HE 225/2021

1.1Tausta

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan sisältyy pyrkimys edistää hallinnon ja koko yhteiskunnan digitalisaatiota (s. 25). Hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi kehittää säädösympäristöä ja hallintoa siten, että ne mahdollistavat digitalisaation ja kestävän kehityksen sekä laajan kokeilukulttuurin (s. 107). Hallitusohjelmassa mainitaan eriarvoisuuden vähentämisen keinona lainmuutokset, joilla edistetään digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämistä sosiaaliturvaetuuksien hakemisessa, käsittelyssä ja päätöksissä (s. 160).

Vuonna 2016 käynnistettiin työ- ja elinkeinopalvelujen digitalisaatio -hanke (jäljempänä TE-digi-hanke ) uudistamaan valtion työ- ja elinkeinopalveluita. TE-digi-hankkeen tarkoitus on parantaa työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaantoa sekä digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämistä julkisissa työvoima- ja yrityspalveluissa. Lisäksi tavoitteena on julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen yhteinen tietopohja, tiedonvaihto, prosessit ja rajapintaratkaisut tehokkaalle asiakkuuden hallinnalle ja asiakaspalvelulle. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa TE-digi-hankkeen strategisesta ohjauksesta ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (jäljempänä KEHA-keskus ) vastaa hankkeen toteuttamisesta.

TE-digi-hankkeen tarkoituksena on rakentaa kokonaan uudet, digitaaliset työ- ja elinkeinohallinnon viranomaispalvelut henkilö- ja yritysasiakkaiden sekä asiantuntijoiden käyttöön. Uusilla työ- ja elinkeinohallinnon viranomaispalveluilla korvattaisiin nykyisin käytössä oleva työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmä sekä asiakkaiden ja asiantuntijoiden asiointipalvelut. Henkilö- ja yritysasiakkaiden sekä asiantuntijoiden asiointipalvelut samoin kuin työ- ja elinkeinohallinnon viranomaispalvelujen tietosisällöt löytyisivät jatkossa Työmarkkinatori-palvelualustalta, joka olisi palveluna uusi. Palvelualusta korvaisi nykyiset TE-verkkopalvelut, ja palvelualustalle on tarkoitus koota myöhemmässä vaiheessa myös työelämä- ja koulutuspalveluja.

Tämän hetkisen arvion mukaan uudet digitaaliset työ- ja elinkeinohallinnon viranomaispalvelut olisivat käyttöönotettavissa toukokuusta 2022 alkaen, jolloin käyttöön otettaisiin uusi palvelualusta. Uuden asiakastietojärjestelmäkokonaisuuden käyttöönotto alkaisi syksyn 2022 aikana ja ensimmäisenä uudistetut palvelut otettaisiin käyttöön työttömyysturvan osalta. Tavoitteena on että, muut toiminnallisuudet otettaisiin käyttöön useassa vaiheessa vuoden 2023 loppuun mennessä.

Nykyinen työ- ja elinkeinotoimistojen (jäljempänä TE-toimisto ) asiakastieto- ja asiointijärjestelmä on teknisesti ja toiminnallisesti vanhentunut ja sen tekninen käyttöikä päättyy arviolta vuosien 2023‒2024 aikana. Nykyinen järjestelmä poistetaan käytöstä vaiheittain uuden järjestelmäkokonaisuuden käyttöönoton myötä.

Tässä esityksessä ehdotetaan tehtäväksi TE-digi-hankkeessa valmisteltujen perustoiminnallisuuksien uudistusten käyttöönoton edellyttämät lainsäädännön muutokset. TE-digi-hankkeen puitteissa toteutetaan myös muista työ- ja elinkeinopalvelujen sekä työ- ja elinkeinohallinnon uudistuksista johtuvia tietojärjestelmämuutoksia. Niitä koskevat lainsäädännön muutokset valmistellaan erikseen.

1.2Valmistelu

Esitys on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä yhteistyössä KEHA-keskuksen kanssa. Kirjallinen lausuntokierros järjestettiin 28.6.–20.8.2021. Lausuntopyyntö julkaistiin lausuntopalvelu.fi-palvelussa, jossa kaikilla halukkailla oli mahdollisuus antaa asiassa lausuntonsa.

Lausuntoa pyydettiin erikseen seuraavilta tahoilta: sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, eduskunnan oikeusasiamies, valtioneuvoston oikeuskansleri, tietosuojavaltuutetun toimisto, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto, TE-toimistot, KEHA-keskus, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus, ELY-keskukset, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, maakuntien liitot, Suomen Kuntaliitto, työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevat 118 kuntaa sekä Alajärven kaupunki, Kauhavan kaupunki, Pieksämäen kaupunki, Sulkavan kunta, Forssan kaupunki, Heinolan kaupunki, Hankasalmen kunta, Pihtiputaan kunta, Kemin kaupunki, Kittilän kunta, Vaasan kaupunki, Laihian kunta, Lieksan kaupunki, Ilomantsin kunta, Kuusamon kaupunki, Taivalkosken kunta, Varkauden kaupunki, Kiuruveden kaupunki, Rauman kaupunki, Harjavallan kaupunki, Lohjan kaupunki, Tuusulan kunta, Raision kaupunki, Loimaan kaupunki, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, Valtiontalouden tarkastusvirasto, Valtiokonttori, Verohallinto, Verohallinto / Harmaan talouden selvitysyksikkö, Finanssivalvonta, vakuutusoikeus, sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta, työllisyysrahasto, Maahanmuuttovirasto, digi- ja väestötietovirasto, opetushallitus, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, valtion työmarkkinalaitos, Kuntatyönantajat KT, Suomen Yrittäjät ry, Keskuskauppakamari, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, STTK ry, Akava ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Palkansaajajärjestö Pardia, Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL ry, Ammattiliitto Pro ry, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Palvelualojen työnantajat Palta ry, Teknologiateollisuus ry, Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Työttömien keskusjärjestö ry ja Suomen Kasvupalvelujen tuottajat ry (KASPA).

Hallituksen esityksestä on käyty kuntalain (410/2015) 11 §:n mukainen neuvottelu ja asia on käsitelty kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa 28.9.2021.

Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat julkisessa palvelussa osoitteessa https://tem.fi/hankehaku tunnuksella TEM079:00/2020 .

2.1Henkilötietojen käsittelyä koskeva yleislainsäädäntö

2.2Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetulla lailla (621/1999, jäljempänä julkisuuslaki ) täsmennetään perustuslain 12 §:n 2 momentissa säädettyä julkisuusperiaatetta. Julkisuuslain 1 §:ssä ilmaistu lähtökohta on, että viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.

Julkisuusperiaatetta toteuttavista viranomaisten velvollisuuksista säädetään muun muassa julkisuuslain 20 §:ssä. Lainkohdan 1 momentin mukaan viranomaisen on edistettävä toimintansa avoimuutta ja tässä tarkoituksessa tarvittaessa laadittava oppaita, tilastoja ja muita julkaisuja sekä tietoaineistoja palveluistaan, ratkaisukäytännöstään sekä yhteiskuntaoloista ja niiden kehityksestä toimialallaan. Laatimisvelvollisuuden tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon, missä määrin viranomaisen toiminnasta on saatavissa tietoja asiakirjojen julkisuuden avulla tai yleisen tilastotuotannon perusteella.

Julkisuuslaissa säädetään salassapitovelvoitteista ja -perusteista. Julkisuuslain 22 §:n mukaan viranomaisen asiakirja on pidettävä salassa, jos se tässä tai muussa laissa on säädetty salassa pidettäväksi tai jos viranomainen lain nojalla on määrännyt sen salassa pidettäväksi taikka jos se sisältää tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus. Salassa pidettävää viranomaisen asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sitä teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 1—32 kohdassa säädetään, mitkä viranomaisen asiakirjat ovat lähtökohtaisesti salaisia. Asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai työhallinnon henkilöasiakkaasta sekä tämän saamasta etuudesta tai tukitoimesta taikka sosiaalihuollon palvelusta tai työhallinnon henkilöasiakkaan palvelusta taikka tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta ovat julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohdan nojalla salassa pidettäviä. Kohdan 29 nojalla salassa pidettäviä ovat myös asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta tai sen tuloksesta taikka asevelvollisen sijoittamista tai työntekijän valintaa tai palkkauksen perustetta varten tehdyistä arvioinneista.

Julkisuuslain esitöiden mukaan momentin 23—32 kohtaan on koottu yksityisyyden suojan perusteet. Esitöiden mukaan näissä tapauksissa asiakirjan julkisuuden säännönmukaisesti voidaan katsoa vaarantavan salassapidon suojaamaa etua. Vähäistäkin harkinnanvaraisuutta on pidetty suojattavaa etua vaarantavana. ( HE 30/1998 vp , s. 88/I) Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25, 29 ja 30 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja koskeva salassapito on säännösten sanamuodon ja lain esitöiden perusteella ehdotonta. ( HE 30/1998 vp , s. 97/II ja s. 99/II)

Salassapitovelvoitteisiin kuuluvat julkisuuslain 23 §:n mukaan kielto paljastaa salassa pidettävä asiakirja ja tieto sekä kielto käyttää salassa pidettäviä tietoja omaksi taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto koskevat laajaa henkilöjoukkoa. Ne koskevat paitsi viranomaisen palveluksessa olevaa, myös viranomaisessa esimerkiksi harjoittelijana olevaa tai viranomaisen toimeksiantotehtävää hoitavan palveluksessa olevaa henkilöä.

Salassa pidosta poikkeamisen edellytyksistä säädetään julkisuuslain 7 luvussa. Yleiset poikkeamisperusteet ovat lain säännös, kohdehenkilön suostumus, toimeksiannon tai virka-aputehtävän suorittaminen, viranomaisen lupa muun muassa tieteellistä tutkimusta varten, toisen viranomaisen tiedonsaantioikeus ja kansainvälinen yhteistyö. Toisen viranomaisen tiedonsaantioikeus edellyttää julkisuuslain 29 §:n 1 momentin mukaan, että tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty; kohdehenkilö antaa siihen suostumuksen; asiakirja on tarpeen käsiteltäessä ennakkotietoa, ennakkoratkaisua, viranomaisen päätöksestä tehtyä muutoksenhakua taikka toimenpiteestä tehdyn kantelun tai alistusasian taikka kansainväliselle lainkäyttö- tai tutkintaelimelle tehdyn valituksen käsittelemiseksi; tai että tieto on tarpeen viranomaiseen kohdistuvan yksittäisen valvonta- tai tarkastustehtävän suorittamiseksi. On huomattava, että vaikka julkisuuslain mukaan toisen viranomaisen tiedonsaantioikeus voi perustua kohdehenkilön suostumukseen, ei kohdehenkilön suostumus kelpaa vastaanottavan viranomaisen perusteeksi käsitellä henkilötietoja yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan.

Julkisuuslain 16 §:ssä säädetään tiedon antamistavoista. Pykälän 3 momentin mukaan viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jollei laissa ole toisin erikseen säädetty, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. Henkilötietojen julkistaminen yleisessä tietoverkossa edellyttää sen sijaan säätämistä erikseen.

Perustuslakivaliokunta on pitänyt henkilötietojen julkistamista perustuslain puitteissa mahdollisena toteuttaa julkisena tietopalveluna, jos sille on oikeusturvan takeiden ja perusoikeusjärjestelmän tavoitteiden kannalta hyväksyttävät perusteet (PeVL 65/2014 vp, s. 4/II—5/I, PeVL 32/2008 vp s. 2/I—3/II). Valiokunnan mukaan yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta on kuitenkin olennaista, että internetiin sijoitettavasta henkilörekisteristä tietoja ei voida hakea erilaisina massahakuina, vaan esimerkiksi ainoastaan yksittäisinä hakuina. Valiokunta on pitänyt tärkeänä, että rekisterin sisällön ja tarkoituksen kannalta perusteltu rajaus hakujen yksittäisyydestä sisällytetään säännöksiin julkisista tietopalveluista. (PeVL 2/2017 vp, s. 7)

2.3Laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta

Laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (906/2019, jäljempänä tiedonhallintalaki ) tuli voimaan 1.1.2020 ja sillä kumottiin julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annettu laki (634/2011) sekä korvattiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) hyvää tiedonhallintatapaa koskevat säännökset. Tiedonhallintalaki on viranomaisten tiedonhallintaa koskeva yleislaki. Lailla halutaan varmistaa viranomaisten tietoaineistojen yhdenmukainen ja laadukas hallinta sekä tietoturvallinen käsittely. Lain tarkoituksena on myös mahdollistaa viranomaisten tietoaineistojen turvallinen ja tehokas hyödyntäminen, jotta viranomaiset voivat hoitaa tehtävänsä ja tarjota palvelujaan hyvää hallintoa noudattaen tuloksellisesti. Lisäksi lailla halutaan edistää tietojärjestelmien ja tietovarantojen yhteentoimivuutta.

Tiedonhallintalaissa säädetään tiedonhallinnan järjestämisestä, julkisen hallinnon tiedonhallinnan yleisestä ohjauksesta, tietoturvallisuudesta, tietoaineistojen muodostamisesta ja sähköisestä luovutustavasta sekä asianhallinnasta ja palvelujen tiedonhallinnasta. Tiedonhallintalakia sovelletaan tiedonhallintaan ja tietojärjestelmien käyttöön, kun viranomaiset käsittelevät tietoaineistoja, jollei muualla laissa toisin säädetä. Tiedonhallintalaissa viranomaisella tarkoitetaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuja viranomaisia, eli muun muassa valtion hallintoviranomaisia, muita valtion virastoja ja laitoksia sekä kunnallisia viranomaisia. Tiedonhallintayksiköllä puolestaan tarkoitetaan viranomaista, jonka tehtävänä on järjestää tiedonhallinta tämän lain vaatimusten mukaisesti. KEHA-keskus, ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat siis tiedonhallintalaissa tarkoitettuja tiedonhallintayksiköitä.

Tiedonhallintayksikön on seurattava toimintaympäristönsä tietoturvallisuuden tilaa ja varmistettava tietoaineistojen ja tietojärjestelmien tietoturvallisuus koko niiden elinkaaren ajan. Tiedonhallintayksikön on selvitettävä olennaiset tietojenkäsittelyyn kohdistuvat riskit ja mitoitettava tietoturvallisuustoimenpiteet riskiarvioinnin mukaisesti.

Viranomaisen tehtävien hoitamisen kannalta olennaisten tietojärjestelmien vikasietoisuus ja toiminnallinen käytettävyys on varmistettava riittävällä testauksella säännöllisesti. Viranomaisen on suunniteltava tietojärjestelmät, tietovarantojen tietorakenteet ja niihin liittyvä tietojenkäsittely siten, että asiakirjojen julkisuus voidaan vaivatta toteuttaa. Viranomaisen on varmistettava hankinnoissaan, että hankittavaan tietojärjestelmään on toteutettu asianmukaiset tietoturvallisuustoimenpiteet. Näistä tehtävistä säädetään tiedonhallintalain 13 §:ssä.

Tiedonhallintalain 15 §:n mukaan viranomaisen on varmistettava tarpeellisin tietoturvallisuustoimenpitein, että sen 1) tietoaineistojen muuttumattomuus on riittävästi varmistettu; 2) tietoaineistot on suojattu teknisiltä ja fyysisiltä vahingoilta; 3) tietoaineistojen alkuperäisyys, ajantasaisuus ja virheettömyys on varmistettu; 4) tietoaineistojen saatavuus ja käyttökelpoisuus on varmistettu; 5) tietoaineistojen saatavuutta rajoitetaan vain, jos tiedonsaantia tai käsittelyoikeuksia on laissa erikseen rajoitettu; 6) tietoaineistot voidaan tarvittavilta osin arkistoida. Tietoaineistoja on käsiteltävä ja säilytettävä toimitiloissa, jotka ovat tietoaineiston luottamuksellisuuteen, eheyteen ja saatavuuteen liittyvien vaatimusten toteuttamiseksi riittävän turvallisia.

Tiedonhallintalain 16 §:n mukaan tietojärjestelmästä vastuussa olevan viranomaisen on määriteltävä tietojärjestelmän käyttöoikeudet. Käyttöoikeudet on määriteltävä käyttäjän tehtäviin liittyvien käyttötarpeiden mukaan, ja ne on pidettävä ajantasaisina. Lain 17 §:n mukaan viranomaisen on huolehdittava, että sen tietojärjestelmien käytöstä ja niistä tehtävistä tietojen luovutuksista kerätään tarpeelliset lokitiedot, jos tietojärjestelmän käyttö edellyttää tunnistautumista tai muuta kirjautumista. Lokitietojen käyttötarkoituksena on tietojärjestelmissä olevien tietojen käytön ja luovutuksen seuranta sekä tietojärjestelmän teknisten virheiden selvittäminen.

Tiedonhallintalain 22 §:ssä säädetään tietojen luovuttamisesta teknisen rajapinnan avulla viranomaisten välillä. Sen mukaan viranomaisten on toteutettava säännöllisesti toistuva ja vakiosisältöinen sähköinen tietojen luovuttaminen tietojärjestelmien välillä teknisten rajapintojen avulla, jos vastaanottavalla viranomaisella on tietoihin laissa säädetty tiedonsaantioikeus. Säännöllisesti toistuva ja vakiosisältöinen tietojen sähköinen luovuttaminen voidaan toteuttaa muulla tavalla, jos teknisen rajapinnan toteuttaminen tai käyttö ei ole teknisesti tai taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Viranomainen voi avata teknisen rajapinnan tiedonsaantiin oikeutetulle viranomaiselle myös muissa tilanteissa. Asiakirjojen ja tietojen antamisesta muulla tavalla säädetään erikseen.

Sen lisäksi, mitä tietoturvallisuutta koskevassa 4 luvussa säädetään, tietojen luovuttaminen teknisten rajapintojen avulla on toteutettava tietojärjestelmien välillä siten, että teknisesti varmistetaan luovutettavien tietojen tapauskohtainen tarpeellisuus tai välttämättömyys tietoja saavan viranomaisen tehtävien hoitamiseksi, jos luovutettavat tiedot ovat henkilötietoja tai salassa pidettäviä tietoja. Teknisen rajapinnan avulla luovutettavien tietojen tietorakenteen kuvauksen määrittelee ja sitä ylläpitää tiedot luovuttava viranomainen. Suunniteltaessa usean viranomaisen välistä tietojen luovuttamista teknisten rajapintojen avulla on tietorakenteen kuvaus määriteltävä ja ylläpidettävä toimialasta vastaavan ministeriön johdolla.

Tiedonhallintalain 23 §:ssä säädetään katseluyhteyden avaamisesta viranomaiselle. Sen mukaan viranomainen voi avata katseluyhteyden toiselle viranomaiselle tietovarannon sellaisiin tietoihin, joihin katseluoikeuden saavalla viranomaisella on tiedonsaantioikeus. Sen lisäksi, mitä tietoturvallisuutta koskevassa 4 luvussa säädetään, edellytyksenä katseluyhteyden avaamiselle on, että 1) katselumahdollisuus on rajattu vain yksittäisiin hakuihin, jotka voivat kohdistua tiedonsaantioikeuden mukaisesti tarpeellisiin tai välttämättömiin tietoihin; sekä 2) tietojen hakemisen yhteydessä selvitetään tietojen käyttötarkoitus. Viranomaisen on toteutettava katseluyhteys siten, että katseluyhteyden mahdollistava tietojärjestelmä tunnistaa automaattisesti poikkeavan tietojen hakemisen.

Tiedonhallintalain 5 §:ssä säädetään tiedonhallintayksikön velvollisuudesta ylläpitää sen toimintaympäristön tiedonhallintaa määrittelevää ja kuvaavaa tiedonhallintamallia. Velvollisuus koskee siis niin KEHA-keskusta, ELY-keskuksia, TE-toimistoja, kuntia kuin työ- ja elinkeinoministeriötä. Pykälässä säädetään tarkemmin, mitä tiedonhallintamallin on sisällettävä. Lisäksi pykälän 3 momentissa säädetään tiedonhallintayksikön velvollisuudesta arvioida hallinnollisten uudistusten ja tietojärjestelmien käyttöönoton muutosvaikutuksia.

Lain 8 §:n 1 momentin mukaan valtion virastojen ja laitosten on arvioitava tiedonhallintaan vaikuttavien muutosten taloudelliset vaikutukset tehdessään 5 §:n 3 momentin mukaista arviointia. Toimialasta vastaavan ministeriön on lainkohdan 2 momentin mukaan laadittava 5 §:n 3 momentin mukainen arviointi, kun valmisteltavat säännökset vaikuttavat tietoaineistoihin ja tietojärjestelmiin. Lisäksi ministeriön on arvioitava suunniteltujen säännösten vaikutukset asiakirjojen julkisuuteen ja salassapitoon. Tiedonhallintalain 9 §:n 1 momentin mukaan valtion virastojen ja laitosten on toimitettava valtiovarainministeriölle 5 §:n 3 momentin ja 8 §:n 1 momentin perusteella tehty arviointi tietovarantojen ja tietojärjestelmien hyödyntämistä, yhteentoimivuutta ja tietoturvallisuutta koskevaa lausuntoa varten, kun arvioidulla muutoksella on merkittäviä taloudellisia tai toiminnallisia vaikutuksia tiedonhallintaan tai toimintaan taikka muutos koskee julkisen hallinnon yhteisten tietovarantojen rajapintojen tietorakenteiden olennaisia muutoksia.

2.4Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut

2.5Asiakastietojen käsittely julkisissa työvoima- ja yrityspalveluissa

2.6Asiakastietojen käsittely työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa

2.7Työvoimapoliittiset lausunnot

Työ- ja elinkeinotoimisto tai työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana oleva kunta antaa työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle työvoimapoliittisen lausunnon, jossa ilmoitetaan, täyttääkö työttömyysetuutta hakeva henkilö ne etuuden maksamisen edellytykset, joiden ratkaiseminen kuuluu työ- ja elinkeinotoimiston tai kunnan toimivaltaan. Lausunto sitoo tältä osin työttömyyskassaa ja Kansaneläkelaitosta.

Työttömyysturva-asian käsittelyn sujuvoittamiseksi työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus voi antaa työvoimapoliittisia lausuntoja tietyissä tilanteissa ja korjata työ- ja elinkeinotoimiston tai kunnan antamassa lausunnossa olevia virheitä sekä ohjata työvoimapoliittisen lausunnon toiselle työttömyysetuutta maksavalle laitokselle. Lisäksi asiakaspalvelukeskus voi muuttaa lausunnon koskemaan toista työttömyysetuuden lajia (ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea), kuin mitä lausunto on alun perin koskenut.

Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus antaa työvoimapoliittisia lausuntoja esimerkiksi työttömyyskassan tai Kansaneläkelaitoksen otettua siihen yhteyttä puhelimitse.

2.8Verkkopalvelut julkisissa työvoima- ja yrityspalveluissa

2.9Kehittämis- ja hallintokeskuksen oikeudellinen asema ja tietohallintotehtävät

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetussa laissa (897/2009) säädetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (jäljempänä ELY-keskus ) ja TE-toimistoista. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetussa laissa säädetään myös KEHA-keskuksen tarkoituksesta ja tehtävistä. KEHA-keskus on 1.1.2015 toimintansa käynnistänyt valtakunnallinen, maantieteellisesti hajautetulla toimintamallilla ja verkostomaisesti toimiva ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto, jossa työskentelee n. 550 henkilöä.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 3 a §:n mukaan KEHA-keskus hoitaa ELY-keskusten sekä TE-toimistojen yhteisiä henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä ja muita vastaavia palvelu- ja yleishallintotehtäviä sekä antaa yleishallinnollisia ohjeita ja ohjaa niiden soveltamista ELY-keskuksissa sekä TE-toimistoissa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1373/2018) säädetään tarkemmin KEHA-keskuksen tehtävistä. Asetuksen 28 §:n mukaan KEHA-keskus hoitaa muun muassa ELY-keskusten sekä TE-toimistojen tietohallinnon ohjaustehtävät, palvelut ja palveluhankinnat. Lisäksi KEHA-keskus hoitaa asetuksen 29 §:n mukaan ELY-keskusten, TE-toimistojen ja aluehallintovirastojen tietohallintopalveluja. Tietohallintopalveluina KEHA-keskus kehittää, tuottaa ja hankkii sähköisiä palveluja ja tietojärjestelmiä sekä hoitaa muita vastaavia sille säädettyjä ja määrättyjä tehtäviä.

Lisäksi KEHA-keskukselle on säädetty tehtäviä myös muualla lainsäädännössä, kuten edellä mainitut rekisterinpitäjyyteen liittyvät tehtävät julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa ja TYPPI-rekisterin ylläpitotehtävä TYP-laissa. Koska KEHA-keskus on viranomainen, siihen sovelletaan tiedonhallintalaissa säädettyjä tiedonhallintayksikköä koskevia säännöksiä ja koska KEHA-keskuksen tehtäviin kuuluu TE-toimiston asiakastietojärjestelmän sekä TYPPI-rekisterin kehittäminen ja ylläpito, sitä koskevat myös tiedonhallintalaissa tietojärjestelmästä vastuussa olevalle viranomaiselle säädetty velvollisuus määritellä tietojärjestelmän käyttöoikeudet. Myös julkisuuslain 20 §:ssä viranomaiselle säädettyä velvollisuutta edistää toimintansa avoimuutta ja julkaista tilastoja ja tietoaineistoja sovelletaan KEHA-keskukseen.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain mukaan KEHA-keskuksen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle, joka määrää yleishallinnolliset tulostavoitteet. KEHA-keskuksen tietohallintopalveluja ohjaavat ja niiden tulostavoitteista määräävät työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö yhdessä.

Työ- ja elinkeinoministeriö tekee KEHA-keskuksen kanssa määräajoin strategisen tulossopimuksen, vuotta 2020 koskeva sopimus on allekirjoitettu helmikuussa 2020. Osana toiminnallista tuloksellisuutta tulossopimuksessa on sovittu muun muassa työ- ja elinkeinopalvelujen kehittämisestä ja uudistamisesta sekä työ- ja elinkeinopalvelujen digitalisaatio -hankkeesta.

2.1Työ- ja elinkeinopalveluiden digitalisaatio -hankkeessa valmistellut uudistukset

TE-digi-hankkeessa on tarkoitus luoda kokonaan uudet, digitaaliset TE-viranomaispalvelut henkilö- ja yritysasiakkaiden sekä asiantuntijoiden käyttöön ja korvata nykyinen asiakastietojärjestelmäkokonaisuus uudella asiakastietojärjestelmäkokonaisuudella. TE-viranomaispalvelujen ja asiakastietojärjestelmäkokonaisuuden osalta uutta järjestelmäkokonaisuutta rakennetaan pääosin voimassa olevaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin perustuvan palveluprosessin mukaisesti. Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin johdosta palveluprosessiin tehtävät muutokset huomioidaan TE-viranomaispalvelujen ja asiakastietojärjestelmän kehittämisessä. Uusien TE-viranomaispalvelujen ja asiakastietojärjestelmän on tarkoitus olla nykyistä järjestelmää helppokäyttöisempiä ja ohjata palvelujen käyttäjää.

Lisäksi hankkeessa kehitetään uutta Työmarkkinatori-palvelualustaa, jolle on tarkoitus koota yhteen TE-verkkopalvelut ja -tietosisällöt (mukaan lukien te-palvelut.fi –sivuston tietosisällöt) sekä henkilö- ja yritysasiakkaiden ja asiantuntijoiden asiointipalvelut. Työmarkkinatorin on suunniteltu olevan myös avoin palvelu, jossa voisi rekisteröitymättä työnhakijaksi etsiä tietoa, selata avoimia työpaikkoja tai työmahdollisuuksia, arvioida omaa osaamistaan sekä laatia ja julkaista itsestään työnhakuprofiilin. Työmarkkinatori-palvelualustalla on tarkoitus ottaa käyttöön niin kutsuttu kohtaantotoiminnallisuus, jonka avulla työnhakijat löytäisivät itselleen sopivimmat työpaikat ja viranomaisten palvelut ja jonka avulla työnantajat löytäisivät avoinna olevaan tehtävään parhaiten sopivat ehdokkaat. Työmarkkinatorin käyttöönoton on arvioitu edellyttävän lainsäädännön muutoksia.

TYPPI-rekisteri ei ole osa TE-digi-hanketta. TE-digi-hankkeessa on kuitenkin huomioitava valmisteltavien muutosten vaikutukset TYPPI-rekisteriin ja huolehdittava rekisterin toimintaedellytyksistä. TYPPI-rekisteri ei poistu käytöstä, vaan se säilyy osana uutta asiakastietojärjestelmäkokonaisuutta. TYPPI-rekisterin kehittämistarpeita arvioidaan muussa yhteydessä tarkemmin erikseen.

2.11Suhde SOTE-uudistukseen

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi ( HE 241/2020 vp ). Esityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen sekä muiden erikseen säädettävien palvelujen ja tehtävien järjestämisvastuun on tarkoitus siirtyä perustettaville hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lukien. Tähän esitykseen sisältyvien säädösmuutosten on tarkoitus tulla voimaan toukokuussa 2022, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on vielä kunnilla. Mahdolliset sote-uudistuksesta johtuvat julkisia työvoima- ja yrityspalveluita koskevat säädösmuutokset sekä työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annettuun lakiin toteutetaan eri yhteydessä.

3.1KEHA-keskuksen tehtävät

KEHA-keskus vastaa nykyisen asiakastietojärjestelmän ja muiden sähköisten palvelujen ylläpidosta ja kehittämisestä ja se on vastannut TE-digi-hankkeen toteutuksesta vuodesta 2016 lähtien. KEHA-keskus on julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain nojalla vastannut 1.7.2020 lähtien nykyisen asiakastietojärjestelmän ja TYPPI-rekisterin tietosuojaan liittyvistä rekisterinpitäjän tehtävistä. KEHA-keskuksella on siis paitsi kokemusta ja osaamista sähköisten palvelujen ja järjestelmien kehittämisestä, ylläpidosta ja tietosuojaan liittyvistä kysymyksistä, myös parhaat mahdollisuudet käytännössä varmistaa, että kehitettävät uudet sähköiset palvelut, järjestelmät ja tietovarannot täyttävät niille kansallisessa ja EU-lainsäädännössä asetetut vaatimukset.

Edellä esitetyistä syistä olisi perusteltua ja tarkoituksenmukaista, että KEHA-keskus ylläpitäisi ja kehittäisi myös tulevaa valtion tarjoamaa valtakunnallista asiakastietojärjestelmäkokonaisuutta, yhteistä viranomaispalvelujen tietovarantoa ja uutta Työmarkkinatorin työnhakuprofiilien tietovarantoa sekä Työmarkkinatori-palvelualustaa. Työmarkkinatori-palvelualustan kehittäjänä ja ylläpitäjänä KEHA-keskuksen olisi perusteltua vastata myös hallinnollisesta päätöksenteosta, joka koskisi mm. palvelualustan asianmukaista käyttöä (ks. jäljempänä kohta 3.4. Alustan ylläpitäjän vastuu).

KEHA-keskuksen tehtäviä koskevaa lainsäädäntöä on tarpeen täydentää. Nykyiseen nähden uusia tehtäviä olisivat Työmarkkinatori-palvelualustan kehittäminen ja ylläpito, alustan käyttöehtojen määrittely, päätöksenteko palvelualustan epäasiallisesta käytöstä asetettavista seuraamuksista sekä työnhakuprofiilien tietovarannon kehittäminen ja ylläpito.

Tiedonhallintalain 16 §:n mukaan tietojärjestelmän käyttöoikeuksien määritteleminen on järjestelmästä vastuussa olevan viranomaisen tehtävä. Muut kyseisessä laissa säädetyt tehtävät on osoitettu yleisesti viranomaisille tai tiedonhallintayksiköille. Nykyisin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 4 a §:n mukaan asiakastietojärjestelmän käyttöoikeuksien hallintaan ja lokitietojen keräämiseen liittyvistä tehtävistä vastaa KEHA-keskus. KEHA-keskuksen on siten tiedonhallintalain 16 §:ssä tarkoitettu tietojärjestelmästä vastuussa oleva viranomainen valtakunnalliseen asiakastietojärjestelmäkokonaisuuteen kuuluvien tietojärjestelmien osalta. Muutoin kukin viranomainen – TE-toimisto, ELY-keskus, kokeilukunta – olisi tiedonhallintalaissa tarkoitettu viranomainen ja tiedonhallintayksikkö ja niihin sovelletaan tiedonhallintalakia suoraan kyseisen lain nojalla.

Lisäksi KEHA-keskuksen nykyisiä tehtäviä koskevia säännöksiä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa on päivitettävä uusien tehtävien lisäämisestä ja termistön päivittämisestä johtuen. Jäljempänä arvioidaan erikseen KEHA-keskuksen rekisterinpitäjyyttä koskevien tehtävien täydennystarpeita.

3.2Rekisterinpitäjyys ja henkilötietojen käsittely

3.3Alustan ylläpitäjän tehtävät ja vastuu

Työmarkkinatori-palvelualusta olisi kokonaan uusi palvelu, johon liittyvät alustan ylläpitäjän tehtävät ja vastuu edellyttävät uutta sääntelyä. Palvelualustan ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvien tehtävien lisäksi olisi säädettävä, mikä taho vastaisi siitä, että palvelualustalla olevien käyttäjien henkilötietojen käsittely on tietosuojalainsäädännön asettamien vaatimusten mukaista, eli mikä taho olisi työnhakuprofiilien tietojen rekisterinpitäjä. Lisäksi olisi säädettävä alustan ylläpitäjän vastuusta alustalla julkaistun sisällön ja alustan käyttäjien toiminnan lainmukaisuudesta ja asianmukaisuudesta eli siitä, että alustan ylläpitäjä valvoisi alustalla julkaistua sisältöä ja käyttäjien toimintaa alustalla. Lisäksi olisi säädettävä mahdollisista seuraamuksista väärinkäytöstilanteissa.

Palvelualustan käytön valvontatarve voisi kohdistua sekä henkilöasiakkaisiin että työnantaja-asiakkaisiin. Alustan ylläpitäjän valvontatehtävässä ja siihen liittyvässä mahdollisten seuraamusten määräämisessä arvioidaan olevan kyse julkisen vallan käytöstä, mikä edellyttää, että valvontatehtävästä säädettäisiin lailla ja että siitä vastaisi viranomainen.

Säännökset työpaikkailmoituksen vastaanottamisesta kieltäytymisestä ja ilmoituksen poistamisesta asiakastietojärjestelmästä sisältyvät julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 3 luvun 3 §:ään. Säännöksen viittausta nykyiseen asiakastietojärjestelmään olisi muutettava viittaukseksi palvelualustaan.

Alustan ylläpitäjän valvontatehtävään liittyvää uutta sääntelyä tarvitaan erityisesti siltä osin kuin kyse on Työmarkkinatorin henkilöasiakaskäyttäjiin kohdistuvista valvontatoimista. Seuraamusten olisi oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisia ja välttämättömiä.

3.4Profilointi

Työmarkkinatori-palvelualustalle suunniteltu kohtaantotoiminnallisuus hyödyntäisi yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettua profilointia: alustalla olevat työmahdollisuudet näytettäisiin henkilölle hänen profiilissaan ilmoittamien tietojen perusteella määräytyvässä järjestyksessä. Työnhakuprofiileissa oleviin henkilötietoihin kohdistuisi näin ollen automaattista käsittelyä, joka tuottaisi käsiteltyihin henkilötietoihin perustuen järjestetyn listan työmahdollisuuksista siten, että sopivimmat työpaikat näkyisivät listalla ensimmäisinä. Työntekijää etsivälle työnantajalle näytettäisiin puolestaan alustalla olevia työnhakuprofiileita työnantajan ilmoittamien tietojen perusteella määräytyvässä järjestyksessä.

Kohtaantotoiminnallisuus ei estäisi henkilöä näkemästä alustalla julkaistuja työmahdollisuuksia, vaan henkilö voisi nähdä kaikki alustalla julkaistut työmahdollisuudet eikä työmahdollisuuksiin reagoimisella tai reagoimattomuudella olisi hänelle oikeusvaikutuksia. Työnhakuprofiilin näkyminen työnantajalle tulostuvassa sopivimpien profiilien listauksessa ei myöskään aiheuttaisi profiilin laatineelle henkilölle oikeusvaikutuksia. Palvelualustalla tapahtuvaa profilointia ei käytetä päätöksenteon perusteena eikä kyse ole myöskään automaattisesta päätöksenteosta. Toiminnallisuuden käyttöönoton ei näin ollen katsota edellyttävän kansallista lainsäädäntöä. Toiminnallisuuden käyttöönoton arvioidaan kuitenkin edellyttävän uutta sääntelyä muun muassa työnhakuprofiilin laatimisesta ja julkaisemisesta.

3.5Asiakastiedot ja niiden saaminen

Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen asiakastietojen käyttötarkoitukset ovat nykyisessä lainsäädännössä ajan tasalla. Käyttötarkoituksia on tuoreeltaan arvioitu yleisen tietosuoja-asetuksen kannalta hallituksen esityksessä HE 12/2020 vp ja niitä koskevat muutokset ovat tulleet voimaan 1.7.2020. Tässä yhteydessä ei ehdoteta palveluihin tai palveluprosesseihin liittyviä muutoksia, jotka vaikuttaisivat käyttötarkoituksiin. Työvoimahallinnon tietoalustalla tapahtuvan asiakastietojen käsittelyn katsotaan sisältyvän nykyisiin käyttötarkoituksiin. Selvyyden vuoksi käyttötarkoituksissa olisi kuitenkin tarpeen mainita erikseen säädettyihin käyttötarkoituksiin liittyvä valvonta, kehittäminen, seuranta, tilastointi, ennakointi ja ohjaus.

Myös nykyisessä asiakastietojärjestelmässä käsiteltäviä tietoja on arvioitu tietosuoja-asetuksen kannalta edellä mainitussa hallituksen esityksessä ja niitäkin koskevat muutokset tulivat voimaan 1.7.2020. Koska tässä yhteydessä ei ehdoteta palveluihin tai palveluprosesseihin liittyviä muutoksia, jotka vaikuttaisivat tietotarpeisiin, käsiteltäviin tietoihin ei ehdoteta kuin vähäisiä täsmentäviä muutoksia.

Työnantajan tiedonsaantioikeudesta työ- ja virkasuhdetta koskevissa laeissa säädetyn irtisanotun työntekijän ja viranhaltijan takaisin ottamista koskevan velvollisuuden täyttämiseksi säädetään JTYPL 12 luvun 6 §:n 3 momentissa. Lausuntokierroksen aikana nousi esiin kysymys siitä, onko valtion virkamiehet tarkoituksella jätetty pois mainitusta momentista vai onko muualla lainsäädännössä säädetty asiasta.

Työnantajan takaisinottovelvollisuudesta säädetään valtion virkamieslaissa (750/1994, 32 §), kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetussa laissa (304/2003, 46 §) ja työsopimuslaissa (55/2001, 6 §). Kyseisissä laeissa ei ole säädetty työnantajan tiedonsaantioikeudesta takaisinottovelvoitteen toteuttamiseksi. Tiedonsaantioikeutta tai tiedon luovuttamisoikeutta/-velvollisuutta koskeva säännös on tarpeen, sillä tieto siitä, että henkilö on työnhakijana TE-toimistossa, on julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohdan nojalla salassa pidettävä.

Nykyinen säännös työnantajan tiedonsaantioikeudesta takaisinottovelvoitteen toteuttamiseksi on vaillinainen, koska siitä puuttuu maininta virkamiehestä. Maininta olisi lisättävä, jotta tiedonsaantioikeus koskisi myös valtion virkamiestä. Toinen vaihtoehto olisi säätää työnantajan tiedonsaantioikeudesta virkamieslaissa, viranhaltijalaissa ja työsopimuslaissa, eli samoissa laeissa, joissa itse takaisinottovelvollisuudesta säädetään. Näistä vaihtoehdoista JTYPL:n 12 luvun 6 §:n 3 momentin muuttaminen olisi yksinkertaisempi toteuttaa, koska tehtäväksi tulisi yhden lain muutos kolmen lain muuttamisen sijaan ja muutos nykyiseen sääntelyyn nähden olisi mahdollisimman vähäinen.

3.6Työnhakuprofiilin julkaiseminen

Suunnitellussa työnhakuprofiilien julkaisemisessa Työmarkkinatori-palvelualustalla olisi kyse perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännössä tarkoitetusta henkilötietojen julkaisemisesta. Työnhakuprofiilien, eli henkilötietojen, julkaisemisen tarkoituksena olisi edistää työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaantoa ja siten työllisyyttä. Sen voidaan siten ajatella toteuttavan perustuslain 18 §:n 2 momentissa säädettyä julkisen vallan velvollisuutta edistää työllisyyttä ja pyrkiä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.

Perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön perusteella valmisteltavaan lainsäädäntöön olisi sisällytettävä säännökset työnhakuprofiilien julkaisemisesta henkilön suostumuksella sekä säännös, jonka mukaan tietoja työnhakuprofiileista voi hakea ainoastaan yksittäisinä hakuina. Mahdollisuus tietojen hakemiseen vain yksittäishakuina olisi huomioitava myös profiilien julkaisemisen teknisessä toteutuksessa TE-digi-hankkeessa.

3.7Monialaisen yhteispalvelun asiakastietojen käsittely

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain säännöksiä asiakastietojen käsittelystä sovelletaan nykyisin osittain myös TYPPI-rekisteriin. Ratkaisun johdosta ei kuitenkaan ole täysin selvää, mitä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain säännöksiä on tarkoitus soveltaa TYPPI-rekisteriin. Esimerkiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin sisältyvät säännökset rekisterinpitäjyydestä eivät sellaisenaan täysin sovellu TYPPI-rekisteriin, koska henkilötietoja lakisääteisissä tehtävissään tuottavia ja käsitteleviä viranomaisia on monialaisessa yhteispalvelussa enemmän kuin julkisissa työvoima- ja yrityspalveluissa. Selvyyden vuoksi asiakastietojen käsittelystä monialaisessa yhteispalvelussa olisi säädettävä itsenäisesti.

TYPPI-rekisterin rekisterinpitäjiä koskevaa sääntelyä olisi tarpeen muuttaa siten, että käsiteltävien henkilötietojen rekisterinpitäjiä olisivat jatkossa myös kunnat ja Kansaneläkelaitos. Ne tuottavat TYPPI-rekisteriin tallennettavia tietoja lakisääteisissä tehtävissään, joten niillä on parhaat mahdollisuudet vastata rekisterinpitäjälle kuuluvista tietojen eheyteen, ajantasaisuuteen ja oikeellisuuteen liittyvistä tehtävistä samoin kuin rekisteröidyn oikeuksiin liittyvistä tehtävistä tuottamiensa tietojen osalta.

Nykyistä TYPPI-rekisteriä käyttävien TE-toimistojen, kuntien ja Kansaneläkelaitoksen näkemysten mukaan yhteinen asiakasrekisteri on keskeinen edellytys toimivalle ja vaikuttavalle yhteispalvelulle. Nykyisessä järjestelmässä on kuitenkin paljon kehittämistarpeita. Niitä arvioidaan muussa yhteydessä tarkemmin erikseen.

5.1Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan asiakastietojen käsittelyä koskevan sääntelyn uudistamista julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa uusien työ- ja elinkeinohallinnon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönottamiseksi. Palvelualusta olisi uusi osa tietojärjestelmäpalveluja. Esityksessä ehdotetaan, että KEHA-keskus kehittäisi ja ylläpitäisi myös sitä vastaavasti kuin nykyisen asiakastietojärjestelmän korvaavia valtakunnallista asiakastietojärjestelmäkokonaisuutta ja tietovarantoa. KEHA-keskus määrittelisi alustan käyttöehdot, valvoisi niiden noudattamista ja voisi puuttua alustan lain, käyttöehtojen tai hyvän tavan vastaiseen käyttöön. Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettävän palvelualustalla laadittavista työnhakuprofiileista, niiden sisältämistä tiedoista ja käyttötarkoituksista, profiilien julkaisemisesta ja siitä, että KEHA-keskus olisi työnhakuprofiilien tiedoista syntyvän tietovarannon rekisterinpitäjä.

Esityksessä ehdotetaan, että työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevat kunnat määriteltäisiin yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitetuiksi rekisterinpitäjiksi omien asiakkaidensa tietojen osalta. Ne vastaisivat muista yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädetyistä rekisterinpitäjän tehtävistä kuin KEHA-keskukselle erikseen säädetyistä, käytettävien tietojärjestelmäpalvelujen tietosuojaan- ja turvaan liittyvistä tehtävistä. Asiakastietojen käyttötarkoitus olisi edelleen kokeilulaissa säädettyjen tehtävien järjestäminen ja tuottaminen. Kokeilukuntien olisi käytettävä valtion tarjoamia työ- ja elinkeinohallinnon valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja vastaavasti kuin nykyisin työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmäkokonaisuutta.

Esityksessä ehdotetaan työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta vastaavien viranomaisten määrittelemistä yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitetuiksi rekisterinpitäjiksi omiin lakisääteisiin tehtäviinsä liittyvien asiakastietojen osalta. TE-toimistot, kunnat ja Kansaneläkelaitos vastaisivat muista yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädetyistä rekisterinpitäjän tehtävistä kuin KEHA-keskukselle erikseen säädetyistä, yhteispalvelussa käytettävien asiakastietojärjestelmän ja tietovarannon tietosuojaan- ja turvaan liittyvistä tehtävistä. Asiakastietojen käsittelystä monialaisessa yhteispalvelussa säädettäisiin jatkossa itsenäisesti eikä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain kautta.

5.2Pääasialliset vaikutukset

7.1Lausuntopyyntöön saadut vastaukset

Esitysluonnoksesta järjestettiin lausuntokierros 28.6.2021–20.8.2021 käyttäen lausuntopalve-lu.fi -palvelua. Lausuntopyyntö lähetettiin 235 vastaanottajalle. Lausunnon antoi yhteensä 75 tahoa.

Lausunnon antoivat Espoon, Forssan, Helsingin, Iisalmen, Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Keravan, Kokkolan, Kuhmon, Kuopion, Lieksan, Oulun, Outokummun, Porin, Rauman, Seinäjoen, Tampereen, Vaasan, Varkauden ja Äänekosken kaupungit; Hollolan, Janakkalan, Laukaan, Liperin ja Paltamon kunnat; Etelä-Savon, Hämeen, Keski-Suomen, Lapin, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset); Etelä-Savon, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Kainuun, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot), Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liitot; liikenne- ja viestintäministeriö, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriön työvoiman maahanmuutto- ja kotouttamisyksikkö, valtiovarainministeriö, Finanssivalvonta, Kansaneläkelaitos, KEHA-keskus, oikeuskanslerinvirasto, Opetushallitus, tietosuoja-valtuutetun toimisto, Työllisyysrahasto, vakuutusoikeus, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto, Akava ry, Ammattiliitto Pro ry, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry, Henkilöstöpalveluyritysten liitto ry, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Palvelualojen työnantajat Palta ry, SAK ry, SASKY koulutuskuntayhtymä, Suomen Kasvupalvelujen tuottajat ry (KASPA), Suomen Kuntaliitto, Työttömien keskusjärjestö ry ja MunJob Oy. Eduskunnan oikeusasiamies, Maahanmuuttovirasto ja Verohallinto ilmoittivat, ettei niillä ole asiassa lausuttavaa.

7.2Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto

Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut esityksestä lausunnon. Lausunnossa katsottiin esitysluonnoksen keskeisimmiksi kehityskohteiksi esitysluonnoksesta valtiolle aiheutuvien kustannusten tarkempi eritteleminen, uudistuksen hyötyjen selkeämpi kuvaaminen ja ehdotettavien toimenpiteiden viranomaisvaikutusten tarkentaminen ottamalla huomioon tietojärjestelmien rajapintojen uudistamisen vaikutukset. Lisäksi arviointineuvosto katsoi, että esitysluonnokseen tulisi lisätä kuvaus siitä, miten ehdotetun muutoksen toimivuuden seurantaa ja jälkiarviointia on tarkoitus tehdä. Arviointineuvosto katsoi, että hallituksen esitysluonnos on puutteellinen säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeen näkökulmasta. Esitysluonnosta tulee korjata neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.

Myönteisenä arviointineuvoston lausunnossa pidettiin sitä, että esitysluonnoksen kuvaus sääntelyn nykytilasta, lakimuutoksen taustasta ja tehtävistä ehdotuksista on esitetty ymmärrettävästi, minkä katsottiin luovan hyvän pohjan vaikutusten arvioinnille. Arviointineuvosto piti myönteisenä myös sitä, että vaikutusarvioinnissa tuodaan systemaattisesti esille, mitä epävarmuuksia vaikutusarviointeihin voi liittyä ja mistä epävarmuudet voivat johtua. Lausunnossa todettiin, että esitysluonnoksessa on arvioitu työllisyysvaikutuksia hyvin tarkasti ja hyödynnetty tutkimustietoa. Lisäksi arviointineuvosto piti myönteisenä sitä, että esitysluonnoksessa on otettu huomioon lausuntopalaute yhdenvertaisuuden vaikutusten arvioinnista ja tarkasteltu tietosuojaa monipuolisesti.

Keskeisimpien kehityskohteiden osalta lausunnossa todettiin ensinnäkin, että taloudellisten vaikutusten osalta esitysluonnoksessa on käsitelty keskeisiä vaikutusalueita ja arvioissa selostetaan taloudellisten vaikutusten mittaluokkaa. Arviointineuvosto piti myönteisenä, että vaikutuksista esitetään määrällisiä arvioita. Arviointineuvosto katsoi kuitenkin, että esitysluonnoksesta jää epäselväksi, miten kustannukset jakaantuvat uudelle tietojärjestelmäpalvelukokonaisuudelle ja voiko kustannuksia erotella valtakunnallisen asiakastietojärjestelmäkokonaisuuden, palvelualustan ja asiakastietovarannon osalta. Lisäksi lausunnossa todettiin, että esitysluonnokseen sisällytetyistä TE-digi-hankkeen menneitä ja tulevia kustannuksia kuvaavista taulukoista ei ilmene riittävällä tarkkuudella, miten juuri tämän esityksen kustannukset muodostuvat.

Uudistuksen hyötyjen kuvaamiseen osalta arviointineuvosto totesi, että hyötyjä olisi esitettävä mahdollisuuksien mukaan taulukossa. Jos määrällinen arviointi ei ole mahdollista, tulisi hyötyjen muodostumista, niihin vaikuttavia tekijöitä, vaikutusketjuja, hyötyjen suuntaa ja suuruusluokkaa arvioida laadullisesti myös asiakastietojärjestelmän uudistuksen osalta.

Arviointineuvosto katsoi, että tietojärjestelmien rajapintojen uudistamisen määrällisiä vaikutuksia olennaisille viranomaisille tulisi arvioida tarkemmin ja esittää taulukkomuodossa. Muutoin viranomaisvaikutuksia on arviointineuvoston mukaan arvioitu riittävästi.

Arviointineuvosto piti myönteisenä, että esitysluonnoksen vaikutusarvioinnissa on hyödynnetty kansainvälistä tutkimustietoa, mutta totesi jäävän epäselväksi, onko muissa maissa todella hyödynnetty kohtaantotoiminnallisuutta. Arviointineuvosto katsoi, että esitysluonnoksesta jää epäselväksi, miten uudenlaisen tekoälyä hyödyntävän kohtaantotoiminnallisuuden toimivuutta ja vaikuttavuutta seurattaisiin.

Lausunnossa otettiin esiin myös muita kehittämiskohteita. Arviointineuvosto kiinnitti huomiota muun muassa siihen, että esitysluonnoksessa ei ole käsitelty uudistuksen vaihtoehtoja ja katsoi, että esitysluonnoksessa tulisi tiiviisti esittää mahdollisia vaihtoehtoja tietojärjestelmäuudistuksen toteuttamiselle mukaan lukien vaihtoehto tilanteesta, jossa uudistusta ei tehtäisi. Lisäksi yritysvaikutuksia tulisi täsmentää selostamalla keskeisiä vaikutusmekanismeja ja vaikutusten suuntaa antava mittaluokka sekä selventää lisäisikö uusi kohtaantotoiminnallisuus yritysten halukkuutta käyttää TE-toimiston palveluita työvoiman hankinnassa, ja miten yritykset hyötyvät uudistuksesta. Yhteiskunnallisten vaikutusten osalta arviointineuvoston lausunnossa todettiin, että esitys sisältää kuvausta yhdenvertaisuuden ja tietosuojan toteuttamisesta ja voimassa olevasta sääntelystä, jolloin tekstistä on paikoin vaikeata tunnistaa olennaisia vaikutuksia. Yhdenvertaisuutta koskevia vaikutuksia olisi arviointineuvoston mukaan tarpeen tarkastella monitahoisemmin palvelualustan käytettävyyden kannalta. Lausunnossa todettiin, että esitysluonnoksesta jää epäselväksi, miten otetaan huomioon työnhakijat, joilla on erityisiä ongelmia työnhaussa.

Esityksen jatkovalmistelussa on huomioitu arviointineuvoston lausunnossa esitetyt keskeiset kehittämiskohteet ja täydennetty esitystä täsmentämällä esityksen vaikutuksia valtiontalouteen sekä selkeyttämällä kuvausta uudistuksen hyödyistä. Lisäksi viranomaisvaikutuksia on täydennetty arvioilla tietojärjestelmien rajapintojen uudistamisen vaikutuksista ja arvioiduista kustannuksista. Esitykseen on myös lisätty kuvaus siitä, miten ehdotetun muutoksen ja erityisesti kohtaantotoiminnallisuuden toimivuuden seurantaa ja jälkiarviointia on tarkoitus tehdä. Lisäksi esitykseen on täydennetty kuvaus vaihtoehdoista tietojärjestelmäkokonaisuuden uudistamiselle ja tehty joitakin pienempiä täydennyksiä arviointineuvoston lausunnossa esitetty huomioiden.

8.1Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta

1 luku Yleiset säännökset

9 §.Työssäkäyntialue . Pykälässä maininta työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmästä korvattaisiin maininnalla valtakunnallisesta tietovarannosta 13 lukuun ehdotettavien muutosten mukaisesti.

2 luku Työnhakija

1 §.Työnhaun käynnistäminen ja voimassaolo . Pykälän 1 momentissa maininta työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmästä korvattaisiin maininnalla valtakunnallisesta tietovarannosta 13 lukuun ehdotettavien muutosten mukaisesti.

3 luku Työnvälitys

3 §.Työpaikkailmoituksen vastaanottamisesta kieltäytyminen ja ilmoituksen poistaminen . Pykälän 1 momentissa maininta työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmästä korvattaisiin maininnalla valtakunnallisesta palvelualustasta 13 lukuun ehdotettavien muutosten mukaisesti. Palvelualustalta poistaminen poistaisi ilmoituksen näkyvistä ja varannosta poistaminen poistaisi kaikki ilmoitusta koskevat tiedot.

12 luku Julkisen työvoima- ja yrityspalvelun toimeenpano ja siihen liittyvä yhteistyö

6 §.Tiedonsaantioikeus . Pykälän 1 momentissa Työttömyysvakuutusrahasto muutettaisiin Työllisyysrahastoksi vuonna 2019 voimaan tulleen nimimuutoksen mukaisesti.

Pykälän 2 momenttiin tehtäisiin väliaikainen muutos työllisyyden edistämisen kuntakokeilun ajaksi siten, että siihen lisättäisiin säännös työllistymistä tukevan palvelun tuottajan tiedonsaantioikeudesta. Kuntakokeilun ajan on voimassa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvun 1 §:n 3 momentin muutos, jossa säädetään harkinnanvaraisen kulukorvauksen myöntämisestä työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovittuun työllistymistä tukevaan palveluun osallistuvalle henkilöasiakkaalle. Säännöksessä tarkoitettu palvelu voi olla muutakin kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitetut palvelut. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan hallituksen esitystä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta ( HE 87/2020 vp ) koskevan mietinnön (TyVM 16/2020 vp) mukaan työllistymistä tukevalla palvelulla viitataan sellaisiin työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan yleisen toimialan puitteissa järjestämiin työllisyyspalveluihin, jotka voisivat nykyisen tulkintakäytännön perusteella olla asiakasta velvoittavia suunnitelmassa sopimisen kautta. Olennaista on, että palvelu liittyy työllistymiseen. Nykyisin 12 luvun 6 §:n 2 momentissa säädetään julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tuottajan tiedonsaantioikeudesta. Tiedonsaantioikeus ei siten koske sellaista palveluntuottajaa, jonka palvelu on muuta kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettua palvelua. Tällainen palveluntuottaja tarvitsee kuitenkin vastaavasti kuin julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tuottaja henkilöasiakkaasta joitakin tietoja järjestääkseen palvelua hänelle. Tyypillisesti palveluntuottajalle välttämättömiä tietoja palvelun järjestämiseksi olisivat henkilöasiakkaan nimi- ja yhteystiedot.

Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin maininta virkamiehestä. Maininta lisättäisiin, jotta tiedonsaantioikeus koskisi myös valtion virkamiestä. Valtion virkamieslain (750/1994, 32 §) mukaan myös virkamiesten osalta on ankara takaisinottovelvollisuus. Viranhaltijalla tarkoitetaan kunnan palveluksessa olevaa henkilöä (laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta (304/2003) ), kun taas valtion palveluksessa olevat ovat virkamiehiä. Nykyisen sanamuodon perusteella virkamiehet eivät kuuluisi momentissa tarkoitetun tiedonsaantioikeuden piiriin.

Pykälän 4 momentti, jossa säädetään tietojen luovuttamisesta konekielisessä muodossa tai teknisen käyttöyhteyden avulla, poistettaisiin. Tiedonhallintalain 22 ja 23 §:ssä säädetään tietojen luovuttamisen tavoista, eikä säännös enää ole tarpeen.

13 luku Asiakastietojen käsittely

1 §.Käyttötarkoitukset . Pykälässä säädettäisiin julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen asiakkaiden ja palveluntuottajien tietojen käyttötarkoituksista. Nykyistä asiakastietojärjestelmälähtöistä säätämistapaa ei pidetä tarkoituksenmukaisena. Oikeudellisesti merkityksellisiä ovat käsiteltävät tiedot ja niiden käyttötarkoitukset, eivät välineet käsittelyn toteuttamiseksi. Pykälän otsikkoa muutettaisiin tämän mukaisesti.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin nykyistä vastaavista käyttötarkoituksista. Käyttötarkoituksia on tuoreeltaan arvioitu yleisen tietosuoja-asetuksen kannalta hallituksen esityksessä HE 12/2020 vp ja niitä koskevat muutokset ovat tulleet voimaan 1.7.2020. Tästä syystä käyttötarkoituksia ei tässä esityksessä arvioida yleisen tietosuoja-asetuksen kannalta.

Pykälän 1 momentti jaettaisiin selkeyden vuoksi neljään kohtaan. Sen johdantokappaleessa tarkoitettuja asiakkaita olisivat lain 1 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti tämän lain mukaisia palveluita, tukia tai korvauksia hakeva tai saava yksityinen henkilö ( henkilöasiakas ), työnantaja tai yritys.

Momentin 1 kohtaan tehtäisiin kielellinen täsmennys nykyiseen nähden, kohdat 2 ja 3 vastaisivat nykyisin 1 momentissa säädettyä. Selkeyden vuoksi momenttiin otettaisiin omaksi 4 kohdakseen 1‒3 kohdissa tarkoitettuihin tehtäviin liittyvä valvonta, kehittäminen, seuranta, tilastointi, ennakointi ja ohjaus. Näiden käyttötarkoitusten voidaan katsoa sisältyvän jo 1‒3 kohdassa tarkoitettuihin lakisääteisiin tehtäviin, ja tilastointi on lisäksi sallittu käyttötarkoitus suoraan yleisen tietosuoja-asetuksen 5.1 ja 89.1 artiklan nojalla. Niiden mainitsemista erikseen pidetään kuitenkin selvyyden vuoksi tarpeellisena, kun otetaan huomioon tietosuoja-asetuksen 5 artiklassa tarkoitettu käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate.

Ehdotetussa 4 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä koskevia säännöksiä sisältyy myös muuhun lainsäädäntöön. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetussa laissa säädetään ELY-keskuksista ja työ- ja elinkeinotoimistoista. TE-toimistot toimivat ELY-keskusten alaisina paikallishallinnon viranomaisina. TE-toimistojen tehtävänä on edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden parantamista, toimeenpanna julkinen työvoimapalvelu, edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja tarjota yrityspalveluihin liittyvää neuvontaa. ELY-keskusten tehtävänä on muun muassa TE-toimistojen ohjaaminen ja valvonta. ELY-keskuksilla ja TE-toimistoilla on yhteinen valtakunnallinen työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus, josta säädetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1373/2018) . TE-hallinnon asiakaspalvelukeskus tuottaa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan palveluja henkilö- ja yritysasiakkaille. TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksesta saa tietoa, neuvontaa ja ohjausta julkisista työvoima- ja yrityspalveluista puhelimitse, sähköpostitse tai muiden sähköisten kanavien kautta. Työ- ja elinkeinoministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan ministeriön tehtäviin kuuluu julkisen työvoima- ja yrityspalvelun suunnittelu ja toimeenpano.

Yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 4 kohdan mukaan henkilötietojen käsittely voi tapahtua muuta kuin sitä tarkoitusta varten, jonka vuoksi tiedot on kerätty, jos käsittely perustuu rekisteröidyn suostumukseen tai jäsenvaltion lainsäädäntöön. Lainsäädännön on tällöin muodostettava välttämätön ja oikeasuhtainen toimenpide yleisen tietosuoja-asetuksen 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden, kuten kansanterveyden tai sosiaaliturvan takaamiseksi. Asiakastietojärjestelmäkokonaisuuteen talletettujen tietojen käyttäminen 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla valvontaan, kehittämiseen, seurantaan, tilastointiin, ennakointiin ja ohjaukseen, on välttämätöntä, jotta mainittuja tehtäviä hoitavat viranomaiset voivat hoitaa lakisääteiset tehtävänsä ja järjestää 1 momentin 1—3 kohdissa tarkoitetut palvelut laadukkaasti ja tuloksellisesti huomioiden muun muassa tarjottujen palvelujen vaikutukset henkilöiden työllistymiseen.

Pykälän 2 momentti poistettaisiin. Nykyisin momentissa säädetään työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmän sisältämistä kolmesta rekisteristä, mitä ei pidetä tarpeellisena. Lisäksi momentissa säädetään, että henkilöasiakasrekisterin osarekisterinä on työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisteri ja että julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain säännöksiä sovelletaan kyseiseen osarekisteriin vain, jos TYP-laissa ei toisin säädetä. Tähän esitykseen sisältyvässä 2 lakiehdotuksessa ehdotetaan TYP-lakiin otettavaksi tarpeelliset säännökset monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisteristä, eikä 2 momentin säännökset osarekisteristä ja säännösten soveltamisesta siten ole enää tarpeen.

Pykälän nykyiseen 3 ja 4 momenttiin ei ehdoteta muutoksia. Ne siirtyisivät pykälän 2 ja 3 momentiksi ehdotetun 2 momentin poistamisen johdosta.

2 §.Käsiteltävät tiedot . Säännökset käsiteltävistä tiedoista siirrettäisiin nykyisestä 3 §:stä 2 §:ään. Vastaavasti kuin nykyisin 3 §:n 1—3 momentissa, myös ehdotetussa 2 §:n 1—3 momentissa säädettäisiin erikseen henkilöasiakasta, työnantajaa tai yritystä ja palveluntuottajaa koskevista tiedoista. Erona nykyiseen ehdotetaan, että momenttien johdantokappaleissa säädettäisiin tiettyyn rekisteriin tallettamisen sijaan tietojen kohteesta. Pykälän 1 momentissa se olisi henkilöasiakas, 2 momentissa julkisia työvoima- ja yrityspalveluja hakeva tai saava työnantaja tai yritys, mikä viittaa lain 1 luvun 3 §:n 1 kohdan asiakkaan määritelmään ilman henkilöasiakasta. Pykälän 3 momentissa tietojen kohde olisi julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tuottaja.

Käsiteltäviin tietoihin ehdotetaan ainoastaan vähäisiä muutoksia. Pykälän 1 momentin 3 kohtaan lisättäisiin maininta muista työnvälityksessä käytettävistä tiedoista. Tällaisella tiedolla tarkoitettaisiin esimerkiksi henkilöasiakkaan työnhakua varten laatimaa vapaamuotoista esittelyä itsestään tai muuta työllistymistä tukevaa ja työnhaun kannalta olennaista tietoa. Pykälän 1 momentin 4 kohtaa täsmennettäisiin mainitsemalla säännöksessä työllistymis- ja muiden suunnitelmien toteuttamiseen liittyvät tiedot. Näillä tiedoilla tarkoitettaisiin muun muassa tietoja niistä työmahdollisuuksista, joita työnhakija on hakenut suunnitelmassa sovitulla tai edellytetyllä tavalla.

Nykyisen 13 luvun 3 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan henkilöasiakasrekisteriin voidaan tallettaa henkilöasiakkaasta sellaiset terveydentilaa ja työ- ja toimintakykyä koskevat tiedot, joilla on vaikutusta henkilön työllistymiseen ja jotka ovat välttämättömiä palvelujen tarjoamiseksi hänelle. Voimassa olevaa 7 kohtaa koskevan hallituksen esityksen ( HE 12/2020 vp ) säännöskohtaisten perustelujen mukaan lähtökohtana on, että rekisteriin merkityt terveydentilaa ja työkykyä koskevat tiedot perustuvat terveydenhuollon ammattihenkilön tekemään arvioon. Lisäksi perusteluissa todetaan, että työkykyä koskeva tieto voisi perustua myös esimerkiksi kuntoutuspalvelun tuottajalta saatuun palautteeseen. Edellä mainitun hallituksen esityksen perustelujen vuoksi on syntynyt epätietoisuutta siitä, voidaanko henkilön omia arvioita työkyvystään ja terveydentilastaan tallettaa asiakastietojärjestelmään ja käsitellä näitä tietoja. Kyseisen hallituksen esityksen 12/2020 vp perusteluissa on jäänyt toteamatta se ilmeinen asia, että myös asiakkaan itsensä kertomia tietoja ja arviota omasta terveydentilastaan ja työ- ja toimintakyvystään voidaan käsitellä ja tallettaa asiakastietojärjestelmään. Esimerkiksi palvelutarpeen kartoitus ja työllistymissuunnitelman tekeminen olisi käytännössä mahdotonta, ellei TE-toimisto voisi käyttää asiakkaan omia arvioita julkisten työvoimapalvelujen järjestämisessä. Käytännössä asiakkaan omia arviointeja on nykyisinkin kirjattu asiakkaan kanssa tehtyyn työllistymissuunnitelmaan, eikä nykyisen 7 kohdan sanamuodon katsota estävän kirjaamista. Tulkintaepäselvyyksien vuoksi on kuitenkin katsottu tarkoituksenmukaiseksi täsmentää kohdan sanamuotoa.

Ehdotettu 1 momentin 7 kohta vastaisi muilta osin voimassa olevaa lainsäädäntöä, mutta mainittua kohtaa täsmennettäisiin siten, että kohtaan lisätään maininta terveydentilaa ja työ- ja toimintakykyä koskevista arvioista, joilla on vaikutusta henkilön työllistymiseen ja jotka ovat välttämättömiä palvelujen tarjoamiseksi. Asiakkaan terveydentilaa ja työ- ja toimintakykyä koskevat tiedot ja arviot ovat välttämättömiä julkisten rekrytointipalvelujen ja osaamisen kehittämispalvelujen tarjoamiseksi. Esimerkiksi työnvälityksen kannalta voi olla tarpeen merkitä henkilön terveydentilaan liittyvä rajoite, joka estää työskentelyn tietyissä tehtävissä. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden laatimien arvioiden lisäksi myös asiakkaan itsensä tekemä arvio omasta työkyvystään ja työssä pärjäämisestä voi olla välttämätön tieto, jotta asiakas voidaan ohjata parhaiten hänen työllistymistään tukeviin palveluihin. On tavanomaista, että asiakas kertoo TE-viranomaisen järjestämässä työnhakuhaastattelussa mahdollisista työllistymisen esteistä tai rajoituksista. Koska aina ei ole saatavilla terveydenhuollon ammattihenkilön laatimaa arviota asiakkaan terveydentilasta tai työ- ja toimintakyvystä, on asiakkaan itsensä antamaa terveydentilaa tai työ- ja toimintakykyä koskevaa tietoa tai arviota voitava hyödyntää tarkasteltaessa sitä, mitkä palvelut parhaiten edistäisivät hänen työllistymistään. Asiakkaan tekemä arvio voisi olla suullinen tai perustua itsearviointimenetelmään, kuten esimerkiksi Työterveyslaitoksen kehittämään Kykyviisari-menetelmään. Lähtökohtana olisi, että muiden kuin henkilön itsensä tekemien terveydentilaa ja työkykyä koskevien arvioiden tulisi olla terveydenhuollon ammattihenkilön tekemiä.

Pykälän 2 momentin 7 kohdassa ja 3 momentin 6 kohdassa sekä pykälän 4 momentissa säädetään nykyisin tiedoista, jotka liittyvät julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen suunnitteluun ja toimeenpanoon (2 mom. 7 kohta); jotka ovat tarpeen julkisen työvoima- ja yrityspalvelun suunnittelun ja järjestämisen kannalta (3 mom. 6 kohta) ja jotka ovat julkisen työvoima- ja yrityspalvelun suunnittelun, järjestämisen ja seurannan kannalta tarpeellisia, mutta eivät ole henkilötietoja (4 mom.). Näissä säännöksissä tarkoitetut tiedot eivät ole salassa pidettäviä. Säännöksiä voidaankin pitää lähinnä informatiivisina. Pykälän 2 momentin 7 kohtaa ja 3 momentin 6 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että tietoja määrittävät tarkoitukset yhdenmukaistettaisiin ja niihin sisällytettäisiin nykyisin 4 momentissa mainitut tarkoitukset.

Pykälän 4 momentti poistettaisiin. Kuten edellä on esitetty, sen ensimmäinen virke tulisi sisällytetyksi 2 momentin 7 kohtaan ja 3 momentin 6 kohtaan. Momentin toisessa virkkeessä säädetään nykyisin, että rekistereihin voi kuulua myös asiakirjoja, joita ei talleteta asiakastietojärjestelmään. Säännöksellä on viitattu sekä paperiasiakirjoihin että sähköisessä muodossa säilytettäviin asiakirjoihin, jotka säilytetään erillään asiakastietojärjestelmästä ( HE 12/2020 vp , s. 21). Tarve säännökselle poistuu osittain, koska laissa ei säädettäisi enää tietojen tallettamisesta asiakastietojärjestelmän rekistereihin vaan siitä, mitä tietoja voidaan käsitellä. Säännös olisi kuitenkin tarpeen siirtää muutettuna tietojen tallettamista koskevan säännöksen yhteyteen. Asiaa käsitellään jäljempänä 5 §:n perusteluissa.

Kuten käyttötarkoituksia, myös käsiteltäviä tietoja on arvioitu tietosuoja-asetuksen kannalta hallituksen esityksessä 12/2020 vp ja niitä koskevat muutokset tulivat voimaan 1.7.2020. Tästä syystä käsiteltäviä tietoja ei tässä esityksessä arvioida yleisen tietosuoja-asetuksen kannalta.

3 §.Työ- ja elinkeinohallinnon valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut . Pykälä olisi uusi. Siinä säädettäisiin KEHA-keskuksen tehtävästä kehittää ja ylläpitää työ- ja elinkeinohallinnon valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin kuuluvia asiakastietojärjestelmäkokonaisuutta, palvelualustaa ja tietovarantoa.

4 §.Rekisterinpitäjät . Pykälä vastaisi nykyistä 2 §:ää, mutta 1 momentissa säädettäisiin rekisterinpitäjyydestä 2 §:ssä tarkoitetuista tiedoista nykyisen asiakastietojärjestelmän sijaan ja 2 momentissa viitattaisiin 3 §:ssä tarkoitettuihin tietojärjestelmäpalveluihin nykyisen asiakastietojärjestelmän sijaan.

5 §.Tietojen tallettaminen, poistaminen ja arkistointi . Pykälä vastaisi sisällöltään pääosin nykyistä 4 §:ää. Pykälän 1 momenttiin tehtäisiin nykyisen asiakastietojärjestelmän korvaamisesta uusilla tietojärjestelmäpalveluilla johtuvat muutokset. Lisäksi momenttiin siirrettäisiin nykyisen 3 §:n 4 momentin viimeisen virkkeen säännös. Osa työttömyysturvaan liittyviin selvityspyyntöihin annettavista vastauksista toimitetaan paperiasiakirjoina, jotka viedään asianhallintajärjestelmään, mutta ei välttämättä asiakastietojärjestelmään.

Pykälän 2 momenttiin tehtäisiin ehdotettua 2 §:ää vastaava muutos. Henkilöasiakasrekisterin sijaan säännöksessä viitattaisiin 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin tietoihin. Pykälän 3 ja 4 momenttiin ei ehdoteta muutoksia.

6 §.Käyttöoikeudet . Pykälä vastaisi nykyistä 4 a §:ää, mutta sen 1 momenttiin tehtäisiin nykyisen asiakastietojärjestelmän korvaamisesta uusilla tietojärjestelmäpalveluilla johtuvat muutokset. Asiakastietojärjestelmään talletettujen tietojen sijaan 3 momentissa viitattaisiin ehdotetussa 2 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin.

7 §.Käyttöoikeuden myöntäminen . Pykälä vastaisi sisällöllisesti pääosin nykyistä 5 §:ää. Sen 1 momenttiin tehtäisiin nykyisen asiakastietojärjestelmän korvaamisesta uusilla tietojärjestelmäpalveluilla johtuvat muutokset. Lisäksi 1 momentista poistettaisiin säännös, jonka mukaan käyttöoikeuden myöntäminen oikeuttaisi salassa pidettävien tietojen käsittelyyn tietyin edellytyksin. Säännöksen suhde tiedonsaantioikeuksiin, ehdotetussa 1 §:ssä tarkoitettuihin käyttötarkoituksiin ja 6 §:ssä säädettyihin käyttöoikeuden myöntämisen edellytyksiin on epäselvä. Käyttöoikeuden myöntäminen ei voi syrjäyttää salassa pitoa koskevaa lainsäädäntöä, vaan käyttöoikeus on tekninen suojatoimi, jolla varmistetaan, että salassa pidettäviin tietoihin pääsevät vain ne, joilla on niihin laissa säädetty tiedonsaantioikeus. Toisin sanoen käyttöoikeutta ei voida myöntää, ellei henkilö tee sellaisia tehtäviä, joissa hänellä on lakiin perustuva oikeus tiedonsaantiin.

Edellä 6 §:n viimeisessä momentissa on jo säädetty käyttöoikeuden rajaamisesta välttämättömään ja 1 §:ssä käsittelyn tarkoituksista. Tiedonsaannista säädetään 12 luvun 6 §:ssä tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä varten ja muualla lainsäädännössä muita tehtäviä varten. Säännös ei siis ole tarpeen ja se on syytä poistaa.

Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan teknistä muutosta luetteloksi säännöksen luettavuuden helpottamiseksi ja asiakastietojärjestelmän korvaamisesta uusilla tietojärjestelmäpalveluilla johtuvaa muutosta. Lisäksi momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös mahdollisuudesta myöntää käyttöoikeus myös julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tuottajan palveluksessa olevalle henkilölle. Uudet valtakunnalliseen asiakastietojärjestelmäkokonaisuuteen kuuluvat asiakastietojärjestelmät mahdollistavat käyttöoikeuden rajaamisen hyvinkin suppeaksi, jolloin estettä käyttöoikeuden myöntämiselle myös palveluntuottajalle ei ole. Tämäkin käyttöoikeus olisi määriteltävä vastaamaan 12 luvun 6 §:ssä säädettyä palveluntuottajan tiedonsaantioikeutta. Pykälän 2 momenttiin ei ehdoteta muutoksia.

8 §.Käyttöoikeuden muuttaminen ja poistaminen . Pykälä vastaisi nykyistä 5 a §:ää, mutta sen 1, 2 ja 4 momentin pykäläviittaukset muutettaisiin vastaamaan ehdotettua pykälänumerointia ja 2 momentissa asiakastietojärjestelmään talletetut tiedot korvattaisiin viittauksella 2 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin.

9 §.Suostumustietojen luovuttamiseen työnantajalle . Pykälä vastaisi nykyistä 6 §:ää. Ainoastaan 1 momentin maininta henkilöasiakasrekisteristä korvattaisiin henkilöasiakkaan tiedoilla.

10 §.Tietojen luovuttamista koskevat erityissäännökset . Pykälän 1 momentti, joka sisältää informatiivisena pidettävän viittauksen julkisuuslakiin, ehdotetaan poistettavaksi. On selvää, että julkisuuslakia sovelletaan tässä laissa tarkoitettuihin tietoihin. Pykälän 1 momentiksi siirtyvässä momentissa ja 2 momentiksi siirtyvässä momentissa maininnat työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmästä muutettaisiin viittauksiksi 2 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin. Pykälän otsikkoa muutettaisiin ehdotettua sisältöä vastaavaksi.

13 a luku Palvelualusta

Ehdotetussa 13 a luvussa säädettäisiin uudesta työ- ja elinkeinohallinnon valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin kuuluvasta palvelualustasta (Työmarkkinatori). Julkisesta työvoima ja yrityspalvelusta annetun lain 1 luvun 2 §:n mukaan julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla edistetään työmarkkinoiden toimivuutta turvaamalla osaavan työvoiman saatavuutta ja tarjoamalla työtä hakeville mahdollisuuksia saada työtä sekä edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja kehitetään yritysten toimintaedellytyksiä ja työelämän laatua. Uutta palvelualustaa hyödynnettäisiin erityisesti työnvälityksessä. Se toteuttaisi osaltaan julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tarkoitusta edistää osaavan työvoiman saatavuutta ja olisi uusi kanava, jolla työtä hakevat henkilöt voisivat etsiä työmahdollisuuksia.

Työtä hakevan henkilön olisi mahdollista luoda palvelualustalle työllistymistä tukeva esittely (työnhakuprofiili). Työnhakuprofiilin tiedoista säädettäisiin ehdotetussa 13 a luvun 2 §:ssä ja työnhakuprofiilien tietovarannosta ehdotetussa 4 §:ssä. Työnhakuprofiilien tietojen käyttötarkoitus ja käsittelyperuste olisi johdettavissa perustuslain 18.2 §:ssä säädetystä julkisen vallan velvoitteesta edistää työllisyyttä ja pyrkiä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Mainittuun tietovarantoon talletettuja tietoja käytettäisiin työllistymisen ja työmarkkinoiden toimivuuden edistämiseen ja tilastointiin. Palvelualustaa ja työnhakuprofiileita koskeva sääntely täyttäisi yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan edellyttämän yleisen edun tavoitteen. Ehdotetussa 13 a luvussa tarkoitettu henkilötietojen käsittely olisi tarkoituksenmukaista osaavan työvoiman saatavuuden edistämiseksi ja työmahdollisuuksien tarjoamiseksi työtä hakeville. Työnhakuprofiilien sisältämien henkilötietojen käsittely on sekä tietojen tallettamisen että tiedonsaannin osalta rajattu koskemaan työllistymisen ja työmarkkinoiden toimivuuden edistämistä ja tilastointia. Henkilötietojen käsittely on siten oikeasuhteisuusperiaatteen mukaisesti rajoitettu palvelualustan tarkoitukseen ja sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden. Luvussa tarkoitettujen henkilötietojen käsittelyn perusteena on yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohta. Siltä osin kuin on kyse luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitetusta työnhakuprofiilin tietojen kopioimisesta ehdotetun 13 luvun 3 §:n mukaiseen viranomaisen tietovarantoon, käsittelyn perusteena on yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan a alakohta.

1 §.Tarkoitus . Uuden luvun 1 pykälän 1 momentissa viitattaisiin palvelualustalla tarkoitettavan 13 luvun 3 §:ssä tarkoitettuihin työ- ja elinkeinohallinnon valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin kuuluvaa palvelualustaa. Palvelualusta olisi ensinnäkin väline tarjota julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettuja julkisia työvoima- ja yrityspalveluja. Julkisena työvoima- ja yrityspalveluna tarjotaan työnvälityspalveluita, tieto- ja neuvontapalveluita, osaamisen kehittämispalveluita sekä yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalveluita. Julkiseen työvoima- ja yrityspalveluun kuuluvat myös henkilöasiakkaan palveluprosessiin liittyvät asiantuntija-arvioinnit sekä tämän lain mukaiset tuet ja korvaukset.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 luvun 4 §:ssä säädetään julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tarjoamisesta. Pykälän mukaan julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tarjoaminen perustuu elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden tarpeisiin ja muutosten ennakointiin. Palvelujen tarjoaminen perustuu asiakkaan palvelutarpeeseen. Julkisia työvoima- ja yrityspalveluita tarjotaan asiakkaiden omatoimisesti käytettävinä palveluina ja henkilökohtaisena palveluna. Asiakkaan asiointitapa sekä yhteydenpito julkisia työvoima- ja yrityspalveluita tarjoavan viranomaisen ja asiakkaan välillä määräytyvät arvioidun palvelutarpeen perusteella. Lisäksi pykälässä säädetään työ- ja elinkeinotoimiston, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen velvollisuudesta antaa asiakkaalle tietoa muista palvelumahdollisuuksista sekä tarvittaessa ohjattava asiakas muun viranomaisen tai palvelun järjestäjän palvelujen piiriin yhteistyössä näiden kanssa, jos asiakkaan palvelutarve edellyttää muita palveluja kuin julkisia työvoima- ja yrityspalveluja tai jos palvelun järjestämisvastuu on muulla viranomaisella tai taholla.

Ehdotetussa 1 §:n 1 momentissa todettaisiin palvelualustan sisältävän sähköiset asiointipalvelut asiakkaille ja työ- ja elinkeinoviranomaisille. Asiakkaalla tarkoitetaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 luvun 3 §:n 1 kohdan mukaan tämän lain mukaisia palveluita, tukia tai korvauksia hakevaa tai saavaa yksityistä henkilöä (henkilöasiakas), työnantajaa tai yritystä. Asiakkaan käsite on siis laaja.

Momentissa todettaisiin myös alustan tarkoitus julkisia, työmarkkinoiden toimintaa edistäviä palveluja ja muita työelämä- ja koulutuspalveluja kokoavana palveluna. Muiden viranomaisten palvelujen kokoamisella alustalle tarkoitettaisiin sitä, että alustalle koottaisiin tietoja muiden viranomaisten palveluista ja linkkejä palveluihin. Näin toteutettaisiin lain 1 luvun 4 §:ssä säädettyä velvoitetta antaa asiakkaille tietoa muista palvelumahdollisuuksista. Lisäksi sen on tarkoitus parantaa asiakkaan edellytyksiä löytää hänelle tarjolla olevat työllistymistä ja osaamisen kehittämistä edistävät palvelut riippumatta niiden tarjoajasta. Palvelualustaa on tarkoitus kehittää siten, että tulevaisuudessa sille voitaisiin koota myös muiden kuin viranomaisten tarjoamia työelämä- ja koulutuspalveluita, joiden tarjoamisen voidaan katsoa edistävän työmarkkinoiden toimintaa esimerkiksi tukemalla asiakkaiden mahdollisuuksia oman osaamisensa kehittämiseen. Palvelualustalle myöhemmässä vaiheessa mahdollisesti koottavien muiden työelämä- ja koulutuspalvelujen tarjoajia voisivat olla esimerkiksi oppilaitokset, yleishyödylliset yhdistykset sekä yksityiset palveluntuottajat. Muiden kuin viranomaisten tarjoamien työelämä- ja koulutuspalvelujen kokoaminen palvelualustalle olisi tarkoituksenmukaista, jotta julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen piiriin hakeutuville asiakkaille voitaisiin tarjota kattavasti tietoa muidenkin kuin viranomaisen tarjoamista palveluista työnhaun ja urasuunnittelun tueksi sekä oman osaamisensa kehittämiseen. Muiden kuin viranomaisten tarjoamien palvelujen kokoaminen palvelualustalle edellyttää, että selvitetään, onko palvelualustan tarjoamisessa muiden kuin viranomaisten käyttöön kyse valtiontuesta palvelujen tuottajille, jotta voidaan tarkemmin arvioida, millaisin edellytyksin muut kuin viranomaiset voivat tarjota palveluitaan Työmarkkinatorilla. Jotta Työmarkkinatorin kehittämistä voitaisiin jatkaa myös muiden kuin viranomaisten tarjoamien työelämä- ja koulutuspalveluihin liittyvien toiminnallisuuksien osalta, on katsottu selvyyden vuoksi tarpeelliseksi varmistaa lainsäädännön tasolla jo tässä vaiheessa se, että palvelualustalle voidaan koota myös muiden kuin viranomaisten palveluita.

Pykälän 2 momentissa todettaisiin palvelualustan viranomaispalvelujen ohella olennainen palvelu, työnhakuprofiilin laatiminen ja julkaiseminen. Tarkemmat säännökset työnhakuprofiileista sisältyvät ehdotettavaan lukuun.

2 §.Työnhakuprofiilin laatiminen ja profiilin tiedot . Pykälän 1 momentissa säädettäisiin työnhakuprofiilin laatimisen edellytyksistä. Henkilö voisi ilmoittautumatta työnhakijaksi luoda oman työnhakuprofiilinsa. Profiilin laatiminen ei siis edellyttäisi, että henkilö olisi rekisteröity työnhakijaksi tai että hän olisi työtön. Profiilin laatiminen olisi vapaaehtoista. Työnhakuprofiilin luominen edellyttäisi palvelualustalle kirjautumista, joka puolestaan edellyttäisi vahvaa tunnistautumista ja KEHA-keskuksen alustan käytölle asettamien käyttöehtojen hyväksymistä. Tunnistautuminen tarvitaan, jotta voidaan varmistua siitä, että profiilin on laatinut kyseinen henkilö itse. Kyse olisi siis suojatoimesta.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin työnhakuprofiilin tietosisällöstä. Työnhakuprofiili koostuisi niistä osaamiseen, työtoiveisiin ja työ- ja koulutuskokemukseen liittyvistä tiedoista, joita henkilö itse haluaa työnhakuprofiililleen täyttää. Muuhun osaamiseen voisi sisältyä esimerkiksi tietoja kielitaidosta sekä hankituista luvista tai pätevyyksistä, kuten hygieniapassista tai työturvallisuuskortista. Työtoiveet voisivat sisältää tietoja siitä, minkä toimialan tehtäviä henkilö etsii, tietoja alueista, joilta henkilö hakee töitä, ajankohdan, josta alkaen on käytettävissä uusiin tehtäviin, ja tiedon työmahdollisuuden koko- tai osa-aikaisuudesta tai vakituisuudesta tai määräaikaisuudesta. Lisäksi henkilö voisi halutessaan sisällyttää profiiliinsa vapaamuotoisen esittelyn itsestään sekä linkkejä palvelualustan ulkopuolisiin palveluihin. Tietoihin ei saisi sisällyttää tietoja, jotka on laissa säädetty salassa pidettäviksi. Alustan ylläpitäjän eli KEHA-keskuksen tulisi huolehtia siitä, että profiilin laatijaa tiedotetaan työnhakuprofiilin laatimisvaiheessa esittelyn ja linkkien sisältämien tietojen rajauksista sekä henkilöyden paljastumisen mahdollisuudesta samassa yhteydessä, kun tarjotaan mahdollisuus lisätä linkkejä profiiliin.

Työnhakuprofiilin tietoja ei pidettäisi julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohdassa tarkoitettuina tietoina työhallinnon henkilöasiakkaasta. Työnhakuprofiilin voisi laatia kuka tahansa, eikä profiilista kävisi ilmi, onko henkilö rekisteröity työnhakijaksi tai onko hän työtön.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 luvun 3 §:n 1 kohdassa määritellään henkilöasiakas yksityiseksi henkilöksi, joka hakee tai saa tämän lain mukaisia palveluita, tukia tai korvauksia. Työnhakuprofiilin laativaa henkilöä voitaisiin pitää kyseisen määritelmän mukaisena henkilöasiakkaana, sillä työnhakuprofiilin julkaisemismahdollisuutta voitaisiin tässä esityksessä ehdotettujen muutosten johdosta pitää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisena palveluna. Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohdassa tarkoitettu työhallinnon henkilöasiakas on kuitenkin itsenäinen käsitteensä. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain määritelmäsäännöstä ei voida suoraan käyttää julkisuuslaissa käytetyn käsitteen määrittelyyn. Ottaen huomioon, että salassa pito on poikkeus perustuslaissa säädetystä julkisuusperiaatteesta ja että työnhakuprofiilin laativan henkilön tietoihin ei liity vastaavaa salassapitointressiä kuin muita julkisia työvoima- ja yrityspalveluja saavan henkilön tietoihin, työnhakuprofiilin tietoja olisi lähtökohtaisesti pidettävä julkisina henkilötietoina.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin henkilön mahdollisuudesta milloin tahansa muokata tai poistaa työnhakuprofiilinsa tietoja taikka poistaa laatimansa työnhakuprofiilin. Profiilin laatiminen ei vielä tekisi sitä muille alustan käyttäjille näkyväksi, vaan se edellyttäisi erikseen julkaisemista. Ilman profiilin julkaisemistakin henkilö voisi hyödyntää alustan kohtaantotoiminnallisuutta ja nähdä alustalla julkaistuja työmahdollisuuksia ja viranomaisten palveluja hänen profiilinsa perusteella hänelle sopivimmassa järjestyksessä.

3 §.Työnhakuprofiilin julkaiseminen ja profiilien hakeminen . Pykälän 1 momentissa säädettäisiin työnhakuprofiilin julkaisemisesta. Julkaiseminen olisi henkilölle vapaaehtoista, ja hän voisi määritellä, miltä osin ja minkä ajan profiili on julkaistuna. Julkaistuna olemiselle olisi aina määriteltävä päättymispäivä. Profiilin laatija voisi perua julkaisemisen milloin tahansa. Työnhakuprofiilit julkaistaisiin lähtökohtaisesti anonyymeina. Profiiliin lisätyt linkit ulkoisiin palveluihin ja henkilön vapaamuotoisessa esittelyssä itsestään kertomat tiedot voisivat kuitenkin aiheuttaa sen, että työnantajat voisivat saada selville profiilin laatineen henkilön henkilöllisyyden niiden kautta. Tästä syystä 2 §:ssä on ehdotettu, että profiilin laatijaa tiedotetaan linkkien ja vapaamuotoisen esittelyn mahdollisista vaikutuksista hänen henkilötietojensa suojaan.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin julkaisemisen vaikutuksista. Julkaisemisen jälkeen alustalle kirjautuneet työnantajat voisivat nähdä julkaistun työnhakuprofiilin hakutoiminnon kautta ja työnantajien kohtaantotoiminnallisuus voisi nostaa työnhakuprofiilin näkyviin työnantajan julkaisemaan työmahdollisuuteen sopivana. Kirjautuminen alustalle edellyttäisi myös työnantajilta vahvaa tunnistautumista ja alustan käyttöehtojen hyväksymistä. Sillä varmistetaan, että henkilöllä, joka julkaisee työmahdollisuuden alustalla, on oikeus edustaa kyseistä yritystä ja että alustan käyttöön liittyvät väärinkäytökset ovat tarvittaessa jälkikäteen selvitettävissä.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin julkaistujen työnhakuprofiilien hakemisen olevan mahdollista vain yksittäishakuina. Yksittäishaulla tarkoitetaan, että millään hakuehdolla ei ole mahdollista saada näkyviin kaikkia tietoja tai suurta osaa tiedoista. Edellytys yksittäishauista perustuu perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöön. Ehdotetun 3 momentin mukaan hakukriteerinä olisi käytettävä vähintään ammattinimikettä, osaamista tai työskentelyaluetta. Näin varmistettaisiin, että muutamalla erillisellä haulla ei olisi mahdollista saada näkyviin kaikkia työnhakuprofiileja eikä suurinta osaa niistä. Vaatimus ammattinimikkeen, osaamisen tai työskentelyalueen käyttämisestä hakuehtona mahdollistaisi kuitenkin riittävän laajan hakutuloksen siten, että toiminnon käyttäminen palvelisi tarkoituksenmukaisella tavalla myös työnantajien tarpeita. Työskentelyalueen käyttäminen hakuperusteena mahdollistaisi sopivien työntekijöiden löytämisen myös silloin, kun avoinna olevaan tehtävään ei vaadittaisi aiempaa kokemusta tietystä ammatista tai tarkkaan määriteltyä osaamista, vaan työ olisi luonteeltaan sellaista, johon työnantajan voisi tarjota tarvittavan perehdytyksen. Käytettäessä hakukriteerinä työskentelyaluetta hakutuloksiin tulostuisivat ne profiilit, joissa ilmoitettaisiin valmius työskennellä hakukriteerinä käytetyllä alueella. Hakutulokset perustuisivat siis tältäkin osin profiilin laatijan itse ilmoittamaan toiveeseen työskentelyalueesta, eikä esimerkiksi henkilön asuinpaikkaan. Hakua voisi tarkentaa ja hakutuloksia rajata käyttämällä lisäksi muina hakukriteereinä esimerkiksi koulutustasoa, kielitaitoa ja tietoa ajokortista.

4 §.Työnhakuprofiilien tietovaranto . Pykälässä säädettäisiin työnhakuprofiilien tietojen käyttötarkoituksista, tietojen poistamisesta, mahdollisuudesta kopioida työnhakuprofiilin tietoja viranomaispalvelujen käyttöön sekä työnhakuprofiilien tietojen rekisterinpitäjyydestä. Pykälän 1 momentin mukaan työnhakuprofiilien tietoja käytettäisiin työllistymisen ja työmarkkinoiden toimivuuden edistämiseen ja tilastointiin. Työnhakuprofiilien tietojen käyttötarkoitus ja käsittelyperuste olisi johdettavissa perustuslain 18.2 §:ssä säädetystä julkisen vallan velvoitteesta edistää työllisyyttä ja pyrkiä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin ehdotetut säännökset KEHA-keskuksen velvollisuudesta kehittää ja ylläpitää palvelualustaa, jolla voidaan laatia ja julkaista työnhakuprofiileja voidaan katsoa toteuttavan kyseistä perustuslaissa asetettua velvoitetta. Kyseessä olisi siis yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu käyttötarkoitus. Työnhakuprofiilien tietoja käytettäisiin myös tilastointiin, jonka on yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa todettu olevan yhteensopiva käyttötarkoitus alkuperäisen käyttötarkoituksen kanssa.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tietojen tallettamisesta omaan tietovarantoonsa ja tietojen poistamisesta varannosta joko henkilön poistaessaan profiilinsa tai viimeistään, kun henkilön edellisestä kirjautumisesta palvelualustalle on kulunut vuosi. Säännöksellä täsmennetään yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan e alakohdassa säädettyä säilytyksen rajoittamisen periaatetta 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetusta käsittelyperusteesta seuraavan kansallisen liikkumavaran puitteissa.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin henkilön mahdollisuudesta halutessaan kopioida työnhakuprofiilinsa tietoja viranomaispalveluissa käytettäväksi. Jos henkilö rekisteröidään työnhakijaksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla, hänestä tulee mainitussa laissa tarkoitettu työnhakija, jonka palveluprosessista säädetään mainitun lain 2 luvussa. Työ- ja elinkeinotoimiston peruste käsitellä työnhakijan tietoja on sille julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa säädetyt tehtävät. Työ- ja elinkeinotoimistolle on julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 12 luvun 6 §:n 1 momentissa säädetty tiedonsaantioikeus, jonka nojalla se voi saada tarvitsemansa tiedot. Ehdotetun säännöksen tarkoitus on mahdollistaa henkilön sujuva siirtymä työnhakijan palveluiden piiriin niin, ettei hänen tarvitse ilmoittaa työnhakuprofiiliinsa jo sisältyviä tietoja uudelleen. Henkilön olisi kuitenkin edelleen mahdollista ilmoittaa työnhakijaksi ilmoittautuessaan työ- ja elinkeinotoimiston tarvitsemat tiedot erikseen, eikä tietojen kopioiminen työnhakuprofiilista olisi siten ainoa vaihtoehto ilmoittaa tietoja viranomaiselle. Kopioitavissa olevat tiedot rajoittuisivat siihen, mitä ehdotetun 13 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan henkilöasiakkaasta voidaan käsitellä. Tietojen kopioiminen edellyttäisi henkilön suostumusta. Siltä osin kuin kyse on henkilötietojen kopioimisesta työmarkkinatorin tietovarannosta 13 luvun 3 §:ssä tarkoitettuun tietovarantoon henkilötietojen käsittelyperusteena on yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu suostumus ja sovellettavaksi tulevat myös yleisen tietosuoja-asetuksen 7 artiklassa säädetyt suostumuksen edellytykset. Rekisterinpitäjän on yleisen tietosuoja-asetuksen 7 artiklan mukaan pystyttävä osoittamaan, rekisteröidyn antama suostumus henkilötietojen käsittelyyn. Lisäksi rekisteröidyllä on oikeus peruuttaa suostumuksensa milloin tahansa ja peruuttamisen tulee olla yhtä helppoa kuin sen antaminen. Yleisen tietosuoja-asetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaan suostumuksen peruuttaminen ei vaikuta suostumuksen perusteella ennen sen peruuttamista suoritetun käsittelyn lainmukaisuuteen ja ennen suostumuksen antamista rekisteröidylle on ilmoitettava tästä. Tietosuoja-asetuksen suostumusta koskeva sääntely on pakottavaa, eikä tässä momentissa ehdoteta siihen poikkeuksia. Koska työnhakuprofiilien tietovarannosta viranomaisen tietovarantoon kopioitavat tiedot rajoittuisivat tietoihin, joita viranomaisella olisi ehdotetun 13 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla peruste käsitellä, perustuisi ainoastaan tietojen kopiointi rekisteröidyn suostumukseen, jolloin vain kopioimisen osalta käsittelyperusteena olisi yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan a alakohta. Valtakunnalliseen tietovarantoon talletettujen tietojen osalta henkilötietojen käsittely perustuisi puolestaan yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan riippumatta siitä, onko tiedot kopioitu työnhakuprofiilien tietovarannosta vai onko ne talletettu suoraan valtakunnalliseen tietovarantoon. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavaksi myös informatiivinen viittaus 13 luvun 5 §:ään, jossa säädetään 13 luvun 2 §:ssä tarkoitettujen tietojen poistamisesta ja arkistoinnista.

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin KEHA-keskuksen olevan työnhakuprofiilien tietovarannon yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettu rekisterinpitäjä. Rekisterinpitäjästä säätäminen on mahdollista tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 7 kohdan nojalla, sillä henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot määritellään lainsäädännössä.

5 §.Palvelualustan käytön valvonta . Pykälän 1 momentissa säädettäisiin KEHA-keskuksen tehtävästä laatia palvelualustan käyttöehdot, valvoa alustan käyttöä sekä alustalla julkaistun sisällön lain, käyttöehtojen ja hyvän tavan mukaisuutta. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin seuraamuksista, joita KEHA-keskus voisi palvelualustan käyttäjille asettaa. Seuraamukset asetettaisiin käytännössä hallintopäätöksin, joihin liittyisi muutoksenhakuoikeus. Valvonnassa noudatettavassa menettelyssä tulisi noudattaa hallintolain säännöksiä muun muassa asianosaisen kuulemisesta.

Ensisijainen keino puuttua alustan epäasianmukaiseen käyttöön olisi kehottaa palvelualustan käyttäjää määräajassa poistamaan julkaisustaan lain, käyttöehtojen tai hyvän tavan vastaisen sisällön. Jos käyttäjä ei noudattaisi kehotusta määräajassa, KEHA-keskus voisi poistaa kyseisen sisällön. Jos käyttäjän alustalla julkaisema sisältö olisi toistuvasti lain, käyttöehtojen tai hyvän tavan vastaista, KEHA-keskus voisi estää alustan käytön määräajaksi.

Työpaikkailmoituksen poistamisesta säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 3 luvun 3 §:ssä. Ehdotetussa 3 momentissa säädettäisiin kyseisen säännöksen soveltamisesta myös palvelualustalla julkaistuun työpaikkailmoitukseen. Selvyyden vuoksi momentissa todettaisiin myös KEHA-keskuksen toimivalta työpaikkailmoituksen poistamiseen palvelualustalta, sillä lain 3 luvun 3 §:n mukaan työpaikkaa koskevan ilmoituksen voi poistaa työ- ja elinkeinoviranomainen, jolla lain 1 luvun 3 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan tarkoitetaan työ- ja elinkeinotoimistoa ja työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskusta. Koska KEHA-keskus toimisi palvelualustan ylläpitäjänä, olisi tarkoituksenmukaista, että myös KEHA-keskus voisi tarvittaessa poistaa palvelualustalla julkaistun työpaikkailmoituksen.

14 luku Muutoksenhaku

2 §.Muutoksenhaku kulukorvausta koskevasta päätöksestä . Pykälän 1 momentissa oleva virheellinen viittaus 9 luvun 1 §:n 3 kohtaan muutettaisiin viittaukseksi kyseisen pykälän 3 momenttiin. Harkinnanvaraisesta kulukorvauksesta säädetään 9 luvun 1 §:n 3 momentissa, ei 1 §:n 3 kohdassa.

8.2Laki työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta

14 §.Asiakastietojen käsittely . Pykälää muutettaisiin siten, että siinä säädettäisiin asiakastietojen käsittelyn perusteista kuntakokeilussa. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun säännösten soveltamisesta asiakastietojen käsittelyyn kuntakokeilulaissa tarkoitettujen tehtävien järjestämisessä ja tuottamisessa, ellei kuntakokeilulaissa toisin säädetä. Säännös pitäisi sisällään nykyisin 14 §:n 4 momentissa ja 18 §:n 2 momentissa olevat viittaukset. Säännöksen johdosta muun muassa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 2 §:ää käsiteltävistä tiedoista sovellettaisiin myös kuntakokeilussa.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 1 §:ää täydentävästä asiakastietojen käyttötarkoituksesta. Säännös ehdotetaan otettavaksi lakiin selvyyden vuoksi. Asiakastietoja voitaisiin käsitellä kuntakokeilulaissa tarkoitettujen palvelujen ja tehtävien järjestämiseen ja tuottamiseen sekä näitä tehtäviä koskevaan valvontaan, kehittämiseen, seurantaan, tilastointiin, ennakointiin ja ohjaukseen.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin kokeilukunnan roolista yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä omien asiakkaidensa tietojen osalta. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetään, että työ- ja elinkeinotoimistot ovat KEHA-keskuksen kanssa yhteisrekisterinpitäjiä luvun 2 §:ssä tarkoitetuista tiedoista. Ehdotetussa kuntien rekisterinpitäjyydessä olisi siten kyse poikkeuksesta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa säädettyyn vastuunjakoon siltä osin kuin 2 §:ssä tarkoitetut tiedot koskisivat kokeilukuntien asiakkaita.

Yleisen tietosuoja-asetuksen 26 artiklan mukaan, jos vähintään kaksi rekisterinpitäjää määrittää yhdessä käsittelyn tarkoitukset ja keinot, ne ovat yleisen tietosuoja-asetuksen 26 artiklan mukaan yhteisrekisterinpitäjiä. Yhteisrekisterinpitäjien vastuualueet voidaan määritellä yhteisrekisterinpitäjien keskinäisellä järjestelyllä tai osittain tai kokonaan jäsenvaltion lainsäädännössä. Järjestelystä tai lainsäädännöstä on käytävä asianmukaisesti ilmi yhteisten rekisterinpitäjien todelliset roolit ja suhteet rekisteröityihin nähden. Rekisteröity voi käyttää yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisia oikeuksia suhteessa kuhunkin rekisterinpitäjään ja kutakin rekisterinpitäjää vastaan riippumatta yhteisrekisterinpitäjien vastuunjaosta.

Yhteisrekisterinpitäjinä toimivien KEHA-keskuksen ja kokeilukuntien vastuualueet määritellään lainsäädännössä. KEHA-keskuksen vastuulle kuuluvat yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädetyt rekisterinpitäjän tehtävät lueteltaisiin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 4 §:n 2 momentissa. Kokeilualueen kunnat vastaisivat ehdotetun 3 momentin mukaan muista kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetuista rekisterinpitäjän tehtävistä asiakkaidensa osalta. Rekisterinpitäjien vastuut KEHA-keskuksen ja kokeilualueen kunnan välillä vastaisivat siten pääosin KEHA-keskuksen ja työ- ja elinkeinotoimistojen välistä vastuunjakoa. Yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädettyjä rekisterinpitäjän tehtäviä, joista kokeilualueen kunnat vastaisivat, olisivat esimerkiksi 28 artiklan 1 kohdassa säädetty velvollisuus käyttää vain sellaisia henkilötietojen käsittelijöitä, jotka toteuttavat riittävät suojatoimet asianmukaisten teknisten ja organisatoristen toimien täytäntöönpanemiseksi niin, että asetuksen vaatimukset täyttyvät. Myös rekisteröidyn oikeuksien toteuttamiseen liittyvät rekisterinpitäjän tehtävät, lukuun ottamatta KEHA-keskukselle kuuluvia tehtäviä, kuuluisivat kokeilualueiden kunnille. Kokeilualueen kunnan asiakkaista säädetään kokeilulain 4 §:ssä. Kokeilualueiden kuntien välinen vastuu rekisterinpitäjän tehtävistä määräytyisi rekisteröidyn asiakkuuden perusteella.

Koska työ- ja elinkeinotoimistot vastaavat kuntakokeilussa eräistä tehtävistä, kuten eräiden työvoimapoliittisten lausuntojen antamisesta, kokeilukuntien asiakkaiden osalta, työ- ja elinkeinotoimistolle säädettäisiin näissä tehtävissä käsiteltäviä tietoja koskeva huolellisuusvelvoite. Vaikka kokeilukunta olisi siis rekisterinpitäjä asiakkaidensa tiedoista, työ- ja elinkeinotoimistojen olisi huolehdittava, että sen kokeilualueen kunnan asiakkaasta tallettamat tiedot ovat täsmällisiä ja tarvittaessa päivitettyjä, sillä tältä osin työ- ja elinkeinotoimistot käsittelisivät tietoja laissa määritellyin tavoin kokeilukunnan lukuun. Kuten edellä kohdassa 3.2 on todettu, kokeilukuntien määrittely rekisterinpitäjäksi ei muuttaisi sitä, että työnhakijan henkilötietojen käsittelyn peruste on kokeilulaissa kunnalle säädetyt tehtävät, eivätkä kunnat saisi käsitellä tietoja muihin tarkoituksiin ilman laissa säädettyä tehtävää ja tiedonsaantioikeutta.

Yleisen tietosuoja-asetuksen 26 artiklan 3 kohdan mukaan rekisteröity voi käyttää asetuksen mukaisia oikeuksiaan suhteessa kuhunkin rekisterinpitäjään ja kutakin rekisterinpitäjää vastaan riippumatta yhteisrekisterinpitäjien keskinäisestä vastuunjaosta. Tällä tarkoitetaan sitä, että rekisteröity saa asian vireille riippumatta siitä, mille rekisterinpitäjistä hän pyyntönsä esittää. Rekisteröidyn oikeuksien toteuttaminen edellyttää, että jollekin rekisterinpitäjistä esitetty pyyntö tai tiedustelu välitetään tarvittaessa sille rekisterinpitäjälle, joka rekisterinpitäjien keskinäisen vastuualuejaon mukaan vastaa asiasta. Jos rekisteröity esimerkiksi esittäisi KEHA-keskukselle vaatimuksen tietojensa oikaisemisesta, virasto voisi hallintolain  (434/2003)  mukaisesti siirtää asian sille kokeilualueen kunnalle, jonka asiakkaana rekisteröity on.

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin nykyistä 14 §:n 1 momenttia vastaavasti kokeilualueen kunnan velvollisuudesta käyttää kokeilulaissa tarkoitettujen tehtävien järjestämisessä ja tuottamisessa valtion tarjoamia tietojärjestelmäpalveluja asiakastietojen käsittelemiseksi. Säännöksen viittauksen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin muutettaisiin vastaamaan 1 lakiehdotuksessa ehdotettua. Kuten edellä kohdassa 3.2. on todettu, kokeilukuntien määrittely rekisterinpitäjäksi ei poistaisi velvollisuutta käyttää valtion tarjoamia tietojärjestelmäpalveluja.

Pykälän 5 momenttiin siirrettäisiin nykyisin 18 §:n 4 momentissa oleva säännös julkisuuslain salassapitosäännöksen soveltamisesta myös kokeilukuntien asiakkaisiin.

18 §.Käyttöoikeus asiakastietojen käsittelyä varten . Pykälän 1 ja 2 momentissa säädettäisiin nykyistä 14 §:n 2 momenttia vastaavasti käyttöoikeuden myöntämisestä. Erona nykyiseen säännöksistä jätettäisiin pois informatiivinen viittaus henkilötietojen käsittelyä koskevaan yleislainsäädäntöön, koska tällainen viittaus sisältyy jo julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 1 §:ään, joka puolestaan tulee sovellettavaksi ehdotetun 14 §:n 1 momentin nojalla. Lisäksi erona nykyiseen ehdotetussa 2 momentissa käyttöoikeuden myöntämisen edellytykset on kirjoitettu listana luettavuuden parantamiseksi ja säännöksiin on tehty 1. lakiehdotuksessa ehdotettujen muutosten seurannaismuutokset.

Pykälän 3 momenttiin koottaisiin nykyisin 18 §:n 1 momentin toiseen virkkeeseen ja 3 momenttiin sisältyvät säännökset. Ehdotetun 14 §:n 1 momentin nojalla sovellettavaksi tulisivat julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun säännökset käyttöoikeuksista ja niiden myöntämisestä sekä muuttamisesta ja poistamisesta.

8.3Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

9 §.Työtöntä koskevat tiedot ja niiden käyttötarkoitus . Pykälää muutettaisiin siten, että siinä säädettäisiin työtöntä henkilöä koskevien tietojen käyttötarkoituksesta ja käsiteltävistä tiedoista. Otsikkoa muutettaisiin vastaavasti. Käyttötarkoitus ja käsiteltävät tiedot säilyisivät pääosin ennallaan, mutta säännöksiin tehtäisiin kielellisiä muutoksia. Monialaisen yhteispalvelun toteuttamisen sijaan käyttötarkoitus, josta säädettäisiin pykälän 1 momentissa, olisi tässä laissa työ- ja elinkeinotoimistolle, kunnalle ja Kansaneläkelaitokselle säädettyjen tehtävien hoitaminen. Tietosisältöä koskevan 2 momentin johdantokappaletta muutettaisiin siten, että rekisteriin talletettavien tietojen sijaan siinä puhuttaisiin tiedoista, joita työttömästä henkilöstä voidaan käsitellä. Momentin kohdista poistettaisiin vastaavasti maininnat työttömästä.

Lisäksi 2 momentin 5 kohtaan tehtäisiin vastaava täsmennys kuin 1. lakiehdotuksen 13 luvun 2 §:n 1 momentin 7 kohtaan. Nykyisessä 9 §:n 2 momentin 5 kohdassa säädetään vastaavalla tavalla kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 3 §:n 1 momentin 7 kohdassa säädetään henkilöasiakasrekisteriin talletettavista tiedoista, että monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisteriin voidaan tallettaa sellaiset työttömän terveydentilaa ja työ- ja toimintakykyä koskevat tiedot, joilla on vaikutusta hänen työllistymiseensä ja jotka ovat välttämättömiä palvelujen tarjoamiseksi hänelle. Voimassa olevaa 5 kohtaa koskevien hallituksen esitysten ( HE 183/2014 vp ja HE 12/2020 vp ) säännöskohtaisten perustelujen mukaan lähtökohtana on, että rekisteriin merkityt terveydentilaa ja työkykyä koskevat tiedot perustuvat terveydenhuollon ammattihenkilön tekemään arvioon. Lisäksi perusteluissa todetaan, että työkykyä koskeva tieto voisi perustua myös esimerkiksi kuntoutuspalvelun tuottajalta saatuun palautteeseen. Hallituksen esitysten HE 183/2014 vp ja HE 12/2020 vp 9 §:n 2 momentin 5 kohtaa koskevat perustelut vastaavat julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 3 §:n 1 momentin 7 kohtaa koskevia hallituksen esityksen 12/2020 vp perusteluja. Nykyisen 5 kohdan soveltamista koskee näin ollen sama epätietoisuus kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 3 §:n 1 momentin 7 kohdan soveltamista, koska hallituksen esitysten 183/2014 vp ja 12/2020 vp perusteluissa on jäänyt toteamatta se ilmeinen asia, että myös asiakkaan itsensä kertomia tietoja ja arviota omasta terveydentilastaan ja työ- ja toimintakyvystään voidaan käsitellä ja tallettaa asiakastietojärjestelmään.

Ehdotettu 2 momentin 5 kohta vastaisi muilta osin voimassa olevaa lainsäädäntöä, mutta mainittua kohtaa täsmennettäisiin siten, että kohtaan lisätään maininta terveydentilaa ja työ- ja toimintakykyä koskevista arvioista, joilla on vaikutusta henkilön työllistymiseen ja jotka ovat välttämättömiä palvelujen tarjoamiseksi hänelle. Asiakkaan terveydentilaa ja työ- ja toimintakykyä koskevat tiedot ja arviot ovat välttämättömiä monialaisen yhteispalvelun tarpeen arvioimiseksi ja palvelujen tarjoamiseksi. Esimerkiksi työnvälityksen kannalta voi olla tarpeen merkitä henkilön terveydentilaan liittyvä rajoite, joka estää työskentelyn tietyissä tehtävissä. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden laatimien arvioiden lisäksi myös asiakkaan itsensä tekemä arvio omasta työkyvystään ja työssä pärjäämisestä voi olla välttämätön tieto, jotta asiakas voidaan ohjata parhaiten hänen työllistymistään tukeviin palveluihin. On tavanomaista, että asiakas kertoo monialaiseen yhteispalveluun kuuluvan kartoitusjakson aikana mahdollisista työllistymisen esteistä tai rajoituksista. Koska aina ei ole saatavilla terveydenhuollon ammattihenkilön laatimaa arviota asiakkaan terveydentilasta tai työ- ja toimintakyvystä, on asiakkaan itsensä antamaa terveydentilaa tai työ- ja toimintakykyä koskevaa tietoa tai arviota voitava hyödyntää tarkasteltaessa sitä, mitkä palvelut parhaiten edistäisivät hänen työllistymistään. Asiakkaan tekemä arvio voisi olla suullinen tai perustua itsearviointimenetelmään, kuten esimerkiksi Työterveyslaitoksen kehittämään Kykyviisari-menetelmään. Lähtökohtana olisi, että muiden kuin henkilön itsensä tekemien terveydentilaa ja työkykyä koskevien arvioiden tulisi olla terveydenhuollon ammattihenkilön tekemiä.

Pykälän 3 momentti sisältäisi informatiivisen viittauksen yleisen tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain soveltamiseen. Rekisterin ylläpitoa koskeva säännös pykälän 1 momentista siirrettäisiin osin muutettuna ehdotettuun 9 a §:ään, samoin kuin tietojen tallettamisvelvollisuutta koskeva säännös pykälän 3 momentista ja käyttöoikeuksia koskeva säännös pykälän 4 momentista.

9 a §.Monialaisen yhteispalvelun asiakastietoaineisto ja -järjestelmä . Pykälään koottaisiin säännöksiä nykyisestä TYP-lain 9 §:n 1, 3 ja 4 momentista sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 4 §:n 3 momentista ja 4 a §:n 1 momentista tarpeellisin osin muutettuina.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin KEHA-keskuksen tehtävästä kehittää ja ylläpitää asiakastietoaineistoa ja asiakastietojärjestelmää monialaisen yhteispalvelun toteuttamiseksi. Nykyiseen TYP-lain 9 §:n 1 momentin säännökseen nähden momenttiin ehdotetaan lisättäväksi myös kehittäminen ylläpidon lisäksi.

Pykälän 2 momentin ensimmäisessä virkkeessä säädettäisiin nykyistä TYP-lain 9 §:n 3 momenttia vastaavasti tietojen tallettamisvelvollisuudesta ja tietojen tallettamisen aloittamista koskevasta rajauksesta. Säännökseen lisättäisiin täsmennys, että talletusvelvollisuus koskee 9 §:ssä tarkoitettuja tietoja.

Momentin toisessa virkkeessä säädettäisiin työtöntä koskevien tietojen säilytysajoista ja täsmennettäisiin, että poistaminen on KEHA-keskuksen tehtävä. Säännös vastaisi voimassa olevan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 4 §:n 3 momenttia, jota nykyisin sovelletaan monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisteriin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla. Säännöksen nojalla KEHA-keskus on nykyisinkin huolehtinut tietojen poistamisesta säädetyn säilytysajan päättymisen jälkeen myös monialaisen yhteispalvelun asiakastietojen osalta. Asiakastietojen eheyden kannalta olisi perusteltua, että poistaminen olisi jatkossakin vain yhden rekisterinpitäjän tehtävä. Koska TYPPI-järjestelmää ei tässä yhteydessä uudisteta, on KEHA-keskus teknisesti asiakastietojärjestelmää ylläpitävänä ainoa taho, joka voi asiakastietojen poistamisen käytännössä tehdä. Säännöksen ottaminen TYP-lakiin on tarpeen, koska 1. lakiehdotukseen sisältyvässä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 1 §:n muutosehdotuksessa ehdotetaan luovuttavan osarekisterisääntelystä ja sääntelytavasta, jossa monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisteriin sovelletaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain säännöksiä, ellei TYP-laissa toisin säädetä.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, ettei rekisteröidyllä ole yleisen tietosuoja-asetuksen 18 artiklassa säädettyä oikeutta 9 §:ssä tarkoitettujen tietojen käsittelyn rajoittamiseen. Säännös vastaisi voimassa olevan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 4 §:n 2 momenttia, jota nykyisin sovelletaan monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisteriin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla. Ehdotettu muutos ja säännöksen ottaminen TYP-lakiin on tarpeen edellä 2 momentin perusteluissa todetun ehdotetun sääntelytavan muutoksen ja osarekisterisääntelystä luopumisen vuoksi.

Pykälän 4 momentin ensimmäinen virke vastaisi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 4 a §:n 1 momenttia, joka ei muutoin tulisi enää sovellettavaksi kuten edellä on todettu. Momentin toinen ja kolmas virke vastaisivat TYP-lain 9 §:n 4 momentin toista ja kolmatta virkettä. Sen sijaan TYP-lain 9 §:n 4 momentin nykyinen viimeinen virke poistettaisiin. Sen mukaan henkilö, jolle on myönnetty käyttöoikeus, saa salassapitosäännösten estämättä hakea ja käyttää asiakasrekisteriin talletettuja tietoja, jos se on tarpeen asiakaspalvelun järjestämiseksi. Säännös ehdotetaan poistettavaksi, koska sen suhde tiedonsaantioikeuteen on epäselvä. Käyttöoikeuden myöntäminen ei voi syrjäyttää salassapitoa koskevaa lainsäädäntöä. Toisin sanoen käyttöoikeutta ei voida myöntää, ellei henkilö tee sellaisia tehtäviä, joissa hänellä on lakiin perustuva oikeus tiedonsaantiin. TYP-lain 11 §:ssä säädetään salassa pidettävien tietojen saamisesta palvelun järjestämistä varten. Pykälän 2 momentin mukaan työttömän suostumuksesta riippumatta työ- ja elinkeinotoimistolla, kunnalla ja Kansaneläkelaitoksella on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada toisiltaan sekä tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi käyttää edellä 9 §:n 2 momentissa tarkoitettuja työtöntä koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun järjestämiseksi työttömälle.

9 b §.Rekisterinpitäjät . Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi yhteisrekisterinpitäjyydestä KEHA-keskuksen ja monialaista yhteispalvelua toteuttavien työ- ja elinkeinotoimistojen, kuntien ja Kansaneläkelaitoksen kesken. Nykyisin TYP-laissa ei säädetä rekisterinpitäjyydestä, joten sovellettavaksi tulisi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun nykyinen 2 §. Sen mukaan rekisterinpitäjiä ovat KEHA-keskus ja työ- ja elinkeinotoimistot. Kuten kohdassa 3.6 on todettu, työ- ja elinkeinotoimistot, kunnat ja Kansaneläkelaitos tuottavat monialaisessa yhteispalvelussa käsiteltäviä tietoja lakisääteisissä tehtävissään, joten niillä on parhaat mahdollisuudet vastata rekisterinpitäjälle kuuluvista tietojen eheyteen, ajantasaisuuteen ja oikeellisuuteen liittyvistä tehtävistä samoin kuin rekisteröidyn oikeuksiin liittyvistä tehtävistä tuottamiensa tietojen osalta. Rekisterinpitäjyydestä säätäminen olisi mahdollista tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 7 kohdan nojalla, sillä henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot määritellään lainsäädännössä.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin yhteisrekisterinpitäjien välisestä vastuunjaosta. Ehdotettu vastuunjako noudattaisi vastaavaa jakoa kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun nykyisessä 2 §:ssä ja 1 lakiehdotuksessa ehdotetussa 13 luvun 4 §:ssä. KEHA-keskus vastaisi asiakastietojärjestelmän ja tietoaineiston tietoturvaan liittyvistä yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädetyistä rekisterinpitäjän velvollisuuksista ja tehtävistä, kun taas palveluista vastaavat tahot vastaisivat muista yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitetuista rekisterinpitäjän velvollisuuksista asiakastietoaineistoon tallettamiensa tietojen osalta.

TYPPI-järjestelmän käyttäminen edellyttää kirjautumista, joten järjestelmän käytöstä on tiedonhallintalain 17 §:n nojalla kerättävä tarpeelliset lokitiedot. TYPPI-järjestelmän käyttö edellyttäisi ehdotetun 9 a §:n 3 momentin mukaan henkilökohtaista käyttöoikeutta. TYPPI-järjestelmä kerää seurantatietoa muun muassa käyttäjän kirjautumisesta, asiakkuustietojen tallennuksista sekä palvelutapahtumien luonnista ja ylläpidosta. TYPPI-järjestelmään tietoja tallettanut henkilö onkin täsmällisesti jäljitettävissä järjestelmän tietojen ylläpidosta. Näin ollen tietojen tallettaja on täsmällisesti jäljitettävissä ja rekisterinpitäjän vastuu on täsmällisesti kohdennettavissa rekisterinpitäjien välillä sen mukaan, minkä rekisterinpitäjän palveluksessa tiedot tallettanut henkilö on.

Yleisen tietosuoja-asetuksen 26 artiklan mukaan, jos vähintään kaksi rekisterinpitäjää määrittää yhdessä käsittelyn tarkoitukset ja keinot, ne ovat yleisen tietosuoja-asetuksen 26 artiklan mukaan yhteisrekisterinpitäjiä. Yhteisrekisterinpitäjien vastuualueet voidaan määritellä yhteisrekisterinpitäjien keskinäisellä järjestelyllä tai osittain tai kokonaan jäsenvaltion lainsäädännössä. Järjestelystä tai lainsäädännöstä on käytävä asianmukaisesti ilmi yhteisten rekisterinpitäjien todelliset roolit ja suhteet rekisteröityihin nähden. Rekisteröity voi käyttää yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisia oikeuksia suhteessa kuhunkin rekisterinpitäjään ja kutakin rekisterinpitäjää vastaan riippumatta yhteisrekisterinpitäjien vastuunjaosta.

Yhteisrekisterinpitäjinä toimivien KEHA-keskuksen sekä työ- ja elinkeinotoimistojen, kuntien ja Kansaneläkelaitoksen vastuualueet määritellään lainsäädännössä. KEHA-keskuksen vastuulle kuuluvat yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädetyt rekisterinpitäjän tehtävät lueteltaisiin edellä kuvatuin tavoin TYP-lain 9 b §:n 2 momentissa. Työ- ja elinkeinotoimistot, kunnat ja Kansaneläkelaitos vastaisivat ehdotetun 9 b §:n 3 momentin mukaan muista kuin TYP-lain 9 b §:n 2 momentissa tarkoitetuista rekisterinpitäjän tehtävistä tallettamiensa tietojen osalta. Rekisterinpitäjien vastuut KEHA-keskuksen sekä työ- ja elinkeinotoimistojen, kuntien ja Kansaneläkelaitoksen välillä vastaisivat siten pääosin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa KEHA-keskuksen ja työ- ja elinkeinotoimistojen välistä vastuunjakoa. Yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädettyjä rekisterinpitäjän tehtäviä, joista työ- ja elinkeinotoimistot, kunnat ja Kansaneläkelaitos vastaisivat, olisivat esimerkiksi 28 artiklan 1 kohdassa säädetty velvollisuus käyttää vain sellaisia henkilötietojen käsittelijöitä, jotka toteuttavat riittävät suojatoimet asianmukaisten teknisten ja organisatoristen toimien täytäntöönpanemiseksi niin, että asetuksen vaatimukset täyttyvät. Myös rekisteröidyn oikeuksien toteuttamiseen liittyvät rekisterinpitäjän tehtävät, lukuun ottamatta KEHA-keskukselle kuuluvia tehtäviä, kuuluisivat työ- ja elinkeinotoimistoille, kunnille ja Kansaneläkelaitokselle.

Yleisen tietosuoja-asetuksen 26 artiklan 3 kohdan mukaan rekisteröity voi käyttää asetuksen mukaisia oikeuksiaan suhteessa kuhunkin rekisterinpitäjään ja kutakin rekisterinpitäjää vastaan riippumatta yhteisrekisterinpitäjien keskinäisestä vastuunjaosta. Tällä tarkoitetaan sitä, että rekisteröity saa asian vireille riippumatta siitä, mille rekisterinpitäjistä hän pyyntönsä esittää. Rekisteröidyn oikeuksien toteuttaminen edellyttää, että jollekin rekisterinpitäjistä esitetty pyyntö tai tiedustelu välitetään tarvittaessa sille rekisterinpitäjälle, joka rekisterinpitäjien keskinäisen vastuualuejaon mukaan vastaa asiasta. Jos rekisteröity esimerkiksi esittäisi KEHA-keskukselle vaatimuksen tietojensa oikaisemisesta, virasto voisi hallintolain mukaisesti siirtää asian sille kokeilualueen kunnalle, jonka asiakkaana rekisteröity on.

8.4Työttömyysturvalaki

11 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset

4 §.Työvoimapoliittinen lausunto. Uudessa asiakastietojärjestelmässä työvoimapoliittista lausuntoa ei osoitettaisi tietylle työttömyysetuutta maksavalle laitokselle (tietylle työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle). Lausunnon kohdentuminen oikealle etuutta maksavalle laitokselle ratkaistaisiin tietojärjestelmässä muulla tavalla. Lisäksi lausuntoihin ei enää merkittäisi tietoa työttömyysetuuden lajista (ansiopäivärahasta, peruspäivärahasta tai työmarkkinatuesta).

Tietojärjestelmien kehittämiseen liittyvien seikkojen takia pykälän 2 momentin 2 ja 3 kohta kumottaisiin tarpeettomana. Niissä säädetään nykyisin työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen oikeudesta muuttaa työ- ja elinkeinotoimiston antamaan työvoimapoliittiseen lausuntoon merkittyä etuutta maksavaa laitosta ja etuuslajia koskevaa tietoa. Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetussa laissa säädetyn viittauksen perusteella säännösten kumoaminen koskisi myös kuntien antamia työvoimapoliittisia lausuntoja.

Joissakin tilanteissa ennen lain voimaantuloa ja tietojärjestelmämuutosten käyttöön ottamista annetuilla työvoimapoliittisilla lausunnoilla voi kuitenkin olla merkitystä myös muutosten jälkeen. Toimivalta sen ratkaisemiseen, mikä etuutta maksava laitos on toimivaltainen henkilön työttömyysturva-asiassa ja mitä työttömyysetuuden lajia henkilölle maksetaan, on työttömyyskassalla ja Kansaneläkelaitoksella. Tällä perusteella työttömyyskassa tai Kansaneläkelaitos voisi käsitellä etuushakemuksen myös sellaisen työvoimapoliittisen lausunnon perusteella, joka on alun perin annettu toiselle työttömyysetuutta maksavalle laitokselle tai johon on merkitty muu työttömyysetuuden laji kuin se, jota etuuden hakijalle tullaan maksamaan.

12.1Henkilötietojen ja yksityisyyden suoja

Eräät esitetyistä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muutoksista liittyvät perustuslain 10 §:n 1 momentissa turvattuun yksityiselämän suojaan, 12 §:n 2 momentissa säädettyyn julkisuusperiaatteeseen ja 18 §:n 2 momentissa säädettyyn julkisen vallan velvollisuuteen edistää työllisyyttä ja pyrkiä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Tällaisia ovat ehdotettu 12 luvun 6 §:n 2 momentin muutos ja uuden 13 a luvun 2—4 §.

Perustuslain 12 §:n 2 momentissa säädetään julkisuusperiaatteesta. Siihen kuuluu, että viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on myös oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

Perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Saman lainkohdan mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Henkilötietojen suojan osalta perustuslain säännös viittaa tarpeeseen lainsäädännöllisesti turvata yksilön oikeusturva ja yksityisyyden suoja henkilötietojen käsittelyssä, rekisteröinnissä ja käyttämisessä. ( HE 309/1993 vp , s. 53/I-II)

Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen käytännön mukaan lainsäätäjän liikkuma-alaa rajoittaa henkilötietojen suojaa koskevan säännöksen lisäksi myös se, että henkilötietojen suoja sisältyy osittain samassa momentissa turvatun yksityiselämän suojan piiriin. Lainsäätäjän tulee näin ollen turvata oikeus henkilötietojen suojaan tavalla, jota voidaan pitää hyväksyttävänä perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta. Säännös viittaa tarpeeseen lainsäädännöllisesti turvata yksilön oikeusturva ja yksityisyyden suoja henkilötietojen käsittelyssä.

Valiokunta on käytännössään pitänyt henkilötietojen suojan kannalta tärkeinä sääntelykohteina muun muassa henkilötietojen sallittuja käyttötarkoituksia mukaan luettuna tietojen luovutettavuus. Sääntelyn lain tasolla on tullut lisäksi olla kattavaa ja yksityiskohtaista. (Ks. esim. PeVL 31/2017 vp, s. 2, PeVL 42/2016 vp, s. 2, PeVL 38/2016 vp, s. 2, PeVL 29/2016 vp, s. 4, PeVL 13/2016 vp, s. 3–4).

Perustuslakivaliokunta on lisäksi arvioinut viranomaisten tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevaa sääntelyä perustuslain 10 §:n 1 momentissa säädetyn yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta ja kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, mihin ja ketä koskeviin tietoihin tiedonsaantioikeus ulottuu ja miten tiedonsaantioikeus sidotaan tietojen välttämättömyyteen.

Viranomaisen tietojensaantioikeus ja tietojenluovuttamismahdollisuus ovat valiokunnan mukaan voineet liittyä jonkin tarkoituksen kannalta "tarpeellisiin tietoihin", jos tarkoitetut tietosisällöt on pyritty luettelemaan laissa tyhjentävästi. Jos taas tietosisältöjä ei ole samalla tavoin luetteloitu, sääntelyyn on pitänyt sisällyttää vaatimus "tietojen välttämättömyydestä" jonkin tarkoituksen kannalta (ks. esim. PeVL 31/2017 vp, s. 2–3 ja siinä viitatut lausunnot).

Valiokunta on arvioinut erityisesti arkaluonteisten tietojen käsittelyn sallimisen koskevan yksityiselämään kuuluvan henkilötietojen suojan ydintä (PeVL 37/2013 vp, s. 2/I), minkä johdosta esimerkiksi tällaisia tietoja sisältävien rekisterien perustamista on arvioitava perusoikeuksien rajoitusedellytysten, erityisesti rajoitusten hyväksyttävyyden ja oikeasuhtaisuuden, kannalta (ks. PeVL 29/2016 vp, s. 4—5 ja esimerkiksi PeVL 21/2012 vp, PeVL 47/2010 vp sekä PeVL 14/2009 vp). Valiokunta on antanut merkitystä luovutettavien tietojen luonteelle arkaluonteisina tietoina arvioidessaan tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevan sääntelyn kattavuutta, täsmällisyyttä ja sisältöä (ks. esim. PeVL 38/2016 vp, s. 3). Perustuslakivaliokunta on painottanut arkaluonteisten tietojen käsittelyn aiheuttamia uhkia. Valiokunnan mielestä arkaluonteisia tietoja sisältäviin laajoihin tietokantoihin liittyy tietoturvaan ja tietojen väärinkäyttöön liittyviä vakavia riskejä, jotka voivat viime kädessä muodostaa uhan henkilön identiteetille (ks. PeVL 13/2016 vp, s. 4, PeVL 14/2009 vp, s. 3/I). Myös EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 51 johdantokappaleen mukaan asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuja erityisiä henkilötietoja, jotka ovat erityisen arkaluonteisia perusoikeuksien ja -vapauksien kannalta, on suojeltava erityisen tarkasti, koska niiden käsittelyn asiayhteys voisi aiheuttaa huomattavia riskejä perusoikeuksille ja -vapauksille. Valiokunta on tämän johdosta kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että arkaluonteisten tietojen käsittely on syytä rajata täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä vain välttämättömään (ks. esim. PeVL 3/2017 vp, s. 5). (PeVL 15/2018 vp, s. 37)

Perustuslakivaliokunta on uudemmassa käytännössään katsonut, ettei estettä ole sille, että henkilötietojen suojaan liittyvät sääntelyn kattavuuden, täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimukset voidaan joiltain osin täyttää myös yleisellä Euroopan unionin asetuksella tai kansalliseen oikeuteen sisältyvällä yleislailla. (ks. myös PeVL 2/2018 vp, s. 4—8, PeVL 31/2017 vp, s. 3—4, PeVL 5/2017 vp, s. 9 ja PeVL 38/2016 vp, s. 4). (PeVL 14/2018 vp, s. 3)

Perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön perusteella henkilötietojen julkistaminen on perustuslain puitteissa mahdollista julkisena tietopalveluna, jos sille on oikeusturvan takeiden ja perusoikeusjärjestelmän tavoitteiden kannalta hyväksyttävät perusteet (PeVL 2/2017 vp, PeVL 65/2014 vp, PeVL 32/2008 vp). Perustuslakivaliokunta on pitänyt yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta olennaisena, että internetiin sijoitettavasta henkilörekisteristä tietoja ei voida hakea erilaisina massahakuina, vaan esimerkiksi ainoastaan yksittäisinä hakuina. Valiokunta on pitänyt tärkeänä, että rekisterin sisällön ja tarkoituksen kannalta perusteltu rajaus sisällytetään tietojen luovuttamiseen tällaisissa rekistereissä (esim. PeVL 17/2018 vp, ja siinä viitatut lausunnot).

Ehdotetussa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 12 luvun 6 §:n 2 momentin väliaikaisessa muutoksessa on kyse uuden tiedonsaantioikeuden lisäämisestä lakiin. Kuten säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, työllisyyden edistämisen kuntakokeilun ajan on voimassa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvun 1 §:n 3 momentin muutos, jossa säädetään harkinnanvaraisen kulukorvauksen myöntämisestä työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovittuun työllistymistä tukevaan palveluun osallistuvalle henkilöasiakkaalle. Säännöksessä tarkoitettu palvelu voi olla muutakin kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitetut palvelut. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan hallituksen esitystä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta ( HE 87/2020 vp ) koskevan mietinnön (TyVM 16/2020 vp) mukaan työllistymistä tukevalla palvelulla viitataan sellaisiin työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan yleisen toimialan puitteissa järjestämiin työllisyyspalveluihin, jotka voisivat nykyisen tulkintakäytännön perusteella olla asiakasta velvoittavia suunnitelmassa sopimisen kautta. Olennaista on, että palvelu liittyy työllistymiseen.

Nykyisin 12 luvun 6 §:n 2 momentissa säädetään julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tuottajan tiedonsaantioikeudesta. Tiedonsaantioikeus ei siten koske sellaista palveluntuottajaa, jonka palvelu on muuta kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettua palvelua, mutta jota voidaan pitää työllistymistä tukevana palveluna. Tällainen palveluntuottaja tarvitsee kuitenkin vastaavasti kuin julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tuottaja henkilöasiakkaasta joitakin tietoja järjestääkseen palvelua hänelle. Tyypillisesti palveluntuottajalle välttämättömiä tietoja palvelun järjestämiseksi olisivat henkilöasiakkaan nimi- ja yhteystiedot, jotka ovat salassa pidettäviä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohdan nojalla, koska kyse on työhallinnon henkilöasiakasta koskevista tiedoista. Koska ehdotettu tiedonsaantioikeus vastaisi laissa jo olevaa julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tuottajan tiedonsaantioikeutta, joka on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella ( HE 133/2012 vp , PeVL 32/2012 vp), ja säännös olisi voimassa vain ajan, jona työllistymistä tukevan palvelun käsitteen sisältävä harkinnanvaraista kulukorvausta koskeva muutos on voimassa, ehdotuksen katsotaan olevan sopusoinnussa perustuslaissa turvatun yksityisyyden suojan kanssa.

Ehdotetut 13 a luvun 2‒4 §, jotka koskevat työnhakuprofiilien laatimista, tietoja ja niiden käyttötarkoituksia, julkaisemista ja hakemista ovat merkityksellisiä yksityisyyden suojan kannalta monella tavalla. Työnhakuprofiilien tarkoitus on, että henkilöt löytäisivät niiden avulla helpommin ja nopeammin itselleen työmahdollisuuksia, koulutuksia tai muita työllistymistä ja osaamisen kehittämistä tukevia palveluita ja että työnantajat löytäisivät helpommin ja nopeammin avoimiin tehtäviin tekijöitä. Työnhakuprofiilien laatimis- ja julkaisemismahdollisuuden tarjoaminen ovat siis uusi julkisen vallan keino edistää sille perustuslain 18 §:n 2 momentissa säädettyä velvollisuutta edistää työllisyyttä ja jokaisen oikeutta työhön. Työnhakuprofiilit ovat edellytys suunnitellulle kohtaantotoiminnallisuudelle, jonka vuosittaisiksi, kumuloituviksi työllisyysvaikutuksiksi on arvioitu vuoden 2019 lukujen perusteella 200 ‒ 1 200 lisätyöllistä.

Ehdotetuissa 13 a luvun 2 ja 4 §:ssä on kyse siitä, mitä tietoja viranomainen voisi käsitellä työnhakuprofiilin laativasta henkilöstä ja mitä tarkoituksia varten. Kuten 13 a luvun 2 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, käsiteltäviä tietoja - tietoja henkilön koulutuksesta, työkokemuksesta, muusta osaamisesta ja työtoiveista - olisi pidettävä julkisina henkilötietoina. Lisäksi henkilö voisi halutessaan lisätä profiiliinsa vapaamuotoisen esittelyn itsestään ja linkkejä palvelualustan ulkopuolisiin palveluihin. Kyseiset tiedot, jotka asiakas vapaaehtoisesti täyttää työnhakuprofiililleen ja tallettaa palvelualustalle, eivät ole viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain tarkoittamia viranomaisen tietoja. Vapaamuotoisen esittelyn ja ulkopuolisten linkkien sisältämien tietojen rajaamiseksi ehdotetussa 2 §:ssä säädettäisiin, ettei profiiliin saa sisällyttää tietoja, jotka on laissa säädetty salassa pidettäviksi. Palvelualustaa ylläpitävällä KEHA-keskuksella ei ole käytännössä mahdollisuutta varmistua etukäteen siitä, mitä tietoja henkilöt työnhakuprofiiliensa vapaamuotoisissa esittelyissä tai ulkopuolisten linkkien kautta itsestään ilmoittavat. Tästä syystä 2 §:ään ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan profiiliin ei saa sisällyttää tietoja, jotka on laissa säädetty salassa pidettäviksi, sekä säännöstä, jonka mukaan palvelualustan ylläpitäjän on tiedotettava profiilin laatijaa ennen vapaamuotoisen esittelyn ja linkkien lisäämistä niiden sisältämien tietojen rajoituksista sekä vaikutuksesta hänen henkilötietojensa suojaan. Mahdollisuus vapaamuotoisen esittelyn ja linkkien lisäämiseen työnhakuprofiiliin olisi tärkeä ominaisuus työnantajien etsiessä avoimiin tehtäviin tekijöitä.

Koulutus-, työkokemus-, osaamis- ja työtoivetietoja hyödynnettäisiin kohtaantotoiminnallisuudessa: Tietojen perusteella henkilölle voitaisiin esitellä työmahdollisuuksia ja palveluita hänelle sopivimmassa järjestyksessä ja työnantajalle työntekijöitä avoinna olevaan tehtävään sopivimmassa järjestyksessä. Kohtaantotoiminnallisuus ei estäisi henkilöä näkemästä alustalla julkaistuja työmahdollisuuksia, vaan henkilö voisi nähdä kaikki alustalla julkaistut työmahdollisuudet eikä työmahdollisuuksiin reagoimisella tai reagoimattomuudella olisi hänelle oikeusvaikutuksia. Esityksen valmistelussa on otettu huomioon perustuslakivaliokunnan automaattista päätöksentekoa koskeva lausuntokäytäntö (erityisesti PeVL 62/2018 vp ja 7/2019 vp), eikä ehdotettuun työnhakuprofiileita koskevaan lainsäädäntöön sisälly automaattista päätöksentekoa koskevia säännöksiä. Kohtaantotoiminnallisuus hyödyntäisi yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettua profilointia, mutta palvelualustalla tapahtuvaa profilointia ei käytettäisi päätöksenteon perusteena eikä kyse ole myöskään automaattisesta päätöksenteosta. Työnhakuprofiilin tiedot poistettaisiin kokonaan, kun henkilö itse haluaa ja viimeistään, kun henkilön edellisestä kirjautumisesta palvelualustalle on kulunut vuosi. Edellä esitetyillä perusteilla viranomaisten käsittelemät henkilötiedot katsotaan rajatun vain niiden käsittelyn tarkoituksen kannalta välttämättömään ottaen huomioon myös, että työnhakuprofiilin laatiminen on vapaaehtoista ja että sen sisältämät tiedot ja olemassaoloaika ovat henkilön itsensä päätettävissä.

Ehdotetussa 13 a luvun 3 §:ssä on kyse henkilötietojen julkaisemista koskevasta sääntelystä. Julkaisemisen tarkoituksena olisi edistää työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaantoa ja siten työllisyyttä. Vain julkaistuja työnhakuprofiileja voitaisiin käyttää työnantajien kohtaantotoiminnallisuudessa, eli esitettäessä kirjautuneelle työnantajalle avoimeen tehtävään sopivimpia tekijöitä. Työnhakuprofiilien julkaiseminen onkin keino parantaa työnantajien mahdollisuutta löytää avoimeen tehtävään sopivin työntekijä, kun ainoastaan profiilin laatiminen ilman mahdollisuutta sen julkaisemiseen vaikuttaisi vain työnhakijan mahdollisuuteen löytää uusi työpaikka. Julkaisemisen voidaan katsoa toteuttavan perustuslain 18 §:n 2 momentissa säädettyä julkisen vallan velvollisuutta edistää työllisyyttä ja pyrkiä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Mainittu työllisyyden edistämistä koskeva säännös on luonteeltaan julkiseen valtaan kohdistuva perustuslaillinen toimeksianto. Säännös ei ota kantaa työllisyyden hoidossa käytettävään keinovalikoimaan, vaan jättää julkiselle vallalle merkittävästi liikkumatilaa sen harkitsemisessa, miten työllisyyttä voidaan parhaiten edistää. Ehdotetuilla työnhakuprofiilia ja sen julkaisemista koskevilla säännöksillä pyritään edistämään sekä työnhakijoiden työllistymistä että työnantajien osalta osaavan työvoiman saatavuutta nykyistä tehokkaammin ja siten turvaamaan jokaisen oikeutta työhön.

Kuten edellä on todettu, työnhakuprofiilin tiedot olisivat julkisia henkilötietoja. Profiilin julkaiseminen olisi sen laatimisesta erillinen toimi, joka olisi profiilin laatineelle henkilölle vapaaehtoinen. Hän voisi myös määritellä, miltä osin ja minkä ajan profiili on julkaistuna. Julkaiseminen olisi aina määräaikaista. Profiilit julkaistaisiin nimettöminä, mutta profiilin laatijan mahdollisesti itsestään tekemä vapaamuotoinen esittely tai lisäämät linkit voisivat paljastaa laatijan henkilöyden. Tästä syystä ennen esittelyn ja linkkien lisäämistä laatijaa olisi huomautettava niiden vaikutuksista hänen henkilötietojensa suojaan. Julkaistut profiilit olisivat ainoastaan palvelualustalle kirjautuneiden ja vahvasti tunnistautuneiden työnantajien nähtävissä. Näin ollen olisi jälkikäteen tarvittaessa selvitettävissä, kuka on hakenut tai katsellut työnhakuprofiilin tietoja. Lisäksi ehdotetussa 3 §:ssä säädettäisiin, että työnhakuprofiileja on mahdollista hakea vain yksittäisinä hakuina. Edellä esitetyistä syistä katsotaan, että työnhakuprofiilien tiedot ovat julkaistavissa ehdotetulla tavalla eikä julkaiseminen ole ristiriidassa perustuslaissa turvatun henkilötietojen suojan kanssa.

12.2Yhdenvertaisuus

Perustuslain 6 §:n 1 momentin yleislausekkeen mukaan kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä. Perustuslain 6 §:n 2 momentin syrjinnän kieltoa koskevan säännöksen mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Uudella palvelualustalla olisi käytössä työnhakuprofiilien ja työpaikkailmoitusten kohtaantoa parantava toiminnallisuus, joka hyödyntäisi yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettua profilointia siten, että alustalla olevat työmahdollisuudet näytettäisiin henkilölle hänen työnhakuprofiilissaan ilmoittamien tietojen perusteella määräytyvässä järjestyksessä. Työnhakuprofiilien tietoihin kohdistuisi näin ollen automaattista käsittelyä, joka tuottaisi käsiteltyihin henkilötietoihin perustuen järjestetyn listan työmahdollisuuksista siten, että sopivimmat työmahdollisuudet tulostuvat listalla ensimmäisenä. Kohtaantotoiminnallisuus ei kuitenkaan estäisi henkilöä näkemästä mitään alustalla julkaistuja työmahdollisuuksia. Työntekijää etsivälle työnantajalle näytettäisiin puolestaan alustalla olevia työnhakuprofiileita työnantajan ilmoittamien tietojen perusteella määräytyvässä järjestyksessä.

Palvelualustalla tapahtuvaa profilointia ei käytetä päätöksenteon perusteena eikä kyse ole myöskään automaattisesta päätöksenteosta. Profiloinnista ei seuraa henkilölle velvollisuuksia, kuten velvollisuutta reagoida työmahdollisuuksiin eikä työnhakuprofiilin näkyminen työnantajalle tulostuvassa sopivimpien profiilien listauksessa myöskään aiheuttaisi profiilin laatineelle henkilölle oikeusvaikutuksia. Toiminnallisuuden käyttöönoton ei näin ollen katsota edellyttävän kansallista lainsäädäntöä. Vaikka kohtaantotoiminnallisuuden käyttöönoton ei katsota edellyttävän kansallista lainsäädäntöä, on tarkoituksenmukaista tarkastella kohtaantotoiminnallisuuden perustuslain mukaisuutta erikseen yhdenvertaisuuden ja syrjinnän kiellon osalta.

Kohtaantoiminnallisuuden käytöllä pyritään edistämään työmarkkinoiden kohtaantoa. Toiminnallisuuden käyttöönotto onkin keino toteuttaa perustuslain 18 §:n 2 momentissa säädettyä julkisen vallan velvollisuutta edistää työllisyyttä ja pyrkiä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Kohtaantotoiminnallisuus on jaksossa 5.2.3 yhdenvertaisuusvaikutuksia koskevassa osiossa tarkemmin kuvatuin tavoin toteutettu huomioiden yhdenvertaisuutta koskevat vaatimukset. Toiminnallisuus ei hyödynnä syrjintäperusteena käytettäviä tietoja, vaan se hyödyntää henkilön antamia osaamis-, ammatti-, koulutus-, kielitaito-, lupakortti- ja ajokorttitietoja. Kohtaantotoiminnallisuuden kehityksessä on huomioitu myös mahdolliset kirjoitusvirheet työnhakuprofiilin vapaissa teksteissä. Kirjoitusvirheiden merkitys on pyritty minimoimaan siten, että toiminallisuus ei siten aseta eriarvoiseen asemaan henkilöitä, joilla esimerkiksi vammasta johtuen on luku- tai kirjoitusvaikeuksia. Palvelualustan kehittämisessä on huomioitu saavutettavuutta koskevat vaatimukset.

Hallitus katsoo, että esityksessä ei ehdoteta sellaisia muutoksia, joiden vuoksi esitystä ei voitaisi käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Hallitus pitää kuitenkin suotavana, että perustuslakivaliokunta antaisi asiasta lausunnon.

9 §Työssäkäyntialue

1 §Työnhaun käynnistäminen ja voimassaolo

3 §Työpaikkailmoituksen vastaanottamisesta kieltäytyminen ja ilmoituksen poistaminen

6 §Tiedonsaantioikeus

1 §Käyttötarkoitukset

2 §Käsiteltävät tiedot

3 §Työ- ja elinkeinohallinnon valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut

4 §Rekisterinpitäjät

5 §Tietojen tallettaminen, poistaminen ja arkistointi

6 §Käyttöoikeudet

7 §Käyttöoikeuden myöntäminen

8 §Käyttöoikeuden muuttaminen ja poistaminen

9 §Suostumus tietojen luovuttamiseen työnantajalle

10 §Tietojen luovuttamista koskevat erityissäännökset

1 §Tarkoitus

2 §Työnhakuprofiilin laatiminen ja profiilin tiedot

3 §Työnhakuprofiilin julkaiseminen ja profiilien hakeminen

4 §Työnhakuprofiilien tietovaranto

5 §Palvelualustan käytön valvonta

2 §Muutoksenhaku kulukorvausta koskevasta päätöksestä

Asiakastietojen käsittelyyn tässä laissa tarkoitettujen tehtävien järjestämisessä ja tuottamisessa sovelletaan, mitä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvussa säädetään asiakastietojen käsittelystä, ellei tässä laissa toisin säädetä.

Sen lisäksi, mitä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 1 §:ssä säädetään, asiakkaiden ja julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tuottajien tietoja voidaan käyttää tässä laissa tarkoitettujen palvelujen ja tehtävien järjestämiseen ja tuottamiseen sekä tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä koskevaan valvontaan, kehittämiseen, seurantaan, tilastointiin, ennakointiin ja ohjaukseen.

Poiketen siitä, mitä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetään, yhteisrekisterinpitäjiä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen kanssa tässä laissa tarkoitettuihin asiakasryhmiin kuuluvien asiakkaiden tietojen osalta ovat kokeilualueiden kunnat. Kokeilualueen kunta vastaa muista kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 4 §:n 2 momentin mukaisista yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitetuista rekisterinpitäjän velvollisuuksista asiakkaidensa osalta. Työ- ja elinkeinotoimiston on huolehdittava, että sen kokeilualueen kunnan asiakkaasta tallettamat tiedot ovat täsmällisiä ja tarvittaessa päivitettyjä.

Kokeilualueen kunnan on käytettävä tässä laissa tarkoitettujen tehtävien järjestämisessä ja tuottamisessa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 3 §:ssä tarkoitettuja valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja mainitun luvun 2 §:ssä säädettyjen tietojen käsittelemiseksi.

Mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n 1 momentin 25 kohdassa säädetään työhallinnon asiakkaita koskevien tietojen salassapidosta, sovelletaan kokeilualueiden kuntien tässä laissa tarkoitettujen asiakkaiden tietoihin.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus voi myöntää kokeilualueen kunnan tai kokeilualueen kuntien perustaman tässä laissa tarkoitetuista tehtävistä vastaavan kuntayhtymän hakemuksesta sen henkilöstöön kuuluvalle viranhaltijalle käyttöoikeuden julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 3 §:ssä tarkoitettuun valtakunnalliseen asiakastietojärjestelmäkokonaisuuteen kuuluvaan asiakastietojärjestelmään.

Käyttöoikeuden myöntäminen kokeilualueen kunnan tai kokeilualueen kuntien perustaman tässä laissa tarkoitetuista tehtävistä vastaavan kuntayhtymän henkilöstöön kuuluvalle viranhaltijalle edellyttää, että:

Kokeilualueen kunnan on viipymättä ilmoitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselle julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 8 §:ssä tarkoitetusta käyttöoikeuden poistamisen tai muuttamisen perusteesta.

Työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos voivat käsitellä työtöntä henkilöä koskevia tietoja niille tässä laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi.

Työttömästä henkilöstä voidaan käsitellä seuraavia tietoja:

Henkilötietojen käsittelystä säädetään luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 ( yleinen tietosuoja-asetus ) ja tietosuojalaissa (1050/2018) .

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus kehittää ja ylläpitää monialaisen yhteispalvelun asiakastietoaineistoa ja asiakastietojärjestelmää monialaisen yhteispalvelun toteuttamiseksi.

Työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan ja Kansaneläkelaitoksen on talletettava 9 §:ssä tarkoitetut tiedot monialaisen yhteispalvelun asiakastietojärjestelmällä asiakastietoaineistoon. Työttömän tietoja saa tallettaa tietoaineistoon sen jälkeen, kun monialainen yhteispalvelu on alkanut. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen on poistettava kaikki työtöntä koskevat tiedot, kun monialaisen yhteispalvelun päättymisestä on kulunut neljä vuotta. Tietoa ei kuitenkaan tarvitse poistaa, jos se on tarpeen säännöksiin perustuvan tehtävän hoitamiseksi tai vireillä olevan asian johdosta.

Rekisteröidyllä ei ole yleisen tietosuoja-asetuksen 18 artiklassa säädettyä oikeutta 9 §:ssä tarkoitettujen tietojen käsittelyn rajoittamiseen.

Asiakastietojärjestelmän käyttö edellyttää henkilökohtaista käyttöoikeutta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus voi myöntää käyttöoikeuden työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan, kuntayhtymän tai Kansaneläkelaitoksen hakemuksesta. Käyttöoikeus voidaan myöntää työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan, kuntayhtymän tai Kansaneläkelaitoksen palveluksessa olevalle henkilölle, joka hoitaa tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus, työ- ja elinkeinotoimistot, kunnat ja Kansaneläkelaitos ovat 9 §:ssä tarkoitettujen tietojen yhteisrekisterinpitäjiä.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus vastaa asiakastietojärjestelmän ja tietoaineiston yleisen tietosuoja-asetuksen:

Työ- ja elinkeinotoimistot, kunnat ja Kansaneläkelaitos vastaavat muista kuin 2 momentin mukaisista yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitetuista rekisterinpitäjän velvollisuuksista asiakastietoaineistoon tallettamiensa tietojen osalta.

4 §Työvoimapoliittinen lausunto