HE 21/2015

2.1.1Rahoitus

Kunnallisen eläkelain mukaan jäsenyhteisöt vastaavat kunnallisen eläkelaitoksen menoista. Kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksen lähtökohtana on koko kuntasektorin yhteisvastuu. Kevan jäsenyhteisöt ovat velvolliset kattamaan kaikki eläkejärjestelmän menot. Eläkemaksut peritään eläkelaitoksen menojen kattamiseksi, ei yksilöityjen vastuiden katteeksi. Eläkelaitoksen valtuuskunta päättää eläkelaitoksen menojen jakamisesta jäsenyhteisöjen kesken. Valtuuskunta vahvistaa myös kunnallisen eläkemaksun suuruuden.

Tuleviin eläkevastuisiin varaudutaan eläkevastuurahaston avulla. Rahasto on luonteeltaan puskurirahasto. Eläkevastuurahastoon siirrettävästä määrästä päättää vuosittain Kevan valtuuskunta. Rahaston sijoitukset on tehtävä kunnallisen eläkelain mukaan niin, että huolehditaan niiden varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä hajauttamisesta.

2.1.2Hallinto

Kevan ylimpänä päätöksentekoelimenä on valtuuskunta. Valtuuskunnassa on 30 jäsentä sekä jokaisella heistä henkilökohtainen varajäsen. Valtiovarainministeriö määrää jäsenet ja varajäsenet neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Vähintään neljä jäsentä ja yhtä monta varajäsentä määrätään kunnallisessa pääsopimuksessa tarkoitettujen pääsopijajärjestöjen ehdotuksesta. Muut jäsenet ja varajäsenet määrätään Suomen Kuntaliiton ehdottamista jäsenistä siten, että kunnat, kuntayhtymät ja maan eri osat saavat tasapuolisen edustuksen. Lisäksi jäseniä ja varajäseniä määrättäessä otetaan huomioon eri ryhmien kunnallisvaaleissa saama äänimäärä vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaan.

Kevan hallintoa hoitaa valtuuskunnan valitsema hallitus. Hallituksessa on yhdeksän jäsentä ja jokaisella heistä henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenistä kaksi ja heidän varajäsenensä valitaan kunnallisessa pääsopimuksessa tarkoitettujen pääsopijajärjestöjen ehdotuksesta. Valtuuskunta valitsee hallituksen kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Kunnallisessa eläkelaitoksessa on myös sijoitusneuvottelukunta sijoitustoiminnan tueksi ja tiedonkulun edistämiseksi. Eläkelaitoksen hallitus nimittää sijoitusneuvottelukunnan toimikaudekseen. Sijoitusneuvottelukunnassa on kymmenen jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Jäsenistä kolme edustaa valtiovarainministeriötä, yksi työ- ja elinkeinoministeriötä sekä kaksi kunnallisia pääsopijajärjestöjä.

Hallitusta ja sen jäseniä koskevista kelpoisuusvaatimuksista ei ole säännöksiä kunnallisessa eläkelaissa. Myöskään johdon kelpoisuusvaatimuksista ei ole säännöksiä kunnallisessa eläkelaissa, vaan kelpoisuusvaatimuksista on määräykset Kevan johtosäännössä. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi mietinnössään (StVM 44/2014 vp), että lakisääteisen sosiaaliturvan toimeenpanon ja eläkevarojen hyvän hoidon kannalta eläkelaitoksen hallinnossa on tärkeää varmistaa toiminnan laajuuden sekä sen riskien ja yhteiskunnallisen merkittävyyden edellyttämä työeläkevakuutustoiminnan ja sijoitustoiminnan tuntemus ja sidosryhmien monipuolinen edustus. Lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunta viittasi talousvaliokunnan lausuntoon (TaVL 51/2014 vp), jossa kiinnitettiin huomiota Kevan hallituksen jäsenten kelpoisuusvaatimuksiin nimenomaan sijoitustoiminnan asiantuntemuksen osalta.

Lain valmistelun yhteydessä on arvioitu myös mahdollista tarvetta muuttaa Kevan hallintoelinten (valtuuskunta, hallitus ja sijoitusneuvottelukunta) kokoonpanoa koskevia säännöksiä. Keskustelun kohteena on ollut erityisesti työmarkkinaosapuolten edustus hallinnossa työeläkeyhtiöitä vastaavin tavoin pariteettiperiaatetta noudattaen. Hallintoelinten kokoonpanoon ei tässä vaiheessa ehdoteta muutoksia. Osapuolet ovat ilmoittaneet valmistelevansa asiaa erikseen pyrkien löytämään osapuolten yhteisen näkemyksen. Mahdolliset muutokset hallintoelinten kokoonpanoa koskeviin säännöksiin valmistellaan siten, että niitä voitaisiin soveltaa heti huhtikuussa 2017 pidettävien kuntavaalien jälkeen.

2.1.3Valvonta

Kunnallisen eläkelaitoksen toiminnan yleinen valvonta kuuluu valtiovarainministeriölle. Sen rahoitustoiminnan suunnittelua sekä eläkelaitoksen varojen sijoittamista valvoo Finanssivalvonta, joka on velvollinen antamaan vuosittain valvonnastaan kertomuksen valtiovarainministeriölle. Eläkelaitoksen valvonta on toiminut hyvin, eikä valvontaa koskeviin säännöksiin ehdoteta muutoksia.

Kunnallisessa eläkelaissa ei ole säännöksiä riskienhallinnasta, sisäisestä tarkastuksesta eikä sisäisestä valvonnasta, vaan asia on järjestetty hallinnollisin määräyksin. Sisäisestä valvonnasta on määräykset Kevan johtosäännössä. Hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi kunnallisen eläkelain, valtion eläkerahastosta annetun lain sekä Finanssivalvonnasta annetun lain 4 ja 5 §:n muuttamisesta (340/2014) esitettiin, että riskienhallintaa, sisäistä tarkastusta ja sisäistä valvontaa koskevat säännökset esitetään Kevan hallintoa, rahoitusta ja valvontaa koskevassa hallituksen esityksessä eli tässä esityksessä.

1luku Soveltamisala ja Kevan jäsenyhteisöt

1 §.Soveltamisala. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi lain soveltamisalasta pääosin vastaavasti kuin nykyisessä kunnallisen eläkelain (KuEL) 1 §:n 2 momentissa. Pykälän mukaan tässä laissa ehdotetaan säädettäväksi Keva-nimisestä julkisoikeudellisesta eläkelaitoksesta, jonka kotipaikka on Helsinki. Pykälää ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että Keva olisi jäsenyhteisöjensä hallinnoima eläkelaitos.

2 §.Kevan tehtävät. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi Kevan tehtävistä. Keva hoitaa kunta-alan, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvan toimeenpanoa. Kunnallisesta eläketurvasta säädetään nykyisin KuEL:ssa ja sen 1 §:n 2 momentin mukaan eläketurvasta huolehtii Keva. Kevan tehtävistä valtion henkilöstön eläketurvan toimeenpanossa säädetään valtion eläkelain (1295/2006; VaEL) 143 §:ssä, kirkon eläketurvan toimeenpanossa evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain 5 §:ssä ja Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvan toimeenpanossa Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 13 §:ssä. KuEL:n 1 §:n 3 momentissa on viittaus mainittuihin lakeihin. Kevan jäsenyhteisön, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kansaneläkelaitoksen palvelukseen perustuvasta eläketurvasta ehdotetaan 1 päivästä tammikuuta 2017 lukien säädettäväksi julkisten alojen eläkelaissa ( / ). Kevan tehtävänä olisi jatkossa hoitaa julkisten alojen eläkelain mukaisen eläketurvan toimeenpanoa ja siihen liittyviä tehtäviä.

Pykälän 1 momentin 2 kohtaan ehdotetaan uutta säännöstä, jonka mukaan Kevan tehtäviin kuuluisi jäsenyhteisöjensä palveluksessa olevan henkilöstön eläketurvan rahoituksen hoitaminen, lukuun ottamatta henkilöstöä, johon sovelletaan valtion eläketurvan rahoituksesta annettua lakia ( /2015). Esimerkiksi osa peruskoulun opettajista kuuluu mainitun lain soveltamisalaan ja näin ollen valtion rahoittaman eläketurvan piiriin. KuEL:ssa ei ole jäsenyhteisöjen eläketurvan rahoituksen hoitamisesta erillistä säännöstä 1 §:ssä, vaan kunnallisen eläketurvan rahoituksesta säädetään kokonaisuutena KuEL:n 9 luvussa. Pykälän 2 momenttiin ehdotetun uuden säännöksen mukaan Kevan tulisi hoitaa rahoitukseen liittyviä tehtäviä eläketurvan käsittämät edut turvaavalla tavalla. Uusi säännös täsmentäisi tehtävän hoitamista vastaavalla tavalla kuin on säädetty muidenkin lakisääteistä eläketurvaa hoitavien eläkelaitosten osalta.

Pykälän 1 momentin 3 kohtaan ehdotetaan uutta säännöstä siitä, että Kevan tehtävänä olisi hoitaa jäsenyhteisöjen eläkemaksujen perimisen lisäksi valtion ja kirkon eläkemaksujen perimistä. Nykyisin Kevan tehtävistä liittyen valtion eläkelain mukaisten maksujen perimiseen säädetään valtion eläkelain 135 §:ssä. Evankelis-luterilaisen kirkon eläkemaksujen perimiseen liittyvät Kevan tehtävät ovat perustuneet Kirkon keskusrahaston ja Kevan väliseen sopimukseen. Eläkemaksujen perimisestä ehdotetaan säädettäväksi tarkemmin valtion eläketurvan rahoituksesta annetussa laissa ( /2015) ja evankelis-luterilaisen kirkon eläketurvan rahoituksesta annetussa laissa ( / ).

Pykälän 3 momenttiin ehdotettu säännös vastaa KuEL:n 1 §:n 4 momenttia. Siinä mahdollistettaisiin Kevalle eläkehallintopalvelujen tuottaminen ja hoito myös muille kuin julkisten alojen eläkelain piirissä oleville asiakasryhmille, jos kyseessä ei olisi julkisen vallan käyttäminen. Nykyisin Keva esimerkiksi tarjoaa jäsenyhteisöilleen eläkevastuiden laskentapalveluja niiden itse maksamille eläkkeille. Lisäksi Kevan jäsenyhteisöt voivat antaa myöntämiensä ylimääräisten eläkkeiden maksamisen Kevan maksupalvelun hoidettavaksi.

3 §.Kevan jäsenyhteisöt. Ehdotettu pykälä vastaa KuEL:n 2 §:ää. Siinä ehdotetaan säädettäväksi Kevan lakisääteisistä jäsenyhteisöistä sekä yhteisöistä, jotka voisivat valita Kevan eläketurvansa hoitajaksi. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin Kevan lakisääteisistä jäsenyhteisöistä, joita ovat kunnat ja kuntayhtymät sekä Keva ja Kuntien takauskeskus.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin yhdistyksistä, osakeyhtiöistä ja säätiöistä, jotka voisivat halutessaan liittyä Kevan jäsenyhteisöksi. Jäsenyhteisöksi voisi pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan liittyä yhdistys, jossa olisi jäseninä vain Kevan lakisääteisiä jäsenyhteisöjä tai niiden muodostamia yhdistyksiä. Momentin 2 kohdan mukaan jäsenyhteisöksi voisi liittyä osakeyhtiö, joka olisi kokonaisuudessaan Kevan lakisääteisten jäsenyhteisöjen tai jäsenyhteisöksi liittyneiden yhdistysten tai osakeyhtiöiden omistuksessa.

Momentin 3 kohdan mukaan jäsenyhteisöksi voisi liittyä lakisääteisten jäsenyhteisöjen määräämisvallassa oleva osakeyhtiö tai säätiö, jonka avulla tuotettaisiin palveluja, joita kunnat hoitavat lakiin perustuen tai lakisääteisiä palveluja välittömästi palvelevia toimintoja. Jäsenyhteisöksi liittymisen edellytyksenä olisi, että osakeyhtiön tai säätiön avulla tuotetaan sellaisia palveluja, joita kunnat hoitavat lakiin perustuen. Tällä tarkoitetaan sekä sellaisia tehtäviä, joita kunnat ovat velvollisia hoitamaan, että sellaisia tehtäviä, joita kunnat lakiin perustuen voivat halutessaan hoitaa. Lailla on kuntien velvollisuudeksi säädetty esimerkiksi perusopetuksen ja lasten päivähoidon järjestäminen, sairaanhoito ja kaavoitus. Toisen asteen koulutus ja kulttuuripalvelut ovat puolestaan tehtäviä, joita yksittäinen kunta ei ole velvollinen järjestämään. Tällaiset palvelut on kuitenkin hoidettava lailla säädetyllä tavalla, jos näihin tehtäviin ryhdytään. Osakeyhtiö tai säätiö voisi harjoittaa myös sellaisia toimintoja, jotka eivät varsinaisesti ole lakiin perustuvien tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja, mutta jotka välittömästi palvelevat näitä. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi sairaalan pesulatoimintaa, päivähoidon ruokahuoltopalveluja ja kiinteistöhuoltoa, joka kohdistuu kiinteistöihin, joissa järjestetään esimerkiksi perusopetusta tai sairaanhoitoa. Esimerkiksi sairaanhoito on kunnan lakiin perustuva tehtävä ja sairaalan pesulatoiminta palvelee välittömästi tämän tehtävän hoitamista. Yhdessä nämä muodostavat selkeän toiminnallisen kokonaisuuden. Säännöksen tarkoittamia välittömästi palvelevia toimintoja olisivat siis sellaiset kuntien perinteisesti hoitamat palvelut, joilla tuetaan lakisääteisen tehtävän hoitoa.

Määräysvallan määritelmänä käytettäisiin kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:n mukaista määritelmää, jonka mukaan kirjanpitovelvollisella katsotaan olevan määräysvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, kun sillä on enemmän kuin puolet kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä tai sillä on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä kohdeyrityksen hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä. Säätiöitä ei kukaan omista, eikä lainsäädännössä voida puhua siitä, että jokin osuus säätiöstä olisi jonkin tahon omistuksessa. Säätiön on katsottu olevan kunnallisessa määräysvallassa, mikäli sen sääntöjen tai säädekirjan taikka erillisen sopimuksen mukaan kunnalla on oikeus nimittää enemmistö säätiön hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsenistä taikka enemmistö sellaisen toimielimen jäsenistä, joka nimittää hallituksen.

Momentin 4 kohdan mukaan jäsenyhteisöksi voisi liittyä lakisääteisten jäsenyhteisöjen määräämisvallassa oleva uusi osakeyhtiö tai säätiö, jonka henkilökunnan enemmistö siirtyisi yhtiöön tai säätiöön Kevan jäsenyhteisön palveluksesta. Tarkoituksena olisi säilyttää kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä sellaiset toiminnot, joita nykyisin hoidetaan esimerkiksi liikelaitosmuodossa ja myöhemmin yhtiöitetään, mutta jotka toimivat sellaisella alalla, jota ei voida lukea kuntien lakiin perustuviin tehtäviin. Jos esimerkiksi osakeyhtiö perustettaisiin niin, että henkilöstöä tulisi yhtiöön useamman eläkejärjestelmän piiristä, osakeyhtiö voisi kuulua kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin, jos suurin osa henkilöstöstä olisi aikaisemmin kuulunut kunnalliseen eläkejärjestelmään. Eläkejärjestelmää koskeva ratkaisu tehtäisiin yhtiötä perustettaessa eikä sitä myöhemmin tarvitsisi muuttaa, vaikka henkilöstön määrien suhteessa tapahtuisi muutoksia.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin yhdistyksen, osakeyhtiön ja säätiön velvollisuudesta ilmoittaa muutoksista, joiden vuoksi jäsenyhteisö ei enää täytä jäsenyyden edellytyksiä. Osakeyhtiön ja säätiön olisi ilmoitettava Kevalle, jos määräysvaltaa tai toimialaa koskeva edellytys ei enää täyttyisi. Säännöstä ehdotetaan laajennettavaksi siten, että myös yhdistyksen olisi ilmoitettava muutoksista, jotka vaikuttavat jäsenyhteisöksi hyväksymisen edellytyksiin.

4 §.Jäsenyhteisöksi liittyminen ja jäsenyyden päättämine n. Ehdotettava pykälä vastaa KuEL:n 168 a §:ää. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi menettelyistä yhdistyksen, osakeyhtiön tai säätiön halutessa liittyä Kevan jäsenyhteisöksi ja jäsenyyden päättyessä. Pykälän 1 momentin mukaan jäsenyyttä haettaisiin kirjallisesti Kevan hallitukselta, joka päättää hakemuksen hyväksymisestä. Ne jäsenyhteisöt, joilla on mahdollisuus valita kunnallinen eläkejärjestelmä, voivat halutessaan myös erota Kevan jäsenyydestä.

Pykälän 2 momentin mukaan myös jäsenyyden päättymisen käsittelisi Kevan hallitus. Se toteaa jäsenyyden päättyneeksi, kun jäsenyyden edellytykset eivät enää täyty tai jäsenyhteisö muutoin haluaa erota Kevan jäsenyydestä. Jäsenyhteisöä tulisi kuulla asiassa ennen eroasian käsittelyä.

5 §.Jäsenyhteisön konkurssi. Ehdotettava pykälä vastaa KuEL:n 2 §:n 4 momenttia. Pykälässä säädettäisiin jäsenyhteisön mahdollisesta konkurssista. Jos jäsenyhteisöksi liittynyt yhdistys, osakeyhtiö tai säätiö joutuu konkurssiin, voisi konkurssipesä jatkaa Kevan jäsenyhteisönä ja konkurssipesän lukuun tehty työ vakuutettaisiin tällöin julkisten alojen eläkelain mukaan. Konkurssipesällä olisi ilmoitusvelvollisuus sen palvelukseen jäävien työntekijöiden eläkkeeseen vaikuttavista tiedoista. Konkurssipesä vastaisi niin sanottuna massavelkana konkurssin alkamisen jälkeen teetettyyn työhön kohdistuvista eläkemaksuista ja konkurssin alkamisen jälkeiseen aikaan perustuvista muista tämän lain 19 §:n mukaisista maksuista. Maksaessaan palkkoja, konkurssipesä pidättäisi työntekijän eläkemaksun työntekijöiltään. Konkurssipesä voisi erota Kevan jäsenyydestä samoin kuin muut vapaaehtoisesti jäsenyhteisöksi liittyneet yhteisöt.

2luku Valvonta

6 §.Yleinen valvonta. Kevan yleisestä valvonnasta ehdotetaan säädettäväksi vastaavasti kuin voimassa olevassa KuEL:n 137 §:ssä. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että Kevan toiminnan yleinen valvonta kuuluu valtiovarainministeriölle. Yleisellä valvonnalla tarkoitetaan lähinnä toiminnan ja hallinnon lainmukaisuuden valvontaa.

KuEL:n 137 §:n 2 momenttia vastaavan pykälän 2 momentin mukaan valtionvarainministeriö voisi erityisestä syystä määrätä suoritettavaksi Kevan hallinnon ja tilien erityistilintarkastuksen.

Keva hoitaa jäsenyhteisöjensä eläketurvan lisäksi myös valtion, evankelisluterilaisen kirkon sekä Kansaneläkelaitoksen palveluksessa olevien henkilöiden eläketurvaa ja pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi muiden kuin Kevan jäsenyhteisöjen eläketurvan hoitamiseen liittyvästä tilintarkastuksesta. Nykyisin asiasta säädetään KuEL:n 137 §:n 3 momentissa. Tämän lain 24 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi valtion, kirkon ja Kansaneläkelaitoksen maksamasta korvauksesta Kevalle niiden eläkemenojen suorittamiseksi ja henkilöstön eläketurvan hoitamisesta. Korvauksena maksettava summa perustuu Kevan toimittamaan laskelmaan, jonka valtiovarainministeriö vahvistaa. Lisäksi Keva ilmoittaa muiden kuin kuntaeläkkeiden eläkemenoon tarvittavan rahamäärän. Jotta valtiovarainministeriö voisi varmistua maksujen perusteena olevien summien oikeellisuudesta, valtiovarainministeriön asettaman tilintarkastajan tehtävänä olisi tarkastaa Kevan laskelmien perusteena olevat tiedot Kevan kirjanpidosta ja muusta aineistosta. Lisäksi tilintarkastaja tarkastaisi valtion ja kirkon työnantajan ja työntekijän eläkemaksujen perimistä ja sitä, että eläkemaksut, siirtymämaksut ja työttömyysvakuutusrahaston maksu on maksettu oikean suuruisena valtiolle sekä eläkemaksut ja työttömyysvakuutusrahaston maksu kirkolle. Nykyisen säännöksen mukaan valtiovarainministeriö asettaa tilintarkastajan vuosittain. Tehtävää varten asetettaisiin jatkossa tilintarkastaja neljäksi vuodeksi, mikä vastaisi valtuuskunnan valitseman Kevan tilintarkastajan toimikautta. Tilintarkastajan valitseminen vuosittain on osoittautunut käytännön kannalta epätarkoituksenmukaiseksi. Toimikauden pidentäminen mahdollistaisi sen, että valtiovarainministeriö voisi jatkossa asettaa tilintarkastajan myös Kevan valtuuskunnan valitsemasta tilintarkastusyhteisöstä.

7 §.Rahoitustoiminnan suunnittelun ja sijoitustoiminnan valvonta. Pykälään siirrettäisiin KuEL:n 137 a §:n säännös, jonka mukaan Kevan rahoitustoiminnan suunnittelua ja sijoitustoimintaa valvoo Finanssivalvonta. Koska valtiovarainministeriöllä on kokonaisvastuu Kevan valvonnasta, Finanssivalvonta olisi velvollinen antamaan suorittamastaan valvonnasta kertomuksen valtiovarainministeriölle.

3luku Hallinto

8 §.Valtuuskunta. Ehdotettu pykälä vastaisi KuEL:n 138 §:ää siten sanamuodoltaan täsmennettynä, että siinä otettaisiin huomioon vaalilain (714/1998) 144 §:n muutos kuntavaalien ajankohdan muuttumisesta.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että Kevan päätösvaltaa käyttää eläkelaitoksen valtuuskunta. Valtuuskunta voisi siirtää päätösvaltaa myös Kevan muulle toimielimelle. Siirrosta tulisi määrätä Kevan johtosäännössä. Valtuuskunta ei kuitenkaan voisi siirtää päätösvaltaansa sellaisissa asioissa, joista valtuuskunnan tai muun toimielimen on tässä laissa olevan nimenomaisen säännöksen mukaan päätettävä.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin valtuuskunnan jäsenistä. Momentin mukaan valtuuskunnassa olisi 30 jäsentä. Jokaisella jäsenellä olisi henkilökohtainen varajäsen. Valtuuskunnan jäsenistä vähintään neljä määrättäisiin kunnallisten pääsopijajärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Valtuuskunnan muut jäsenet ja varajäsenet määrättäisiin Suomen Kuntaliitto ry:n ehdottamista henkilöistä. Valintaa tehtäessä tulee kunnille ja kuntayhtymille sekä maan eri osille varmistaa tasapuolinen edustus. Jäseniä ja varajäseniä määrättäessä otettaisiin huomioon eri ryhmien kunnallisvaaleissa saama ääniosuus vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.

Nykyisen säännöksen mukaan valtuuskunnan jäsenet määrätään neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Kuntavaalien siirtyessä huhtikuulle, valtuuskunnan toimikauden ehdotetaan alkavan syyskuun alusta ja kestävän neljä vuotta. Nykyisin valtuuskunnan nelivuotinen toimikausi alkaa kalenterivuoden alusta.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin valtuuskunnan tehtävistä. Valtuuskunnan tehtävänä olisi valita hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä Kevan varsinainen tilintarkastaja. Valtuuskunta myös hyväksyisi eläkelaitoksen lisäeläkesäännön, tilisäännön ja johtosäännön. Johtosäännöstä säädettäisiin tarkemmin 17 §:ssä. Valtuuskunta ottaisi palvelukseen Kevan toimitusjohtajan ja voisi myös irtisanoa hänet tai siirtää hänet muihin tehtäviin, jos toimitusjohtaja on menettänyt valtuuskunnan luottamuksen. Kevan toimitusjohtaja on virkasuhteessa ja hänen kanssaan voitaisiin ehdotetun 14 §:n mukaisesti tehdä johtajasopimus. Valtuuskunta myös päättäisi Kevan luottamushenkilöiden palkkioiden perusteista sekä jäsenyhteisöjen maksuosuuksista. Valtuuskunnan tehtäviin kuuluisi niin ikään Kevan tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen käsittely sekä eläkelaitoksen budjetin sekä toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksyminen.

9 §.Hallitus. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi hallituksen toimikaudesta, jäsenistä sekä sen tehtävistä. Pykälään ehdotetaan siirrettäväksi KuEL:n 139 §:n säännökset ja lisäksi pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännökset hallituksen ja sen jäsenten kelpoisuusvaatimuksista sekä sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvistä tehtävistä.

Pykälän 1 momentin mukaan hallitus valittaisiin kahden vuoden toimikaudeksi ja sen valitsisi Kevan valtuuskunta. Hallituksen toimikausi jatkuisi kunnes seuraava hallitus on valittu. Hallitus hoitaa Kevan hallintoa. Kevan on oltava kaikissa tilanteissa toimintakykyinen, näin ollen hallitusten toimikausien välillä ei voi olla katkoksia.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin hallituksen jäsenistä. Hallituksessa olisi yhdeksän jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Kaksi hallituksen jäsentä valittaisiin kunnallisten pääsopijajärjestöjen yhteisesti ehdottamista henkilöistä. Valtuuskunta nimeäisi hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan hallituksen varsinaisista jäsenistä.

Pykälän 3 momentti olisi uusi, vastaavaa säännöstä ei sisälly kunnalliseen eläkelakiin. Pykälässä säädettäisiin hallituksen jäsenten ja kokonaisuutena arvioiden koko hallituksen kelpoisuusvaatimuksista. Hallituksen jäseniltä edellytettäisiin hyvämaineisuutta. Hyvämaineisuuden vaatimuksen on vakiintuneesti katsottu tarkoittavan rajoituksia esimerkiksi rikoslaissa tarkoitettuja rikoksia tehneiden tai konkurssissa tai liiketoimintakiellossa olevien henkilöiden nimittämiselle hallitukseen. Hallituksen jäseniltä edellytettäisiin myös hyvää työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemusta. Hallituksessa toimivien jäsenten voidaan katsoa toiminnallaan pätevöityneen hyviksi työeläkevakuutustoiminnan asiantuntijoiksi. Asiantuntemus voitaisiin saavuttaa myös perehdyttämiskoulutuksella. Lisäksi hallitukselta kokonaisuutena edellytettäisiin hyvää sijoitustoiminnan asiantuntemusta. Yksittäiseltä hallituksen jäseneltä ei vaadittaisi hyvää sijoitustoiminnan asiantuntemusta, vaan tämän vaatimuksen tulisi ehdotuksen mukaan täyttyä hallitusta kokonaisuutena arvioitaessa. Hallituksessa toimivien jäsenten voitaisiin katsoa toiminnallaan hankkineen vaadittavan asiantuntemuksen. Ehdotetuilla muutoksilla hallituksen osaamisvaatimuksia käytännössä kiristettäisiin. Hallituksen hyvä sijoitustoiminnan asiantuntemus on tärkeää, koska Keva hallinnoi merkittävää sijoitusomaisuutta. Keva järjestää nykyisin hallitukselle perehdyttämiskoulutusta sekä työeläkevakuutustoiminnasta että sijoitustoiminnasta ja tällaista perehdyttämiskoulutusta tulisi jatkossakin järjestää.

Pykälän 4 momentissa olisi säännös hallituksen tehtävistä. Hallituksen tehtäviin kuuluisi valtuuskunnan päätösten toimeenpano ja hallitus myös valmistelisi valtuuskunnassa käsiteltävät asiat. Lisäksi hallitus ohjaisi ja valvoisi Kevan toimintaa. Johtosäännön perusteella hallitus hyväksyy Kevan toimintasäännön, jossa annetaan tarpeelliset määräykset toimivallan jaosta ja raportoinnista hallituksen ja toimitusjohtajan välillä sekä muusta Kevan toiminnan järjestämisestä ja ohjauksesta.

Eläkevarojen sijoittamiseen liittyen hallitus laatii sijoittamista koskevan suunnitelman ja käsittelee muutkin eläkelaitoksen sijoitustoiminnan kannalta periaatteellisesti tärkeät ja laajakantoiset asiat. Uutena kohtana hallituksen tehtäviin ehdotetaan lisättäväksi sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä huolehtiminen. Tehtävät ehdotetaan lisättäväksi hallituksen lakisääteisiin tehtäviin, koska Kevan riskienhallintajärjestelmästä ja sisäisestä valvonnasta ehdotetaan jatkossa säädettäväksi tämän lain 25 ja 26 §:ssä. Nykyisinkin hallituksella on kokonaisvastuu Kevan sisäisestä valvonnasta ja hallitus päättää Kevan riskienhallinnan yleisistä periaatteista ja toimintatavoista toimintasäännön perusteella.

Pykälän 5 momentin mukaan valtuuskunta voisi erottaa hallituksen kesken toimikauden, jos yksi tai useampi hallituksen jäsen eivät enää nauttisi valtuuskunnan luottamusta. Valtuuskunnalle annettaisiin tällaisessa epäluottamustilanteessa mahdollisuus vaihtaa hallitus. Erottaminen koskisi aina kaikkia hallituksen jäseniä, vaikka epäluottamus ei kohdistuisikaan kaikkiin. Valtuuskunnan tulisi erottaa koko hallitus ja nimetä jäljellä olevaksi hallituksen toimikaudeksi uusi hallitus.

10 §.Omistajaohjauksen periaatteet. Pykälään siirrettäisiin KuEL:n 139 a §:n säännökset omistajaohjauksen periaatteista. Pykälässä säädettäisiin hallituksen velvollisuudesta vahvistaa Kevalle omistajaohjauksen periaatteet. Pykälän 1 momentin mukaan periaatteissa käsiteltäisiin Kevan omistuksia muissa yhteisöissä ja sitä, miten omistukseen perustuvia oikeuksia olisi käytettävä. Keva määrittelisi itse, mitä asioita omistajaoikeuksien käyttämisestä periaatteisiin sisällytettäisiin. Periaatteissa olisi myös arvioitava Kevan toimitusjohtajan tai henkilökuntaan kuuluvan osallistuminen muiden yhteisöjen hallintoelimiin. Ehdotuksen mukaan toimitusjohtajan tai työntekijöiden osallistumista muiden yhteisöjen hallintoelimiin ei lähtökohtaisesti rajoitettaisi tai kiellettäisi. Hallituksen olisi kuitenkin otettava kantaa tällaisten jäsenyyksien tarkoituksenmukaisuuteen Kevan kannalta ja perusteltava, miksi toimitusjohtajan tai sen palveluksessa olevien henkilöiden jäsenyys ulkopuolisen yhteisön hallintoelimessä katsottaisiin tarpeelliseksi. Arvioinnissa tulisi saada riittävä varmuus siitä, että hallintoelinjäsenyyden hoitaminen ei haittaisi toimitusjohtajan tai työntekijöiden perustehtävien hoitamista eikä Kevan etuja.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin vahvistettujen omistajaohjausperiaatteiden julkisuudesta. Keva päättäisi periaatteiden julkistamisen tavan mutta niiden tulisi olla helposti saatavilla esimerkiksi internetsivuilla.

11 §.Luottamustehtäviä koskeva luettelo. Pykälään siirrettäisiin KuEL:n 139 b §:n säännökset luottamustehtäviä koskevasta luettelosta. Kevalla olisi velvollisuus pitää luetteloa hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan sekä muun johdon ja sijoitustoimintaan osallistuvan henkilökunnan jäsenyyksistä taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävien muiden yhteisöjen tai säätiöiden hallintoelimissä. Keva ylläpitäisi ajantasaista luetteloa pykälässä tarkoitettujen henkilöiden Kevalle antamien ilmoitusten perusteella. Keva päättäisi millä tavoin luettelon tiedot julkistetaan, mutta niiden tulisi olla helposti jokaisen saatavissa.

Kevan johtoon kuuluvien henkilöiden kaikkia, lähinnä yksityiselämään liittyviä luottamustoimia ei velvoitettaisi merkitsemään julkiseen luetteloon, ellei tällaisen yhteisön tai säätiön voida katsoa olevan yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä. Luetteloon ei myöskään velvoitettaisi merkitsemään tietoja asunto-osakeyhtiöiden hallitusjäsenyyksistä.

Pykälän 2 momentin mukaan luettelossa ilmoitettaisiin myös muuhun johtoon kuuluvien tai sijoituspäätöksiä valtuuksien nojalla Kevan puolesta tekevien tai niitä valmistelevien työntekijöiden sellaiset hallintoelinjäsenyydet, jotka liittyvät heidän työtehtäviinsä Kevassa. Tämänkään momentin mukaisesti ei edellytetä ilmoitettavan asunto-osakeyhtiöiden hallitusjäsenyyksiä.

12 §.Eturistiristiriitatilanteita koskevat toimintaperiaatteet . Pykälään siirrettäisiin KuEL:n 139 c §:n säännökset eturistiriitatilanteiden toimintaperiaatteista. Pykälässä säädettäisiin Kevan velvollisuudesta ottaa huomioon ja ennakoida etukäteen mahdolliset eturistiriitatilanteet laatimalla kirjalliset toimintaperiaatteet menettelytavoista, joita Kevassa olisi noudatettava. Kirjallisissa toimintaperiaatteissa olisi tarkoitus dokumentoida ja suunnitella ne kohtuulliset toimenpiteet, jotka olisi toteutettava Kevassa mahdollisesti esiintyvien esimerkiksi hallituksen jäsenen, toimitusjohtajan, muuhun ylimpään johtoon kuuluvan henkilön taikka Kevan puolesta sijoituspäätöksiä tekevän tai valmistelevan henkilön ja Kevan välisten eturistiriitatilanteiden tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi.

13 §.Liiketoimet johdon ja sen lähipiiriin kuuluvien kanssa. Pykälään siirrettäisiin KuEL:n 139 d §:n säännökset liiketoimista johdon ja sen lähipiirin kanssa. Pykälässä määriteltäisiin liiketoimet, jotka olisi käsiteltävä Kevan hallituksessa ja joita koskevat keskeiset tiedot olisivat julkisia. Hallituksen olisi käsiteltävä merkittävät liiketoimet, jotka tehdään Kevan ja pykälässä määritellyn osapuolen välillä. Velvollisuus hallituskäsittelystä koskisi esimerkiksi omaisuuserien kauppoja, vuokrasopimuksia, sopimuksia palvelujen hankkimisesta tai näihin rinnastettavia oikeustoimia. Liiketoimea pidettäisiin merkittävänä, jos sillä on suuri taloudellinen arvo liiketoimen osapuolille tai toiselle heistä taikka liiketoimeen liittyy muu periaatteellisesti merkittävä seikka. Yhtenä merkittävyyttä kuvaavana rajana voidaan pitää sisäpiiri-ilmoitusta koskevaan 29 §:n 3 momenttiin sisältyvää 5 000 euron rajaa. Liiketoimen merkittävyys arvioitaisiin tapauskohtaisesti.

Pykälän 1 momentissa määriteltäisiin henkilöt, joiden kanssa tehtävään liiketoimeen pykälää sovellettaisiin. Näitä olisivat Kevan valtuuskunnan ja hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tilintarkastaja, tai tilintarkastusyhteisön toimihenkilö, jolla on päävastuu tilintarkastuksesta sekä muu ylimpään johtoon kuuluva henkilö, jolla on oikeus tehdä Kevan tulevaa kehitystä ja toiminnan järjestämistä koskevia päätöksiä. Lisäksi pykälää sovellettaisiin, jos toisena osapuolena olisi 1 ja 2 kohdan tarkoittaman henkilön aviopuoliso, rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2011) tarkoitettu parisuhteen osapuoli, edunvalvonnassa oleva vajaavaltainen tai vähintään vuoden samassa taloudessa asunut avopuoliso.

Keva saisi tiedon 1 momentin 3 kohdan mukaisista henkilöistä ja 3 momentin mukaisista yhteisöistä esimerkiksi Kevalle toimitetuista sidonnaisuusilmoituksista tai päättämällään muulla tavalla.

Pykälän 2 momentin mukaan Kevan tulisi julkistaa tiedot pykälässä tarkoitetuista liiketoimista. Liiketoimesta julkistettaisiin sen osapuolet, kohde ja liiketoimen keskeiset ehdot. Keva päättäisi julkistamistavan, mutta tiedon tulisi olla helposti kaikkien saatavilla. Luettelon tiedot säilytettäisiin viisi vuotta tiedon merkitsemisestä. Henkilötunnukset ja osoitteet eivät olisi julkisia, eikä myöskään 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun henkilön nimi.

Pykälän 3 momentin mukaan pykälää sovellettaisiin myös sellaisiin liiketoimiin, jotka on tehty Kevan ja muun tahon kuin 1 momentissa tarkoitetun henkilön välillä, jos järjestelyn tarkoituksena on kiertää tämän pykälän säännöksiä. Tarkoituksena on estää se, ettei 1 ja 2 momentin säännöksiä hallituskäsittelystä ja liiketoimen julkistamisesta voida kiertää tekemällä muodollisesti liiketoimi muun tahon kuin 1 momentissa tarkoitetun henkilön kanssa, jos liiketoimen tosiasiallisena tarkoituksena on 1 momentissa tarkoitettu liiketoimi. Säännöksiä hallituskäsittelystä ja liiketoimen julkistamisesta tulisi siten soveltaa esimerkiksi liiketoimeen Kevan ja sellaisen yhteisön välillä, jossa hallituksen jäsenellä on määräysvalta, jos tämän järjestelyn ilmeisenä tarkoituksena on ollut estää tämän pykälän soveltaminen.

14 §.Kevan johto. Pykälän 1 momentti vastaa KuEL:n 140 §:n 1 momenttia. Siinä säädettäisiin Kevan toimitusjohtajasta, jonka tehtävänä on johtaa eläkelaitoksen toimintaa hallituksen alaisena. Kevan ja toimitusjohtajan kesken voitaisiin tehdä johtajasopimus, jolla tuettaisiin johtamisen edellytyksiä. Keva voisi myös päättää toimitusjohtajalle maksettavasta erokorvauksesta. Erokorvauksen maksaminen liittyy yleensä johtajasopimukseen silloin, kun siinä sovitaan menettelytavoista toimitusjohtajan irtisanoutumisesta epäluottamuksen vuoksi. Toisin kuin muusta johtajasopimuksesta, erokorvauksen maksamisesta päättäisi yksipuolisesti Keva.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan viran kelpoisuusvaatimuksista. Vastaavaa säännöstä ei ole KuEL:ssa vaan asiasta määrätään nykyisin Kevan johtosäännössä. Johtosäännön mukaan toimitusjohtajan sijaisena on kaksi varatoimitusjohtajaa, joiden vastuualueista päättää Kevan hallitus. Johtosäännön mukaan toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajien kelpoisuusvaatimuksena on pelkästään ylempi korkeakoulututkinto, joka määrittelee vaadittavan koulutuksen tason. Kelpoisuusvaatimuksia ehdotetaan täsmennettäviksi siten, että kelpoisuusvaatimuksena olisi koulutusvaatimuksen lisäksi tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus ja käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus tarkoittaisi työkokemusta erilaisissa tehtävissä ja eri organisaatioissa siltä osin kuin sillä on merkitystä tehtävien hoidon kannalta. Kokemukselle ei asetettaisi yksiselitteisiä mittareita, vaan sen on oltava sellaista, että siitä voidaan arvioida olevan hyötyä tehtävien menestykselliselle hoitamiselle. Tavoite kokemuksesta useammasta kuin yhdestä tehtävästä tai organisaatiosta ei tarkoittaisi ehdotonta vaatimusta kokemuksesta useammasta organisaatiosta. Käytännössä osoitetun johtamistaidon määrittelyä ja arviointoperusteita käytettäisiin henkilön johtamisvalmiuksia arvioitaessa. Tarkoituksena on valintatilanteessa varmistaa se, että henkilö on käytännössä osoittanut omaavansa johtamisen valmiudet. Valintatilanteessa on laaja-alaisesti arvioitava henkilön onnistumista ja valmiuksia varsinaisissa johdon tehtävissä. Johtamistaito voidaan hankkia muussakin kuin varsinaisessa johtamistehtävässä kuten esimerkiksi vaativan hankkeen johtamisessa. Toisin kuin johtamistaito, johtamiskokemus voidaan hankkia vain todellisissa johtamis- ja esimiestehtävissä.

15 §.Kevan viranhaltijat. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi Kevan viranhaltijoista. Pykälässä säädettäisiin KuEL:n 140 §:n 2 momenttia vastaavasti, että Kevan viranhaltijoihin sovellettaisiin kunnallisesta viranhaltijasta annettua lakia (304/2003) . Säännöstä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että sellaista Kevan tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidettaisiin virkasuhteessa. Julkista valtaa käytetään tehtävissä, joissa tehtävän suorittaja voi lakiin perustuvan toimivaltansa perusteella yksipuolisesti päättää toisen edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta. Kevan johtosäännön mukaan toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtajat ovat virkasuhteessa. Muiden virkojen perustamisesta päättää hallitus niin, että virkasuhteisia ovat ne johtoryhmän jäsenet ja näiden välittömänä alaisena olevat johtajat, joiden vastuualueeseen kuuluu eläke- tai kuntoutusratkaisujen tekeminen tai näihin vaikuttava vakuutuslääketieteellinen arviointi. Hallitus on perustanut Kevaan kaksi eläkejohtajan virkaa ja johtajaylilääkärin viran. Säännöksen täsmentäminen ei aiheuttaisi muutoksia Kevan virkojen määrään.

16 §.Luottamushenkilöt. Pykälään siirrettäisiin KuEL:n 142 §:n säännökset Kevan luottamushenkilöistä. Pykälässä säädettäisiin siitä, että Kevan luottamushenkilöt toimivat tehtävissään virkavastuulla. Pykälän 2 momentin mukaan luottamushenkilön paikan vapautuessa kesken toimikauden seuraaja määrättäisiin jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

17 §.Johtosääntö. Pykälään siirrettäisiin KuEL:n 168 §:n säännökset Kevan johtosäännöstä. Johtosäännössä määrättäisiin Kevan toimielimistä ja niiden kokoonpanosta, tehtävistä ja toimikaudesta samoin kuin muusta Kevan toiminnasta. Kevan johtosäännön hyväksyy valtuuskunta tämän lain 8 §:ään ehdotetun säännöksen mukaisesti.

18 §.Valtion työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden neuvottelukunta. Valtion eläkelain 145 §:ssä säädetään Kevan yhteydessä olevasta työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden neuvottelukunnasta. Sen tehtävänä on valtion palveluksessa olevan henkilöstön työkyvyn arvioinnin ja ammatillisen kuntoutuksen seuranta ja ohjaus. Nämä säännökset ehdotetaan siirrettäväksi tähän lakiin. Neuvottelukunnassa on kuusi jäsentä. Jäsenistä yhden tulisi edustaa valtiovarainministeriötä, yhden Kevaa ja yhden Valtiokonttoria. Kolme jäsentä määrättäisiin valtion virkamiesten ja työntekijöiden keskustason edustavimpien järjestöjen ehdottamista henkilöistä. Nykyisen säännöksen mukaan jäsenet nimittää valtiovarainministeriö kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnan toimikausi ehdotetaan pidennettäväksi neljään vuoteen.

4luku Rahoitus

19 §.Jäsenyhteisöjen maksuosuudet. Ehdotettava pykälä vastaa KuEL:n 131 §:ää. Pykälässä säädettäisiin kunnallisen eläkejärjestelmän rahoittamisesta. Kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksen lähtökohtana on koko kuntasektorin yhteisvastuu. Kevan jäsenyhteisöt olisivat velvolliset kattamaan kaikki kunnallisen eläkejärjestelmän menot. Maksut perittäisiin Kevan menojen kattamiseksi, ei yksilöityjen vastuiden katteeksi.

Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi Kevan jäsenyhteisöjen maksuosuuksien määräämisestä. Kevan valtuuskunta päättäisi eläkelaitoksen menojen jakamisesta jäsenyhteisöjen vastattaviksi. Kunnallinen eläkemaksu muodostuu nykyisin työnantajan ja työntekijän palkkaperusteisesta sekä työnantajan eläkemenoperusteisesta ja varhaiseläkemenoperusteisesta maksuosuudesta. Työntekijän eläkemaksu on ehdotetun julkisten alojen eläkelain 85 §:n mukaan samansuuruinen kuin työntekijän eläkelaissa säädetään. Valtuuskunta vahvistaa muiden maksujen suuruuden. Pääosan maksusta muodostaa jäsenyhteisöjen maksaman palkkasumman perusteella määräytyvä osuus.

Erillinen kunnallinen eläkejärjestelmä ja sitä hoitamaan perustettu Keva on perinteisesti katsottu osaksi kunnallistaloutta, sillä kunnat vastaavat yhteisvastuullisesti eläkejärjestelmän menoista. Tästä syystä eläkejärjestelmän maksun tasosta päättäminen on vuosittain annettu Kevan ylintä päätösvaltaa käyttävän valtuuskunnan tehtäväksi. Ehdotetun 16 §:n mukaan valtuuskunnan jäsenet olisivat tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitaessaan virkavastuun alaisia. Muutoksenhausta valtuuskunnan päätöksiin säädettäisiin tämän lain 32 §:ssä.

Pykälän 2 momentin mukaan jäsenyhteisö olisi velvollinen maksamaan valtuuskunnan vahvistamien perusteiden mukaan tiettyjen eläkelajien omavastuuosuudet. Pykälän 3 momentin mukaan Keva voisi periä maksuosuuksista ennakkoa. Pykälän 4 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että valtuuskunta antaisi tarkempia määräyksiä 1 ja 2 momentissa säädettyjen maksujen suorittamisen perusteista.

20 §.Maksun perintä ja maksusaatavan vanhentuminen. Ehdotettavaa pykälää vastaavat säännökset maksun perinnästä ja maksusaatavan vanhentumisesta ovat nykyisin KuEL:n 134 §:ssä. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi ehdotetun 19 pykälän mukaisten maksujen perinnästä ja maksusaatavan vanhentumisesta. Työntekijän eläkemaksusta ehdotetaan jatkossa säädettäväksi julkisten alojen eläkelaissa. Kevan olisi määrättävä maksu viiden vuoden kuluessa saatavan syntymisestä. Maksuosuussaatavien syntyhetkenä pidetään lopullisen maksun eräpäivää. Eläkemaksu ja sille mahdollisesti tuleva viivästyskorko saataisiin ulosmitata ilman erillistä tuomiota tai päätöstä samoin perustein kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään. Viivästyskoron määrään sovellettaisiin korkolain 4 §:n 1 momenttia, jonka mukaan viivästyskorko on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko. Mainitussa pykälässä tarkoitettu viitekorko on Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön.

Pykälän 2 momentin mukaan aiheettomasti suoritetun eläkemaksun palautus vanhentuisi viiden vuoden kuluttua aiheettomasti maksetun maksun maksupäivästä, jollei vanhentumista ole tätä ennen katkaistu. Jos vanhentuminen katkaistaan viiden vuoden kuluessa aiheettomasti maksetun maksun maksupäivästä lukien, alkaa tästä katkaisutoimesta kulua uusi viiden vuoden pituinen vanhentumisaika. Velan vanhentuminen katkeaa vanhentumislain 10 §:n mukaisesti vapaamuotoisilla tai 11 §:n mukaan oikeudellisilla katkaisutoimilla. Vapaamuotoisesta katkaisutoimesta on kyse, kun velkoja ja velallinen sopivat maksujen järjestelystä tai velan ehtojen muutoksesta, velallinen suorittaa velkaa tai tunnustaa velan taikka velkoja vaatii velan suoritusta tai muistuttaa velasta. Oikeudellisista katkaisutoimista on kyse esimerkiksi, kun velkoja panee vireille kanteen tai kun velkoja ilmoittaa saatavan velallista koskevan julkisen haasteen johdosta taikka velallisen konkurssissa tai muussa maksukyvyttömyysmenettelyssä tai kun velkoja panee vireille ulosottoasian. Myös saatavan käsittely tuomioistuinsovittelussa on oikeudellinen katkaisutoimi. Vanhentumisaika voi pidentyä mainitun lain 11 §:n 3 momentin mukaan niissä tilanteissa, kun velkoja peruuttaa hakemuksensa tai asian käsittely muusta syystä keskeytyy ilman velan katkeamista. Tällöin velka vanhentuu aikaisintaan yhden vuoden kuluessa menettelyn päättymisestä. Vanhentumisaikaa voidaan pidentää tällä tavoin vain kerran. Aiheettomasti eläkemaksua suorittaneen on vanhentumislain 10 §:n mukaisesti ilmoitettava Kevalle vaatimuksensa peruste ja määrä kohtuudella vaadittavalla tavalla.

21 §. Eläkevastuurahasto. Pykälään ehdotetaan siirrettäväksi KuEL:n 135 §:n sisältö. Vuoteen 1987 saakka kunnallinen eläkejärjestelmä oli puhdas jakojärjestelmä ja se kantoi jäsenyhteisöiltään maksuosuuksia ainoastaan sen verran kuin se välittömästi tarvitsi eläke- ja hallintomenojen kattamiseksi. Vuoden 1988 alusta voimaan tulleella lain muutoksella annettiin eläkelaitokselle mahdollisuus varautua tuleviin eläkemenoihin rahastoimalla. Rahastoon siirrettävä ja myöhemmin sieltä purettava rahamäärä on päätetty kunakin vuonna erikseen ja päätöksen on tehnyt eläkelaitoksen valtuuskunta. Pykälässä esitetään edelleen säädettäväksi, että Kevan menoihin kuuluisivat myös siirrot eläkemenojen tasoittamiseksi perustettuun eläkevastuurahastoon sen mukaan kuin Kevan valtuuskunta erikseen päättää.

Pykälän 2 momentti mahdollistaisi sijoitustoiminnan sopeuttamisen muuttuviin ja kehittyviin olosuhteisiin niin, että kotimainen ja ulkomainen sijoitustoiminta palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla eläkevastuurahaston tarkoitusta. Sijoitukset olisi tehtävä niin, että huolehdittaisiin niiden varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä hajauttamisesta. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että sijoitustoiminnasta päättäisi Kevan hallitus ja että se voisi kuitenkin johtosäännössä määrätyllä tavalla siirtää päätösvaltaansa Kevan viranhaltijoille ja työntekijöille. Hallituksen vastuu sijoitustoiminnasta on huomioitu ehdotettavassa 9 §:ssä, jonka mukaan Kevan hallitukselta edellytetään hyvää sijoitustoiminnan asiantuntemusta.

22 §.Sijoitusneuvottelukunta . Pykälään siirrettäisiin KuEL:n 143 §:n sisältö. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin sijoitusneuvottelukunnan tehtävistä. Sijoitusneuvottelukunnan tehtävänä olisi toimia neuvoa antavana Kevan sijoitustoimintaa tukevana neuvottelukuntana. Neuvottelukunta antaisi myös mahdollisuuden neuvottelukunnassa edustettuina olevien tahojen väliseen tietojen vaihtoon.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin nykyistä vastaavasti, että sijoitusneuvottelukunnan kutsuisi toimikaudekseen Kevan hallitus ja siinä olisi yhteensä 10 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Jäsenistä kolme edustaisi valtiovarainministeriötä, yksi työ- ja elinkeinoministeriötä sekä kaksi kunta-alan pääsopijajärjestöjä.

23 §.Valvontamaksu ja eräät muut maksut . Pykälä vastaa KuEL:n 132 §:ää. Pykälän 1 momentissa viitattaisiin valvontamaksun osalta Finanssivalvonnan valvontamaksusta annettuun lakiin (879/2008) , jonka mukaan Keva on velvollinen suorittamaan Finanssivalvonnan valvontamaksun.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin siitä, että Kevan menoihin kuuluviksi luetaan valvontamaksun lisäksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain (677/2005) 16 §:n mukainen oikeushallintomaksu sekä Eläketurvakeskuksesta annetun lain (397/2006) 5 §:n mukainen kustannusosuus ja toimintokohtainen palvelumaksu. Oikeushallintomaksu määrätään siten, että muutoksenhakulautakunnan kustannukset jaetaan työeläkelaitosten kesken vakuutettujen työansioiden ja työtulojen perusteella. Eläketurvakeskuksen kustannuksista eläkelaitokset vastaavat vakuutettujen työansioiden mukaisen suhteen perusteella määräytyvällä kustannusosuudella. Lisäksi eläkelaitokset maksavat toimintokohtaista palvelumaksua käyttämistään palveluista. Kustannusosuutta määrättäessä julkisten alojen eläkelaitoksissa vakuutetuista työansioista otetaan huomioon valtioneuvoston asetuksella säädettävä osuus. Eläkelaitosten kustannusosuuden määrä ja suoritusaika määrätään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamissa kustannustenjakoperusteissa. Eläketurvakeskuksella on oikeus periä eläkelaitosten kustannusosuudesta myös ennakkoa.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin julkisten alojen eläkelain 8 §:n mukaisen lisäeläkkeen kustantamisesta. Tällaisen lisäeläketurvan kustannukset kohdennettaisiin järjestelmän käyttäjille siten kuin Kevan valtuuskunta päättää.

24 §.Valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kansaneläkelaitoksen eläkemenojen maksu ja Kevan kustannusten korvaus. Pykälään siirrettäisiin KuEL 137 b §:n säännökset. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että valtio, Kirkon keskusrahasto ja Kansaneläkelaitos maksaisivat Kevalle ennakkoon niiden eläkemenon kattamiseen tarvittavan määrän. Ennakko maksetaan etukäteen siten, että eläkemaksu on sen saajalla laissa määrättynä päivänä. Pääsääntöisesti valtion eläkkeet maksetaan kuukauden 20 päivä, joten valtion tulisi suorittaa maksu Kevalle siten, että se on tällöin käytettävissä. Sama koskee eläkkeiden ennakonpidätyksiä, jotka on maksettava kuukauden 12 päivä. Evankelis-luterilaisen kirkon ja Kansaeläkelaitoksen eläkkeet maksetaan kunkin kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä. Noin viisi prosenttia valtion nettoeläkemenosta suoritetaan kahdesti viikossa takautuvina maksuina ja näiden osalta maksu olisi oltava Kevalla ennen näitä maksuja. Koska ennakkomaksu tapahtuisi arvion perusteella, olisi maksettu määrä tarkistettava vuosittain, kun lopullinen eläkemenon suuruus on selvinnyt. Tarkemmasta menettelystä ja maksusuoritusten päivämääristä ehdotetaan 4 momentissa säädettäväksi valtioneuvoston asetuksella.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin korvauksesta, jonka valtion eläkerahasto, Kirkon keskusrahasto ja Kansaneläkelaitos suorittavat Kevalle valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kansaeläkelaitoksen henkilöstön eläketurvan toimeenpanosta. Valtiovarainministeriö vahvistaisi Kevan saaman korvauksen ennakkomaksun euromääräisen suuruuden. Se pyytää ennen vahvistamista lausunnon Kirkon keskusrahastolta ja Kansaneläkelaitokselta. Keva esittäisi valtiovarainministeriölle laskelman korvauksen suuruudeksi. Kevan olisi esitettävä valtiovarainministeriön riittäväksi katsomat selvitykset laskelmansa perusteeksi. Korvauksen suuruus perustuisi laskentaperiaatteisiin, jotka vahvistettaisiin 4 momentissa ehdotettavalla valtioneuvoston asetuksella. Kevalle suoritettava korvaus laskettaisiin valtion maksuperustelaissa tarkoitettua omakustannusarvoa vastaavasti. Omakustannusarvolla tarkoitetaan laissa suoritteen tuottamisesta aiheutuneita kokonaiskustannuksia. Näihin kuuluvat suoritteen aiheuttamien erilliskustannusten ohella suoritteen osuus hallinto-, toimitila- ja pääomakustannuksista sekä muista yhteisistä kustannuksista. Keskeisiä eläketurvan hoitamisesta aiheutuvia kustannuksia ovat tietohallinto- ja henkilöstökustannukset. Kustannuksiin eivät voi sisältyä sellaiset Kevan kustannukset, jotka eivät liity valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kansaeläkelaitoksen henkilöstön eläketurvan hoitoon, kuten Kevan sijoitustoiminnan kustannukset ja niihin liittyvät yleishallinnon kustannukset.

Kuntien, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kansaneläkelaitoksen eläketurvan toimeenpano hoidettaisiin suunnitelmien mukaan yhtenä kokonaisuutena, jolloin niiden eläketurvan toimeenpanon aiheuttamat kustannukset eivät pääsääntöisesti olisi suoraan erotettavissa kunnallisen eläketurvan toimeenpanon kustannuksista. Eriteltävissä olevat kustannukset korvataan syntyneiden kustannusten suuruisina. Ne kustannukset, joita ei voida eritellä, lasketaan valtioneuvoston asetuksessa määriteltävällä tavalla esimerkiksi eläkejärjestelmien eläkkeelle siirtyneiden suhteessa tai suhteessa maksussa oleviin eläkkeisiin.

Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että valtiovarainministeriö, Kirkon keskusrahasto ja Kansaneläkelaitos arvioivat viiden vuoden välein eläkkeiden hoidon kustannustehokkuudelle ja laatutasolle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Arviointi tehdään ensimmäisen kerran vuonna 2015. Tässä yhteydessä arvioidaan myös sitä, saavutettiinko tuottavuus- ja kustannussäästöt siten, kuin valtion, kirkon ja Kansaneläkelaitoksen eläkeasioiden siirtämisellä Kevan hoidettavaksi tarkoitettiin.

Pykälän 4 momentissa ehdotetaan valtioneuvoston asetuksella säädettäväksi tarkemmin paitsi 1 momentissa säädetyistä asioista, myös 2 momentissa tarkoitetuista omakustannusarvon laskemisen perusteista sekä korvauksen maksamisesta ja korvauksen tarkistamisesta toteutuneiden kustannusten mukaan.

5luku Riskienhallinta, sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus

25 §.Riskienhallinta. Ehdotettava pykälä on uusi ja siinä säädettäisiin Kevan riskienhallinnasta. Kunnallisessa eläkelaissa ei ole vastaavia säännöksiä. Nykyisin hallitus päättää toimintasäännön perusteella riskienhallinnan periaatteista ja toimintatavoista.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin riskienhallinnan peruslähtökohdista. Riskienhallinta on sisällytettävä tiiviisti osaksi Kevan organisaatiorakennetta ja päätöksentekoprosesseja. Kevan organisaatiorakenteen tulee olla sellainen, että se tukee tehokkaan riskienhallinnan järjestämistä. Riskienhallinnalla tarkoitetaan strategioita, prosesseja ja raportointimenettelyjä, joilla tunnistetaan, seurataan ja hallitaan Kevaan kohdistuvia erilaisia riskejä. Riskienhallinnassa on otettava huomioon kaikki merkittävät Kevan toimintaan vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset riskit. Tällaisia riskejä voivat olla esimerkiksi likviditeettiriski, strategiset riskit ja maineriski. Riskienhallinnassa on olennaista tarkastella yksittäisiä riskejä ja yksittäisten riskien yhteisvaikutuksia Kevan toiminnassa. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin niistä osa-alueista, jotka Kevan toiminnassa on ainakin otettava huomioon osana riskienhallintaa. Myös muita osa-alueita on tarpeen mukaan otettava riskienhallinnan piiriin.

Riskienhallinnan olisi katettava sijoitukset. Riskienhallinnan piiriin kuuluisi myös maksuvalmius (likviditeettiriski) ja keskittymäriskin sekä operatiivisten riskien hallinta. Keskittymäriskillä tarkoitetaan riskiä, joka syntyy useista eri tekijöistä, jotka eivät yksinään aiheuta riskiä mutta kohdistuessaan samaan kohteeseen muodostavat keskittymäriskin tai joka syntyy, jos Kevan yksittäinen riski muodostaa huomattavan osan vastaavanlaisten riskien yhteismäärästä, jolloin Kevalla on normaalia suurempi riski tästä yksittäisestä kohteesta. Tällaisia voivat olla luotto- ja sijoitusriskit. Operatiiviset riskit liittyvät Kevan sisäisiin prosesseihin, henkilöstöön, eri järjestelmiin sekä Kevaa koskettaviin ulkoisiin tapahtumiin.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin riskienhallintatoiminnosta, jollainen Kevalla tulisi olla. Riskienhallintatoiminnon on oltava riippumaton riskiä ottavista toiminnoista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että riskienhallintatoiminto voi olla organisatorisesti jonkin muun toiminnon yhteydessä, mutta toiminnallisesti sen on oltava aina riippumaton riskiä ottavista toiminnoista. Keva voisi vapaasti päättää, miten toiminto käytännön tasolla organisoidaan.

Riskienhallintatoiminnon on oltava rakenteeltaan sellainen, että se helpottaa riskienhallinnan täytäntöönpanoa. Toiminnon tehtävänä on seurata, että edellä mainitut riskit tulevat Kevassa asianmukaisesti ja annetun ohjeistuksen mukaisesti tunnistetuiksi, arvioiduiksi, seuratuiksi ja valvotuiksi. Tarvittaessa se myös ylläpitää, kehittää ja valmistelee riskienhallinnan periaatteita hallituksen vahvistettavaksi sekä laatii menetelmiä käytettäväksi riskien arvioimisessa.

26 §.Sisäinen valvonta. Ehdotettava pykälä on uusi ja siinä säädettäisiin Kevan sisäisestä valvonnasta. Kunnallisessa eläkelaissa ei ole säännöksiä sisäisestä valvonnasta. Pykälän 1 momentin mukaan Kevalla tulisi olla sisäinen valvonta, joka kohdistuu Kevan kirjanpitoon, hallintoon, sijoitustoimintaan ja muihin keskeisiin toimintoihin. Keskeisiä toimintoja ovat esimerkiksi eläkeasioiden käsittely, sisäinen raportointi ja esimiesvalvonta. Sisäisen valvonnan tulee kohdistua oikeassa suhteessa niihin riskeihin, joita kussakin toiminnossa voi esiintyä. Keva vastaa siitä, että sisäinen valvonta on mitoitettu oikein sen toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden. Kokonaisvastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä on Kevan hallituksella.

Sisäinen valvonta koostuu organisaatioratkaisuista ja menettelyistä, joilla pyritään varmistamaan toiminnan tehokkuus ja tuloksellisuus, tavoitteiden saavuttaminen, raportoinnin luotettavuus sekä lakien, määräysten ja toimintaperiaatteiden noudattaminen. Tehokas sisäinen valvonta edellyttää, että sisäinen valvonta on järjestetty läpi Kevan eri organisaatiotasojen. Lisäksi Kevalla on oltava sisäiselle valvonnalle kirjalliset toimintaperiaatteet.

Kevan on myös varmistettava, että henkilökunta on tarpeellisessa laajuudessa tietoinen sisäisen valvonnan menettelytavoista ja tarkoituksesta. Kevassa noudatettavien raportointi- ja muiden menettelytapojen tarkoituksena on osaltaan myös varmistaa se, että sisäisen valvonnan toimivuutta voidaan seurata, arvioida ja varmentaa sisäisen tarkastuksen toimesta.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että sisäiseen valvontaan kuuluisi säännösten noudattamista valvova toiminto (compliance-toiminto). Keva voisi järjestää compliance-toiminnon toimintansa laatuun ja laajuuteen nähden soveltuvalla tavalla. Compliance-toiminnon tehtävät on mahdollista yhdistää muihin toimintoihin tai tehtävät voidaan tarvittaessa ulkoistaa. Toimintoa ei voida kuitenkaan yhdistää jäljempänä 27 §:ssä tarkoitettuun sisäisen tarkastuksen toimintoon, koska sisäinen tarkastus arvioi sisäisen valvonnan riittävyyttä ja asianmukaisuutta.

27.Sisäinen tarkastus. Pykälä olisi uusi. Kevan sisäinen tarkastus perustuu nykyisin johtosäännön ja toimintasäännön määräyksiin. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että Kevalla on oltava sisäinen tarkastus, jonka tehtävänä on seurata ja arvioida Kevan sisäisen valvonnan ja muun hallinnon riittävyyttä ja tehokkuutta. Sisäinen tarkastus ei kuitenkaan vastaa Kevan päivittäiseen toimintaan sisältyvästä sisäisestä valvonnasta. Sisäisestä tarkastuksesta tulee olla kirjalliset toimintaperiaatteet ja toimintasuunnitelma. Keva vastaa siitä, että sisäinen tarkastus on oikein mitoitettu Kevan toimintaan nähden. Tarvittaessa tehtävä voidaan ulkoistaa.

Sisäisen tarkastuksen riippumattomuusvaatimuksesta ehdotetaan säädettäväksi erikseen pykälän 2 momentissa . Sisäisen tarkastuksen on oltava riippumaton Kevan operatiivisesta toiminnasta ja tarkastettavista toiminnoista. Sisäisen tarkastuksen asema organisaatiossa ja sen suhde muihin valvontatoimintoihin on oltava selkeä. Sillä tulee olla myös asianmukainen toimivalta sille annettujen tehtävien suorittamiseen.

Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi sisäisen tarkastuksen velvollisuudesta raportoida hallitukselle ja toimitusjohtajalle sisäisen tarkastuksen tuloksista. Edelleen sisäisen tarkastuksen tehtävänä on antaa johdolle toimenpidesuositukset niistä toimista, joihin johdon olisi ryhdyttävä sisäisen tarkastuksen tulosten ja suositusten johdosta. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on myös varmistaa, että sisäisen tarkastuksen suosittamiin toimenpiteisiin ryhdytään. Mikäli Kevan johto päättäisi olla ryhtymättä toimiin, joita sisäinen tarkastus on suosittanut, on sisäisen tarkastuksen tuotava tämä esille raportissaan, jonka sisäinen tarkastus tekee vuosittain.

28 §.Velvollisuus tehdä sisäpiiri-ilmoitus. Pykälään ehdotetaan siirrettäväksi KuEL:n 165 a §:n sisältö. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi Kevan sisäpiiriläisen velvollisuudesta tehdä osakkeiden ja rahoitusvälineiden omistusta koskeva sisäpiiri-ilmoitus Kevalle. Pykälän 1 momentin mukaan ilmoitusvelvollisuus koskisi säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena Suomessa olevia osakkeita ja sellaisia rahoitusvälineitä, joiden arvo määräytyy edellä tarkoitettujen osakkeiden perustella. Säännös vastaa sijoituspalvelulain 7 luvun 17 §:n 1 momenttia ja sijoitusrahastolain 99 §:n 1 momenttia.

Pykälän 2 momentissa määriteltäisiin Kevan sisäpiiriläiset. Näitä olisivat ensinnäkin Kevan valtuuskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen ja varajäsen, toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa sekä tilintarkastaja ja tilintarkastusyhteisön toimihenkilö, jolla on päävastuu eläkelaitoksen tilintarkastuksesta. Valtuuskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat läsnä hallituksen kokouksissa, mutta valtuuskunnan muiden jäsenten ei katsottaisi kuuluvan Kevan sisäpiiriin, koska valtuuskunnan jäsenten tehtävät eivät ole kiinteässä yhteydessä käytännön sijoitustoimintaan.

Toiseksi Kevan sisäpiiriläisiä olisivat Kevan palveluksessa olevat henkilöt, joilla on mahdollisuus vaikuttaa eläkelaitoksen varojen sijoittamista koskevan päätöksen tekemiseen. Lisäksi sisäpiiriläisiä olisivat myös muut sellaiset Kevan palveluksessa olevat henkilöt, jotka muutoin säännöllisesti saavat haltuunsa tällaisia osakkeita tai rahoitusvälineitä koskevaa sisäpiirintietoa.

29 §.Sisäpiiri-ilmoitus. Pykälään ehdotetaan siirrettäväksi KuEL:n 165 b §:n sisältö. Siinä säädettäisiin sisäpiiri-ilmoituksesta. Säännös vastaa sisällöltään sijoituspalvelulain (747/2012) 7 luvun 18 §:n ja sijoitusrahastolain (48/1999) 100 §:n säännöstä. Pykälän 1 momentin mukaan ilmoitus olisi tehtävä, kun asianomainen on nimitetty tehtäväänsä. Ilmoitus olisi tehtävä siitä riippumatta, omistaako henkilö pykälässä mainittuja osakkeita ja rahoitusvälineitä vai ei. Pykälän 2 ja 5 momentti sisältäisivät säännökset sisäpiiri-ilmoituksessa annettavista tiedoista. Annettujen tietojen muutoksista olisi pykälän 3 momentin mukaan ilmoitettava seitsemän päivän kuluessa muutoksesta. Ilmoitus tulee tehdä, kun omistuksen muutos on vähintään 5 000 euroa.

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin eräistä ilmoitusvelvollisuutta koskevista poikkeuksista. Tietoja ei tarvitsisi ilmoittaa siltä osin kuin ne koskevat asunto-osakeyhtiötä, kiinteistöosakeyhtiötä, aatteellista tai taloudellista yhdistystä taikka voittoa tavoittelematonta yhteisöä. Jos yhteisö käy säännöllisesti kauppaa rahoitusvälineellä, sitä koskevat tiedot on kuitenkin ilmoitettava. Pykälän 6 momentin mukaan Keva voi hankkia tiedot myös arvo-osuusjärjestelmän kautta ja tällöin erillisiä ilmoituksia ei tarvitsisi tehdä.

30 §.Sisäpiirirekisteri. Pykälään ehdotetaan siirrettäväksi KuEL:n 165 c §:n sisältö. Siinä ehdotetaan säädettäväksi Kevan velvollisuudesta ylläpitää sisäpiiri-ilmoituksista sisäpiirirekisteriä, rekisterinpidon järjestämisestä sekä rekisteritietojen julkisuudesta. Pääsääntönä olisi näiden tietojen julkisuus. Luonnollisen henkilön henkilötunnus ja osoite sekä muun luonnollisen henkilön kuin sisäpiiriläisen nimi eivät kuitenkaan olisi julkisia.

31 §.Sisäpiiri-ilmoitusta ja sisäpiirirekisteriä koskeva valvonta . Pykälään ehdotetaan siirrettäväksi KuEL:n 165 d §:n sisältö. Siinä ehdotetaan säädettäväksi Finanssivalvonnan toimivallasta valvoa sisäpiiri-ilmoitusta ja sisäpiirirekisteriä koskevien säännösten noudattamista. Sisäpiirisääntely liittyy asiallisesti sijoitustoimintaan, joten on perusteltua, että Finanssivalvonnan valvonta kattaa myös sisäpiiri-ilmoitusta ja sisäpiirirekisteriä koskevien säännösten valvonnan. Kevan yleinen valvonta kuuluu ehdotetun 6 §:n mukaan valtiovarainministeriölle.

6luku Muutoksenhaku

32 §.Muutoksen hakeminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi muutoksen hakemisesta Kevan muihin päätöksin kuin eläkepäätöksiin. Ehdotettava pykälä vastaa KuEL:n 153 §:n 3 momenttia ja 154 §:n 2 momenttia. Eläkepäätöksistä ja niiden muutoksenhausta säädettäisiin julkisten alojen eläkelaissa. Pykälässä tarkoitettuja muita päätöksiä ovat pääasiassa valtuuskunnan ja hallituksen tekemät valituskelpoiset päätökset. Hallituksen valituskelpoisia päätöksiä ovat muun muassa jäsenyhteisöksi hyväksymistä koskevat päätökset. Valtuuskunta tekee valituskelpoisia päätöksiä muun muassa päättäessään jäsenyhteisöjen maksuosuuksista ja hyväksyessään Kevan budjetin. Muutoksenhakuoikeus päätöksiin olisi asianosaisella eli sillä, jota Kevan päätös koskee ja tämän lisäksi myös Kevan jäsenyhteisöllä. Muutosta haettaisiin valittamalla Kevan kotipaikan eli Helsingin hallinto-oikeuteen.

33 §.Päätöksen tiedoksianto. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi tiedoksiannosta asianosaiselle. Nykyisin päätöksen antamisesta tiedoksi asianosaiselle säädetään KuEL:n 157 §:n 1 momentissa, jonka mukaan päätös saadaan antaa tiedoksi asianosaiselle lähettämällä se hänelle postitse. Jollei valituksen yhteydessä muuta näytetä, katsotaan valittajan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on hänen ilmoittamallaan osoitteella varustettuna annettu postin kuljetettavaksi. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että asianosaisen tiedoksiantoon sovellettaisiin hallintolain (434/2003) 59 §:n säännöksiä tavallisesta tiedoksiannosta ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) 19 §:n säännöksiä (tavallisesta) sähköisestä tiedoksiannosta. Päätösten tiedoksi antamisessa on tarpeen varautua myös päätösten lähettämiseen sähköisesti. Hallintolain mukaan tavallinen tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle. Vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Asian katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen saapumispäivänä. Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §:n mukaan asiakirja voidaan antaa tiedoksi asianomaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan. Asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Pykälään 2 momenttiin ehdotetaan uutta säännöstä, jonka mukaan valtuuskunnan ja hallituksen pöytäkirja valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä yleisessä tietoverkossa siltä osin kuin salassapitoa koskevista säännöksistä ei muuta johdu. Salassapitoa koskevat säännökset voivat tarkoittaa, että pöytäkirjaan sisältyviä tietoja ei voida kokonaisuudessaan julkaista yleisessä tietoverkossa Jos asia on kokonaan salassa pidettävä, pöytäkirjassa on kuitenkin julkaistava maininta salassa pidettävän asian käsittelystä. Tässä yhteydessä tulisi ilmetä, mihin säännökseen salassapito perustuu. Hallituksen käsittelemiä salassa pidettäviä asioita ovat esimerkiksi sijoitustoimintaan liittyvät asiat, joissa on julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 17 kohdassa tarkoitettuja tietoja. Tietoverkossa julkaistavassa pöytäkirjassa tulee kuitenkin aina olla päätöksentekoon liittyvät olennaiset tiedot sekä ne tiedot, jotka ovat tarpeellisia valituksen tekemiseksi. Julkaistessaan pöytäkirjoja tietoverkossa Kevan tulisi huolehtia myös henkilötietojen suojan toteutumisesta. Momentin mukaan pöytäkirjassa julkaistaan ainoastaan tiedonsaannin kannalta välttämättömät henkilötiedot. Jos julkaistu pöytäkirja sisältäisi henkilötietoja, olisi ne poistettava valitusajan jälkeen. Nykyisin valtuuskunnan ja hallituksen päätökset pidetään Kevassa yleisesti nähtävinä ja tästä ilmoitetaan etukäteen Kevan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla siten kuin kunnallisen eläkelain 157 §:n 2 momentissa säädetään.

Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan uutta säännöstä, jonka mukaan muun kuin asianosaisasemassa olevan jäsenyhteisön katsottaisiin saaneen valtuuskunnan ja hallituksen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisena olevalle jäsenyhteisölle valtuuskunnan ja hallituksen päätökset annettaisiin tiedoksi pykälän 1 momentin mukaan.

7luku Erinäiset säännökset

34 §.Poikkeus esteellisyyteen. Pykälään ehdotetaan siirrettäväksi KuEL:n 164 §:n 2 momentin säännös, jonka mukaan Kevan luottamushenkilö, viranhaltija tai työntekijä voisi hallintolain 28 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohdassa säädettyjen esteellisyyssäännösten estämättä käsitellä asiaa, joka koskee Kevan jäsenyhteisöä tai jäsenyhteisön palveluksessa olevaa henkilöä tai muuta tämän lain mukaisen eläketurvan alaisuuteen kuuluvaa henkilöä. Hallituksen jäsen voi esimerkiksi osallistua jäsenyhteisöhakemuksien käsittelyyn hallituksessa hallintolain mainittujen säännösten estämättä.

35 §.Tilintarkastus ja tilinpäätös. Pykälään ehdotetaan siirrettäväksi KuEL:n 165 §:n säännökset tilintarkastuksesta ja tilinpäätöksestä. Pykälän 1 momentissa todettaisiin että eläkelaitoksen tilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö ja että tilintarkastuksessa noudatetaan soveltuvin osin tilintarkastuslakia. Pykälän 2 momentin mukaan Keva laatii tilinpäätöksen kalenterivuosittain ja tilinpäätöksen laadinnassa noudatettaisiin soveltuvin osin kirjanpitolakia.

36 §.Yhteistoiminta. Pykälään ehdotetaan siirrettäväksi KuEL:n 166 §:n säännös yhteistoiminnasta Eläketurvakeskuksen ja muiden eläke- ja vakuutuslaitosten kanssa. Keva voisi sopia yhteistoiminnasta näiden laitosten kanssa kuten nykyisinkin.

37 §.Voimaantulo. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

Voimaantulosäännöksen 2 momentissa todettaisiin, että sellaiset osakeyhtiöt, jotka ennen 1 päivänä tammikuuta 2007 ovat liittyneet Kevan jäsenyhteisöiksi, säilyttävät tämän lain voimaantullessa jäsenyytensä, jos yhdellä tai useammalla tämän lain 3 §:n 1 momentissa mainitulla jäsenyhteisöllä on osakeyhtiössä kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta. Vastaava voimaantulosäännös on nykyisin kunnallisen eläkelain 2 §:n muuttamisesta annetun lain 423/2006 voimaantulosäännöksessä. Kevan jäsenyhteisöksi on voinut ennen vuotta 2007 liittyä sellainen osakeyhtiö, jonka osakkeista vähintään 90 prosenttia on Kevan lakisääteisten jäsenyhteisöjen tai jäsenyhteisöksi liittyneiden yhdistyksen omistuksessa. Mainituilla perusteilla jäsenyhteisöksi liittyneet osakeyhtiöt eivät välttämättä täytä tämän lain 3 §:n 2 momentin vaatimuksia jäsenyhteisöksi liittymiselle ja siksi on tarpeen säätää, etteivät mainitun säännöksen vaatimukset koske niitä.

38 §. Valtuuskunnan ja hallituksen toimikautta koskevat siirtymäsäännökset. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin valtuuston toimikauden jatkumisesta kuntavaalien siirtyessä lokakuulta 2016 huhtikuulle 2017 vaalilain (714/1998) 1 päivänä kesäkuuta 2015 voimaantulleen muutoksen johdosta. Kevan valtuuskunnan jäseniä ja varajäseniä määrättäessä otetaan ehdotetun 8 §:n mukaisesti huomioon eri ryhmien kunnallisvaaleissa saama ääniosuus vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kuntavaalien siirtyessä huhtikuulle valtuuskunnan toimikauden ehdotetaan jatkossa alkavan syyskuun alusta. Toimikaudelle 2013—2016 valitun valtuuskunnan toimikautta ehdotetaan jatkettavaksi elokuun 2017 loppuun ja uusi valtuuskunta aloittaisi toimintansa syyskuun 2017 alusta.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin siitä, että vuosiksi 2015—2016 valitun hallituksen toimikausi jatkuu, kunnes syyskuun 2017 alusta toimikautensa aloittava valtuuskunta olisi valinnut uuden hallituksen.