää yhtiöstä rahoituskeskukseen työ- ja elinkeinoministeriön toteuttaman ohjauksen keinoin kuitenkin niin, etteivät kyseiset palvelut kokonaisuudessaan siirtyisi rahoituskeskukseen. De minimis -rahoituspalveluiden painopisteen suuntaminen rahoituskeskukseen on mahdollista toteuttaa ilman Business Finland -lain muutoksia.

Business Finlandin toiminnan siirtäminen kokonaisuudessaan rahoituskeskukseen

Vuonna 2020 annetussa lausuntopalautteessa luonnokseen hallituksen esityksestä eduskunnalle Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta nostettiin yhtenä toteuttamisvaihtoehtona esiin Business Finlandin toiminnan siirtäminen kokonaisuudessaan yhtiöstä rahoituskeskukseen. Kyseisessä vaihtoehdossa koko Business Finlandin toiminta toteutettaisiin virastomuotoisena. Nykyistä Business Finland -lakia koskevaan hallituksen esitykseen ( HE 158/2017 vp , s. 23) sisältyy perustelut siitä, miksi virastomuotoiseen toimintaan ei päädytty lain valmistelussa. Perustelujen mukaan vaihtoehdolla muun muassa menetettäisiin monia etuja, joita yhtiömuotoinen toiminta tarjoaa, kuten toiminnan nopea muutettavuus ja uudelleen suunnattavuus tarvittaessa. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä yhtiömuotoinen, erityisesti asiakaspalveluun keskittynyt toimija voi vastata vaikeasti ennakoitaviin asiakkaiden palvelutarpeiden muutoksiin ketterämmin kuin virastomuotoinen toimija. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan yhtiömuoto muun muassa mahdollistaa nopeuden ja joustavuuden mahdollisissa tulevissa yritysjärjestelyissä.

Tämän esityksen valmistelussa kyseinen toteuttamisvaihtoehto ei ole ollut harkittavana, koska vaihtoehto johtaisi vuoden 2018 alussa voimaan tulleen Business Finland -lain alkuperäisten tavoitteiden menettämiseen, jossa organisaatiomalliin kuuluvat erillisinä toimijoina rahoituskeskus ja yhtiö. Esityksen taustalla on erityisesti tarve täsmentää yhtiön hoitamia julkisia hallintotehtäviä perustuslain 124 §:n edellyttämällä tavalla sekä vastata Business Finlandin toimintamallissa ja lainsäädännössä havaittuihin ongelmiin. Näin ollen valmisteltavien lain muutoksen taustalla olleisiin syihin on mahdollista vastata vähäisemmin keinoin, esimerkiksi Business Finland -lainsäädännön ja toimintamallin muutosten avulla, kuin siirtämällä yhtiön toiminta kokonaisuudessaan rahoituskeskukseen.

Ulkomaanverkoston säilyttäminen yhtiössä

Business Finlandin ulkomaanverkoston keskeisenä tehtävänä on tarjota asiantuntijapalveluita sekä maan olosuhteet huomioivaa paikallista osaamista kansainvälistymistä tavoitteleville suomalaisille yrityksille. Business Finlandin vuoden 2021 tilinpäätöksen tietojen mukaan Business Finlandin ulkomaanverkostossa toimii yli 150 asiantuntijaa 34 eri asemamaassa ja 40 toimipaikassa. Ennen Business Finlandin organisaatiouudistusta ulkomaanverkostosta vastasi pääsääntöisesti Finpro Oy, jonka tehtävät siirtyivät Business Finland -yhtiölle organisaatiouudistuksessa. Voimassa olevan Business Finland -lain 11 §:n 1 momentin 4‒6 kohdassa määritellään muun muassa yhtiön viennin kasvuun ja yritysten kansainvälistymisen edistämiseen liittyviä tehtäviä, joista on aiemmin vastannut pääosin Finpro Oy. Yhtenä Business Finlandin organisointitapana voidaan arvioida vaihtoehtoa, jossa yhtiö vastaisi Business Finlandin ulkomaanverkoston toiminnasta aiemman Finpron toimintamallin mukaisesti ja rahoituskeskus puolestaan Business Finlandin muusta toiminnasta, mukaan lukien edellä mainitut edistämistehtävät, mutta lukuunottamatta ulkomaanverkostossa hoidettavia tehtäviä.

Ulkomaanverkoston organisoiminen yhtiömuodossa auttaisi säilyttämään yhtiömuotoisen toiminnan etuja, joita ovat muun muassa ketteryys organisaatiorakenteessa, toiminnan nopea uudelleensuunnattavuus sekä rekrytointitoimintaan liittyvä joustavuus. Yhtiön lain 11 §:n 1 momentin mukaisiin edistämistehtäviin ei ole katsottu sisältyvän julkisia hallintotehtäviä, minkä vuoksi kyseisiä tehtäviä on voitu toteuttaa yhtiössä. Kyseisessä toteuttamisvaihtoehdossa edistämistehtävät ja ulkomaanverkoston tehtävät jakaantuisivat kahteen eri organisaatioon. Tämä voisi johtaa Business Finlandin palvelujen synergioiden vähenemiseen, minkä vuoksi kyseiseen toteuttamisvaihtoehtoon ei ole päädytty esityksen valmistelussa.

Voimassa olevan tehtävänjaon säilyttäminen rahoituskeskuksen ja yhtiön välillä

Yhtenä toteuttamisvaihtoehtona voidaan arvioida mallia, jossa rahoituskeskuksen ja yhtiön tehtävänjako säilytetään nykyisellään. Rahoituskeskuksen ja yhtiön tehtävät määritellään jo voimassa olevassa Business Finland -laissa ja -asetuksessa. Nykyisen lain esitöissä myös tunnistettiin, että tehtäväjako rahoituskeskuksen ja yhtiön kesken sekä yhtiön organisoituminen tarkentuisivat Business Finlandin organisaatiouudistuksen toimeenpanon edetessä, mutta pääasiallinen tehtävämäärittely tapahtuisi kuitenkin laissa (ks. HE 158/2017 vp , s. 5). Lain esitöiden mukaan arviona henkilöstön sijoittumisesta rahoituskeskukseen ja yhtiöön lain säätämisen jälkeen pidettiin noin 200 henkilöä rahoituskeskuksen osalta ja noin 400 henkilöä yhtiön osalta. Business Finlandin vuoden 2021 tilinpäätöksen mukaan koko Business Finlandin henkilöstömäärä oli vuoden 2021 lopussa yhteensä 713 henkilöä, joista rahoituskeskuksessa oli 144 ja yhtiössä 569 henkilöä. Rahoituskeskuksen ja yhtiön tehtävien selkiinnyttämiseen voitaisiin saada osittain ratkaisu Business Finlandin ohjauksen keinoin siirtämällä yhtiön tehtäviä ja henkilöstöä rahoituskeskukseen. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa nostetaan kuitenkin esiin seikkoja, joiden perusteella voidaan katsoa että yhtiöön on käytännössä siirtynyt Business Finland -lain säätämisen jälkeen julkisia hallintotehtäviä, joista ei kaikilta osin ole säädetty riittävän täsmällisesti voimassa olevassa Business Finland -laissa perustuslain 124 §:n edellyttämällä tavalla. VTV:n laillisuustarkastuksessa ja Business Finlandista tehdyssä arvioinnissa on tuotu esiin näkökohtia Business Finlandin organisaatiorakenteesta, joiden voidaan katsoa vaativan julkisten hallintotehtävien täsmentämistä lainsäädännön tasolla. Näin ollen kyseinen toteuttamisvaihtoehto ei vastaisi riittävästi esitettyihin näkökohtiin yhtiön julkisten hallintotehtävien määrittelystä.

Vuoden 2020 lausuntopalaute

Vuonna 2020 valmistellusta hallituksen esitysluonnoksesta järjestettiin lausuntokierros 1.–30.10.2020. Lausuntoja pyydettiin valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolta, oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, VTV:lta, Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandilta, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:ltä, Akava ry:ltä, SAK ry:ltä, STTK ry:ltä, Elinkeinoelämän keskusliitolta, Suomen yrittäjiltä sekä eräiltä valtiosääntö- ja hallinto-oikeuden professoreilta. Lausuntopyyntö julkaistiin työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla (https://tem.fi/-/lakiluonnos-lausunnoille-business-finland-oy-n-julkisia-hallintotehtavia-tarkennetaan).

Lausunnot saatiin yhteensä 11 taholta. Lausuntokierroksella annettu palaute hallituksen esitysluonnoksesta oli osittain kriittistä. Lausuntopalaute kohdistui muun muassa Business Finlandin julkisten hallintotehtävien määrittelyyn. Useiden lausunnonantajien mukaan yhtiön kaikkia julkisia hallintotehtäviä ei oltu määritelty riittävästi lain tasolla tai tehtävien määrittely oli jäänyt epämääräiseksi, erityisesti yhtiön roolin osalta Business Finlandin rahoitusprosessissa. Lisäksi tarkoituksenmukaisuusarviointia siirrettäessä julkisia hallintotehtäviä rahoituskeskuksesta yhtiöön pidettiin puutteellisena.

Lausuntopalautteessa kritiikkiä kohdistui siihen, että hallituksen esitysluonnoksessa rakennettiin oikeudellinen ratkaisu Business Finlandin nykyisen toimintamallin sekä rahoituskeskuksen ja yhtiön tehtäväjaon pohjalle ilman, että toimintamallia olisi tarkasteltu kokonaisuutena uudelleen. Osa lausunnonantajista kannatti yhtiön julkisten hallintotehtävien siirtoa rahoituskeskukselle, joka toimii viranomaisen roolissa, sekä uudelleenarviointia Business Finlandin toimintojen yhtiöittämisen tarkoituksenmukaisuudesta. Esitysluonnokseen sisältyi säännös, jonka perustella yhtiön olisi mahdollista edustaa Suomen valtiota kansainvälisten organisaatioiden hallintoelimissä tai vastaavissa kansainvälisissä tehtävissä. Lausuntopalautteessa tuotiin esiin, että yhtiön kansainvälisiä edustustehtäviä tulisi täsmentää ja samalla arvioida, miltä osin yhtiö voi hoitaa kyseisiä tehtäviä. Lausunnoissa tuotiin esiin, että viranomaiskoneisten ulkopuolelle annettavia julkisia hallintotehtäviä ei ole mahdollista määritellä pelkästään palvelusopimuksessa, vaan hallintotehtävän antamista koskevassa laissa tulee yksilöidä, mitä tehtäviä ulkopuoliselle voidaan siirtää ja millä edellytyksillä. Koska julkisia hallintotehtäviä olisi voitu mahdollisesti siirtää myös palvelusopimuksella, lausuntopalautteen perusteella virkavastuusääntelyä pidettiin hallituksen esitysluonnoksessa liian suppeana.

Hallituksen esitysluonnosta muokattiin vuonna 2020 saadun lausuntopalautteen perusteella jatkovalmistelussa keväällä 2022 siten, että yhtiön tehtäviä täsmennettiin laissa ja säännöskohtaisissa perusteluissa.Yhtiön kansainvälisiä edustamistehtäviä koskevaa säännöstä muutettiin siten, että työ- ja elinkeinoministeriö tai rahoituskeskus voisi päättää yhtiön valtuuttamisesta kyseisiin tehtäviin ottaen huomioon tietyt kansainväliset edustamistehtävät, joita yhtiö ei voisi hoitaa. Esitykseen lisättiin arviointi julkisten hallintotehtävien siirron tarkoituksenmukaisuudesta yhtiön täsmennettyjen tehtävien osalta. Esityksestä poistettiin maininta siitä, että palvelusopimuksen perusteella olisi mahdollista siirtää avustavia ja teknisluonteisia tehtäviä yhtiölle. Lain muutosten lisäksi tunnistettiin tarve tehdä tiettyjä muutoksia Business Finlandin organisaatiomalliin ja asiantuntijoiden rooleihin sekä siirtää tiettyjä tehtäviä yhtiöstä rahoituskeskukseen. Jatkovalmistelussa päätettiin siirtää esimerkiksi hankkeiden rahoitettavuuden arviointiin sekä hankkeiden yksityiskohtaiseen ja sisällölliseen neuvontaan liittyvät tehtävät sekä eräät kansainväliset edustamistehtävät yhtiöstä rahoituskeskukseen.

Vuoden 2022 lausuntopalaute

Jatkovalmistelun jälkeen suomenkielisestä hallituksen esitysluonnoksesta järjestettiin lausuntokierros 9.5.–1.7.2022 ja ruotsinkielisestä esitysluonnoksesta puolestaan 30.5.–22.7.2022. Hallituksen esitysluonnoksesta pyydettiin lausunnot lausuntopalvelu.fi-palvelun kautta, jossa myös kenen tahansa oli mahdollista antaa esitysluonnokseen lausunto. Lausuntopyyntö lähetettiin seuraaville tahoille: Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto, oikeusministeriö, valtiovarainministeriö, ulkoministeriö, Innovaatiorahoituskeskus Business Finland, Maahanmuuttovirasto, Tietosuojavaltuutetun toimisto, KEHA-keskus, VTV, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, AKAVA ry, SAK ry, STTK ry, Ammattiliitto Pro, Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Yrittäjät, Business Finland Oy:n luottamusvaltuutetut sekä eräät valtiosääntö- ja hallinto-oikeuden professorit.

Lausunnot saatiin yhteensä 22 taholta. Lausunnoissa todettiin, että yhtiölle esitettävien julkisten hallintotehtävien määrittely jää edelleen jossain määrin epämääräiseksi. Tämä koski erityisesti yhtiön tehtäviä rahoituskeskuksen vastuulle kuuluvassa rahoitusprosessissa sekä sitä, onko yhtiön tehtävillä tosiasiallista merkitystä Business Finlandin asiakkaiden valinnassa ja karsinnassa. Lausunnoissa esitettiin myös erilaisia arvioita yhtiölle esitettävien tehtävien luonteesta julkisina hallintotehtävinä. Joissakin lausunnoissa todettiin, että yhtiön tietojärjestelmiin ja digitaalsiin palveluihin liittyviä rahoituskeskuksen tukevia tehtäviä tulisi täsmentää, jotta on mahdollista arvioida näiden tehtävien luonnetta julkisina hallintotehtävinä. Lausuntopalautteen perusteella muokattiin esityksen 11 §:n 3 momentin mukaista yhtiön julkisten hallintotehtävien listausta. Yhtiön julkisiin hallintotehtäviin lisättiin rahoituskeskuksen digitaalisia palveluita koskeva neuvonta ja poistettiin yhtiön tiedon tuottamiseen ja jakamiseen sekä tietoturvallisuuteen liittyvät rahoituskeskuksen tukevat tehtävät. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies totesi lausunnossaan, että tämän antama ratkaisu yhtiön julkisista hallintotehtävistä on esitysluonnoksessa otettu asianmukaisesti huomioon, koska rahoituskeskuksen vastuulle kuuluvan rahoitushakemuksen yksityiskohtaiseen ja sisällölliseen neuvontaan sekä hankkeiden rahoitettavuuden arviointiin liittyviä tehtäviä voisi jatkossa hoitaa vain rahoituskeskuksen työntekijä.

Joissakin lausunnoissa katsottiin, että yhtiön kansainvälistä edustamista koskeva säännös on liian väljä ja jatkovalmistelussa tulisi kuvata täsmällisemmin, missä tehtävissä yhtiö voi edustaa Suomea. Lausuntopalautteen perusteella säännöstä täsmennettiin siten, että ainoastaan työ- ja elinkeinoministeriöllä olisi toimivalta nimittää yhtiön palveluksessa olevan henkilö edustamaan Suomea kansainvälisissä tehtävissä, mutta ministeriöllä olisi velvollisuus kuulla rahoituskeskusta ennen nimitystä. Säännöksessä täsmennettiin myös edellytyksiä yhtiön palveluksessa olevan nimittämiselle kansainvälisiin edustamistehtäviin. Lisäksi esitykseen lisättiin asetuksenantovaltuus, jonka perusteella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yhtiön palveluksessa olevalle henkilölle annettavaan nimitykseen sisällytettävistä tiedoista.

Lausunnoissa esitettiin erilaisia näkemyksiä Business Finlandin toiminnan organisointitavoista. Osassa lausunnoissa ehdotettiin, että yhtiön rahoitustoiminta tulisi kokonaisuudessaan siirtää rahoituskeskukseen. Lausunnoissa esitettiin kritiikkiä siitä, että lain valmistelussa oli päädytty hylkäämään toteuttamisvaihtoehto, joka vastaisi selkeimmin Business Finlandin organisointitapaa koskevaan kritiikkiin (ks. kappale 5. Muut toteuttamisvaihtoehdot). Lausunnoissa pidettiin myös ongelmallisena yhtiön ja rahoituskeskuksen päällekkäistä toimivaltaa 14 §:n 2 momentin de minimis -ehtoisissa rahoituspäätöksissä. Jatkovalmistelussa päädyttiin säilyttämään kyseisessä pykälässä yhtiön toimivalta tehdä de minimis -ehtoisia rahoituspäätöksiä, jotta tulevaisuudessa olisi mahdollista hyödyntää kyseisiä yhtiön rahoituspäätöksiä esimerkiksi poikkeusrahoitusta koskevissa tilanteissa. Kuitenkin tulevaisuudessa yhtiön de minimis -ehtoisia rahoituspalveluita on tarkoitus siirtää rahoituskeskukseen työ- ja elinkeinoministeriön toteuttaman ohjauksen keinoin, mikä vahvistaisi myös lain alkuperäistä tarkoitusta siitä, että Business Finlandin viranomaistehtävät keskitetään rahoituskeskukseen.

Hallituksen esitykseen sisältyvää vaikutusten arviointia sekä eri toteuttamisvaihtoehtojen arviointia täsmennettiin ja laajennettiin lausuntopalautteen perusteella. Vaikutusten arviointiin lisättiin esimerkiksi kappale esityksen vaikutuksista tietosuojaan, tietojen julkisuuteen ja salassapitoon. Business Finlandin henkilöstön edustajien näkemyksiä esityksen vaikutuksista Business Finlandin toimintaan lisättiin eri toteuttamisvaihtoehtoja koskevaan kappaleeseen.

Joissakin lausunnoissa esitettiin tietosuojaan ja esitysluonnokseen sisältyviin tiedonsaantioikeuksiin liittyviä yksityiskohtaisia huomioita. Lausuntojen perusteella esityksen 16 a §:ää muokattiin ja täsmennettiin muun muassa henkilötietojen käsittelyperusteen ja tietosuoja-asetuksen salliman kansallisen liikkumavaran käytön osalta. Lisäksi esityksessä täsmennettiin perusteluja henkilötietojen käsittelyn välttämättömyydestä, oikeasuhtaisuudesta ja yleisen edun mukaisuudesta. Säännös muutettiin vastaamaan perustuslakivaliokunnan vakiintunutta lausuntokäytäntöä salassapidettävien tietojen luovuttamisesta viranomaisten välillä.

Oikeuskanslerinviraston ennakkotarkastuksen kommentit 2022

Oikeuskanslerinvirasto ( OKV ) antoi hallituksen esitysluonnoksesta kommentit ennakkotarkastuksen yhteydessä marraskuussa 2022. OKV:n mukaan yhtiön palveluksessa olevan henkiön nimittäminen Suomen kansainvälisiin edustamistehtäviin on jännitteessä perustuslain säännöksiin valtiollisten tehtävien jaosta ja kansainvälisistä suhteista. OKV edellytti, että esitysluonnoksen säännöstä täsmennetään niin, että yhtiön palveluksessa olevan henkilön nimittäminen edustamistehtäviin rajataan Business Finlandin toimialaan kuuluviin yhtiön edistämis- ja teknisluonteisiin asiantuntijatehtäviin, jotka eivät sisällä merkittävää julkisen vallan käyttöä. Säännöksen tuli sisältää myös luonnehdinta siitä, mitä tehtäviä yhtiön palveluksessa olevan edustamistehtävät voisivat sisältää. Lisäksi OKV edellytti, että esityksen perusteluissa kuvataan, kuinka hyvän hallinnon vaatimukset turvataan yhtiön de minimis -rahoituspäätösten osalta, joista yhtiö vastaa voimassa olevan Business Finland -lain perusteella.

OKV:n kommenttien perusteella säännös yhtiön palveluksessa olevan nimittämisestä kansainvälisiin edustamistehtäviin päädyttiin poistamaan. Yhtiön edustamistehtäviä kansainvälisten organisaatioiden hallintoelimissä ei ollut mahdollista rajata riittävän täsmällisesti lain tasolla johtuen yhtiön edustamistehtävien moninaisuudesta. Lisäksi yhtiön edustamistehtävien suhde julkisten hallintotehtävien hoidon edellytyksiin oli epäselvää. Perustuslakivaliokunta ei ole aiemmassa lausuntokäytännössään arvioinut Suomen kansainvälisten edustamistehtävien siirtoa muulle kuin viranomaiselle perustuslain 124 §:n valossa. Yhtiön nykytilassa hoitamat Suomen kansainväliset edustamistehtävät, joihin liittyy julkisen hallintotehtävän piirteitä, päädyttiin siirtämään kokonaisuudessaan rahoituskeskukseen Business Finlandin toiminnan uudelleenorganisoinnin keinoin. Lisäksi esityksen perusteluihin lisättiin maininta hyvän hallinnon vaatimusten turvaamisesta yhtiön de minimis -rahoituspäätösten osalta.

Siirtymäsäännöksiä koskeva lausuntopalaute 2022

Business Finland -lain muuttamista koskevan esityksen jatkovalmistelussa täsmennettiin yhtiön hoitamia julkisia hallintotehtäviä lain tasolla. Yhtiön tehtäviä koskevien täsmennysten johdosta esitykseen lisättiin säännökset yhtiön tehtävien ja henkilöstön siirrosta rahoituskeskukseen ja muokattiin esityksen vaikutusten arviointia koskevaa kappaletta organisaatio- ja henkilöstövaikutuksista. Siirtymäsäännösluonnoksista ja vaikutusten arviointia koskevan kappaleen muutoksista pyydettiin lausuntoja ajalla 16.‒27.9.2022. Lausunnot pyydettiin lausuntopalvelu.fi-palvelun kautta, jossa myös kenen tahansa oli mahdollista antaa esitysluonnokseen lausunto. Lausuntoaika oli tavanomaista lyhyempi asian kiireellisyydestä johtuen. Lausuntoja pyydettiin samoilta tahoilta, joille oli aiemmin toukokuussa 2022 lähetetty lausuntopyyntö Business Finland -lain muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. Lisäksi lausuntoja pyydettiin niiltä tahoilta, jotka olivat aiemmin antaneet lausunnon kyseisestä esitysluonnoksesta. Näitä tahoja olivat: Eduskunnan apulaisoikeusasiamies, Business Finland -rahoituskeskuksen henkilöstöyhdistys BF JUKO-TEK ry, opetus- ja kulttuuriministeriö, Lapin matkailuelinkeinon liitto, Sivistystyönantajat ry, Palvelualojen työnantajat ry (Palta) ja Teknologiateollisuus ry.

Lausunnoille lähetetyssä hallituksen esitysluonnoksessa ehdotettiin, että yhtiön palveluksessa olevien henkilöiden työsuhteet siirrettäisiin rahoituskeskukseen ilman, että heidän työtehtävänsä siirtyisivät rahoituskeskukseen. Säännösten mukaan rahoituskeskuksella olisi oikeus päättää yhtiöstä siirtyvien työntekijöiden työtehtävistä ja palkasta. Siirtyvän henkilöstön työsuhteen ehdot määräytyisivät muilta osin voimassa olevan lainsäädännön ja valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Yhtiön palveluksessa olevan henkilön siirtyminen rahoituskeskukseen ei edellyttäisi suostumusta, mutta tällä olisi kuitenkin oikeus irtisanoutua työsuhteestaan siirron hetkellä hänelle rahoituskeskuksessa tarjotun työn vaihtoehtona. Hallituksen esitysluonnoksessa ei oltu päädytty soveltamaan liikkeenluovutusta koskevia säännöksiä henkilöstösiirroissa, koska siirto ei täyttäisi liikkeenluovutuksen tunnusmerkkejä työsopimuslain 1 luvun 10 §:n mukaan. Yhtiöstä siirtyvien työntekijöiden työtehtävät muuttuvat rahoituskeskuksessa, minkä vuoksi yhtiöstä siirtyvien työntekijöiden mukana ei olisi tarpeen siirtää heidän työtehtäviään sellaisenaan.

Lausunnot saatiin yhteensä 12 taholta. Lausuntopalautteessa kannatettiin pääosin sitä, että yhtiön tehtäviä ja henkilöstöä siirrettäisiin rahoituskeskukseen liikkeenluovutuksena tai jos liikkeenluovutuksen tunnusmerkit eivät täyty, liikkeenluovutuksen periaatteita noudattaen. Liikkeenluovutuksen katsottiin turvaavan yhtiöstä rahoituskeskukseen siirtyvän henkilöstön palvelussuhteisiin liittyvien oikeuksien säilymistä. Hallituksen esitysluonnoksessa esitetyssä mallissa nähtiin riskinä työntekijöiden nykyisten palvelussuhteiden ehtojen heikkeneminen. Joissakin lausunnoissa kuitenkin kannatettiin hallituksen esitysluonnoksen mukaista mallia yhtiön tehtävien ja henkilöstön siirtoon muun muassa siksi, että ehdotetussa mallissa yhtiön tehtävät ja henkilöstö olisi mahdollista siirtää rahoituskeskukseen tilanteeseen sopivalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla.

Joissakin lausunnoissa tuotiin esiin yhtiön tehtävien siirtoa koskevien säännösten osalta, että yhtiöstä ei siirry rahoituskeskukseen tehtäviä vaan yhtiöltä ainoastaan poistuu tehtäviä. Lisäksi lausuntopalautteessa tuotiin esiin huomioita siirtymäsäännöksistä koskien viranomaisten tehtävien määrittelyä perustuslain valossa. Laissa esitettyä vuoden siirtymäaikaa tehtävien ja henkilöstön siirrolle kannatettiin joissakin lausunnoissa muun muassa siksi, että Business Finland pystyisi tekemään muutokset toimintaansa hallitusti. Joissakin lausunnoissa puolestaan vastustettiin siirtymäaikaa muun muassa siksi, että riskinä olisi työntekijöiden epäyhdenvertainen kohtelu. Lausuntopalautteessa siirtymäaikaan liittyi myös avoimia kysymyksiä, esimerkiksi miten tehtävien ja henkilöstön siirtäminen vuoden kuluessa toteutettaisiin käytännössä.

Lausuntopalautteessa tuotiin esiin, että yhtiöstä rahoituskeskukseen siirtyvien henkilöiden palvelussuhteen laji tulisi olla virkasuhde, koska yhtiöstä rahoituskeskukseen siirrettävät tehtävät sisältävät julkisia hallintotehtäviä. Lausuntopalautteessa esitettiin myös kysymyksiä yhtiöstä rahoituskeskukseen siirtyvän henkilöstön palvelussuhteen etujen ja lisäeläkkeen määräytymisestä. Jos rahoituskeskuksen ei olisi mahdollista antaa lisäeläkettä yhtiöstä rahoituskeskukseen siirtyville työntekijöille, lausuntopalautteessa esitettiin että tätä tulisi kompensoida työntekijöille rahallisesti esimerkiksi palkan korotuksena.

Esityksen jatkovalmistelussa päädyttiin muuttamaan siirtymäsäännöksiä siten, että yhtiön tehtävien ja henkilöstön siirtoon sovellettaisiin työsopimuslain 1 luvun 10 §:n mukaista liikkeenluovutusta riippumatta siitä, täyttyvätkö liikkeenluovutuksen tunnusmerkit. Esityksessä päädyttiin muuttamaan siirtymäaikaa koskevaa säännöstä siten, että yhtiön tehtävät ja henkilöstö siirtyisivät lain voimaan tulon jälkeen rahoituskeskukseen vuoden 2024 loppuun mennessä. Säännöksen tarkoituksena on turvata riittävä aika Business Finlandille toteuttaa tarvittavat muutokset toimintaansa. Esityksen vaikutusten arviointiin lisättiin kuvaus yhtiöstä rahoituskeskukseen siirtyvän henkilöstön lisäeläkkeen määräytymisestä.

12.1.1Yhtiön julkiset hallintotehtävät

Julkisella hallintotehtävällä viitataan perustuslaissa verraten laajaan hallinnollisten tehtävien kokonaisuuteen, johon kuuluu esimerkiksi lakien toimeenpanoon sekä yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja koskevaan päätöksentekoon liittyviä tehtäviä ( HE 1/1998 vp , s. 179/I). Julkiset hallintotehtävät voivat kuitenkin olla luonteeltaan myös tosiasiallista hallintotoimintaa tai operatiivista ja teknisluonteista toimintaa, jotka eivät sisällä itsenäiseen harkintaan perustuvaa julkisen vallan käyttöä (ks. esim. PeVL 16/2002 vp, PeVL 47/2005 vp).

Business Finland -lain muttamista koskevan esityksen 11 §:n 3 momentin 1 kohdan perusteella yhtiö suorittaisi markkina- ja asiakastietojen keräämistä ja tuottamista sekä näihin tietoihin liittyviä selvityksiä. Perustuslakivaliokunta on aiemmin katsonut, että viisumisäännöstössä säädettyyn tehtäväkokonaisuuteen liittyviä tehtäviä, joihin sisältyi muun muassa tietojen ja hakemusten keräämistä ja hakemusten toimittamista konsulaatille sekä biometristen tunnisteiden keräämistä, ovat julkisia hallintotehtäviä (PeVL 55/2010 vp). Lisäksi perustuslakivaliokunta on katsonut, että luonnonvarakeskuksen nimeämiin viranomaiskoneiston ulkopuolisiin tietojenkerääjiin tulisi soveltaa samoja säännöksiä, kuten rikosoikeudellista virkavastuuta, kuin viranomaisvastuulla toimivaan tarkastajaan perustuslain 124 §:n johtuvista syistä (PeVL 44/2016 vp). Perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön valossa esitettyjä yhtiön tiedonkeruu- ja tuottamistehtäviä voitaisiin pitää julkisina hallintotehtävinä silloin, kun rahoituskeskus käyttää niiden sisältämää tietoa rahoitushakemusten käsittelyn ja päätöksenteon tukena. Tehtävissä ei olisi kuitenkaan kyse julkisen vallan käytöstä, koska rahoituskeskuksen työntekijä tekee johtopäätökset yhtiön tuottamasta tiedosta ja vastaa rahoituspäätöksen esittelystä.

Esityksessä 11 §:n 3 momentin 2 kohdan mukaan yhtiön tehtäviin kuuluisi rahoituskeskuksen toimintaa tukevana tehtävänä asiakkaiden palvelutarpeiden kartoittaminen ja tätä koskeva neuvonta. Perustuslakivaliokunnan mukaan ajoneuvoverolakia koskevassa neuvonnassa, joka toteutettiin avustavana puhelinpalveluna, on ollut kysymys julkisesta hallintotehtävästä perustuslain 124 §:ssä tarkoitetulla tavalla, vaikka kyse ei ollut julkisen vallan käytöstä (PeVL 11/2006 vp). Perustuslain 124 § ei ole muodostanut estettä sellaisen neuvontaa sisältävien tehtävien antamiselle muulle kuin viranomaiselle, joka ei tarkoita yksityisten etua, oikeuksia tai velvollisuuksia koskevan päätösvallan käyttämistä (PeVL 54/2018 vp, s. 3 ja PeVL 15/2018 vp, s. 29). Perustuslakivaliokunnan mukaan Työkanava Oy:lle ehdotetut työnhakijoiden arviointi- ja valintatehtävät lähenivät julkisia hallintotehtäviä, ja yhtiön tekemillä päätöksillä voitiin katsoa olevan käytännössä yksilöiden oikeutta ja etua koskevia vaikutuksia (ks. PeVL 6/2022 vp). Lisäksi perustuslakivaliokunta on katsonut, että alueellisen vastuumuseon toteuttamat asiantuntija- ja neuvontatehtävät olisivat ongelmattomia perustuslain 124 §:n kannalta, koska alueellinen vastuumuseo ei tehnyt itse yksilön etua tai oikeutta koskevia päätöksiä. Päätöksenteko jäsentyi muun lainsäädännön pohjalta ja tapahtui muun viranomaisen kuin museon toimesta (ks. PeVL 54/2018 vp). Esityksessä yhtiölle siirrettyjä asiakkaiden palvelutarpeiden kartoitus- ja neuvontatehtäviä voitaisiin perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön valossa pitää yhtiön julkisina hallintotehtävinä. Koska näiden tehtävien yhteydessä ei tehdä rahoituksen myöntämistä koskevia päätöksiä, ne eivät kuitenkaan sisältäisi julkisen vallan käyttämistä. Kyseisissä yhtiön tehtävissä ei olisi myöskään kyse asiakkaiden valinnasta rahoituskeskuksen asiakkaiksi.

Yhtiön tehtävänä olisi esityksen 11 §:n 3 momentin 3 kohdan perusteella kasvuyrittäjän oleskelulupia ja jatkolupia varten annettaviin rahoituskeskuksen lausuntoihin liittyvä tietojen arviointi ja analysointi sekä näihin tietoihin liittyvät selvitykset. Näitä tehtäviä olisi pidettävä julkisina hallintotehtävinä, kun rahoituskeskus käyttää yhtiön arvioita sen antamien lausuntojen pohjana. Yhtiön tehtävässä ei kuitenkaan olisi kyse julkisen vallan käyttämisestä, koska rahoituskeskuksen tehtävänä on tehdä johtopäätökset yhtiön tuottamasta tiedosta ja päättää lausunnon antamisesta.

Esityksen 11 §:n 3 momentin 4 kohdan perusteella yhtiön rahoituskeskuksen toimintaa tukeviin tehtäviin kuuluu rahoituskeskuksen digitaalisten palveluiden käyttämistä koskeva neuvontatehtävä. Digipalvelulain esitöiden ( HE 60/2018 vp , s. 69) mukaisesti jos digitaalisten palveluiden käytön tuki järjestetään yksityisen toteuttamana, tästä tulee säätää laissa. Näin ollen yhtiölle esitettävä tehtävä olisi katsottava julkiseksi hallintotehtäväksi. Kyseisen lain esitöissä viitataan perustuslakivaliokunnan lausuntoon avustavasta puhelinpalvelusta, joka on katsottu julkiseksi hallintotehtäväksi ja jonka antaminen yksityiselle edellyttää lailla säätämistä (PeVL 11/2006 vp).

12.1.2Julkisen hallintotehtävän käsitteen ulkopuolelle jäävät yhtiön tehtävät

Business Finland -lain muuttamista koskevan esityksen 11 §:n 3 momentissa säädettäisiin yhtiön rahoituskeskuksen toimintaa tukevista tehtävistä. Yhtiöllä on eräitä rahoituskeskuksen toimintaa tukevia tehtäviä, joita ei olisi kuitenkaan katsottava julkisiksi hallintotehtäviksi. Seuraavassa on kuvattu julkisen hallintotehtävän käsitteen ulkopuolelle jäävät yhtiön tehtävät.

Rahoituskeskuksen tukeminen julkisten hankintojen toteutuksessa

Nykytilassa Business Finlandin hankintoja tukeva yksikkö (ns. hankintatoimi) on keskitetty yhtiöön. Suurin osa Business Finlandin hankinnoista tehdään yhtiössä, joten on tarkoituksenmukaista keskittää hankintayksikkö yhtiöön, jolloin voidaan varmistua hankinnoissa tarvittavasta riittävästä asiantuntemuksesta ja käyttää resursseja tarkoituksenmukaisesti. Rahoituskeskus ja yhtiö ovat julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (1397/2016, hankintalaki ) tarkoitettuja hankintayksiköitä.

Yhtiön hankintatoimen on mahdollista avustaa, tukea ja antaa asiantuntijapalveluita rahoituskeskukselle. Rahoituskeskuksen toimintaan liittyvän hankinnan toteutuksesta vastaa kuitenkin aina rahoituskeskus. Rahoituskeskus määrittelee hankintakokonaisuuden ja vastaa esimerkiksi hankinnan kohteen kuvauksesta, vertailukriteerien laatimisesta, hankinnan toteutumisen seurannasta, sopimuksen tekemisestä ja sopimusseurannasta. Rahoituskeskus tekee sen omaa toimintaa koskevat hankintapäätökset ja -sopimukset, joilla on vaikutusta julkisten varojen käytöön. Yhtiön hankintatoimen asiantuntija voisi osallistua kyseisten asiakirjojen valmisteluun, mutta sillä ei olisi toimivaltaa tehdä sitoumuksia rahoituskeskuksen hankinnoista. Rahoituskeskus voi hankinnan toteutuksessa hyödyntää yhtiön hankintatoimen asiantuntijapalveluita esimerkiksi kilpailutusten organisoinnissa, toteutuksessa ja loppuunsaattamisessa sekä oikeudellista osaamista vaativissa tehtävissä. Yhtiön rahoituskeskukselle annettavat palvelut olisivat esimerkiksi tarjoajien ja tarjousten soveltuvuustarkastusten tekemistä, tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden tarkastusta ja erilaisten hankintaan liittyvien selvityspyyntöjen tekemistä. Yhtiö voisi antaa myös hankintoihin liittyvää neuvontaa rahoituskeskukselle sekä tukea rahoituskeskusta neuvonnan antamisessa Business Finlandin asiakkaille tilanteissa, joissa asiakkaat ovat saaneet julkista rahoitusta, jonka johdosta asiakkaalle syntyy velvollisuus noudattaa hankintalakia. Rahoituskeskuksella olisi kuitenkin vastuu Business Finlandin asiakkaille annettavan neuvonnan sisällöstä.

Perustuslakivaliokunta on arvioinut Hansel Oy:n tehtäviä valtion yhteishankintayksikkönä julkisen hallintotehtävän määrittelyn näkökulmasta. Vaikka hankintojen tekemiseen liittyy myös vahvoja yksityisoikeudellisia piirteitä, perustuslakivaliokunnan mielestä Hanselin tehtävässä yhteishankintayksikkönä painottuvat julkisen hallintotehtävän piirteet. Lisäksi Hanselilla jo olevia ja sille ehdotettuja asiantuntija- ja tukitehtäviä ei perustuslakivaliokunnan mielestä voi kokonaisuutena kuvata sillä tavoin teknisiksi, ettei niissäkin olisi osin kyse julkisen hallintotehtävän hoitamisesta (PeVL 15/2019 vp, s. 3). Yhtiön asema poikkeaa kuitenkin Hansel Oy:n asemasta, koska yhtiö ei toimi hankintalaissa tarkoitettuna yhteishankintayksikkönä, eikä se kilpailuta hankintoja itsenäisesti eikä sillä ole vastuuta hankinnan sisällöstä. Yhtiön hankintoja koskevissa tukitehtävissä painottuvat yksityisoikeudelliset piirteet julkisen hallintotehtävän piirteiden sijaan. Yhtiön rahoituskeskukselle tarjoamia hankintoja koskevia tukitoimintoja on ostettavissa muilta markkinoilta toimivilta toimijoilta. Näin ollen yhtiön tukevia tehtäviä, jotka liittyvät rahoituskeskusten julkisten hankintojen toteuttamiseen, ei olisi katsottava julkisiksi hallintotehtäviksi.

Tiedon tuottamiseen liittyvät tehtävät sekä tietojärjestelmä- ja digitaaliset palvelut

Julkisuuslain 20 §:ssä säädetään viranomaisen velvollisuudesta tuottaa ja jakaa tietoa. Rahoituskeskuksella olisi kokonaisvastuu rahoituskeskuksen toimintaan liittyvän tiedon tuottamisesta ja jakamisesta. Rahoituskeskuksella olisi myös toimivalta päättää sen oman toiminnan osalta tuotettavan ja julkaistavan tiedon sisällöstä. Yhtiö voisi kuitenkin tukea rahoituskeskusta julkisuuslaissa säädetyn tehtävän täyttämiseksi esimerkiksi avustamalla valmistelemaan Business Finlandin tiedotteita ja muita julkaisuja. Yhtiö huolehtisi myös tiedon jakamiseen tarvittavista teknisistä alustoista sekä Business Finlandin sisäisisten ja ulkoisten verkkosivujen teknisistä ylläpitotehtävistä. Edellä mainittuihin yhtiön tehtäviin ei sisälly julkisia hallintotehtäviä, koska kyseessä olisi ainoastaan yhtiön erityisasiantuntemuksen hyödyntäminen rahoituskeskuksessa tiedon tuottamiseen ja jakamiseen liittyvissä tehtävissä. Yhtiö vastaisi jatkossakin omaa toimintaansa koskevan tiedon tuottamiseen ja jakamiseen liittyvistä tehtävistä. Yhtiöön sovelletaan julkisuuslakia yhtiön käyttäessä julkista valtaa julkisuuslain 4 §:n 2 momentin perusteella. Näin ollen yhtiötä koskevat julkisuuslain 5 luvun mukaiset viranomaisen velvollisuudet edistää tiedonsaantia yhtiön käyttäessä julkista valtaa.

Rahoituskeskus on julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019, tiedonhallintalaki) 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu tiedonhallintayksikkö ja näin ollen sitä koskevat kyseisen lain mukaiset tiedonhallintayksikön velvollisuudet. Tiedonhallinnasta vastaa Business Finlandin pääjohtaja. Rahoituskeskuksen vastuulla on muun muassa tiedonhallinnan organisointi kokonaisuudessaan Business Finlandissa sekä tiedonhallinnan toteuttamiseen liittyvien vastuiden määrittely. Lisäksi rahoituskeskuksen vastuulla on esimerkiksi ajantasaisisa ohjeista huolehtiminen, koulutusten organisointi sekä tiedonhallinnan toteuttamiseen liittyvä valvonta. Rahoituskeskuksen vastuulla on myös tiedonhallinnan kokonaisarkkitehtuurista vastaaminen ja tiedonhallintalain 5 §:ssä tarkoitettua tiedonhallintamallia koskeva päätöksenteko sekä sen ylläpito. Rahoituskeskuksen omistuksessa ja hallinnassa ovat rahoitusjärjestelmä ja asianhallintaan liittyvä järjestelmä, joiden osalta rahoituskeskus vastaa tiedonhallintalaissa sille säädetyistä vastuista ja velvollisuuksista.

Rahoituskeskuksella olisi kokonais- tai järjestämisvastuu tiedonhallintalaissa sille säädettyjen velvollisuuksien toteuttamisesta. Yhtiö voisi kuitenkin avustaa teknisesti rahoituskeskusta tämän vastuulla olevien eräiden tietoturvallisuuteen liittyvien velvollisuuksien täyttämisessä, joista säädetään tiedonhallintalain 13‒17 §:ssä. Yhtiön teknisiä avustavia tehtäviä ei olisi katsottava julkisiksi hallintotehtäviksi, ja rahoituskeskuksen olisi mahdollista ostaa vastaavaa teknistä osaamista tietoturvallisuuteen liittyvien velvollisuuksien täyttämisessä muilta yksityisiltä toimijoilta. Yhtiön tietoturvallisuuteen liittyvät avustavat tehtävät voivat liittyä tietojärjestelmien seurantaan ja järjestelmiin kohdistuvien tietoturvaloukkauksien estämiseen, tekniseen avustamiseen käyttöoikeuksien hallinnassa ja lokitietojen keräämisessä ja tiedonsiirtoihin liittyviin tietoturvamenettelyihin.

Yhtiö voisi vastata myös eräistä tietojärjestelmiin liittyvistä tehtävistä, joilla ei olisi julkisen hallintotehtävän luonnetta, kuten Business Finlandin perustietojärjestelmäpalvelut, tietojärjestelmien ylläpitotehtävät ja tietoteknisten ratkaisujen rakentaminen rahoituskeskuksen tarpeisiin. Näihin yhtiön tehtäviin ei kuuluisi päätöksentekoa tai sitä valmistelevia tehtäviä tiedonhallintalain 5 §:ssä tarkoitetusta tiedonhallintamallista tai tiedonhallintamallin ylläpitoa. Tehtäviin ei myöskään kuuluisi päätöksentekoa tai sitä valmistelevia tehtäviä Business Finlandin toiminnassa käytettävistä tietojärjestelmistä. Rahoituskeskuksen omistamien tietojärjestelmien kehittäminen ja tarvittavien toiminnallisuuksien määrittäminen ja suunnittelu sekä jatkuvuuden turvaaminen tehdään rahoituskeskuksessa. Rahoituskeskus voi ostaa tietojärjestelmiään koskevat tekniset ylläpitopalvelut joko yhtiöstä tai muulta yksityiseltä taholta. Tietojärjestelmien ylläpitotoimintaan ei myöskään arvioida sisältyvän julkisen hallintotehtävän piirteitä, vaan yhtiö voisi tarjota rahoituskeskukselle erityisasiantuntemusta järjestelmien ylläpitoon.

Business Finland -lain muuttamista koskevan esityksen 11 §:n 3 momentin 4 kohdan mukaisesti yhtiön tehtäviin kuuluisi rahoituskeskuksen digitaalisten palveluiden käyttämistä koskeva neuvonta. Yhtiö ei toteuttaisi muita julkisia hallintotehtäviä, jotka johtuvat digipalvelulaista. Rahoituskeskuksella olisi sen tehtäviä koskevissa asioissa kokonais- ja järjestämisvastuu digipalvelulain perusteella digitaalisten palveluiden tarjoamisesta yleisölle, mukaan lukien digitaalisten palveluiden suunnittelusta ja ylläpidosta, sekä digitaalisten palveluiden saavutettavuusvaatimuksista. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että rahoituskeskus vastaa Business Finlandin verkkosivustojen sisältöjen suunnittelusta digipalvelulain mukaisesti sen tehtäviä koskevissa asioissa. Yhtiö voisi kuitenkin tarjota rahoituskeskukselle erityisasaintuntemusta digitaalisten palveluiden tekniseen tuottamiseen sekä saavutettavuusvaatimusten tekniseen toteuttamiseen rahoituskeskuksen digitaalisissa palveluissa. Yhtiön digitaalisiin palveluihin liittyviin tehtäviin ei sisältyisi päätöksentekoa tai sitä valmistelevia tehtäviä digitaalisten palveluiden tarjoamisesta Business Finlandissa. Rahoituskeskuksen yhtiöltä saama erityisasiantuntemus digitaalisten palveluiden osalta olisi ostettavissa myös muilta yksityisiltä tahoilta.

Henkilötietojen suoja

Esityksessä säädetään uusista tiedonsaantioikeuksista ja tiedonantovelvollisuuksista. Näin ollen esitys on merkityksellinen perustuslain 10 §:ssä tarkoitetun yksityiselämän suojan kannalta. Perustuslain 10 §:n mukaan jokaisella on oikeus yksityiselämän suojaan. Pykälän 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Lisäksi henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.

Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen käytännön mukaan lainsäätäjän liikkuma-alaa rajoittaa henkilötietojen suojaa koskevan säännöksen lisäksi myös se, että henkilötietojen suoja sisältyy osittain samassa momentissa turvatun yksityiselämän suojan piiriin. Lainsäätäjän tulee näin ollen turvata oikeus henkilötietojen suojaan tavalla, jota voidaan pitää hyväksyttävänä perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta. Säännös viittaa tarpeeseen lainsäädännöllisesti turvata yksilön oikeusturva ja yksityisyyden suoja henkilötietojen käsittelyssä. Perustuslakivaliokunta on käytännössään pitänyt henkilötietojen suojan kannalta tärkeinä sääntelykohteina muun muassa henkilötietojen sallittuja käyttötarkoituksia mukaan luettuna tietojen luovutettavuus. Sääntelyn lain tasolla on tullut lisäksi olla kattavaa ja yksityiskohtaista. (ks. esim. PeVL 31/2017 vp, s. 2, PeVL 42/2016 vp, s. 2, PeVL 38/2016 vp, s. 2).

Perustuslakivaliokunta on uudemmassa käytännössään katsonut, ettei estettä ole sille, että henkilötietojen suojaan liittyvät sääntelyn kattavuuden, täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimukset voidaan joiltain osin täyttää myös yleisellä Euroopan unionin asetuksella tai kansalliseen oikeuteen sisältyvällä yleislailla. (ks. myös PeVL 2/2018 vp, s. 4‒8, PeVL 31/2017 vp, s. 3‒4, PeVL 5/2017 vp, s. 9 ja PeVL 38/2016 vp, s. 4). Perustuslakivaliokunnan uudemman käytännön mukaan kansallisen erityislainsäädännön säätämiseen tulee suhtautua pidättyvästi ja rajata sellainen vain välttämättömään tietosuoja-asetuksen salliman kansallisen liikkumavaran puitteissa (ks. esim. PeVL 20/2020, s. 3, PeVL 26/2018 vp, s. 2–3 ja PeVL 14/2018 vp, s. 4–5). Valiokunnan mielestä on kuitenkin selvää, että erityislainsäädännön tarpeellisuutta on arvioitava myös tietosuoja-asetuksenkin edellyttämän riskiperustaisen lähestymistavan mukaisesti kiinnittämällä huomiota tietojen käsittelyn aiheuttamiin uhkiin ja riskeihin. Mitä korkeampi riski käsittelystä aiheutuu luonnollisen henkilön oikeuksille ja vapauksille, sitä perustellumpaa on yksityiskohtaisempi sääntely. Tällä seikalla on erityistä merkitystä arkaluonteisten tietojen käsittelyn kohdalla (ks. esim. PeVL 14/2018 vp, s. 5).

Silloin kun henkilötietojen käsittely perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c ja e alakohtiin, jäsenvaltiot voivat käyttää asetuksen 6 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettua sääntelyliikkumavaraa ja antaa asetusta täsmentävää sääntelyä. Kansallinen sääntely voi koskea muun muassa käsittelyn lainmukaisuutta koskevia edellytyksiä, käsiteltävien tietojen tyyppiä, tietojen luovutusta, käyttötarkoitussidonnaisuutta ja käsittelytoimia koskevia säännöksiä. Tällaisen erityissääntelyn on täytettävä yleisen edun mukainen tavoite ja oltava oikeassa suhteessa sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden.

Business Finland -lain muttamista koskevan esityksen 16 a §:ssä koskien rahoituskeskuksen tiedonsaantioikeutta Maahanmuuttovirastolta henkilötietojen käsittelyperusteena on tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohta, jonka mukaisesti henkilötietojen käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Näin ollen esityksessä ehdotettu henkilötietojen käsittelyä koskeva sääntely perustuisi tietosuoja-asetuksen 6 artiklan mukaiseen kansalliseen liikkumavaraan. Esityksen mukaan rahoituskeskus voisi käsitellä Maahanmuuttovirastolta saamiaan tietoja esityksessä määriteltyyn tarkoitukseen eli rahoituskeskuksen lausunnon antamiseksi kasvuyrittäjän jatkolupaa koskevassa asiassa, josta säädetään ulkomaalaislain 54 a §:n 2 momentissa. Esityksessä luovutettavat tiedot on rajattu vain niihin tietoihin, jotka ovat välttämättömiä rahoituskeskuksen ulkomaalaislain 54 a §:n 2 momentissa säädetyn tehtävän hoitamisen kannalta. Esitetyn rahoituskeskuksen tiedonsaantioikeuden ulkopuolelle jäisi siten esimerkiksi tiedot, joita rahoituskeskus tarvitsee ulkomaalaislain 47 h §:n 1 momentissa säädetyn lausunnon antamista varten, joka koskee kasvuyrittäjän oleskelulupaa (ns. ensimmäinen lupa). Esityksen mukainen tiedonsaantioikeus vähentäisi jatkoluvan hakijaan kohdistuvaa hallinnollista taakkaa ja sujuvoittaisi rahoituskeskuksen tiedonsaantia Maahanmuuttovirastolta kasvuyrittäjän jatkolupa-asioissa sen sijaan, että rahoituskeskus joutuisi pyytämään tietoja suoraan jatkoluvan hakijalta. Näin ollen esitys täyttäisi yleisen edun mukaisen tavoitteen vaatimuksen sekä oikeasuhtaisuuden vaatimuksen. Maahanmuuttoviraston rahoituskeskukselle luovuttamiin tietoihin ei sisällytettäisi tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 a lukua siten, että mainitussa luvussa ei enää säädettäisi erikseen käyttäjän tunnistamistavasta, kun tämä kirjautuu mainitussa luvussa tarkoitetulle palvelualustalle, vaan käyttäjän tunnistamiseen sovellettaisiin digipalvelulain säännöksiä. Ehdotetuilla muutoksilla on vaikutusta palvelualustalla tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn.

Työnhakuprofiilin laatiminen edellyttää voimassa olevan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaan palvelualustalle kirjautumista, ja kirjautuminen edellyttää käyttäjän vahvaa tunnistamista. Ehdotettu palvelualustalle kirjautumista koskeva sääntely poikkeaisi voimassa olevasta siten, että käyttäjän sähköisen tunnistamisen osalta viitattaisiin digipalvelulain 6 §:ään, jossa säädetään palvelun käyttäjän sähköisestä tunnistamisesta. Mainitun pykälän 1 momentti sisältää säännökset siitä, milloin viranomainen voi vaatia digitaalisissa palveluissa käyttäjältä sähköistä tunnistamista ja pykälän 2 momentissa säädetään siitä, milloin henkilö tulee tunnistaa käyttäen vahvaa sähköistä tunnistamista tai muuta vastaavaa tietoturvallista tunnistuspalvelua.

Työnhakuprofiilin laatijan tunnistaminen voidaan toteuttaa tietoturvallisesti digipalvelulain edellä kuvatun yleissääntelyn nojalla. Palvelualustalle kirjautuminen työnhakuprofiilin laatimista varten ei siten edellyttäisi jatkossa enää yksinomaan vahvaa tunnistautumista, vaan käyttäjä olisi mahdollista tunnistaa myös muuta tietoturvallista tunnistamistapaa käyttäen. Ehdotetun sääntelyn tarkoituksena on edistää julkisten työvoimapalvelujen asiakkaiden yhdenvertaisuutta siten, että työnhakuprofiilin laatiminen olisi mahdollista nykyistä laajemmalle asiakaskunnalle mukaan lukien ulkomaalaiset työnhakijat.

Digipalvelulain 6 §:n 2 momentin mukaan vahvaa sähköistä tunnistamista on käytettävä, jos digitaalisesta palvelusta on mahdollista saada salassa pidettäviä tietosisältöjä nähtäväksi ja käytettäväksi. Palvelualustalle kirjautuminen edellyttäisi työnantajakäyttäjiltä jatkossakin käyttäjän tunnistamista, mutta sääntelyä muutettaisiin siten, että tunnistamisen osalta viitattaisiin digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annetun lain 6 §:n 2 momenttiin. Palvelualustalle kirjautuneet työnantajat pääsevät hakemaan ja tarkastelemaan muita kuin itseään koskevia henkilötietoja. Koska ei voida täysin varmistua siitä, että työnhakuprofiilit eivät missään tilanteessa edes tilapäisesti sisältäisi tietoja, jotka on laissa säädetty salassa pidettäviksi, on katsottu tarpeelliseksi säätää tarvittaessa mahdollisuus siihen, että työnhakuprofiilin laatija tulisi yleislainsäädännön nojalla jatkossakin tunnistaa vahvaa sähköistä tunnistamista tai muuta tietoturvallista tunnistamistapaa käyttäen. Käytännössä työnantajakäyttäjät tunnistettaisiinkin myös jatkossa vahvaa sähköistä tunnistamistapaa käyttäen.

Digipalvelulain yleissäännökset palvelun käyttäjän sähköisestä tunnistamisesta sääntelevät henkilötietojen suojan kannalta täsmällisellä tavalla myös työnhakuprofiilin laatijoiden sekä profiileja tarkastelevien työnantajien tunnistamista. Voimassa olevaan lakiin sisältyvää erityissäännöstä ei tämän vuoksi pidetä henkilötietojen suojan kannalta välttämättömänä ja on katsottu, että siitä voidaan luopua heikentämättä työnhakuprofiilin laatijoiden henkilötietojen suojaa.

Tiedonsaantioikeudet

Perustuslakivaliokunta on arvioinut viranomaisten tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevaa sääntelyä perustuslain 10 §:n 1 momentissa säädetyn yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta ja kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, mihin ja ketä koskeviin tietoihin tiedonsaantioikeus ulottuu ja miten tiedonsaantioikeus sidotaan tietojen välttämättömyyteen (PeVL 15/2018 vp, s. 39). Viranomaisen tietojensaantioikeus ja tietojenluovuttamismahdollisuus ovat valiokunnan mukaan voineet liittyä jonkin tarkoituksen kannalta "tarpeellisiin tietoihin", jos tarkoitetut tietosisällöt on pyritty luettelemaan laissa tyhjentävästi. Jos taas tietosisältöjä ei ole samalla tavoin luetteloitu, sääntelyyn on pitänyt sisällyttää vaatimus "tietojen välttämättömyydestä" jonkin tarkoituksen kannalta (ks. esim. PeVL 17/2016 vp, s. 5 ja siinä viitatut lausunnot).

Perustuslakivaliokunta on painottanut toistuvasti, että erottelussa tietojen saamisen tai luovuttamisen tarpeellisuuden ja välttämättömyyden välillä on kyse tietosisältöjen laajuuden ohella myös siitä, että tietoihin oikeutettu viranomainen omine tarpeineen syrjäyttää ne perusteet ja intressit, joita tiedot omaavaan viranomaiseen kohdistuvan salassapidon avulla suojataan. Mitä yleisluonteisempi tietojensaantiin oikeuttava sääntely on, sitä suurempi on vaara, että tällaiset intressit voivat syrjäytyä hyvin automaattisesti. Mitä täydellisemmin tietojensaantioikeus kytketään säännöksissä asiallisiin edellytyksiin, sitä todennäköisemmin yksittäistä tietojensaantipyyntöä joudutaan käytännössä perustelemaan. Myös tietojen luovuttajan on tällöin mahdollista arvioida pyyntöä luovuttamisen laillisten edellytysten kannalta. Tietojen luovuttaja voi lisäksi kieltäytymällä tosiasiallisesti tietojen antamisesta saada aikaan tilanteen, jossa tietojen luovuttamisvelvollisuus eli säännösten tulkinta saattaa tulla ulkopuolisen viranomaisen tutkittavaksi. Tämä mahdollisuus on tärkeä tiedonsaannin ja salassapitointressin yhteensovittamiseksi (ks. esim. PeVL 7/2019 vp, s. 7, PeVL 48/2018 vp, s. 5 ja siinä viitatut lausunnot).

Business Finland -lain muttamista koskevassa esityksessä on huomioitu perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntö tiedonsaantioikeuksien osalta. Esityksen 16 §:n 2 momentissa säädettäisiin siitä, että yhtiöllä olisi velvollisuus antaa salassapitosäännösten estämättä rahoituskeskukselle tiedot, jotka ovat välttämättömiä kasvuyrittäjän oleskelu- ja jatkolupaa koskevan rahoituskeskuksen lausunnon antamiseksi. Yhtiö tekisi kasvuyrittäjän oleskelu- ja jatkolupa-asioihin liittyviä arvioita ja selvityksiä esityksen 11 §:n 3 momentin 3 kohdan perusteella. Esitetty yhtiön tiedonantovelvollisuus mahdollistaisi yhtiön tekemien arvioiden luovuttamisen rahoituskeskukselle koskien esimerkiksi sitä, täyttääkö yritys Tempo-rahoituksen myöntämisedellytykset. Yhtiöstä rahoituskeskukseen luovutettavia tietoja ei ole yksilöity säännöksessä, mutta yhtiön velvollisuus luovuttaa tietoja rahoituskeskukselle olisi sidottu välttämättömyysedellytykseen rahoituskeskuksen lausunnon antamista koskevan lakisääteisen tehtävän osalta.

Esityksen 16 a §:ssä säädettäisiin rahoituskeskuksen tiedonsaantioikeudesta Maahanmuuttovirastolta tiedoista, jotka ovat välttämättömiä lausunnon antamiseksi kasvuyrittäjän jatkolupia koskevissa asioissa. Esitetyn pykälän 1 momentissa rahoituskeskuksen tiedonsaantioikeus rajautuisi jatkolupahakemukseen ja sen liitteisiin. Kyseisessä säännöksessä rahoituskeskuksen tiedonsaantioikeuksien piiriin kuuluvia tietoja ei kuvattaisi tyhjentävästi, mutta tietojen tulisi olla välttämättömiä rahoituskeskuksen ulkomaalaislaissa säädetyn tehtävän hoitamisen kannalta. Luovutettavia tietoja on kuvailtu esitettävän pykälän säännöskohtaisissa perusteluissa. Esitetyn pykälän 2 momentissa rahoituskeskuksella olisi tiedonsaantioikeus Maahanmuuttoviraston hallussa olevista tiedoista, jotka on kuvattu kyseisessä momentissa. Tietojen tulisi olla välttämättömiä rahoituskeskuksen ulkomaalaislaissa säädetyn kasvuyrittäjän jatkolupaa koskevan lausunnon antamista varten.

Hallitus katsoo, että esitys voidaan käsitellä tavallisessa lain säätämisjärjestyksessä. Hallitus pitää kuitenkin suotavana, että perustuslakivaliokunta antaisi asiasta lausunnon.