HE 115/2020

2.1Lainsäädäntö ja käytäntö

2.2Kansainvälinen kehitys ja EU:n jäsenvaltioiden sekä muiden maiden käytännöt

2.3Nykytilan arviointi

3.1Esityksen tavoitteet

Lain tavoitteena on vahvistaa Myrkytystietokeskuksen toimivalta nimeämällä se CLP-asetuksen 45 artiklassa tarkoitetuksi nimetyksi elimeksi. Tämä mahdollistaa Myrkytystietokeskukselle pääsyn Euroopan kemikaaliviraston ylläpitämään tietokantaan (Myrkytystietokeskusten ilmoitusportaali, englanniksi Poison Centres Notification eli PCN-portaali), jonne toiminnanharjoittajat toimittavat tietoja seoksista, jotka on luokiteltu vaarallisiksi terveyteen kohdistuvien vaikutusten tai fysikaalisten vaarojen perusteella, tekemällä PCN-portaaliin niin sanotun PC-ilmoituksen. Myrkytystietokeskuksen uusi rooli nimettynä elimenä mahdollistaa Euroopan kemikaaliviraston tietojärjestelmän käytön. Nimettynä elimenä toimiminen ei varsinaisesti loisi uutta tehtävää lukuun ottamatta järjestelmän käyttämisestä Myrkytystietokeskukselle aiheutuvaa tietoturvaan liittyvää auditointivelvoitetta. Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta ei myöskään siirtyisi tehtäviä Myrkytystietokeskukselle.

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston rooli säilyisi muutoin ennallaan, paitsi CLP-asetuksen 45 artiklassa tarkoitetun rekisterin ylläpitovelvoite, lakkaisi lain siirtymäaikojen kuluttua umpeen.

Lain tavoitteena on myös digitalisoida kemikaalilain tai sen nojalla annettujen säädösten edellyttämien tietojen toimittaminen Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle.

3.2Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan, että Myrkytystietokeskus nimettäisiin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ohella kansalliseksi CLP-asetuksen 45 artiklassa tarkoitetuksi kiireellisiin terveydenhuollon vastatoimiin liittyvien tietojen vastaanottamisesta vastaavaksi elimeksi. Seoksia koskevien kemikaalitietojen toimittamisesta Myrkytystietokeskuksen käyttöön ei jatkossa enää säädetä kansallisesti, sillä Myrkytystietokeskus saisi tiedot suoraan uudesta Euroopan kemikaaliviraston ylläpitämästä järjestelmästä lakiin ehdotettujen siirtymäaikojen kuluttua umpeen. Euroopan kemikaalivirasto tarjoaa järjestelmän kautta nimetyille elimille palveluna käyttöliittymän CLP-asetuksen 45 artiklassa tarkoitettuihin terveydenhuollon kiireellisiin vastatoimiin liittyvien tarvittavien tietojen hakuun. Myrkytystietokeskukselle turvattaisiin jatkossa pääsy KemiDigi-palveluun tallennettuihin kemikaali-ilmoituksiin senkin jälkeen, kun CLP-asetuksen liitettä VIII aletaan soveltaa täysimääräisesti kaikkien kemikaaliryhmien osalta 1.1.2025 mennessä.

Uudessa Euroopan kemikaaliviraston ylläpitämässä järjestelmässä ilmoitusvelvoitteen alaiset seokset jaotellaan kuluttaja-, ammattikäyttö- sekä teollisuuskäyttöisiin seoksiin. Sama kemikaali voi olla käytössä useammassa tai kaikissa edellä mainituissa käytöissä. Jos seos on useammassa kuin yhden käyttötarkoituksen mukaisessa käytössä, siihen sovelletaan tiukimpia soveltuvia vaatimuksia ja siirtymäaikoja.

Kuluttaja- ja ammattikäyttöön tarkoitetuille seoksille ei ole siirtymäaikaa, vaan niistä on tehtävä ilmoitus siitä lukien, kun uutta järjestelmää aletaan soveltaa 1.1.2021. Teollisuuskäyttöön tarkoitetuille seoksille siirtymäaika olisi 1.1.2024 saakka. Ennen edellä mainittujen siirtymäaikojen päättymistä tehdyt kemikaali-ilmoitukset ovat voimassa 1.1.2025 sillä edellytyksellä, että niihin ei ole tullut sellaisia muutoksia, jotka edellyttäisivät uuden ilmoituksen tekemistä Euroopan kemikaaliviraston portaaliin CLP-asetuksen liitteen VIII mukaisesti.

Kansallisesti eri säädösten nojalla kerättävän kemikaalitiedon toimittamisen digitalisointi on toteutettu helmikuusta 2019 lukien Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hallinnoiman ja ylläpitämän niin sanotun KemiDigi-palvelun muodossa. KemiDigi-palvelu on portaali, jonka kautta kemikaaleja toiminnassaan käyttävät yritykset ja talouden toimijat voivat täyttää lainsäädännön vaatimukset keskitetysti yhden palvelun kautta. Vastaavasti tietojen toimittaminen yhteen portaaliin vähentää viranomaisten manuaalista työtä.

Biosideja koskevien määrätietojen toimittamisvelvollisuutta laajennettaisiin koskemaan biosidiasetuksen 17 ja 25 artiklan tarkoittamien lupien mukaisia biosideja. Määrätietojen ilmoittamisvelvollisuuden laajentaminen olisi perusteltua, koska tietoja tarvitaan biosidivalmisteiden ja tehoaineiden riskinarvioinnissa, kestävän käytön toimien kohdentamisessa sekä riskiperusteisessa valvonnassa.

Kemikaalilain täytäntöönpanossa on erityisesti Turvallisuus- ja kemikaaliviraston vastuulla olevassa kemikaalien markkinavalvonnassa havaittu tarpeita kemikaalilain säännösten teknisille tarkennuksille. Täten lakiin ehdotetaan tehtäväksi eräitä teknisluonteisia tarkennuksia koskien muun muassa viranomaisten valvontakeinoja ja sanktioita.

Kosmeettisista valmisteista annettuun lakiin ehdotetaan muutettavaksi muutoksenhakua ja viranomaisten tietojen saamista ja salassa pidettävien tietojen luovuttamista koskevat säännökset yhdenmukaiseksi kemikaalilain vastaavien säännösten kanssa.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2021.

4.1Taloudelliset vaikutukset

4.2Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Vastuu Myrkytystietokeskukselle toimitettavien kemikaalitietojen toimittamisesta siirtyy suoraan yritysten tehtäväksi siten, että yritykset toimittaisivat jatkossa seoksia koskevat tietonsa Euroopan kemikaalivirastolle, jonka tietoihin Myrkytystietokeskuksella olisi puolestaan pääsy. Ilmoitusten siirtyminen tehtäväksi Euroopan kemikaaliviraston portaalin kautta edellyttää uudenlaisen viranomaisyhteistyön tekemistä eritoten Euroopan kemikaaliviraston kanssa. Euroopan kemikaaliviraston tehtävänä on ilmoittaa nimetylle elimelle ilmoitusten laatuun liittyvistä puutteista (komission päätös 12.9.2018 C (2018) 5893 final). Samoin Myrkytystietokeskuksen olisi ilmoitettava tiedoissa havaitsemansa merkittävät puutteet Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Yritykset toimittavat tiedot kemikaali-ilmoituksen muodossa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kemikaalituoterekisteriin siihen saakka, kunnes CLP-asetuksen liitettä VIII aletaan soveltaa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto valvoisi yrityksille CLP-asetuksessa säädettyä uutta tietojen toimittamista koskevan velvoitteen noudattamista sekä neuvoisi yrityksiä tämän velvoitteen toimeenpanossa.

Kuten tähänkin asti, Myrkytystietokeskus tulee käyttämään tietoja CLP-asetuksen 45 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti ainoastaan lääketieteellisiin tarkoituksiin antaessaan ohjeita ehkäiseviä toimenpiteitä ja hoitotoimenpiteitä varten erityisesti kiireellisten terveydenhuollon vastatoimien osalta. Myrkytystietokeskukselle tuleva uusi nimetty elin -status ei toisi mukanaan varsinaisia uusia velvoitteita lukuun ottamatta pääsyyn Euroopan kemikaaliviraston ylläpitämään tietojärjestelmään vaadittavia tietoturva-auditointeja. Käytännössä Myrkytystietokeskuksen toiminta muuttuu ainoastaan siinä mielessä, että sillä olisi käytössään uusi, entistä yksityiskohtaisempaa seoksia koskevaa koostumustietoa sisältävä, Euroopan kemikaaliviraston tietolähde. Myrkytystietokeskuksen katsotaan täten täyttävän CLP-asetuksen 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tietojen vastaanottamiseen liittyvän velvoitteensa päästessään Euroopan kemikaaliviraston myöntämin oikeuksin käyttämään järjestelmää.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on edelleen nimetty elin CLP-asetuksen 45 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisissa tehtävissä. Lisäksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto vastaa Euroopan kemikaaliviraston tietokantaan tallennettujen Suomen markkinoille asetettuja seoksia koskevien tietojen toimittamisen ja vaatimustenmukaisuuden valvonnasta sekä neuvontapalvelun järjestämisestä CLP-asetuksen mukaisesti. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tehtävät CLP-asetuksen 45 artiklan mukaisessa toimeenpano- ja valvontatyössä lisääntyvät, mikä merkitsee virastolle yhden henkilötyövuoden (1 htv) lisäresurssitarvetta. Mahdollisista lisäresursseista päätetään valtion vuoden 2021 talousarvioesityksen laadinnan yhteydessä.

Toisten valvontaviranomaisten lisäksi myös muut sellaiset viranomaiset, jotka tarvitsevat tietoa kemikaaliturvallisuuteen kuuluvan viranomaistehtävän suorittamista varten, saisivat jatkossa tarvitsemansa tiedot KemiDigi-palvelun kautta. Tiedon haku ja hallinta on aiempaa nopeampaa ja tehokkaampaa uuden keskitetyn järjestelmän kautta, millä saavutetaan synergiahyötyä viranomaisten välisessä yhteistyössä. Lisäksi valvonta tehostuisi ja selkeytyisi lakiin tehtävien valvontaa tukevien lain teknisten muutosten johdosta.

4.3Terveys- ja ympäristövaikutukset

Myrkytystietokeskus tulee jatkossa saamaan käyttöönsä entistä yksityiskohtaisempaa seoksen koostumusta koskevaa tietoa Euroopan kemikaaliviraston ylläpitämästä tietokannasta. Näitä tietoja Myrkytystietokeskus käyttää lääketieteellisiin tarkoituksiin antaessaan ohjeita ehkäiseviä toimenpiteitä ja hoitotoimenpiteitä varten erityisesti hätätapauksissa.

Myrkytystietokeskus vastaanottaa vuosittain noin 6 500 kemikaaleihin liittyvää myrkytyskyselyä. Myrkytystietokeskuksessa puhelun aikana tehdyn riskinarvion jälkeen voidaan tilanteista noin 85 % hoitaa kotona tai tilannetta voidaan seurata kotona ja tarvittaessa hakeutua lääkäriin vasta myöhemmin saadun neuvonnan perusteella. On todennäköistä, että ainakin osa näistä soittajista hakeutuisi muiden terveydenhuoltopalvelujen piiriin, ellei varmuutta neuvonnan mukaisen kotihoidon riittävyydestä voitaisi taata.

CLP-asetuksen liitteen VIII täytäntöönpano ei kuitenkaan tuone merkittävää tehostumista myrkytystapausten hoitoon Suomessa, koska täällä tiedon saatavuus on jo nyt eurooppalaisittain korkealla tasolla. Monissa muissa EU:n jäsenvaltioissa uusi järjestelmä tulee olemaan selkeä parannus nykytilaan verrattuna.

Uuden digitaalisen KemiDigi-palvelun myötä kemikaalitiedon parantunut hallinta lisää teollisuuden laitosturvallisuutta, kun laitosten käyttämiin kemikaaleihin liittyvä tieto ovat aiempaa helpommin saatavissa ja käytettävissä yhden luukun -periaatteen mukaisesti.

4.4Työsuojeluvaikutukset

KemiDigi-palvelu helpottaa kemikaalitiedon hallintaa työpaikoilla, mikä on omiaan parantamaan työntekijöiden työturvallisuutta. Myrkytystapausten hoitamiseen käytettävän vaarallista seosta koskevan tiedon tarkkuuden paraneminen edistää myös osaltaan työsuojelua.

5.1Valmisteluvaiheet ja -aineisto

Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmisteluvaiheessa on tehty yhteistyötä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston sekä Myrkytystietokeskuksen kanssa.

Kemikaalineuvottelukuntaa on kuultu esityksestä 10.6.2019. Kemikaalilakiin lausuntokierroksen jälkeen ehdotetuista pykälistä on kuultu kemikaalineuvottelukuntaa 27.2.2020 ja 2.6.2020.

Esitys on toimitettu 8.7.2019 Euroopan unionin tuotemääräyksiä koskevaan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoimaan ilmoitusmenettelyyn. Teknisten määräysten ilmoitusmenettely perustuu teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevista menettelyistä annettuun Euroopan parlamentin direktiiviin (EU 2015/1535). Komissio ei ole reagoinut asiaan kolmen kuukauden määräajassa.

5.2Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen

Lausunnot on pyydetty sosiaali- ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvo-osastolta/aluehallintovirastojen työsuojeluvastuualueilta, työ- ja elinkeinoministeriöltä, ympäristöministeriöltä, sisäministeriöltä, liikenne- ja viestintäministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, puolustusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, oikeusministeriöltä, Valtioneuvoston kanslialta/ Lainsäädännön arviointineuvostolta, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Työterveyslaitokselta, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselta, Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta, Kilpailu- ja kuluttajavirastolta, Suomen ympäristökeskukselta, Liikenne- ja viestintävirastolta, Ruokavirastolta, Pääesikunnalta, Tullilta, Tietosuojavaltuutetun toimistolta, aluehallintovirastoilta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä, Myrkytystietokeskukselta, Suomen Kuntaliitto ry:ltä, KT Kuntatyönantajilta, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:ltä, Akava ry:ltä, STTK ry:ltä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry:ltä, Suomen Yrittäjät ry:ltä, Kemianteollisuus ry:ltä, Kaupan liitto ry:ltä, Päivittäistavarakauppa ry PTY:ltä, Teknisen Kaupan Liitto ry:ltä, Teollisuusliitto ry:ltä, Teknokemian Yhdistys ry:ltä, Teknologiateollisuus ry:ltä, Ympäristö- ja terveysalan tekniset ry:ltä, Eläinlääkärihygieenikkojen yhdistys ry:ltä, Kuluttajaliitto- Konsumentförbundet ry:ltä sekä Suomen Luonnonsuojeluliitto ry:ltä.

Lausuntoja saatiin yhteensä 27 kappaletta.

Ympäristöministeriö esittää lausunnossaan, että KemiDigi-järjestelmään siirryttäessä vapautuvat henkilöstöresurssit manuaalisen työn vähentyessä olisi tärkeää käyttää kemikaali-ilmoitusten laaduntarkistamiseen.

Maa- ja metsätalousministeriö esittää lausunnossaan, että Euroopan kemikaaliviraston ylläpitämään järjestelmään tulisi olla myös eläinlääkäreiden käytössä ammatinharjoittamiseen liittyviä tarpeita varten. Tällä hetkellä eläinlääkärit joutuvat myrkytystapauksissa turvautumaan tuotepakkauksista saamaansa informaatioon. Eläinlääkinnän alalla ei ole Myrkytystietokeskusta vastaavaa toimijaa tai viranomaista, jolle voisi esittää oikeutta tietojen saantiin. Tästä syystä pääsy järjestelmään tulisi mahdollistaa Ruokaviraston laillistamille eläinlääkärin ammattia harjoittaville henkilöille. Tiedonsaantioikeus tulisi myöntää myös Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan osana toimivalle Yliopistolliselle eläinsairaalalle, joka on Suomen ainoa kaikkien lajien eläinsairaala ja eläinlääketieteellisen hoidon huippuyksikkö.

Sisäministeriö toteaa lausunnossaan, että kemikaalitietojen toimittaminen sähköisesti on myönteinen kehityssuunta, mikä mahdollistaa kemikaalitietojen entistä monipuolisemman hyödyntämisen valvonnan lisäksi myös esimerkiksi onnettomuustilanteen aikaisessa operatiivisessa pelastustoiminnassa.

Puolustusministeriö kannattaa lain 3 §:n soveltamisalan (lain soveltaminen puolustushallinnossa) laajentamista koskemaan nykyisestä poiketen myös EU:n biosidiasetusta.

Oikeusministeriö pitää hyvinä ja perusteltuina ehdotuksessa esitettyjä kielellisiä vaatimuksia. Oikeusministeriö toteaa, että niin sanotun rajoitetun ilmoituksen tapauksessa puhelinneuvonta ei palvelisi lainkaan yksityisiä, vaan viranomaisia kuten Myrkytystietokeskusta, jolloin puhelinpalvelun järjestäminen suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi on hyväksyttävää. Oikeusministeriö ehdottaa, että esityksen yleisperusteluissa (kohta 2.3.1) olevassa tietosuojaa koskevassa kappaleessa olisi selkeästi mainittava, että kappaleen tarkoituksena on nimenomaan arvioida ehdotettujen säännösten oikeasuhtaisuutta suhteessa tietosuoja-asetukseen. Lisäksi lain 17 §:n perusteluihin tulee tarkentaa sen suhdetta uuteen julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettuun lakiin.

Valtiovarainministeriö toteaa lausunnossaan, että esityksestä on selkeästi ilmettävä, onko Myrkytystietokeskuksen asemasta säätämisellä tarkoitus antaa kunnalliselle toimijalle (kuntayhtymälle) lailla tehtävä vai onko kyseessä valtiolle kuuluvasta tehtävästä, jota Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri hoitaisi eräänlaisena toimeksiantotehtävänä. Valtiovarainministeriö toteaa lausunnossaan, että kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 1 §:n mukaan lakia sovelletaan käyttökustannuksiin myönnettävään valtionosuuteen sellaisiin kuntien tehtäviin (valtiontehtävä), joista säädetään muun ohella kemikaalilaissa. Jos Myrkytystietokeskuksen tehtävien rahoitus hoidettaisiin jatkossakin ministeriön myöntämänä valtionavustuksena, on tähän liittyvän rahoitusmekanismin perusteista säädettävä lailla. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 2 §:ssä (poikkeus soveltamisalasta) tulisi säätää tehtävistä, joita valtionosuusjärjestelmä ei koskisi. Valtiovarainministeriö suhtautuu myönteisesti kemikaalitietojen ilmoittamisen digitalisointiin. Viranomaisten siirtyessä digitaaliseen asiointitapaan olisi kuitenkin syytä huomioida palveluiden saavutettavuus ja tuki digitaalisten palveluiden käyttöön sen mukaan, mitä digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annetussa laissa (306/2019) säädetään.

Työterveyslaitos toteaa lausunnossaan, että toiminnanharjoittajien tekemien kemikaali-ilmoitusten siirryttyä kemikaalituotevalvontarekisteristä KemiDigi-järjestelmään, on tärkeää turvata myös Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedonsaanti Vakavien kemiallisten uhkien osaamiskeskuksen eli C-osaamiskeskuksen päivystyspalvelun C-uhkatilannepäivystystä varten. Työterveyslaitos ylläpitää lisäksi rekisteriä ammatissaan syöpävaarallisille kemikaaleille altistuneista (niin sanottu ASA-rekisteri). Työterveyslaitos pitää tärkeänä, että KemiDigi-palvelu on linkitetty mainittuun rekisteriin, jotta kemikaali-ilmoituksen tekevät toiminnanharjoittajat tulisivat paremmin tietoisiksi syöpävaarallisille aineille altistuneita henkilöitä koskevista velvoitteistaan.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto katsoo, ettei ole tarkoituksenmukaista evätä Myrkytystietokeskuksen pääsyä KemiDigi-palveluun CLP-asetuksen siirtymäaikojen päätyttyä. Myrkytystietokeskuksen tulisi voida hyödyntää kaikkea sitä tietoa, joka on helposti ja nopeasti saatavilla, sillä sen on voitava itse arvioida, mistä se hakee tietoja eri tilanteissa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto katsoo, että ehdotettu vaatimus toimittaa tiedot suomeksi ja ruotsiksi edellyttää toiminnanharjoittajia tekemään kaksi erillistä PC-ilmoitusta Suomeen, koska ainakaan tällä hetkellä ei ole tiedossa, että ilmoitus voitaisiin toimittaa useammalla kielellä yhdellä kertaa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto katsoo, että vaatimus kahdesta toimituskielestä ei ainoastaan lisäisi toiminnanharjoittajan hallinnollista taakkaa vaan myöskin kuormittaisi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvontaresurssia.

Tietosuojavaltuutetun toimisto toteaa lausunnossaan, ettei esitystä ole kaikilta osin mukautettu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaiseksi. Lisäksi lain 17 §:n 2 momentin 4 kohdassa säädettyä ilmausta ”ja yleisen tietoverkon kautta” tulisi selventää sen suhteen, kuvaako kohta asiakasrajapintaa kyselyiden ja vastausten välittämiseksi vai tietojen laittamista tietoverkkoon (internetiin).

Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualue esittää lausunnossaan huolenaan sen. että luokittelemattomia kemikaaleja koskevia tietoja ei ilmoiteta KemiDigi-palveluun, jolloin työsuojeluvalvontaan tarvittavat kemikaalitiedot luokittelemattomista kemikaaleista jäävät työnantajan kirjattaviksi erilliseen luetteloon järjestelmän ulkopuolella. Tällöin riskinä on, että työnantajan ylläpitämä listaus jää puutteelliseksi.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri kritisoi lausunnossaan, että toiminnanharjoittajien toimittamat kemikaalitiedot Euroopan kemikaaliviraston PCN-portaaliin eivät toimi äkillisten myrkytysten hoitamisessa tarvittavien seosten koostumustietojen hakemiseen. Tällä hetkellä ei myöskään ole tiedossa se, kehitetäänkö Euroopan Kemikaaliviraston portaalia tulevaisuudessakaan sellaiseksi, että sitä voitaisiin sujuvasti käyttää äkillisten myrkytysten hoitamisessa tarvittavien seosten koostumustietojen hakemiseen. Useiden Euroopan unionin jäsenmaiden myrkytystietokeskukset ovat päättäneet olla käyttämättä Euroopan kemikaaliviraston palvelua, koska näillä on jatkossakin käytettävissä omat kansalliset kemikaalirekisterit. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri katsoo, ettei ole tarkoituksenmukaista evätä Myrkytystietokeskuksen mahdollisuutta hyödyntää Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ylläpitämää KemiDigi-palvelua CLP-asetuksen siirtymäaikojen päättymisen jälkeen. Järjestelmän käyttöoikeuden sallimalla mainittujen siirtymäaikojen jälkeen voitaisiin myös turvata vanhempien seostenkin tuotetietojen saatavuus. Myrkytystietokeskuksen siirtyminen käyttämään Euroopan kemikaaliviraston ylläpitämää järjestelmää edellyttäisi järjestelmän auditointia. Järjestelmään siirtymisestä aiheutuvat lisäkustannukset tulisi kattaa valtionavustusjärjestelyn puitteissa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö ja Teollisuusliitto ry. katsovat lausunnoissaan, että Myrkytystietokeskuksella tulee olla käytettävissään akuuttiterveydenhuollossa annettavaa neuvontaa varten tarvittavat tiedot. Niin sanotun rajoitetun ilmoituksen edellyttämä puhelinneuvonta tulisi ensisijaisesti järjestää suomeksi tai ruotsiksi tapaturmien nopean, oikean ja tasa-arvoisen hoidon takaamiseksi.

Teknologiateollisuus ry katsoo lausunnossaan, että kemikaalitietojen toimittaminen sähköisesti KemiDigi-järjestelmään on parannus aiempaan kemikaalituoterekisteri-järjestelmään, koska yritys voi itse hallinnoida tietojaan. KemiDigi-järjestelmä kuitenkin edellyttää yrityksiltä entistä laajempaa kemikaalitiedon syöttöä tai siirtoa järjestelmään. Haastetta tulevat aiheuttamaan yritysten olemassa olevien tietojen siirto KemiDigi-järjestelmään. Erityisesti kemikaaliluetteloiden tietojen siirto järjestelmään tulisi voida toteuttaa sujuvasti, jotta vältyttäisiin ylimääräiseltä työltä. Teknologiateollisuus ry katsoo, että mainittujen kansallisten kemikaali-ilmoitusten lisäksi CLP-asetuksen liitteen VIII täytäntöönpanon edellyttämä velvoite yrityksille ilmoittaa kemikaalitiedot Euroopan kemikaalivirastolle luo kansallisen järjestelmän kanssa päällekkäisen ilmoitusmenettelyn. Teknologiateollisuus ry esittää, että Euroopan kemikaalivirastolle voitaisiin ilmoittaa kemikaalitiedot suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Mahdollisuus ilmoittaa kemikaalitiedot englanniksi helpottaisi yrityksiä, jotka voisivat tuolloin tehdä myrkytystietokeskusilmoituksen useampaan maahan kohtuullisen helposti. Koska KemiDigi-järjestelmään tehdään samoista tuotteista ilmoitus suomeksi tai ruotsiksi, myrkytystapausten hoito-ohjeisiin tarvittavat tiedot ovat tarvittaessa saatavissa kansallisilla kielillä, eikä turvallisuus vaarantuisi Euroopan kemikaalivirastolle tehtävän englanninkielisen ilmoituksen sallimisen myötä.

Kemianteollisuus ry esittää vastaavat huomiot omassa lausunnossaan kuin Teknologiateollisuus ry. Lausunnossaan Kemianteollisuus ry esittää edellä todetun lisäksi kielivaatimuksen helpottamisen perusteluina, että monet muut EU-maat hyväksyvät kansallisen kielen lisäksi englanninkielisen ilmoituksen. Kahden kielen vaatimusta ei ole muilla mailla. Kahdella kielellä ilmoittaminen lisää yritysten hallinnollista taakkaa. Erityisesti ilmoitukset seoksista toisten seosten komponenttina (niin sanotut MiM-ilmoitukset, engl. ’mixture in mixture’) joudutaan tekemään, vaikka yritys ei itse tuo komponenttina olevaa seostaan Suomen markkinoille, eikä siten joudu tekemään kemikaali-ilmoitusta. Ilmoituksen kieliversiot tehtäneen tällöin käännösohjelmalla, jolloin laatu ja oikeellisuus ja sen myötä turvallisuus saattavat vaarantua. Myöskin riskinä voi olla, että mainittu MiM-ilmoitus jätetään kokonaan tekemättä, mikäli sitä ei voi tehdä PCN-portaaliin helposti. MiM-ilmoitusten määrää on vaikea arvioida, mutta niiden puuttuminen saattaa pahimmillaan estää monen tarpeellisen ja turvallisen tuotteen myynnin Suomessa. Lisäksi Kemianteollisuus ry toteaa, että Euroopan unionin kosmetiikka-asetuksen mukaiseen tietokantaan annetaan jo nyt myrkytystietokeskuksen tarvitsemat koostumustiedot käyttämällä englanninkielisiä INCI-nimikkeitä (Kansainvälinen kosmeettisten valmisteiden raaka-aineiden nimistö; International Nomenclature of Cosmetic Ingredients). Lisäksi Kemianteollisuus ry vetoaa kielilain 11 §:ään, jonka nojalla yrityksellä on oikeus viranomaisessa asioidessaan käyttää pöytäkirjakieltään, joko suomea tai ruotsia. Kemianteollisuus ry vastustaa myös sitä, että Myrkytystietokeskuksella ei enää CLP-asetuksen siirtymäajan päättymisen jälkeen olisi oikeuttaa käyttää Turvallisuus- ja kemikaaliviraston KemiDigi-järjestelmää. CLP-asetuksen mukainen ilmoitus tehdään vain seoksista, jolloin puhtaina aineina markkinoille luovutettavien kemikaalitietojen saatavuus vaarantuisi. Lisäksi olisi tärkeää, että myrkytystietokeskuksella olisi käytettävissään kaikki mahdollinen tieto. Kemianteollisuus ry korostaa lisäksi KemiDigi-palveluun sekä Euroopan kemikaaliviraston PCN-portaaliin kerättävän tiedon luottamuksellisuuden turvaamista. Kemianteollisuus ry toteaa lausunnossaan, että jos liikesalaisuudeksi katsottavaa tietoa pyydetään tai luovutetaan, tulee näistä jäädä merkintä lokiin tai muuhun vastaavaan paikkaan, jotta mahdollisia väärinkäytöksiä voidaan jäljittää.

Kaupan Liitto ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Teknisen Kaupan Liitto ry katsovat lausunnossaan, että kemikaalitietojen ilmoittaminen Euroopan kemikaalivirastolle pitäisi voida toteuttaa joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Tiukat kielivaatimukset aiheuttavat yrityksille merkittävät kustannukset. Lisäksi englanniksi tehtävä ilmoitus olisi kansainvälisessä kaupassa paras tapa varmistaa tiedon oikeellisuus, sillä asiakirjojen kääntämiseen englannista suomeksi sisältyy aina virheiden riski.

Teknokemian Yhdistys ry toteaa lausunnossaan, että vaatimus toimittaa Euroopan kemikaalivirastolle seoksia koskevat tiedot lisää huomattavasti yritysten hallinnollista taakkaa. Komission selvityksen mukaan taloudelliset vaikutukset Euroopan pesu- ja puhdistusainesektorille olisivat noin 260 miljoonaa euroa vuodessa. Euroopan pesuaineteollisuuden järjestön (A.I.S.E: International Association for Soaps, Detergents and Maintenance Products) arvion mukaan kustannukset yrityksille olisivat merkittävästi suuremmat, jopa yli kolme miljardia euroa. Teknokemian Yhdistys ry katsoo vastaavilla perusteilla kuin Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry sekä Kaupan Liitto ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Teknisen kaupan Liitto ry, että yritysten olisi voitava toimittaa kemikaaleja koskevat seostiedot Euroopan kemikaalivirastolle suomeksi tai ruotsiksi tai englanniksi. Lisäksi Teknokemian Yhdistys ry toteaa, että jo nykyisin on mahdollista toimittaa englanniksi esimerkiksi kosmetiikkatietokannan (CPNP, Cosmetic Product Notification Portal) tiedot myrkytystietokeskuksille sekä biosidi- ja kasvinsuojeluainehakemukset joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Tällä hetkellä noin puolet EU:n jäsenvaltioista on ilmoittanut hyväksyvänsä englannin kielisen ilmoituksen. Teknokemian Yhdistys ry toteaa lisäksi lausunnossaan, että kansallisen toiminnan helpottamiseksi Myrkytystietokeskuksella tulisi olla CLP-asetuksen siirtymäaikojen päättymisen jälkeenkin oikeus päästä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ylläpitämään KemiDigi-palveluun. Teknokemian Yhdistys ry korostaa lisäksi salassapidettävien tietojen luottamuksellisuuden turvaamisen tärkeyttä yritysten kannalta ja yhtyy tältä osin Kemianteollisuus ry:n lausuntoon.

Suomen Yrittäjät ry esittää lausunnossaan, että kansallisessa lainvalmistelussa olisi panostettava Suomessa toimiville yrityksille aiheutuvien kustannusten tarkempaan arviointiin. Lausuttavana olevassa hallituksen esityksessä vaikutusarviointi yritysten osalta on hyvin suppea ja se nojaa ainoastaan Euroopan komission tietoihin. Vaikka esitys sisältääkin komission määrällisen arvion kustannuksista, tulisi esityksessä selkeämmin kuvata arvioiden ja laskelmien taustaoletuksia ja tausta-aineistoja. Vaikutusarvioinnissa tulisikin vähintään tarkastella muun muassa, vastaavatko komission arvioimat kustannukset tosiasiassa yritykselle aiheutuvia kustannuksia Suomessa, mistä kustannukset koostuvat ja kuinka kustannuksia voisi alentaa ja toimintaa tehostaa. Suomen Yrittäjät ry painottaa, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on oltava mahdollisuus saada nopeasti riittävää ja selkeää neuvontaa uuden velvoitteen sisällöstä ja apua mahdollisissa teknisissä ongelmatilanteissa. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston olisi otettava tämä resursoinnissaan huomioon. Lisäksi Suomen Yrittäjät ry katsoo, että lain 49 §:ään ehdotettu toiminnanharjoittajan kuulemismenettelystä luopumisen vaikutusta yritysten oikeusturvaan tulisi arvioida tarkemmin. Myöskin Kemianteollisuus ry ja Teknokemian yhdistys ry ovat kiinnittäneet huomiota lain 49 §:n mukaisesta kuulemismenettelystä luopumiseen ja sen vaikutuksiin yrittäjän oikeusturvaan.

Lausuntopalautteen käsittely

Oikeusministeriön lausunto

Oikeusministeriön lausunnon pohjalta esityksen kohtaa 2.3.1 on tarkennettu siten, että kohdasta käy selkeästi ilmi sen tarkoitus arvioida voimassa olevan kemikaalilain sisältämien henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten suhdetta tietosuoja-asetukseen. Lisäksi kappaleessa todetaan johtopäätöksenä, että arvioitavat säännökset ovat oikeasuhteisia suhteessa tietosuoja-asetukseen. Lain 17 §:n yksityiskohtaisiin perusteluihin tarkennettaisiin, että uudessa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa (906/2019) , jäljempänä tiedonhallintalaissa , säädetään julkisen hallinnon tiedonhallinnasta, ei tietojenkäsittelystä. Esityksen kuvaus tiedonhallintalain soveltamisesta ja sen suhteesta esitykseen on täten saatettu yhdenmukaiseksi tiedonhallintalain soveltamispykälän (3 §) kanssa.

Muiden lausuntojen keskeinen sisältö

Myrkytystietokeskuksen pääsy KemiDigi-palveluun lain siirtymäajan päättymisen jälkeen

Monet lausunnonantajat ovat katsoneet lausunnoissaan, että Myrkytystietokeskuksella tulisi olla pääsy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ylläpitämään KemiDigi-palveluun CLP-asetuksen siirtymäajan 1.1.2025 päättymisen jälkeenkin. Hallitus toteaa, että tällä hetkellä PCN-tietokantaa kehitetään paremmin soveltuvaksi Euroopan Myrkytystietokeskusten käyttöön näiden operatiivisessa toiminnassa. Soveltuvuuden parannuttua riittävästi on todennäköistä, että Myrkytystietokeskus yhä enenevässä määrin siirtyisi käyttämään työssään PCN-tietokantaa. Työpaikoilla ja kotitalouksissa tulee myös vielä pitkään olemaan sellaisia seoksia, joista tietoa löytyy vain kansallisesta järjestelmästä eli KemiDigi-palvelusta. Täten on perusteltua, että PCN-tietokannan ohella Myrkytystietokeskus voisi edelleen käyttää myös Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tarjoamaa KemiDigi-palvelua myös siirtymäajan päättymisen jälkeen.

PCN-tietokantaan tehtävien ilmoitusten kielivaatimukset

Monet lausunnonantajat ovat todenneet lausunnoissaan, että PCN-tietokantaan tulisi voida tehdä ilmoitus pelkästään englanniksi. Eri EU:n jäsenvaltiot ovat omaksuneet asiassa hyvin erilaisia ratkaisuja (katso tarkemmin kappale 2.2.2.). Hallituksen käsityksen mukaan on tarkoituksenmukaista, että seosten koostumustiedot ovat saatavilla tietojärjestelmästä sekä suomeksi että ruotsiksi. Tätä näkökantaa puoltaa kansalliskielten yhdenvertainen kohtelu. Vastuu hoito-ohjeiden antamiseen tarvittavien tekstien kääntämisestä ja oikeellisuudesta kuuluu ilmoitusvelvolliselle eikä tietoa käyttävälle Myrkytystietokeskukselle, joka ei voi akuutissa tilanteessa käyttää aikaa tekstien käännöstyöhön. Vaikkakin ilmoituksen tekeminen PCN-tietokantaan ainoastaan englanniksi helpottaisi yrityksen hallinnollista taakkaa, olisi kuitenkin kansalaisten terveys- ja turvallisuusnäkökulman, eritoten potilasturvallisuuden kannalta riskittömämpää, että ilmoitukset tietojärjestelmässä olisivat sekä suomeksi että ruotsiksi, eikä ilmoituksen tekemistä englanniksi edelleenkään sallittaisi. Myöskin järjestelmää on kehitetty siten, että ilmoitus voitaisiin tehdä useammalla kielellä yhtä aikaa, jolloin toiminnanharjoittajalle ei aiheutuisi useammalla kielellä ilmoituksen toimittamisesta merkittävää lisätyötä.

Esityksen suhde kunnallishallintoon ja –talouteen

Valtiovarainministeriön esityksen pohjalta esitykseen on tarkennettu Myrkytystietokeskuksen toiminnan perustaa ja luonnetta. CLP-asetuksen 45 artiklassa tarkoitettuna nimettynä elimenä toimiminen ei olisi varsinaisesti kunnalle tai kuntayhtymälle annettu uusi tehtävä, vaan se mahdollistaa Myrkytystietokeskukselle pääsyn Euroopan kemikaaliviraston ylläpitämään uuteen PCN-tietojärjestelmään. Järjestelmä tarjoaa uuden työkalun myrkytystapausten ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Myrkytystietokeskus on hoitanut nykyistä tehtäväänsä vuodesta 1961 lukien aluksi valtiollisena organisaationa, ja vuodesta 1993 lukien se on toiminut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin yhteydessä. Myrkytystietokeskus on hoitanut tehtävää vuodesta 1993 lukien ilman valtionrahoitusta.

Myrkytystietokeskuksen asema ei täten edellytä kuntien valtionosuutta tai -avustusta koskevien säännösten päivittämistä. Esityksen valmisteluvaiheessa on asiasta lisäksi oltu yhteydessä kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukuntaan. Neuvottelukunnalla tai Suomen Kuntaliitto ry:llä ei ole ollut intressiä esityksen suhteen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen valmistelun yhteydessä voidaan arvioida myöhemmässä vaiheessa tarkemmin, tulisiko Myrkytystietokeskuksen asemasta säätää nykyistä tarkemmin terveydenhuoltolaissa sen kansallista valmiutta koskevan tehtäväkentän vuoksi.

Tietosuojavaatimukset

Tietosuojavaltuutetun toimiston lausunnon pohjalta kemikaalilain 17 §:ää (’Turvallisuus- ja kemikaaliviraston rekisterit’) on tarkennettu. Lisäksi lain 22 §:n 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi toiminnanharjoittajan velvoitteesta toimittaa Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle säädetyt välttämättömät henkilötiedot. Mainitun pykälän 4 momentissa ehdotetaan säädettäväksi EU:n tietosuoja-asetuksesta 3 momentissa tarkoitettujen henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteena.

Näillä tarkennuksilla esitys vastaisi tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan henkilötietojen käsittelyn edellyttämiä tietosuojavaatimuksia.

Eläinlääkäreiden pääsy PCN-tietokantaan

Ainoastaan lain 15 §:n 3 momentissa säädetyt nimetyt elimet ovat oikeutettuja käyttämään Euroopan kemikaaliviraston ylläpitämässä PCN-tietokannassa olevia seoksia koskevia tietoja. Yksittäisille lääkäreille ja eläinlääkäreille ei ole mahdollista myöntää nimetyn elimen statusta, mistä syystä näillä ei voi olla pääsyä tietokantaan. Myrkytystietokeskus ei vastaa eläimiin liittyviin kyselyihin.

PC-ilmoituksesta aiheutuvat kustannukset

Suomen Yrittäjät ry:n lausunnon pohjalta ei ole mahdollista tarkentaa esityksen yritystaloudellisia vaikutuksia sinänsä. Arvion pohjana on Euroopan komission CLP-asetuksen liitteen VIII valmistelua varten laatima laaja kustannus-hyöty–analyysi. Arvion mukaan yrityksille aiheutuisi ilmoituksen tekemisestä PCN-portaaliin kustannuksia. Esityksen yritystaloudellisiin vaikutuksiin on kuitenkin lausunnon pohjalta selkiytetty, ettei kansallinen viranomainen perisi erillistä maksua PCN-portaaliin ilmoituksen tekemisestä toisin kuin eräissä muissa EU:n jäsenvaltioissa. Myöskin PCN-portaalin olisi tarkoitus olla helppokäyttöinen siten, että järjestelmä kääntää automaattisesti suurimman osan tiedoista määritellyille kielille, jotka ilmoituksentekijä on valinnut. Täten aktiivista kääntämistyötä olisi hyvin vähän, eikä molemmilla kansallisilla kielillä ilmoittaminen merkittävästi lisäisi yritysten hallinnollista taakka. Suuri osa järjestelmään talletettavista tiedosta on numeerista. Ilmoitukset tehdään kertaluonteisesti. Sen jälkeen, kun ilmoitus on kertaalleen tehty ja tallennettu järjestelmään, aiheutuisi yrityksille lisätyötä ainoastaan kemikaalitietoihin tulevien muutosten ilmoittamisesta.

Toiminnanharjoittajan kuulemismenettely näytteensaanti- ja tutkimusoikeuteen liittyen

Lain 49 §:ssä ei säädettäisi enää jatkossa toiminnanharjoittajan kuulemismenettelystä. Erityislain sääntelyn sijasta asia jäisi yleislain eli hallintolain säännösten varaan. Erityislaissa ei olisi perusteita säätää hallintolakia tiukemmasta toiminnanharjoittajan kuulemismenettelystä. Kirjaus on jäänyt nykyiseen kemikaalilakiin vuoden 1989 kemikaalilaista, jolloin toiminnanharjoittajan kuulemismenettely liittyi niin sanottujen uusien aineiden ilmoitusmenettelyyn, eikä kaikkeen valvontaan. Mainittu kuulemista edellyttävä menettely on sittemmin kumottu EU-sääntelystä REACH-asetuksella, joten kansallinen säännös ei olisi enää tarpeen.

1.1Kemikaalilaki

3 §.Lain soveltaminen puolustushallinnossa. Pykälän 1 momentin asetuksenantovaltuuteen, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää poikkeuksia tämän lain, REACH-asetuksen ja CLP-asetuksen noudattamisesta puolustushallinnon toiminnassa, jos se on maanpuolustuksen kannalta tarpeen, ehdotetaan lisättäväksi biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012, jäljempänä biosidiasetus .

Biosidivalmisteella tarkoitetaan yhtä tai useampaa tehoainetta tai tehoainetta tuottavaa ainetta tai seosta sisältävää valmistetta, joka on käyttäjälle toimitettavassa muodossa ja joka muulla tavalla kuin fysikaalisesti tai mekaanisesti tuhoaa, torjuu tai tekee haitattomaksi vahingollisia eliöitä, estää niiden vaikutusta tai rajoittaa muulla tavoin niiden esiintymistä. Biosidit jaetaan neljään pääryhmään:1) desinfiointiaineet ja yleiset biosidivalmisteet, 2) säilytysaineet, 3) tuholaistorjunta sekä 4) muut biosidivalmisteet. Esimerkki biosidivalmisteesta on hyttys- tai punkkikarkote. Biosidivalmisteena pidetään myös käsiteltyä esinettä, jonka ensisijainen tarkoitus on toimia biosidina.

Kemikaalilain tultua voimaan 1.7.2013 on puolustusvoimat myöntänyt poikkeuksia REACH-asetuksesta viisi kertaa ja CLP-asetuksesta yhden kerran. Tarve myöntää poikkeuksia biosidiasetuksen velvoitteista voisi tulla kyseeseen esimerkiksi tuholaistorjuntaan tarvittavien biosidivalmisteiden käyttöön liittyen. Poikkeusperusteista hyväksyntää edellyttävää biosidivalmistetta voitaisiin joutua käyttämään esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa Suomessa käyttöön hyväksytyt biosidivalmisteet eivät olisi soveltuvia tai tehokkaita torjumaan sellaisia haitallisia organismeja, joille altistustaan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tällaisia tarpeita voi tulla esille esimerkiksi suomalaisten osallistuessa ulkomailla tapahtuviin rauhanturvaoperaatioihin.

Pykälän 2 momentin luetteloon, jossa säädetään asioista, joista puolustushallinto voi poiketa, ehdotetaan lisättäväksi uudeksi 4 kohdaksi biosidiasetuksen mukainen lupamenettely, jolloin luettelon nykyinen 4 kohta siirrettäisiin 5 kohdaksi.

Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan tämän lain, REACH-asetuksen ja CLP-asetuksen lisäksi lisättäväksi biosidiasetus, jossa säädetyistä vaatimuksista voitaisiin edellä mainittujen asetusten vaatimusten lisäksi poiketa myös muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa, jos asiakirjojen salassapitoa koskevat edellytykset täyttyvät tai poikkeaminen muutoin on maanpuolustuksen luonteen, tarkoituksen tai erityistehtävien vuoksi välttämätöntä.

Pykälän 4 momentti pysyisi ennallaan.

5 §.Suhde muuhun lainsäädäntöön. Pykälään päivitettäisiin 9 kohtaan uudistetun säteilylain (859/2018) uusi viitenumero vanhan säteilylain (592/1991) viitenumeron sijaan.

Lisäksi pykälään ehdotetaan lisättäväksi uudeksi 15 kohdaksi viittaus tupakkalakiin (549/2016) . Tupakkatuotteiden kehityksen myötä on käynyt ilmeiseksi tarve lisätä kemikaalilakiin viittaus myös tupakkalakiin. Erilaisissa tupakan kaltaisissa valmisteissa, sähkösavukkeissa ja täyttösäiliöissä, on mahdollista käyttää nikotiinipitoisia nesteitä. Nikotiini ja sitä tiettyinä pitoisuuksina sisältävät seokset ovat vaaralliseksi luokiteltavia kemikaaleja ja kuuluvat myös kemikaalisääntelyn piiriin.

Sähkösavukkeita ja niiden täyttösäiliöitä koskevista velvoitteista säädetään tupakkalaissa, jolla pannaan täytäntöön tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä sekä direktiivin 2001/37/EY kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) N:o 40/2014, jäljempänä tupakkatuotedirektiivi . Tupakkatuotedirektiivi edellyttää, että sähkösavukkeet ja niiden täyttösäiliöt saa saattaa markkinoille vain, jos ne täyttävät sekä tupakkatuotedirektiivin että muun sovellettavan Unionin lainsäädännön vaatimukset (20.4 artikla). Tämä kattaa myös CLP-asetuksen vaatimukset siten että vaaralliseksi luokiteltujen sähkösavukkeiden nesteet on merkittävä sekä CLP-asetuksen että tupakkalain velvoitteiden mukaan. Tupakkalainsäädännön mukaiset merkinnät tehdään CLP-asetuksen mukaisen varoitusetiketin lisätieto-osioon. Tupakkalain mukaisia merkintöjä sähkösavukkeissa ja täyttösäiliöissä sovelletaan yhdessä CLP-asetuksen merkintöjen kanssa, mistä syystä pykälään on tarpeen lisätä tupakkalaki uutena kohtana. Tupakkalain lisääminen pykälässä tarkoitettuun lakiluetteloon selkeyttäisi nykytilaa, vaikkakin ehdotetusta lisäyksestä sinällään ei aiheutuisi muutosta.

11 §.Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Pykälän 1 momentti ehdotetaan palautettavaksi 1–4 kohdan osalta alkuperäiseen vuoden 2013 lain muotoon siten, että näiden kohtien osalta valvonta koskee toiminnanharjoittajan velvoitetta huolehtia ympäristöhaittojen ehkäisemisestä ja torjumisesta kemikaalin käytössä ja varastoinnissa. Lailla kemikaalilain muuttamisesta (756/2018) kohta ”siltä osin kuin valvonta koskee toiminnanharjoittajan velvoitetta huolehtia ympäristöhaittojen ehkäisemisestä ja torjumisesta kemikaalin käytössä ja varastoinnissa” on epähuomiossa muutettu koskemaan vain momentin 4 kohtaa, vaikka se alkuperäisen lain sanamuodon mukaan on tarkoitettu koskemaan nimenomaan momentin jokaista 1–4 kohtaa.

15 §.Toimivaltaiset viranomaiset ja nimetyt elimet. Pykälän nimikkeeseen lisättäisiin ’nimetyt elimet’ toimivaltaisten viranomaisten rinnalle.

Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälästä poistettaisiin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston rooli toimia CLP-asetuksen 45 asetuksessa tarkoitettuna nimettynä elimenä ja siirrettäisiin se uuteen 3 momenttiin. Lisäksi momentissa laajennettaisiin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valtuutta toimia elohopea-asetuksen toimivaltaisena viranomaisena asetuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Momentissa tarkennettaisiin elohopea-asetuksen 8 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaista toimivaltuutta koskemaan uusia valmistusprosesseja ja uusien lisättyä elohopeaa sisältävien tuotteiden markkinoille saattamista.

Pykälän 2 momentissa selkeytettäisiin Suomen ympäristökeskuksen valtuutta toimia elohopea-asetuksen 17 artiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena lukuun ottamatta 1 momentissa tarkoitettua mainitun asetuksen 8 artiklan nojalla Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle säädettyä toimivaltaa. Lisäksi momentissa selkeytettäisiin Suomen ympäristökeskuksen toimivaltaa toimia PIC-asetuksen ’4 artiklassa tarkoitettuna’ nimettynä kansallisena viranomaisena sanamuodon ’4 artiklan mukaisena’ sijasta.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jonka mukaan Myrkytystietokeskus nimettäisiin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ohella CLP-asetuksen 45 artiklassa tarkoitetuksi nimetyksi elimeksi. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto sekä Myrkytystietokeskus toimisivat mainittuina nimettyinä elimenä kumpikin omalla toimialallaan.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on edelleen nimetty elin, joka vastaanottaa tietoja CLP-asetuksen 45 artiklan 1 kohdan nojalla markkinoille saatetuista seoksista, jotka on luokiteltu vaarallisiksi terveydelle aiheutuvien tai fysikaalisten vaikutusten perusteella. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto käyttää tietoja CLP-asetuksen 45 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisiin tarkoituksiin. Näin ollen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voi hyödyntää Euroopan kemikaaliviraston tietokantaa tilastolliseen analyysiin sen määrittämiseksi, miltä osin riskinhallintatoimenpiteitä olisi tarve parantaa. Myrkytystietokeskus hoitaa CLP-asetuksen 45 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisia tehtäviä myös tehdessään tilastollista analyysiä hoitamistaan myrkytystapauksista. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto vastaisi tietokantaan toimitettujen Suomen markkinoille saatettujen seosten tietojen valvonnasta ja valvoisi lisäksi sitä, että CLP-asetuksen liitettä VIII sovellettaisiin asianmukaisesti markkinoille saatettuihin seoksiin.

Myrkytystietokeskuksen rooli myrkytystapauksissa on operatiivinen. Se käyttäisi Euroopan kemikaaliviraston PCN-portaalin kautta toimitettua tietoa lääketieteellisiin tarkoituksiin antaessaan ohjeita ehkäiseviä toimenpiteitä ja hoitotoimenpiteitä varten. Myrkytystietokeskus on jatkossa Euroopan kemikaaliviraston ylläpitämän portaalin käyttäjä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ohella. Myrkytystietokeskus käyttää tietokantaa myrkytystilanteiden hoitamisessa ja ennalta ehkäisemisessä itsenäisesti.

17 §.Turvallisuus- ja kemikaaliviraston rekisterit.

Pykälän 1 momentti pysyisi ennallaan.

Pykälän 2 momentin johdantokappaleeseen ehdotetaan lisättäväksi peruste, minkä johdosta Turvallisuus- ja kemikaaliviraston on tarpeen ylläpitää momentissa mainittuja rekistereitä. Turvallisuus- ja kemikaalivirastossa olisi momentissa tarkoitetut rekisterit ’tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamista varten’. Lisäksi johdantokappaleesta ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana ilmaisu ’seuraavat rekisterit’. Momentista ehdotetaan myös poistettavaksi kohta 2, jossa säädetään kemikaalituoterekisteristä CLP-asetuksen 45 artiklan täytäntöönpanoa varten, jolloin nykyinen 3 ja 4 kohta siirrettäisiin 2 ja 3 kohdaksi. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi siirtymäsäännös, jonka mukaan tätä momenttia sovellettaisiin CLP-asetuksen liitteessä VIII säädetyn siirtymäajan loppuun 1.1.2025 saakka. Momentin 2 kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että biosidirekisteri sisältää tiedot ’kansallisesti’ tämän lain ja biosidiasetuksen mukaisesti hyväksytyistä biosidivalmisteista. Kriteerit kansalliselle hyväksynnälle määritellään biosidiasetuksessa. Täsmennys on tarpeen, koska Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ei ylläpidä rekisteriä Unionin luvan saaneista biosidivalmisteista, vaan näitä koskevat tiedot löytyvät Euroopan kemikaaliviraston rekisteristä.

Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetut tiedot tallennettaisiin digitaaliseen asiointipalveluun eli KemiDigi-palveluun, johon 52 §:n 2 momentissa tarkoitetuilla kansallisilla viranomaisilla ja toimijoilla olisi pääsy. Myrkytystietokeskukselle on turvattava pääsy KemiDigi-palveluun tallennettuihin kemikaali-ilmoituksiin 1.1.2025 jälkeenkin, jolloin CLP-asetuksen siirtymäaika päättyy. KemiDigi-palvelussa on seoksia koskevien tietojen lisäksi tietoja vaaralliseksi luokitelluista aineista ja ympäristölle vaarallisista seoksista sekä monista luokittelemattomista seoksista. Myös markkinoilta jo poistuneita ja siirtymäaikojen kuluessa poistuvia kemikaaleja, joiden tietoja ei lainkaan tarvitse ilmoittaa Euroopan kemikaalivirastolle, saattaa olla vielä pitkien aikojenkin päästä erilaisissa varastoissa ja kuluttajien hyllyissä, ja näistä voi aiheutua myrkytysvaaraa huomattavasti kauemminkin kuin pelkästään CLP-asetuksen siirtymäajan päättymiseen saakka. KemiDigi-palvelussa on tietoja Suomessa markkinoilla ja käytössä olleista kemikaaleista vuodesta 1990 lukien.

Ehdotetun 22 §:n muutoksen mukaan toiminnanharjoittajan on tehtävä kemikaali-ilmoitus digitaalisella lomakkeella ja nämä tiedot tallentuvat mainittuun digitaaliseen asiointipalveluun. Niillä viranomaisilla, jotka tarvitsevat kemikaalitietoa viranomaistehtävän suorittamista varten, tulisi olla pääsy KemiDigi-palveluun ja myös mahdollisesti sen salassa pidettäviin tietoihin. Momenttiin ehdotetaan selvyyden vuoksi vielä lisättäväksi, että oikeudesta salassa pidettävään tietoon säädettäisiin erikseen 52 §:ssä, johon esityksellä ehdotetaan myös tehtäväksi eräitä muutoksia.

Tietojen antamisen ja luovuttamisen tavasta säädettäisiin uudessa tiedonhallintalaissa. Tiedonhallintalailla muun muassa kumotaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 29 §:n 3 momentti teknisen käyttöyhteyden avaamisesta. Tiedonhallintalain 23 §:ssä säädetään katseluyhteyden avaamisesta viranomaiselle tietojen antamiseksi nähtäväksi toiselle viranomaiselle tietyissä tilanteissa.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 ja 5 momentti siirrettäisiin 5 ja 6 momentiksi. Uuteen momenttiin siirrettäisiin ainoastaan nykyisen 3 momentin alkuosa ’Rekistereistä saa antaa muita kuin 56 §:n mukaisesti salassa pidettäviä tietoja jäljennöksinä ja yleisen tietoverkon kautta’. Yleisellä tietoverkolla tarkoitetaan tässä yhteydessä internetiä. Nykyisestä 3 momentista poistettaisiin sekä loppuosa ’lukuun ottamatta tämän pykälän 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja CLP-asetuksen 45 artiklan mukaisia tietoja’ että viimeinen lause ’Turvallisuus- ja kemikaalivirasto saa välittää nämä tiedot Myrkytystietokeskukselle myrkytysten hoito-ohjeiden antamista varten’ tarpeettomina, eikä niitä täten enää siirrettäisi uuteen 4 momenttiin. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi siirtymäsäännös, jonka mukaan mainittua viimeistä lausetta kuitenkin sovellettaisiin CLP-asetuksen liitteessä VIII säädetyn siirtymäajan päättymiseen 1.1.2025 saakka.

Pykälän 5 momenttia ehdotetaan tarkennettavaksi lisäämällä siihen tarkentavana ilmaisuna, että rekistereihin voidaan tallentaa myös muita kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja tarpeellisia tietoja ’tämän lain soveltamisalaan kuuluvista valvontakohteista’, joita koskevia tietoja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voisi käyttää ei ainoastaan valvontaa vaan myös sen kehittämistä varten.

Pykälän 6 momentti säilyisi ennallaan.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 7 momentti, jonka mukaan välttämättömien henkilötietojen käsittelyssä noudatettaisiin lisäksi, mitä siitä muualla säädetään. Henkilötietojen käsittelyä koskevat perusvaatimukset ovat Euroopan unionin tietosuoja-asetuksessa. Tietosuoja-asetuksen 6 artiklassa säädetään siitä, missä tilanteissa henkilötietojen käsittely on lainmukaista. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston rekistereiden kannalta tärkeimmät syyt henkilötietojen käsittelyyn ovat lakisääteisen velvoitteen noudattaminen sekä yleistä etua koskevan tehtävän suorittaminen tai rekisterinpitäjälle kuuluva julkisen vallan käyttäminen.

20 §.Kemikaalia koskevien tietojen kielivaatimus. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi kielivaatimuksen noudattamista koskeva velvoite biosidilla käsitellylle esineelle. Myös biosidilla käsitellyn esineen merkinnät olisi kirjoitettava sekä suomeksi että ruotsiksi. Velvoitteen lisääminen lakiin on tarpeen, vaikkakin jo nykyisellään käytännön valvonnassa havaittuihin epäkohtiin on voitu puuttua viittaamalla biosidiasetuksen 58 artiklan 6 kohtaan, jonka mukaan merkinnät on esitettävä biosidin käyttöönottovaltion virallisilla kielillä.

Pykälän 2 momentti pysyisi ennallaan.

Pykälään lisättäisiin uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirrettäisiin uudeksi 4 momentiksi. Uuden 3 momentin mukaan CLP-asetuksen liitteen VIII mukaiset tiedot olisi toimitettava Euroopan kemikaalivirastolle suomeksi ja ruotsiksi sen mukaan, mitä lain 22 a §:n 1 momentissa säädetään. Annettaessa momentissa tarkoitettuja tietoja suomen ja ruotsin kielellä molempia kieliryhmiä kohdellaan tasapuolisesti.

Jos toiminnanharjoittaja puolestaan tekisi rajoitetun ilmoituksen 22 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, toiminnanharjoittaja voisi kuitenkin järjestää neuvontapalvelun joko suomeksi tai ruotsiksi tai englanniksi. Tapaukset, joissa yritys ei tee täydellistä vaan rajoitetun ilmoituksen ja järjestäisi sen tueksi puhelinneuvonnan, jäänevät harvalukuisiksi. Mahdollisuus on lähinnä suurten monikansallisten yritysten käytettävissä, sillä puhelinneuvonnan järjestäminen on pidemmällä aikavälillä kalliimpi ratkaisu kuin täydellisen ilmoituksen tekeminen. Työkieli olisi näissä tapauksissa todennäköisimmin englanti.

Pykälän nykyinen 3 momentti siirrettäisiin 4 momentiksi ja pysyisi sisällöltään ennallaan.

22 §.Tietojen toimittaminen kemikaalista Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Pykälän nimikkeessä täsmennettäisiin, että kemikaalitietojen toimittaminen tapahtuisi Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Esityksellä säädettäisiin toiminnanharjoittajalle uudessa 22 a §:ssä tietojen toimittamisvelvoite Euroopan kemikaalivirastolle. Selkeyden vuoksi on tarpeen tarkentaa tämän ja uuden 22 a §:n nimikkeessä se, mille viranomaiselle tiedot toimitetaan.

Kemikaali-ilmoitus tulee tehdä tämän hetkisen lainsäädännön mukaan vain niistä kemikaaleista, joita koskevasta käyttöturvallisuustiedotteen vaatimuksesta säädetään REACH-asetuksessa. Vaatimus käyttöturvallisuustiedotteen toimittamiseen on sidottu REACH-asetuksessa vaarallisen kemikaalin määritelmään. Toiminnanharjoittajan velvollisuudesta toimittaa käyttöturvallisuustiedote säädetään myös CLP-asetuksen liitteessä I, jonka mukaan käyttöturvallisuustiedote tulee toimittaa myös tietyistä seoksista, joita ei luokitella vaaralliseksi, mutta jotka sisältävät vähintään yhden aineen, joka luokitellaan liitteessä I olevassa taulukossa mainittuihin vaaraluokkiin.

Pykälän 1 momenttia ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että toiminnanharjoittajan, joka vastaisi sellaisen kemikaalin saattamisesta markkinoille tai käyttöön Suomessa, josta olisi laadittava käyttöturvallisuustiedote REACH-asetuksen 31 artiklan tai CLP-asetuksen liitteen I mukaisesti, olisi toimitettava tiedot kemikaalista Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Vaarallisesta kemikaalista on laadittava käyttöturvallisuustiedote REACH-asetuksen 31 artiklan nojalla. Nykyisen kemikaalilain 22 §:n 1 momentti kattaa kemikaalin määritelmäpykälän (6 §) nojalla myös CLP-asetuksen liitteen I soveltamisalaan kuuluvat kemikaalit, joista ei edellytetä käyttöturvallisuustiedotetta REACH-asetuksen nojalla. Momentissa ei enää viitattaisi vaarallisiin kemikaaleihin, vaan asianomaisiin EU:n asetusten säännöksiin. Näitä käyttöturvallisuustiedotteeseen perustuvia tietoja tarvittaisiin edelleen muun muassa valvonnan tarpeisiin.

Pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi sosiaali- ja terveysministeriön asetuksenantovaltuus antaa tarkempia säännöksiä CLP-asetuksen liitteessä VI mainittujen aineiden nimistä tarpeettomana. Asetuksenantovaltuuden kumoutumisella kumoutuisi CLP-asetuksen liitteessä VI tarkoitetuista kemikaaleista annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus (5/2010) . Nykyisin Euroopan kemikaalivirasto julkaisee mainittujen aineiden nimet kaikilla Euroopan unionin kielillä, joten erillinen kansallinen asetus asiasta ei olisi enää tarpeellinen.

Pykälän 2 momenttia ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että kemikaalien määrätietoja koskeva ilmoitus olisi tehtävä biosidivalmisteiden lisäksi edellä 1 momentissa tarkoitettujen kemikaalien määristä. Pykälän 1 momentista poistettaisiin vaarallisten kemikaalien määritelmä.

Lisäksi momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uutena asiana määrätietojen toimittamisvelvollisuus biosidiasetuksen 17 ja 25 artiklassa tarkoitetun luvan mukaisista biosideista.

Määrätietoja kerätään jo tällä hetkellä sekä kansallisen että Unionin luvan saaneista biosidivalmisteista kemikaali-ilmoituksen kautta. Määrätietojen ilmoittamisvelvollisuuden laajentaminen olisi perusteltua, koska tietoja tarvitaan biosidivalmisteiden ja tehoaineiden riskinarvioinnissa, kestävän käytön toimien kohdentamisessa sekä riskiperusteisessa valvonnassa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on ottamassa käyttöön vuoden 2020 aikana KemiDigi-palvelun myös biosidivalmisteiden osalta. Biosidiasetuksen 68 artiklan nojalla jäsenvaltiot voivat kerätä tarkempia tietoja biosideista. Mainitussa säännöksessä ei määritellä tarkemmin näitä tietoja.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jonka mukaan toiminnanharjoittajan olisi ilmoitettava 1–3 momentissa tarkoitettuja tietoja toimittaessaan toiminnanharjoittajan yhteyshenkilöiden välttämättömät henkilötiedot ja 2 momentin osalta 17 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetut välttämättömät henkilötiedot tutkinto- ja yritysrekisteriä varten. Näitä tietoja ovat muun muassa nimi, sähköpostiosoite, puhelinnumero, henkilötunnus, ammattinimike sekä järjestelmien käyttäjätiedot. Viranomaisessa tapahtuva henkilötietojen käsittely edellyttää lain tasoista sääntelyä tai vaihtoehtoisesti henkilön suostumusta Euroopan unionin tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan nojalla. Suostumuksenvarainen henkilötietojen kerääminen ei ole tarkoituksenmukaista siitä aiheutuvan hallinnollisen taakan johdosta, joten asiasta on tarpeen säätää lailla.

Pykälään ehdotetun 4 momentin mukaan edellä 3 momentissa tarkoitettujen henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteena on tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohta. Näiden tietojen käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi.

Pykälän ehdotetun 5 momentin mukaan kemikaali-ilmoitus on tehtävä sähköisesti Turvallisuus- ja kemikaaliviraston vahvistamalla tavalla. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on perustanut tietojen toimittamista varten digitaalisen asiointipalvelun eli KemiDigi-palvelun, mikä on korvannut aiemman ilmoitusjärjestelmän.

Pykälän ehdotettu uusi 6 momentti vastaisi pitkälti nykyisen 3 momentin sisältöä. Momentin asetuksenantovaltuutta laajennettaisiin koskemaan toimitettavien tietojen tietovaatimuksia. Momentin mukaan edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen tietojen toimittamisesta ja toimitettavien tietojen sisällöstä annettaisiin tarkempia säännöksiä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

22 a §.Tietojen toimittaminen seoksesta Euroopan kemikaalivirastolle. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 22 a § tietojen toimittamisesta seoksesta Euroopan kemikaalivirastolle.

Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan olisi noudatettava CLP-asetuksen liitteen VIII velvoitteita, eli toimitettava mainitussa liitteessä tarkoitetut tiedot Euroopan kemikaaliviraston ylläpitämään tietojärjestelmään, josta Myrkytystietokeskus ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto saavat tarvittavat tiedot CLP-asetuksen 45 artiklassa tarkoitettujen tehtäviensä hoitamista varten. Käytännössä toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan näissä tilanteissa joko maahantuojaa tai jatkokäyttäjää. Komission tulkinnan mukaan myös jakelijoilla on velvollisuus huolehtia siitä, että seosta koskevat tiedot täyttävät CLP-asetuksen liitteessä VIII tarkoitetut vaatimukset. Ilmoitus tehdään liitteen VIII vaatimusten mukaan XML-muotoisena sähköisenä ilmoituksena. Kemikaaliviraston verkkosivuille on koottu määrämuotoisen ilmoituksen tekemisessä ja sen päivittämisessä tarvittavat työkalut ja ohjeet.

Ehdotetun pykälän 2 momentin mukaan Myrkytystietokeskuksen olisi ilmoitettava viivytyksettä Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle, jos se havaitsee merkittäviä puutteita 1 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa. Vaikkakin Turvallisuus- ja kemikaalivirasto valvoo Euroopan kemikaalivirastolle toimitettujen tietojen lainmukaisuutta, on tarpeen säätää Myrkytystietokeskukselle velvoite ilmoittaa valvovalle viranomaiselle havaitsemistaan puutteista valvonnan tueksi. Koska ilmoitusvelvollisuus valvontaviranomaiselle ei ilman lakiin perustuvaa velvollisuutta ole oikeudellisesti yksiselitteinen, on säännös tarpeen lisätä lakiin (esimerkiksi AOK/716/89 ja EOAK/965/4/98).

Ehdotetun pykälän 3 momentin mukaan sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, teollisuuskäyttöön tarkoitetusta seoksesta 1 momentissa tarkoitettu toiminnanharjoittaja voi valita CLP-asetuksen liitteen VIII osan A kohdan 2 alakohdassa 2.3 tarkoitetun rajoitetun ilmoituksen. Tällöin toiminnanharjoittajan on järjestettävä ympärivuorokautinen neuvontapalvelu, josta on nopeasti saatavilla suullisesti tai sähköisesti yksityiskohtaisia lisätietoja. Momentilla säädettäisiin poikkeus 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä, jossa säädetään toiminnanharjoittajalle velvollisuus ilmoittaa terveydelle vaarallisia tai fysikaalisten vaikutusten perusteella luokiteltuja seoksia koskevat tiedot Euroopan kemikaalivirastolle. Viraston ylläpitämä järjestelmä ei ole varsinaisesti keskitetty, sillä jäsenvaltioilla on mahdollisuus järjestää tiedonkeruu myös omiin kansallisiin järjestelmiinsä. Euroopan kemikaaliviraston järjestelmään integroituminen on Suomelle kuitenkin tarkoituksenmukaista, koska Euroopan kemikaaliviraston järjestelmä on ilmainen jäsenvaltioille ja sen lisäksi yrityksille on helpompaa tehdä ilmoitukset Euroopan kemikaaliviraston järjestelmään yhdellä kertaa sen sijaan, että yritykset tekisivät jäsenvaltioiden kansallisiin järjestelmiin kuhunkin erilliset ilmoitukset. Valitusta tietojen toimittamistavasta ja poikkeamismahdollisuudesta tähän menettelyyn mukaan lukien kielivaatimuksesta on täten tarpeen säätää kansallisesti.

25 §.Kemikaalin vähittäismyynnin rajoittaminen ja tietojenantovelvollisuus. Pykälän 1 ja 2 momentti pysyisivät ennallaan.

Pykälän 3 momentin johdantokappaletta ehdotetaan selkeytettäväksi siten, että pykälässä tarkoitettu valtioneuvoston asetuksenantovaltuus sidottaisiin REACH-asetuksen liitteeseen XVII niiltä osin kuin ainetta ei ole mainitussa liitteessä rajoitettu. Nykyinen johdantokappaleen sanamuoto ’siltä osin kuin ainetta ei ole mainittu REACH-asetuksen liitteessä’ ei mahdollistaisi asetuksenantovaltuuden puitteissa huomioon otettavaksi aineen myyntijärjestelyitä tai myynnin olosuhteita. Esimerkiksi mainittuun liitteeseen on lisätty metanolia koskeva rajoitus N:o 69, jonka mukaan metanolia 0,6 painoprosenttia tai enemmän sisältäviä tuulilasin pesu- ja jäänpoistonesteitä ei saa 9.5.2019 jälkeen saattaa markkinoille yleiseen kulutukseen. Nykyisessä kemikaalien vähittäismyynnistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (644/2013) säädetään myrkylliseksi tai erittäin myrkylliseksi tai CLP-asetuksen mukaisesti välittömästi myrkylliseksi kategoriaan 1–3 luokiteltujen kemikaalien myynnistä, mikä ei olisi enää ristiriidassa mainitun rajoituksen N:o 69 kanssa eikä REACH-asetuksen 128 artiklan kanssa, jos johdantokappaletta täsmennettäisiin ehdotetulla tavalla.

Vähittäismyyntiä koskevilla olosuhdesäännöksillä ei estetä kemikaalien vapaata liikkuvuutta EU:n sisämarkkinoilla, eikä vähittäismyyntisääntelyssä siten ole kyse asetuksenantovaltuuden kattamin osin sisämarkkinoihin suoraan tai välillisesti vaikuttavista rajoituksista. Vastaavaa kemikaalien vähittäismyyntiä koskevaa sääntelyä on esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. REACH-asetuksen liitteen XVII soveltamisalaan kuuluvista kemikaalien valmistuksen, markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksista on mahdollista säätää edelleen kemikaalilain 45 §:n nojalla niiltä osin kuin rajoituksissa on kyse tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta eikä vaatimuksia ole vielä harmonisoitu REACH-asetuksen liitteessä XVII.

Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uudeksi 5 kohdaksi luetteloon, jonka mukaan, mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei sovellettaisi tupakkalaissa tarkoitettuihin tuotteisiin. Tupakkalain soveltamisalaan on lisätty sen kokonaisuudistuksen yhteydessä vuonna 2016 nikotiininesteet ja höyrystettäväksi tarkoitetut nikotiinittomat nesteet, joita koskevat vaatimukset perustuvat tupakkatuotedirektiivissä harmonisoituun EU:n lainsäädäntöön. Näitä nesteiden vaatimuksenmukaisuutta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto valvoo jo nykyisellään CLP-asetuksen nojalla. Näin tuotteiden valvonta kuuluisi muutoin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimivaltaan vain, jos niitä ei valvottaisi tupakkalain nojalla. Lisäyksen tarkoituksena olisi selkeyttää nykytilaa.

29 §.Hyväksymisen edellytykset. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa korvattaisiin viite ’biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kymmenvuotisen työohjelman toisesta vaiheesta annettu komission asetus (EY) N:o 1451/2007’ viitteellä ’biosidiasetuksen 89 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu työohjelma’. Mainittu komission asetus (EY) N:o 1451/2007 on kumottu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 528/2012 tarkoitetusta kaikkien biosidivalmisteissa käytettyjen vanhojen tehoaineiden järjestelmällistä arviointia koskevasta työohjelmasta annetulla komission delegoidulla asetuksella (EU) N:o 1062/2014. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa korvattaisiin termi ’tuotteet’ termillä ’esineet’ biosidiasetuksen määritelmän mukaisesti. Momentin muut kohdat pysyisivät ennallaan.

Pykälän 2 momentti pysyisi ennallaan.

46 §.Valvontaviranomaisen kiellot ja määräykset. Pykälän 1 momentti pysyisi ennallaan.

Pykälän 2 ja 3 momentissa tarkoitetut viranomaisten toimivaltuudet koskevat lain alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti jo nykyisellään myös biosidien valvontaa. Momentin sanamuotoa on kuitenkin tarpeen täsmentää lisäämällä momenttiin biosidiasetuksen termi ’käsitelty esine’. Muutos on tarpeen momenttien yhdenmukaistamiseksi biosidiasetuksen määritelmien kanssa.

49 §.Näytteensaanti- ja tutkimusoikeus. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että valvontaviranomaisella on oikeus ottaa kemikaalista tai kemikaalia sisältävästä esineestä taikka käsitellystä esineestä korvauksetta määrältään kohtuullinen ja tutkimusten suorittamiseksi tarpeellinen näyte, jos se on valvonnan kannalta tarpeellista. Lisäksi momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että valvontaviranomaisen on talouden toimijan vaatimuksesta korvattava tarkoitettu kemikaali tai kemikaalia sisältävä esine taikka käsitelty esine käyvän hinnan mukaan, jollei havaita, että kemikaali tai kemikaalia sisältävä esine taikka käsitelty esine on lainsäädännön vastainen. Nykyisin pykälän 1 momentissa säädetään, että toiminnanharjoittajan on suoritettava tutkimuksista aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Ehdotetun muutoksen myötä toiminnanharjoittaja olisi vastuussa tutkimuksesta aiheutuvien kustannusten syntymisestä ainoastaan, jos kemikaali tai kemikaalia sisältävä esine taikka käsitelty esine on lainsäädännön vastainen. Muutoin korvausvastuu näytteenotosta tai tutkimuksesta syntyneistä kustannuksista olisi viranomaisella.

Pykälän ehdotetun 2 momentin mukaan valvontaviranomainen voisi velvoittaa talouden toimijan korvaamaan kemikaalin tai kemikaalia sisältävän esineen tai käsitellyn esineen hankinnasta, testauksesta ja tutkimisesta aiheutuneet kustannukset, jos kemikaali tai kemikaalia sisältävä esine tai käsitelty esine olisi lainsäädännön vastainen. Korvaus olisi suoraan ulosottokelpoinen. Sen perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) . Momenttia ehdotetaan lainsäädännön yhtenäistämiseksi muutettavaksi, jotta muotoilu vastaisi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain (1137/2016) 10 §:ssä käytettyä muotoilua.

Muutos sujuvoittaisi viranomaisen tekemään valvontaa ja vastaisi monien erilaisten tuotteiden valvonnassa noudatettavaa käytäntöä. Kustannusten ulosottokelpoisuudesta ei ole tähän mennessä säädetty kemikaalilaissa. Kemikaalin tai kemikaalia sisältävän esineen taikka käsitellyn esineen hankinta- ja testauskulut eivät ole valtion maksuperustelain (150/1992) , jäljempänä maksuperustelaki , 6 §:ssä tarkoitettuja julkisoikeudellisia suoritteita, joten ne eivät ole suoraan ulosottokelpoisia maksuperustelain nojalla. Tällaisessa tilanteessa sovelletaan ulosottokaaren (705/2007) säännöksiä. Tällöin ulosottoperusteena on valvontaviranomaisen valituskelpoinen päätös ulosottokaaren 2 luvun 2 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla. Viranomaiselle aiheutuvan hallinnollisen taakan vähentämiseksi pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että kustannukset olisivat suoraan ulosottokelpoisia ja niiden perimisestä säädettäisiin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa. Kustannusten ulosottoperusteeksi riittäisi tällöin lasku, jossa on ilmoitettu ainakin saatavan laatu, määrä ja eräpäivä. Lasku olisi yksilöitävä ja sitä koskevat tiedot olisi ilmoitettava ulosottohakemuksessa. Ulosottohakemuksesta olisi myös ilmettävä säännös, mihin saatavan suora ulosottokelpoisuus perustuu. Ulosottoviranomainen antaisi asianosaiselle perustevalitusosoituksen.

Lisäksi viranomaisen tekemä valvonta helpottuisi, kun toiminnanharjoittajan kuulemismenettelystä, josta nykyisin säädetään pykälän 2 momentissa, luovuttaisiin. Viranomaisen velvollisuus kuulla toiminnanharjoittajaa ennen kemikaalin tai kemikaalia sisältävän esineen taikka käsitellyn esineen tutkimista hidastaa valvonta-asian käsittelyä. Nykyinen pykälän sanamuoto on hallintolain kuulemista koskevia säännöksiä tiukempi. Ehdotetun muutoksen myötä kuulemiseen sovellettaisiin jatkossa hallintolain (434/2003) kuulemista koskevia yleissäännöksiä. Valvontaviranomaisella olisi mahdollisuus periä kemikaalin tai kemikaalia sisältävän esineen testaamisesta aiheutuvat kulut ainoastaan silloin, kun kemikaali tai kemikaalia koskeva esine taikka käsitelty esine ei täytä lainsäädännön vaatimuksia.

51 §.Kansainvälinen tiedonvaihto. Pykälässä korvattaisiin lakiviite kumottuun henkilötietolakiin (523/1999) viitteellä uuteen tietosuojalakiin (1050/2018) .

52 §.Oikeus saada tietoja toisilta viranomaisilta ja salassa pidettävien tietojen luovuttaminen. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan teknistä täsmennystä ’tässä laissa tarkoitetut valvontaviranomaiset’ sanamuodon ’valvontaviranomaiset’ tilalta. Lisäksi ehdotetaan rajausta tietojensaantioikeuteen valvonnassa siten, että tietojen on oltava valvonnan kannalta välttämättömiä. Henkilötietoja on myös oikeus saada vain, jos ne ovat valvonnan kannalta välttämättömiä.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan täsmennettäväksi tietojenantovelvollisuutta koskien ’tässä laissa tarkoitettuja’ toisia valvontaviranomaisia. Luovutettavat tiedot koskisivat ’valvontaa varten’ saatuja tietoja, mikä olisi laajempi ilmaus kuin nykyinen ’valvonnassa saadut tiedot’. Momentista poistettaisiin viittaukset yksittäisiin viranomaisnimikkeisiin ja käytettäisiin yleisempää muotoa ’viranomainen, joka tarvitsee tietoa kemikaaliturvallisuuteen kuuluvan viranomaistehtävänsä suorittamista varten’. Lisäksi momentin luetteloon, joille Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla olisi tiedonantovelvollisuus, lisättäisiin ’muu viranomainen’ ja ’asiantuntijavirastot’. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos tarvitsevat kemikaaliturvallisuutta koskevaa tietoa toiminnassaan. Aiemmassa pykälän sanamuodossa tiedonsaanti oli sidottu ’laissa säädettyyn valvontaan’, joten ehdotettu uusi sanamuoto ’viranomaistehtävän suorittamista varten’ on tätä laajempi. Esimerkiksi pelastusviranomainen käyttäisi kemikaalitietoja myös onnettomuustutkinnassa.

Pykälän 3 momentti pysyisi ennallaan.

55 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentissa korvattaisiin viite hallintolainkäyttölakiin (586/1996) sen korvanneella uudella oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetulla lailla (808/2019) , joka on tullut voimaan 1.1.2020.

57 §.Kemikaalia koskevan liikesalaisuuden rajaus.

Pykälästä ehdotetaan kumottavaksi 2 momentti, jossa säädetään, että 1 momentissa tarkoitettuja sinällään julkisia tietoja ei saisi asettaa saataville yleisen tietoverkon avulla, jos Euroopan kemikaalivirasto on rajoittanut tietojen saatavuutta sen mukaan kuin REACH-asetuksen 119 artiklan 2 kohdassa säädetään.

KemiDigi-palvelun käyttöön oton jälkeen momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana, koska yritysten kemikaalitiedot julkaistaan nykyisellään helmikuussa 2019 käyttöön otetussa KemiDigi-palvelussa. KemiDigi-palvelun käytön myötä yritykset itse päättävät, mitä tietoja julkaisevat palvelussa sekä vastaavat itse antamiensa tietojen vaatimustenmukaisuudesta ja julkaistavuudesta. Käytännössä Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle ei ole edes tullut tietoa Euroopan kemikaaliviraston tekemistä kemikaalitietojen saatavuutta koskevista rajoituspäätöksistä, mikä olisi esteenä tietojen julkaisemiselle, joten momentti on jäänyt niin sanotusti kuolleeksi kirjaimeksi.

58 §.Biosidivalmistetta koskevan liikesalaisuuden rajaus. Pykälän 1 momentin 4 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi tekninen tarkennus, jonka mukaan salassa pidettävä tieto ei ole vaaralliseksi luokiteltujen, valmisteen luokitukseen vaikuttavien muiden kuin 3 kohdassa tarkoitettujen’ aineiden nimet. Lisäksi momentin 10 kohdassa ehdotetaan korvattavaksi termi ’tuote’ termillä ’esine’. Kemikaalilain 6 §:n 4 kohdassa on määritelty biosidiasetuksen mukaisesti ’käsitelty esine’, ei tuote.

59 §.Kemikaalirikkomus. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisätään 4 kohta, jossa säädettäisiin kemikaalirikkomukseksi CLP-asetuksen 48 artiklassa tarkoitettujen vaarallisiksi luokiteltujen aineiden ja seosten mainonnassa kyseisen aineen vaaraluokkien tai -kategorioiden mainitsematta jättäminen. Lisäys on tarpeen verkkokaupan yleistymisen johdosta.

Pykälän 5 momentin 4 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin kemikaalirikkomukseksi elohopeasta ja asetuksen N:o 1102/2008 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/852, jäljempänä elohopea-asetus , 3 artiklassa tarkoitetun vientirajoituksen ja 4 artiklassa tarkoitetun tuontirajoituksen vastainen toiminta silloin, kun kyseessä on elohopean ja elohopea-asetuksen liitteessä I lueteltujen elohopeaseosten tuonti muita käyttötarkoituksia varten kuin jätteenä loppukäsittelyä varten. Lisäksi 4 kohdassa ehdotetaan säädettäväksi rangaistavaksi elohopea-asetuksen 7 artiklan 3 kohdassa säädettyjen väliaikaista varastointia koskevien velvoitteiden tai 5, 7, 8 ja 9 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjä käyttöä koskevien kieltojen vastainen toiminta, kun on kyse lisättyä elohopeaa sisältävistä tuotteista, elohopeasta, elohopeayhdisteistä tai elohopeaseoksista. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi rangaistavaksi lisättyä elohopeaa koskevaa tuotetta tai valmistusprosessia koskevan 8 artiklan 3 kohdan mukaisten tietojen toimittamisvelvollisuuden laiminlyönti.

Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan laki olisi tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2021.

Ehdotetun pykälän 2 momentin mukaan tämän lain 22 a §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitetut tiedot on toimitettava Euroopan kemikaalivirastolle kuluttajakäyttöön ja ammattikäyttöön tarkoitettujen seosten osalta 1.1.2021 lukien ja teollisuuskäyttöön tarkoitettujen seosten osalta 1.1.2024 lukien. Siinä tapauksessa, että seos olisi useammassa kuin yhden käyttötarkoituksen mukaisessa käytössä, siihen sovelletaan kuitenkin tiukimpia soveltuvia vaatimuksia ja siirtymäaikoja. Täten esimerkiksi kuluttaja- ja teollisuuskäytössä olevasta seoksesta olisi tehtävä ilmoitus siihen mennessä, kun CLP-asetuksen soveltaminen alkaa 1.1.2021.

Ehdotetun pykälän 3 momentin mukaan riittäisi, että tiedot toimitetaan Euroopan kemikaalivirastolle 1.1.2025 mennessä, jos toiminnanharjoittaja on tehnyt seoksesta ennen 2 momentissa tarkoitettuja päivämääriä kansallisen kemikaali-ilmoituksen sen mukaan, mitä 22 §:n 1 momentissa säädetään, eivätkä seoksen tiedot ole muuttuneet CLP-asetuksen liitteen VIII osan B kohdassa 4.1 tarkoitetulla tavalla.

Ehdotetun pykälän 4 momentin mukaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 17 §:n 2 momentin 2 kohtaa kemikaalituoterekisterin CLP-asetuksen 45 artiklan mukaisten tietojen rekisteristä ja osittain mainitun pykälän 3 momenttia Turvallisuus- ja kemikaaliviraston oikeudesta välittää nämä tiedot Myrkytystietokeskukselle myrkytysten hoitoa varten sovellettaisiin kuitenkin CLP-asetuksen liitteessä VIII säädetyn siirtymäajan päättymiseen 1.1.2025 saakka.

Myrkytystietokeskuksella säilyisi pääsyoikeus Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ylläpitämässä KemiDigi-palvelussa saatavilla oleviin tietoihin siihen saakka, kun Euroopan kemikaaliviraston ylläpitämä PCN-tietojärjestelmä olisi operatiiviseen käyttöön soveltuva. Tämän jälkeenkin Myrkytystietokeskus voisi tarpeen mukaan edelleen käyttää Turvallisuus- ja kemikaaliviraston KemiDigi-palvelussa olevia käyttöturvallisuustiedotteiden tietoihin pohjautuvia tietoja, vaikkakin tarkoituksena olisi, että Myrkytystietokeskus pääasiallisesti hyödyntäisi PCN-tietokannan KemiDigi-palvelun käyttöturvallisuustiedotteiden tietoa tarkempaa koostumustietoa. Nimetyn elimen vaatima auditointi ja muut kyseiseen tehtävään liittyvät työt toimeenpannaan siinä vaiheessa, kun on saatu varmuus PCN-tietokannan soveltuvuudesta operatiiviseen käyttöön. Kemikaalituoterekisteriin ei kuitenkaan enää tarvitsisi viedä uusia seoksia koskevia tietoja Myrkytystietokeskuksen tarpeita varten kuluttaja- ja ammattikäyttöön tarkoitetuista seoksista 1.1.2021 lukien, ja teollisuuskäyttöön tarkoitetuista seoksista 1.1.2024 lukien CLP-asetuksen liitteen VIII soveltamisen mainittujen siirtymäaikojen mukaisesti.

Tällä hetkellä PCN-tietokantaa kehitetään paremmin soveltuvaksi Euroopan Myrkytystietokeskusten käyttöön näiden operatiivisessa toiminnassa. Soveltuvuuden parannuttua riittävästi on todennäköistä, että Myrkytystietokeskus enenevässä määrin siirtyisi käyttämään työssään PCN-tietokantaa. Työpaikoilla ja kotitalouksissa tulee kuitenkin pitkään olemaan sellaisia seoksia, joista tietoa löytyy vain kansallisesta järjestelmästä eli KemiDigi-palvelusta, mistä syystä on perusteltua, että PCN-tietokannan ohella Myrkytystietokeskus voi edelleen käyttää myös Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tarjoamaa KemiDigi-palvelua.

1.2Laki kosmeettisista valmisteista

16 §.Oikeus saada tietoja toisilta viranomaisilta sekä salassapidettävien tietojen luovuttaminen. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto valvoo kemikaalilain ohella myös kosmeettisista valmisteista annetun lain toimeenpanoa. Vaikkakaan tämä laki ei suoraan liity valmisteltavana olevaan hankkeeseen, on tarpeen uudistaa tässä yhteydessä lain muutoksenhaku- ja tiedonsaantia sekä salassapidettävien tietojen luovuttamista koskevia säännöksiä.

Pykälän 1 momentissa viite esitutkintaan poistettaisiin tarpeettomana, sillä asiasta säädettäisiin uudessa 3 momentissa. Lisäksi ehdotetaan rajausta tietojensaantioikeuteen henkilötietojen osalta. Henkilötietoja olisi oikeus saada vain, jos ne ovat valvonnan kannalta välttämättömiä.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan luovutettavien tietojen luonnetta täsmennettäväksi tiedoilla, jotka on saatu ’valvontaa varten’, mikä olisi laajempi ilmaus kuin nykyinen ’valvottaessa saadut tiedot’. Momentista poistettaisiin viittaukset yksittäisiin viranomaisnimikkeisiin ja käytettäisiin yleisempää muotoa ’viranomainen, joka tarvitsee tietoa kosmeettisten valmisteiden turvallisuuteen kuuluvan viranomaistehtävänsä suorittamista varten’. Lisäksi momentin luetteloon, joille valvontaviranomaisella olisi tiedonantovelvollisuus, lisättäisiin ’muu viranomainen’ ja ’asiantuntijavirastot’. Aiemmassa pykälän sanamuodossa tiedonsaanti oli sidottu valvontaan (ja esitutkintaan), joten ehdotettu uusi sanamuoto ’viranomaistehtävän suorittamista varten’ on tätä laajempi.

Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi uusi 3 momentti, jonka mukaan salassapitosäännösten estämättä saa tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoidettaessa saatuja tietoja luovuttaa syyttäjälle ja poliisille rikoksen ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi. Momentti vastaisi asiasisällöltään nykyisen 2 momentin loppuosaa.

20 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan korvattavaksi viite hallintolainkäyttölakiin (586/1986) viitteellä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin, jolla mainittu laki on kumottu.