48/1999

Tätä lakia sovelletaan rahastoyhtiön ja säilytysyhteisön harjoittamaan toimintaan sekä yhteissijoitusyrityksen osuuksien markkinoimiseen yleisölle.

Rahastoyhtiöihin sovelletaan sijoituspalvelulakia (747/2012) siten kuin siitä tässä laissa ja sijoituspalvelulain 1 luvun 4 §:ssä säädetään.

Rahastoyhtiö saa hoitaa vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain (162/2014) 2 luvun 1 §:ssä tarkoitettua vaihtoehtorahastoa edellyttäen, että sillä on vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa tätä toimintaa varten tai että se on rekisteröitynyt Finanssivalvontaan siten kuin mainitussa laissa säädetään. Vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettu ulkoisesti hoidetun vaihtoehtorahaston hoitaja saa hallinnoida sijoitusrahastoja edellyttäen, että sillä on rahastoyhtiön toimilupa tätä toimintaa varten. Vaihtoehtorahastojen hoitaja, jolla on vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa tätä toimintaa varten tai joka on rekisteröitynyt Finanssivalvontaan siten kuin mainitussa laissa säädetään, saa hoitaa erikoissijoitusrahastoa siten kuin tämän lain 3 a §:ssä säädetään. Lisäksi vaihtoehtorahastojen hoitajaan sovelletaan, mitä tämän lain 8, 8 c, 21, 37, 38, 51, 52, 54, 56, 57 a, 57 b, 59, 63, 87 tai 127 d §:ssä säädetään.

Ulkomainen ETA-rahastoyhtiö saa harjoittaa Suomessa kotivaltiossaan saamansa toimiluvan mukaisesti 5 §:ssä tarkoitettua toimintaa, lukuun ottamatta 12 luvussa tarkoitettua toimintaa, siten kuin 2 a, 2 b ja 20 a luvussa säädetään. Yhteissijoitusyritys saa markkinoida osuuksiaan Suomessa yleisölle siten kuin 128, 128 a–128 d ja 131 §:ssä säädetään.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Tämän pykälän 1 momentin 19 kohtaa sovellettaessa kaikkia rahastoyhtiön samaan ETA-valtioon tai samaan kolmanteen maahan perustamia liiketoimipaikkoja ja ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön kaikkia Suomeen perustamia liiketoimipaikkoja pidetään yhtenä sivuliikkeenä. (7.3.2014/163)

Mitä tässä laissa säädetään sijoitusrahaston rahasto-osuuksista, sovelletaan myös yhteissijoitusyrityksen osuuksiin. (29.12.2011/1490)

Komission avaintietoasetuksella tarkoitetaan tässä laissa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY täytäntöönpanosta sijoittajalle annettavien avaintietojen osalta ja avaintietojen tai tarjousesitteen toimittamisessa muuta pysyvää välinettä kuin paperia käyttäen tai verkkosivuston välityksellä noudatettavien ehtojen osalta annettua komission asetusta N:o 583/2010.

Komission notifiointiasetuksella tarkoitetaan tässä laissa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY täytäntöönpanosta ilmoituskirjeen vakiomallin ja yhteissijoitusyritystä koskevan todistuksen muodon ja sisällön, toimivaltaisten viranomaisten välisessä ilmoittamisessa käytettävän sähköisen viestinnän sekä paikalla tehtävissä tarkastuksissa ja tutkinnoissa ja toimivaltaisten viranomaisten välisessä tietojenvaihdossa noudatettavien menettelyjen osalta annettua komission asetusta (EU) N:o 584/2010.

Komission riskienhallintadirektiivillä tarkoitetaan tässä laissa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY täytäntöönpanosta organisaatiovaatimusten, eturistiriitojen, liiketoiminnan harjoittamisen, riskienhallinnan sekä säilytysyhteisön ja rahastoyhtiön välisen sopimuksen sisällön osalta annettua komission direktiiviä N:o 2010/43/EU.

Komission sulautumisdirektiivillä tarkoitetaan tässä laissa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY täytäntöönpanosta rahastojen sulautumisia, master-feeder-rakenteita ja ilmoitusmenettelyä koskevien tiettyjen säännösten osalta annettua komission direktiiviä 2010/44/EU.

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisella tarkoitetaan tässä laissa Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1095/2010 tarkoitettua Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista.

EU:n vakavaraisuusasetuksella tarkoitetaan tässä laissa luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 575/2013. (18.3.2016/175)

Markkinoiden väärinkäyttöasetuksella tarkoitetaan tässä laissa markkinoiden väärinkäytöstä (markkinoiden väärinkäyttöasetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY ja komission direktiivien 2003/124/EY, 2003/125/EY ja 2004/72/EY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 596/2014. (29.6.2016/526)

Arvopaperistamisasetuksella tarkoitetaan tässä laissa yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2017/2402. (14.12.2018/1109)

Rahastoyhtiöstä ja säilytysyhteisöstä säädetään tämän lain ohella 2 a §:ssä tarkoitetuissa komission asetuksissa. Lisäksi rahastoyhtiötä ja säilytysyhteisöä koskevia säännöksiä on sijoitusrahastodirektiivissä tarkoitetuissa Euroopan komission delegoiduissa säädöksissä ja komission asetuksella tai päätöksellä annetuissa teknisissä standardeissa.

Sijoitusrahastotoimintaa saa harjoittaa vain rahastoyhtiö ja säilytysyhteisötoimintaa saa harjoittaa vain säilytysyhteisö. Edellytyksenä on lisäksi, että niillä on toimilupa toimintaa varten. Ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön oikeudesta harjoittaa toimintaa Suomessa säädetään 1 §:n 4 momentissa.

Sen estämättä, mitä tässä laissa säädetään, rahastoyhtiöön, joka hoitaa erikoissijoitusrahastoja, sovelletaan vaihtoehtorahastojen hoitajista annettua lakia siten kuin siitä mainitun lain 1 luvun 5 §:ssä säädetään. Erikoissijoitusrahastoihin sovelletaan tätä lakia siten kuin 3 a §:ssä säädetään.

Erikoissijoitusrahastoon sovelletaan, mitä 19, 20 ja 22 §:ssä, 23 §:n 2 momentissa, 25 ja 27 §:ssä, 28 §:n 2 ja 3 momentissa, 29, 29 a, 29 b, 30, 36, 38–41 ja 45–50 §:ssä, 52 §:n 1 momentissa, 53, 55, 57, 57 c, 58, 60–62 ja 64–67 §:ssä, 15 luvussa, 17 luvussa, 119–123, 126, 134–137, 139 sekä 140 §:ssä säädetään sijoitusrahastosta. Erikoissijoitusrahaston sulautumiseen sovelletaan 16 luvun säännöksiä siten kuin 107 §:n 2 momentissa säädetään sijoitusrahaston muusta kuin rajat ylittävästä sulautumisesta ja sellaisesta kotimaisesta sulautumisesta, jossa on kansainvälinen kytkentä. Tämän lain 36, 37, 39 ja 40 §:ää sovelletaan erikoissijoitusrahastoihin vain niiltä osin kuin ne koskevat erikoissijoitusrahaston tilinpäätöstä ja tilintarkastusta. Erikoissijoitusrahastoihin sovelletaan lisäksi tämän lain 57 d, 57 e, 57 f, 57 g, 141, 144 a ja 144 b §:ää siltä osin kuin niissä säädetään erikoissijoitusrahastosta. Jos erikoissijoitusrahastoa hoitavan vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa perutaan, hoitaja asetetaan selvitystilaan, hoitajan omaisuus luovutetaan konkurssiin taikka hoitaja muutoin lopettaa toimintansa, sovelletaan, mitä 118 §:ssä säädetään. Sellaiseen erikoissijoitusrahastoon, jossa voi olla alle 50 osuudenomistajaa, ei sovelleta, mitä 8, 19–22 §:ssä, 36 §:n 1 momentissa rahasto-osuudenomistajien oikeudesta valita tilintarkastaja ja varamies, 66, 139, 140, 140 a ja 142 §:ssä säädetään.

Erikoissijoitusrahastoon, jonka hoitaja ei ole velvollinen hakemaan vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupaa, sovelletaan 26, 26 b, 31, 33, 34 ja 34 d §:ää. Erikoissijoitusrahastoihin, joihin sovelletaan eurooppalaisista riskipääomarahastoista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 345/2013 tai eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 346/2013 taikka eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2015/760, sovelletaan tätä lakia, jollei mainituista asetuksista muuta johdu. (25.8.2016/740)

Mitä tässä laissa säädetään rahastoyhtiöistä, koskee vaihtoehtorahastojen hoitajaa, ja mitä säädetään säilytysyhteisöstä, koskee vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettua säilytysyhteisöä ja erityistä säilytysyhteisöä, kun tätä pykälää sovelletaan erikoissijoitusrahastoihin.

Finanssivalvonta valvoo tämän lain noudattamista siten kuin tässä laissa ja Finanssivalvonnasta annetussa laissa (878/2008) säädetään ja toimii sijoitusrahastodirektiivissä tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena. Tässä laissa olevan viittauksen Rahoitustarkastukseen on katsottava tarkoittavan viittausta Finanssivalvontaan.

Finanssivalvonnalla on oikeus saada yhteissijoitusyritykseltä ja ETA-rahastoyhtiöltä valvonnan edellyttämät tiedot sekä jäljennökset valvonnan kannalta tarpeellisiksi katsomistaan asiakirjoista. (7.3.2014/163)

Rahastoyhtiön tulee varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa osallistumalla rahoitusmarkkinoiden valmiussuunnitteluun ja valmistelemalla etukäteen poikkeusoloissa tapahtuvaa toimintaa sekä muin toimenpitein ( varautuminen ).

Jos 1 momentista aiheutuvat tehtävät edellyttävät sellaisia toimenpiteitä, jotka selvästi poikkeavat tavanomaisena pidettävästä rahastoyhtiön toiminnasta ja joista aiheutuu olennaisia lisäkustannuksia, tällaiset kustannukset voidaan korvata huoltovarmuuden turvaamisesta annetussa laissa (1390/1992) tarkoitetusta huoltovarmuusrahastosta.

Rahoitustarkastus voi antaa ohjeita 1 momentin soveltamisesta.

Ulkoistamisella tarkoitetaan tässä laissa rahastoyhtiön tai säilytysyhteisön toimintaan liittyvää järjestelyä, jonka perusteella muu palvelun tarjoaja tuottaa rahastoyhtiölle tai säilytysyhteisölle toiminnon tai palvelun, jonka rahastoyhtiö tai säilytysyhteisö olisi muuten itse suorittanut.

Rahastoyhtiö saa harjoittaa sijoitusrahastotoimintaa ja sijoitusrahastotoimintaan olennaisesti liittyvää toimintaa, jos tällainen toiminta ei ole omiaan vahingoittamaan rahasto-osuudenomistajien etua.

Rahastoyhtiö saa lisäksi tarjota:

(28.12.2017/1077)

Rahastoyhtiölle ei voida antaa toimilupaa ainoastaan 2 momentissa tarkoitettuun toimintaan. Rahastoyhtiölle ei voida myöskään antaa toimilupaa ainoastaan 2 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuun toimintaan, jos toimilupaa ei ole myönnetty tai samanaikaisesti haeta myös 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun toimintaan. Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna omaisuudenhoitona pidetään myös rahastoyhtiön toimimista kommandiittiyhtiömuotoisen vaihtoehtorahaston vastuunalaisena yhtiömiehenä taikka vastuunalaisen yhtiömiehen tai vaihtoehtorahaston lukuun, jollei osuuksia kommandiittiyhtiössä tarjota yleisölle eikä yhtiön varoja sijoiteta muihin kuin rahoitusvälineisiin. (7.3.2014/163)

Rahastoyhtiön, joka harjoittaa 2 momentissa tarkoitettua toimintaa, velvollisuudesta kuulua sijoittajien korvausrahastoon säädetään sijoituspalvelulaissa.

Rahastoyhtiöön, joka tarjoaa 2 momentissa tarkoitettuja palveluja, sovelletaan sijoituspalvelulain 1 luvun 4 §:ää.

Finanssivalvonta myöntää hakemuksesta rahastoyhtiön toimiluvan. Hakemukseen on liitettävä riittävät selvitykset hakijasta ja rahastoyhtiön omistuksesta, johdosta ja tilintarkastajista, sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta sekä taloudellisista toimintaedellytyksistä. Toimilupahakemukseen liitettävistä selvityksistä ja siinä annettavista yhteystiedoista säädetään valtiovarainministeriön asetuksella. (7.3.2014/163)

Jos toimilupaa hakeva yhteisö on toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saaneen rahastoyhtiön, sijoituspalveluyrityksen, luottolaitoksen tai vakuutusyhtiön tytäryritys tai tällaisen rahastoyhtiön, sijoituspalveluyrityksen, luottolaitoksen tai vakuutusyhtiön emoyrityksen tytäryritys, hakemuksesta on pyydettävä kyseisen valtion asianomaisen valvontaviranomaisen lausunto. Samoin menetellään, jos toimilupaa hakevan yhteisön määräämisvalta on samoilla luonnollisilla henkilöillä tai oikeushenkilöillä kuin edellä tarkoitetussa ulkomaisessa rahastoyhtiössä, sijoituspalveluyrityksessä, luottolaitoksessa tai vakuutusyhtiössä. Lausuntopyynnössä lausunnonantajaa on pyydettävä erityisesti arvioimaan osakkeenomistajien sopivuutta sekä saman ryhmän toisen yrityksen johtamiseen osallistuvien johtajien mainetta ja kokemusta sekä ilmoittamaan edellä mainittuja seikkoja koskevat tiedot, joilla on merkitystä toimiluvan myöntämisen tai rahastoyhtiön valvonnan kannalta. (18.4.2008/294)

Rahastoyhtiön toimilupa on myönnettävä suomalaiselle osakeyhtiölle, jos saadun selvityksen perusteella voidaan varmistua siitä, että yhtiön omistajat täyttävät 5 f §:ssä ja sen johto 5 e §:ssä säädetyt vaatimukset ja yhtiön liiketoiminnan aiottu laajuus huomioon ottaen voidaan varmistua siitä, että rahastoyhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti sekä terveiden ja huolellisten liiketapaperiaatteiden mukaisesti. Toimiluvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että yhtiöllä on pääkonttori Suomessa, luotettava hallinto ja riittävät taloudelliset toimintaedellytykset ja että se täyttää muut tässä laissa säädetyt vaatimukset. Edellytyksenä on lisäksi, että selvityksen perusteella ei voida pitää todennäköisenä, että rahastoyhtiön ja muun oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön välillä oleva merkittävä sidos tai tällaisessa sidonnaisuussuhteessa olevaan luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön sovellettavat kolmannen maan säännökset ja hallinnolliset määräykset estävät rahastoyhtiön tehokkaan valvonnan. Toimilupa voidaan myöntää myös perustettavalle rahastoyhtiölle ennen sen rekisteröimistä. (18.3.2016/175)

Hakemus on ratkaistava kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta tai, jos hakemus on ollut puutteellinen, siitä kun hakija on antanut asian ratkaisemista varten tarvittavat asiakirjat ja selvitykset. Toimilupaa koskeva päätös on kuitenkin aina tehtävä 12 kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta. Jos päätöstä ei ole annettu säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituksen katsotaan tällöin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Tällaisen valituksen voi tehdä, kunnes päätös on annettu. Finanssivalvonnan on ilmoitettava päätöksen antamisesta muutoksenhakuviranomaiselle, jos päätös on annettu valituksen tekemisen jälkeen. Tässä momentissa tarkoitetun valituksen tekemisestä ja käsittelystä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä Finanssivalvonnasta annetussa laissa säädetään.

Finanssivalvonnan on ennen asian ratkaisemista pyydettävä hakemuksesta lausunto sijoittajien korvausrahastolta, jos rahastoyhtiö hakee toimilupaa 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun toiminnan harjoittamiseen.

Rahastoyhtiö voi aloittaa toimintansa, jollei toimiluvan ehdoista muuta johdu, välittömästi sen jälkeen, kun toimilupa on myönnetty. Jos toimilupa on myönnetty perustettavalle yritykselle, tulee rahastoyhtiön lisäksi olla rekisteröity. Rahastoyhtiön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle, milloin se aloittaa toimintansa.

Rahoitustarkastuksen on ilmoitettava toimilupa rekisteröitäväksi. Jos toimilupa on myönnetty 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun toiminnan harjoittamiseen, Rahoitustarkastuksen on ilmoitettava toimilupa myös tiedoksi sijoittajien korvausrahastolle. Perustettavalle rahastoyhtiölle ja kotipaikan Suomeen siirtävälle eurooppayhtiölle myönnetty toimilupa rekisteröidään samalla, kun yritys rekisteröidään.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava toimilupa tiedoksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Finanssivalvonnan oikeudesta ja velvollisuudesta luovuttaa tietoja säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 71 §:ssä. (29.12.2011/1490)

Toimiluvassa on mainittava ne edellä 5 §:ssä tarkoitetut palvelut, joita rahastoyhtiöllä on oikeus tarjota sijoitusrahastotoiminnan harjoittamisen ohella. Rahoitustarkastus voi toimiluvan myöntämisen jälkeen rahastoyhtiön hakemuksesta muuttaa toimilupaa tässä momentissa säädetyiltä osin.

Rahoitustarkastuksella on oikeus toimiluvan hakijaa kuultuaan asettaa toimilupaan rahastoyhtiön liiketoimintaa koskevia, valvonnan kannalta välttämättömiä rajoituksia ja ehtoja.

Rahastoyhtiötä on johdettava ammattitaitoisesti sekä terveiden ja huolellisten liiketapaperiaatteiden mukaisesti. Rahastoyhtiön johtoon kuuluvien on oltava luotettavia henkilöitä, jotka eivät ole konkurssissa ja joiden toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Näillä henkilöillä on lisäksi oltava sellainen yleinen sijoitusrahastotoiminnan tuntemus kuin rahastoyhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen. Sellaisen rahastoyhtiön, jolle on myönnetty toimilupa 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuun omaisuudenhoitoon, johtoon kuuluvalla on lisäksi oltava sellainen yleinen sijoituspalvelutoiminnan tuntemus kuin rahastoyhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen. Rahasto-osuudenomistajien 8 §:n 2 momentin mukaisesti valitsemilta rahastoyhtiön hallituksen jäseniltä ei edellytetä sijoitusrahasto- tai sijoituspalvelutoiminnan tuntemusta. (18.3.2016/175)

Luotettavana ei voida pitää sitä, joka on:

Jos 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tuomio ei ole saanut lainvoimaa, tuomittu voi kuitenkin jatkaa 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä, jos sitä on hänen aikaisempi toimintansa, tuomioon johtaneet olosuhteet ja muut asiaan vaikuttavat seikat kokonaisuutena arvioiden pidettävä ilmeisen perusteltuna.

Rahastoyhtiön on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitettuja johtotehtävissä toimivia koskevista muutoksista viipymättä Finanssivalvonnalle.

Sen, joka suoraan tai välillisesti omistaa vähintään kymmenen prosenttia rahastoyhtiön osakepääomasta tai osuuden, joka tuottaa vähintään kymmenen prosenttia sen osakkeiden tuottamasta äänivallasta, on oltava luotettava.

Luotettavana ei voida pitää sitä, joka on:

Jos 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tuomio ei ole saanut lainvoimaa, tuomittu voi kuitenkin jatkaa rahastoyhtiön omistajalle kuuluvan päätösvallan käyttämistä rahastoyhtiössä, jos sitä on hänen aikaisempi toimintansa, tuomioon johtaneet olosuhteet ja muut asiaan vaikuttavat seikat kokonaisuutena arvioiden pidettävä ilmeisen perusteltuna.

Rahastoyhtiön osakepääoman on oltava vähintään 125 000 euroa. Osakepääoman on oltava kokonaan merkitty toimilupaa myönnettäessä.

Rahastoyhtiöltä on oltava edellä 1 momentissa säädetyn vähimmäispääoman lisäksi omia varoja 0,02 sadasosaa määrästä, jolla sen hallinnoimien sijoitusrahastojen yhteenlaskettu arvo ylittää 250 miljoonaa euroa. Rahastoyhtiön omien varojen kokonaismäärän ei kuitenkaan tarvitse ylittää 10 miljoonaa euroa.

Edellä 2 momentissa säädettyä pääomavaatimusta laskettaessa rahastoyhtiön hallinnoimien sijoitusrahastojen arvoon luetaan mukaan kaikki rahastoyhtiön hallinnoimat sijoitusrahastot mukaan luettuna ne sijoitusrahastot, joiden sijoitustoiminnan hoitaminen on annettu toisen yhtiön hoidettavaksi. Pääomavaatimusta laskettaessa ei oteta huomioon niiden sijoitusrahastojen varoja, joita rahastoyhtiö hoitaa toisen rahastoyhtiön antaman toimeksiannon perusteella.

Edellä 2 momentissa asetetuista vaatimuksista huolimatta rahastoyhtiön omien varojen määrä ei saa alittaa yhtä neljäsosaa edellisen tilikauden hyväksytyn tuloslaskelman osoittamista kiinteistä kuluista tai, jos rahastoyhtiön toiminnassa on tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen tapahtunut merkittäviä muutoksia, Rahoitustarkastuksen rahastoyhtiön hakemuksesta vahvistamaa määrää.

Rahastoyhtiön, joka harjoittaa 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa, on aina tämän pykälän 1–4 momentissa säädetystä riippumatta täytettävä sijoituspalvelulain 6 luvun 2 §:n 1 momentissa säädetyt vaatimukset. Tällaiseen rahastoyhtiöön sovelletaan, mitä viimeksi mainitun pykälän 4 momentissa säädetään. (14.12.2012/765)

Rahoitustarkastus antaa sijoitusrahastodirektiivin vaatimusten täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset edellä tässä pykälässä rahastoyhtiön omille varoille asetettujen vaatimusten soveltamisesta.

1 momentti on kumottu L:lla 2.4.2004/224 .

Ainoastaan tämän lain mukaisella rahastoyhtiöllä on oikeus käyttää toiminimessään tai muuten toimintaansa osoittamaan nimitystä rahastoyhtiö tai rahasto-osakeyhtiö.

Rahastoyhtiön hallituksessa on oltava vähintään kolme jäsentä. (2.4.2004/224)

Rahasto-osuudenomistajat valitsevat rahastoyhtiön hallituksen jäsenistä vähintään kolmanneksen siten kuin rahastoyhtiön yhtiöjärjestyksessä määrätään. Rahasto-osuudenomistajien valitsema rahastoyhtiön hallituksen jäsen ei saa olla

Rahastoyhtiöön ei voida perustaa hallintoneuvostoa.

Rahastoyhtiön toiminta on järjestettävä sen harjoittaman sijoitusrahastotoiminnan luonne huomioon ottaen luotettavalla tavalla. Rahastoyhtiöllä on oltava toimintansa asianmukaiseen harjoittamiseen tarvittavat voimavarat, hallintomenettelyt ja valvontajärjestelmät. Rahastoyhtiön toimenpiteistä mahdollisessa eturistiriitatilanteessa säädetään 26 §:ssä.

Finanssivalvonta antaa komission riskienhallintadirektiivin täytäntöön panemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset rahastoyhtiön toiminnan järjestämisestä.

Rahastoyhtiön on riittävin toimenpitein pyrittävä estämään vaikuttavassa asemassa olevan ryhtyminen henkilökohtaisiin liiketoimiin, jos siitä voi aiheutua eturistiriita sellaisen liiketoimen tai palvelun kanssa, johon hän osallistuu asemansa vuoksi, tai jos hänellä on arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettua sisäpiirintietoa taikka jos hänellä on sijoitusrahastoja tai niiden lukuun toteutettuja liiketoimia koskevia luottamuksellisia tietoja. Tällaisen tiedon luottamuksellisuus on pyrittävä muutoinkin turvaamaan.

Vaikuttavassa asemassa olevalla tarkoitetaan tässä laissa:

Finanssivalvonta antaa komission riskienhallintadirektiivin täytäntöön panemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset henkilökohtaisista liiketoimista.

Rahastoyhtiön on säilytettävä tiedot jokaisesta liiketoimesta, jossa sijoitusrahasto tai erikoissijoitusrahasto on osallisena, vähintään viiden vuoden ajan. Edellä 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuun toimintaan kuuluvien liiketoimia ja palveluja koskevien tietojen säilyttämisestä säädetään sijoituspalvelulain 10 luvun 12 §:ssä. (28.12.2017/1077)

Finanssivalvonta antaa komission riskienhallintadirektiivin täytäntöön panemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset tietojen säilyttämisestä.

Finanssivalvonta myöntää hakemuksesta säilytysyhteisön toimiluvan. Hakemukseen on liitettävä riittävät selvitykset hakijasta ja hakijayhtiön omistuksesta, johdosta ja tilintarkastajista, sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta sekä taloudellisista toimintaedellytyksistä. Toimilupahakemukseen liitettävistä selvityksistä ja siinä annettavista yhteystiedoista säädetään valtiovarainministeriön asetuksella. (7.3.2014/163)

2 momentti on kumottu L:lla 18.3.2016/175 .

Säilytysyhteisön toimilupa on myönnettävä suomalaiselle osakeyhtiölle, jos saadun selvityksen perusteella voidaan varmistua siitä, että yhtiön omistajat täyttävät 9 e §:ssä ja sen johto 9 d §:ssä säädetyt vaatimukset ja yhtiö täyttää pääomalle 10 §:ssä ja yhteisön toiminnalle 10 b ja 31 g §:ssä säädetyt vaatimukset. Toimiluvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että yhtiöllä on pääkonttori Suomessa. Toimilupa voidaan myöntää myös perustettavalle yhtiölle ennen sen rekisteröimistä. (18.3.2016/175)

Hakemus on ratkaistava kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta tai, jos hakemus on ollut puutteellinen, siitä kun hakija on antanut asian ratkaisemista varten tarvittavat asiakirjat ja selvitykset. Toimilupaa koskeva päätös on kuitenkin aina tehtävä 12 kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta. Jos päätöstä ei ole annettu säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituksen katsotaan tällöin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Tällaisen valituksen voi tehdä, kunnes päätös on annettu. Finanssivalvonnan on ilmoitettava päätöksen antamisesta muutoksenhakuviranomaiselle, jos päätös on annettu valituksen tekemisen jälkeen. Muutoksenhakuun sovelletaan muutoin Finanssivalvonnasta annettua lakia. (18.3.2016/175)

Säilytysyhteisö voi aloittaa toimintansa, jollei toimiluvan ehdoista muuta johdu, välittömästi sen jälkeen, kun toimilupa on myönnetty. Jos toimilupa on myönnetty perustettavalle yritykselle, tulee säilytysyhteisön lisäksi olla rekisteröity. Säilytysyhteisön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle, milloin se aloittaa toimintansa.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava säilytysyhteisön toimilupa rekisteröitäväksi. Perustettavalle säilytysyhteisölle myönnetty toimilupa rekisteröidään samalla kun yritys rekisteröidään.

Säilytysyhteisöä on johdettava ammattitaitoisesti sekä terveiden ja huolellisten liiketapaperiaatteiden mukaisesti. Säilytysyhteisön johtoon kuuluvien on oltava luotettavia henkilöitä, jotka eivät ole konkurssissa ja joiden toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Hallituksella kokonaisuutena sekä toimitusjohtajalla ja muulla toimivaan johtoon kuuluvalla on oltava sellainen yleinen säilytysyhteisötoiminnan ja siihen liittyvien merkittävien riskien tuntemus kuin säilytysyhteisön toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen.

Luotettavana ei voida pitää sitä, joka on:

Jos 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tuomio ei ole saanut lainvoimaa, tuomittu voi kuitenkin jatkaa 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä, jos sitä on hänen aikaisempi toimintansa, tuomioon johtaneet olosuhteet ja muut asiaan vaikuttavat seikat kokonaisuutena arvioiden pidettävä ilmeisen perusteltuna.

Säilytysyhteisön on ilmoitettava johtoon kuuluvia koskevista muutoksista viipymättä Finanssivalvonnalle.

Sen, joka suoraan tai välillisesti omistaa vähintään kymmenen prosenttia säilytysyhteisön osakepääomasta tai osuuden, joka tuottaa vähintään kymmenen prosenttia sen osakkeiden tuottamasta äänivallasta, on oltava luotettava.

Luotettavana ei pidetä sitä, joka on:

Jos 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tuomio ei ole saanut lainvoimaa, tuomittu voi kuitenkin jatkaa säilytysyhteisön omistajalle kuuluvan päätösvallan käyttämistä säilytysyhteisössä, jos sitä on hänen aikaisempi toimintansa, tuomioon johtaneet olosuhteet ja muut asiaan vaikuttavat seikat kokonaisuutena arvioiden pidettävä ilmeisen perusteltuna.

Säilytysyhteisön osakepääoman on oltava vähintään 730 000 euroa. Osakepääoman on oltava kokonaan merkitty toimilupaa myönnettäessä.

Säilytysyhteisöön sovelletaan pääoman riittävyyttä koskevia vaatimuksia, jotka vastaavat vähintään EU:n vakavaraisuusasetuksen 315 tai 317 artiklan mukaisesti valitun menetelmän perusteella laskettavia vaatimuksia. Säilytysyhteisöllä on jatkuvasti oltava omia varoja vähintään 1 momentissa säädetty määrä. (18.3.2016/175)

Edellä 5 a tai 9 §:ssä tarkoitettu lupa myönnetään myös Euroopan talousalueeseen kuuluvassa toisessa valtiossa vastaavan luvan saaneelle eurooppayhtiön (SE) säännöistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2157/2001, jäljempänä eurooppayhtiöasetus, tarkoitetulle eurooppayhtiölle, joka aikoo siirtää kotipaikkansa Suomeen asetuksen 8 artiklan mukaisesti. Rahoitustarkastuksen on lisäksi pyydettävä lupahakemuksesta kyseisessä valtiossa yhteissijoitusyritysten ja rahastoyhtiöiden toimintaa valvovan viranomaisen lausunto. Sama koskee eurooppayhtiön perustamista sulautumalla siten, että vastaanottava yhtiö, jonka kotipaikka on toisessa valtiossa, rekisteröidään eurooppayhtiönä Suomessa.

Säilytysyhteisön ja muun oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön välillä oleva merkittävä sidos ei saa estää säilytysyhteisön tehokasta valvontaa. Tehokasta valvontaa eivät myöskään saa estää tällaisessa sidonnaisuussuhteessa olevaan luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön sovellettavat kolmannen maan säännökset ja hallinnolliset määräykset.

Toimiluvan myöntämisen jälkeen toimilupahakemuksessa ilmoitetuissa sidonnaisuutta koskevissa tiedoissa tapahtuneet muutokset on välittömästi ilmoitettava Finanssivalvonnalle.

Sen estämättä, mitä 9 §:ssä säädetään, säilytysyhteisönä voi toimia Suomen Pankki tai luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014) 1 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu luottolaitos.

Säilytysyhteisönä voi lisäksi toimia luottolaitostoiminnasta annetun lain 1 luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitettu ulkomainen ETA-luottolaitos:

Sijoitusrahaston säilytysyhteisönä voi toimia vain 9 §:ssä tarkoitettu säilytysyhteisö tai 11 §:ssä tarkoitettu yhteisö.

Yhtiö ei saa toimia sekä rahastoyhtiönä että säilytysyhteisönä.

Sen, joka aikoo suoraan tai välillisesti hankkia rahastoyhtiön osakkeita, on ilmoitettava siitä etukäteen Finanssivalvonnalle, jos:

Jos 1 momentissa tarkoitettua omistusta aiotaan lisätä vähintään 20, 30 tai 50 prosenttiin rahastoyhtiön osakepääomasta tai omistus vastaisi samansuuruista osuutta kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai rahastoyhtiöstä tulisi tytäryritys, myös tästä hankinnasta on ilmoitettava etukäteen Finanssivalvonnalle.

Laskettaessa 1 ja 2 momentissa tarkoitettua omistusosuutta ja ääniosuutta sovelletaan, mitä arvopaperimarkkinalain 2 luvun 4 §:ssä ja 9 luvun 4–7 §:ssä säädetään. Tätä momenttia sovellettaessa ei oteta huomioon osakkeita, jotka ilmoitusvelvollinen on enintään vuoden ajaksi hankkinut järjestämänsä arvopapereiden liikkeeseenlaskun yhteydessä tai markkinatakauksen nojalla ja joiden nojalla ilmoitusvelvollisella ei ole oikeutta käyttää yhteisössä äänivaltaa eikä muuten vaikuttaa yhteisön johdon toimintaan.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä myös, jos omistettujen osakkeiden määrä laskee jonkin 1 tai 2 momentissa säädetyn omistusrajan alapuolelle tai rahastoyhtiö lakkaa olemasta ilmoitusvelvollisen tytäryritys.

Rahastoyhtiön ja sen omistusyhteisön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle vähintään kerran vuodessa 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen omistusosuuksien omistajat ja omistusten suuruudet sekä ilmoitettava viivytyksettä tietoonsa tulleet omistusosuuksien muutokset.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta ilmoituksesta on käytävä ilmi tarpeelliset tiedot ja selvitykset:

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin ilmoituksiin liitettävistä tiedoista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Mitä 1–7 momentissa säädetään rahastoyhtiön osakkeiden hankinnasta ja luovutuksesta, sovelletaan vastaavasti säilytysyhteisön osakkeiden hankintaan ja luovutukseen.

Finanssivalvonnan oikeudesta kieltää 16 §:ssä tarkoitettu omistusosuuden hankinta säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 32 a §:ssä ja kieltopäätöksen antamista koskevasta menettelystä mainitun lain 32 b §:ssä.

Ilmoitusvelvollinen ei saa hankkia tämän lain 16 §:ssä tarkoitettuja osakkeita ennen kuin Finanssivalvonta on tehnyt 1 momentissa tarkoitetun kieltopäätöksen tai päätöksen tekemiselle Finanssivalvonnasta annetun lain 32 b §:ssä säädetty määräaika on päättynyt, jollei asian käsittelyssä toisin määrätä.

Mitä tässä laissa on säädetty rahastoyhtiön tai säilytysyhteisön hallituksen jäsenestä ja toimitusjohtajasta, on vastaavasti sovellettava hallituksen varajäseneen ja toimitusjohtajan sijaiseen.

Ulkomainen ETA-rahastoyhtiö saa perustaa sivuliikkeen Suomeen sen jälkeen, kun sen kotivaltion toimivaltainen viranomainen on ilmoittanut sivuliikkeen perustamisesta Finanssivalvonnalle. Ilmoituksessa on oltava:

Jos ulkomainen ETA-rahastoyhtiö aikoo hallinnoida sijoitusrahastoa Suomessa, 1 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa on oltava todistus siitä, että rahastoyhtiöllä on 5 a §:ssä tarkoitettua toimilupaa vastaava toimilupa, kuvaus rahastoyhtiön toimiluvan laajuudesta ja tiedot niitä sijoitusrahastotyyppejä koskevista rajoituksista, joiden hallinnointiin rahastoyhtiöllä on toimilupa.

Ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön sivuliikkeen toimintaan sovelletaan 8 a §:ää ja 26 §:n 1 ja 2 momenttia.

Sivuliike saa aloittaa toimintansa kahden kuukauden kuluttua siitä, kun Finanssivalvonta sai 1 momentissa tarkoitetut tiedot. Finanssivalvonnan on kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ilmoitettava valvontaa varten sivuliikkeeltä vaadittavista tiedoista.

Ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle kirjallisesti 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin tulevista muutoksista viimeistään kuukautta ennen niiden voimaantuloa.

Jos 2 momentin mukaan ilmoitetut tiedot muuttuvat, ulkomainen ETA-rahastoyhtiö saa harjoittaa toimintaa Suomessa sivuliikkeestä käsin edellyttäen, että Finanssivalvonta saa ETA-rahastoyhtiön kotivaltion toimivaltaiselta viranomaiselta ilmoituksen muutoksista ja 2 momentissa tarkoitettua todistusta koskevat päivitetyt tiedot.

Ulkomaisella ETA-rahastoyhtiöllä on oikeus harjoittaa toimintaa Suomessa perustamatta tytäryritystä tai sivuliikettä.

Ulkomainen ETA-rahastoyhtiö saa aloittaa toiminnan Suomessa sen jälkeen kun sen kotivaltion toimivaltainen viranomainen on ilmoittanut asiasta Finanssivalvonnalle. Ilmoituksessa on oltava ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön toimintasuunnitelma, joka sisältää tiedot siitä, mitä toimintaa ja miten rahastoyhtiö aikoo harjoittaa Suomessa, sekä kuvaus rahastoyhtiön riskienhallintamenetelmistä ja kuvaus 18 h §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä, menettelyistä ja järjestelyistä. Lisäksi ilmoituksessa on oltava tiedot sijoittajien suojaksi tarkoitetusta suojajärjestelmästä tai sen puuttumisesta.

Jos ulkomainen ETA-rahastoyhtiö aikoo hallinnoida sijoitusrahastoa Suomessa, 2 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa on oltava todistus siitä, että rahastoyhtiöllä on 5 a §:ssä tarkoitettua toimilupaa vastaava toimilupa, kuvaus rahastoyhtiön toimiluvan laajuudesta ja tiedot niitä sijoitusrahastotyyppejä koskevista rajoituksista, joiden hallinnointiin rahastoyhtiöllä on toimilupa.

Ulkomainen ETA-rahastoyhtiö saa 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen jälkeen aloittaa palvelujen tarjoamisen Suomessa. Finanssivalvonnan on kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ilmoitettava valvontaa varten ulkomaiselta ETA-rahastoyhtiöltä vaadittavista tiedoista. Sijoitusrahaston perustamisesta Suomeen säädetään 2 b luvussa.

Ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön on ilmoitettava kirjallisesti etukäteen Finanssivalvonnalle 2 momentissa mainittuihin tietoihin tulevista muutoksista.

Jos 3 momentin mukaan ilmoitetut tiedot muuttuvat, ulkomainen ETA-rahastoyhtiö saa harjoittaa 1 momentin mukaisesti toimintaa Suomessa edellyttäen, että Finanssivalvonta saa ETA-rahastoyhtiön kotivaltion toimivaltaiselta viranomaiselta ilmoituksen muutoksista ja 3 momentissa tarkoitettua todistusta koskevat päivitetyt tiedot.

Yhteissijoitusyrityksen osuuksien markkinoinnista Suomessa säädetään 128 ja 128 a–128 d §:ssä.

Finanssivalvonta myöntää hakemuksesta ulkomaiselle ETA-rahastoyhtiölle luvan perustaa sijoitusrahasto Suomeen. Luvan saamisen edellytyksenä on, että Finanssivalvonta hyväksyy sijoitusrahaston säännöt ja niiden muutokset siten, kuin 7 luvussa säädetään, ja säilytysyhteisön valinnan.

Lupahakemuksessa on sääntöjen ja säilytysyhteisöä koskevien tietojen lisäksi oltava:

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa hakemuksessa voidaan viitata toimitettuihin tietoihin, jos ulkomainen ETA-rahastoyhtiö jo hoitaa Suomessa samantyyppisiä sijoitusrahastoja. Finanssivalvonnalla on oikeus pyytää sen valvontavastuulla olevien säännösten noudattamisen varmistamiseksi ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön kotivaltion toimivaltaisilta viranomaisilta tarpeellisia selvennyksiä ja tietoja 2 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista sekä 18 a §:n 2 momentissa ja 18 b §:n 3 momentissa tarkoitetun todistuksen perusteella siitä, kuuluuko sen tyyppinen sijoitusrahasto, jolle lupaa haetaan, ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön toimiluvan piiriin.

Finanssivalvonnan on hylättävä ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön 18 c §:n 1 momentissa tarkoitettu hakemus, jos:

Ennen asian ratkaisemista Finanssivalvonnan on kuultava ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön kotivaltion toimivaltaisia viranomaisia.

Ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön sijoitusrahaston perustamista koskeva hakemus on ratkaistava kahden kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta tai, jos hakemus on ollut puutteellinen, siitä kun hakija on antanut asian ratkaisemista varten tarvittavat asiakirjat.

Ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle 18 c §:n 2 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin asiakirjoihin jälkikäteen tehdyistä olennaisista muutoksista.

Edellä 18 c §:n 1 momentissa tarkoitetun sijoitusrahaston ulkomaista ETA-rahastoyhtiötä tai säilytysyhteisöä ei saa vaihtaa eikä sijoitusrahaston sääntöjä muuttaa ilman Finanssivalvonnan hyväksymistä.

Finanssivalvonnan internetsivuilla on pidettävä saatavilla ne sijoitusrahastodirektiivin täytäntöön panemiseksi annetut lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka koskevat sijoitusrahaston perustamista ja toimintaa, vähintään yhdellä kansainvälisellä rahoitusalalla yleisesti käytetyllä kielellä.

Ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön on tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti toteutettava 128 a §:ssä tarkoitetut toimenpiteet ja otettava käyttöön asianmukaiset menettelyt varmistaakseen, että ne käsittelevät asianmukaisesti sijoittajien tekemiä valituksia, ja että sijoittajat voivat käyttää täysimääräisesti oikeuksiaan. Sijoittajien on näiden toimenpiteiden perusteella voitava tehdä valituksensa suomen tai ruotsin kielellä.

Lisäksi ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön on otettava käyttöön asianmukaiset menettelyt ja järjestelyt tietojen asettamiseksi saataville yleisön tai Finanssivalvonnan pyynnöstä.

Ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön on noudatettava tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä Suomessa hallinnoimansa sijoitusrahaston:

Edellä 1 momentissa tarkoitettua sijoitusrahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön lupa- ja valvontamaksuihin sovelletaan, mitä Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetussa laissa (879/2008) säädetään.

Ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön velvollisuudesta antaa Verohallinnolle sen tehtävien hoitamiseksi tarvittavat tiedot säädetään verotusmenettelystä annetussa laissa (1558/1995) .

Jos ulkomainen ETA-rahastoyhtiö, jolla on Suomessa sivuliike tai joka tarjoaa palveluja Suomeen sivuliikettä perustamatta, ei noudata tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, Finanssivalvonta voi ryhtyä Finanssivalvonnasta annetun lain 61 §:ssä säädettyihin toimenpiteisiin. Jos ulkomainen ETA-rahastoyhtiö hallinnoi Suomessa sijoitusrahastoa, Finanssivalvonta voi vaatia mainitun lain 61 §:n 3 ja 6 momentissa tarkoitetussa tilanteessa rahastoyhtiötä lopettamaan sijoitusrahaston hallinnoimisen. Finanssivalvonta voi vaatia sijoitusrahaston hallinnoimisen lopettamista asianomaista rahastoyhtiötä kuultuaan myös, jos sijoitusrahastoa hallinnoitaessa on olennaisesti rikottu Suomessa yleisen edun turvaamiseksi voimassa olevaa lainsäädäntöä. Finanssivalvonnan on ilmoitettava edellä tarkoitetut toimenpiteet tiedoksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja Euroopan komissiolle.

Jos Finanssivalvonta katsoo Finanssivalvonnasta annetun lain 61 §:n 3 momentissa tarkoitetut ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön kotivaltion toimivaltaisen viranomaisen toimenpiteet riittämättömiksi, se voi 1 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamisen sijasta ilmoittaa asiasta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

Finanssivalvonta voi ennen 1 tai 2 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamista kieltää tämän lain vastaisen toiminnan, jos kielto on asian kiireellisyyden vuoksi välttämätön sijoittajien tai niiden henkilöiden etujen suojaamiseksi, joille palvelua on tarjottu. Finanssivalvonnan on ilmoitettava tällaisista toimenpiteistä mahdollisimman nopeasti Euroopan komissiolle, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön kotivaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

2 c luku on kumottu L:lla 7.3.2014/163 .

Rahasto-osuudenomistajien yhteisesti tämän lain tai sijoitusrahaston sääntöjen mukaan päätettävät asiat ratkaistaan rahasto-osuudenomistajien kokouksessa, joka on pidettävä säännöissä määrättynä aikana.

Rahasto-osuudenomistajien kokoukseen sovelletaan soveltuvin osin mitä menettelystä yhdistyksen kokouksesta on voimassa, sikäli kuin sijoitusrahaston säännöissä tai tässä laissa ei ole muuta määrätty.

Rahasto-osuudenomistaja käyttää oikeuttaan rahasto-osuudenomistajien kokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehen tulee esittää päivätty valtakirja. Valtuutus koskee yhtä kokousta, jollei valtakirjasta muuta ilmene. Valtakirja on kuitenkin voimassa enintään kolme vuotta sen antamisesta.

Rahasto-osuudenomistajalla ja asiamiehellä saa olla rahasto-osuudenomistajien kokouksessa avustaja.

Jokainen rahasto-osuus sijoitusrahastossa tuottaa rahasto-osuudenomistajien kokouksessa yhden äänen.

Rahasto-osuudenomistaja, jolla on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla määräysvalta rahastoyhtiössä, ei saa itse tai asiamiehen välityksellä äänestää rahastoyhtiön hallinnoiman sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajien kokouksessa.

Mitä 2 momentissa säädetään rahasto-osuudenomistajasta koskee myös sellaista yhteisöä tai säätiötä, jossa edellä tarkoitetulla rahasto-osuudenomistajalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta.

Ylimääräinen rahasto-osuudenomistajien kokous on pidettävä, kun rahastoyhtiön hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka jos tilintarkastaja kirjallisesti sitä vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Mitä tässä on säädetty tilintarkastajasta, koskee vastaavasti rahasto-osuudenomistajia, joilla yhteensä on vähintään yksi kahdeskymmenesosa kaikista liikkeellä olevista rahasto-osuuksista.

Sijoitusrahaston säännöissä voidaan määrätä, että rahastoyhtiön hallinnoimien sijoitusrahastojen rahasto-osuudenomistajien kokoukset valitsevat edustajiston, jonka tehtävänä on päättää kysymyksessä olevia sijoitusrahastoja koskevista yhteisistä asioista, kun rahastoyhtiön hallitukseen valittavien rahasto-osuudenomistajien valitsemien jäsenten tai rahastoyhtiön ja sen hallinnoitavana olevien sijoitusrahastojen tilintarkastamista varten valittavien tilintarkastajien määrä alittaa rahastoyhtiön hallinnoitavana olevien sijoitusrahastojen määrän. Säännöissä on tuolloin mainittava edustajiston tehtävät, valintatapa ja vaalikausi.

Edustajistoon sovelletaan soveltuvin osin, mitä 19 §:n 2 momentissa säädetään.

Edustajistoon ei voida valita 20 §:n 2 momentissa tarkoitettua rahasto-osuudenomistajaa tai tämän edustajaa.

Mitä 3 momentissa säädetään, koskee myös 20 §:n 3 momentissa tarkoitettua rahasto-osuudenomistajaa tai tämän edustajaa.

Rahastoyhtiö, jolla on toimilupa sijoitusrahastojen hallinnoimiseen, voi perustaa yhden tai useamman sijoitusrahaston ETA-valtioon. Rahastoyhtiö, jolla on vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain mukainen toimilupa tai joka on mainitun lain mukaisesti rekisteröitynyt Finanssivalvontaan, voi perustaa yhden tai useamman erikoissijoitusrahaston tai muun vaihtoehtorahaston ETA-valtioon siten kuin vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa säädetään. Rahastoyhtiö voi olla kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies, joka hoitaa kommandiittiyhtiömuotoista vaihtoehtorahastoa. Tällaiseen kommandiittiyhtiöön sovelletaan, mitä vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa säädetään vaihtoehtorahastosta. Kommandiittiyhtiössä on lisäksi noudatettava, mitä 81–86 ja 86 a §:ssä säädetään sijoitusrahastosta. Rahastoyhtiöt eivät saa perustaa yhteistä sijoitusrahastoa, erikoissijoitusrahastoa tai kommandiittiyhtiötä. (7.3.2014/163)

Sijoitusrahastolla on oltava säännöt. Sijoitusrahaston säännöistä ja niiden muuttamisesta päättää rahastoyhtiön hallitus.

Rahastoyhtiö ei saa aloittaa hallinnoimansa sijoitusrahaston osuuksien markkinoimista yleisölle eikä sijoitusrahastoon saa ottaa varoja ennen kuin sijoitusrahaston säännöt on vahvistettu.

Rahastoyhtiön on ilmoitettava rahoitustarkastukselle, milloin se aloittaa sijoitusrahaston toiminnan.

Jos rahastoyhtiö ei ole aloittanut sijoitusrahaston toimintaa kahden vuoden kuluessa siitä, kun sen säännöt on ensimmäisen kerran vahvistettu 43 §:n mukaisesti, on sääntöjen vahvistamisen katsottava rauenneen. (2.4.2004/224)

Sijoitusrahaston varat kuuluvat rahasto-osuudenomistajille. Rahasto-osuudenomistajat eivät vastaa henkilökohtaisesti sijoitusrahastoa koskevista velvoitteista.

Rahastoyhtiön on pidettävä sijoitusrahaston varat erillään rahastoyhtiön omaisuudesta antamalla ne säilytysyhteisön säilytettäväksi. Sijoitusrahaston varoja ei saa ulosmitata rahastoyhtiön velasta.

Rahastoyhtiö edustaa omissa nimissään sijoitusrahastoa. Sijoitusrahastoa koskevissa oikeustoimissa on mainittava, minkä sijoitusrahaston puolesta rahastoyhtiö toimii.

Rahastoyhtiön on harjoitettava sijoitusrahastotoimintaa huolellisesti, itsenäisesti ja asiantuntevasti sijoitusrahaston ja sen rahasto-osuudenomistajien etujen mukaisesti. Rahastoyhtiön on toiminnassaan kohdeltava rahasto-osuudenomistajia yhdenvertaisesti. (29.12.2011/1490)

Rahastoyhtiön on sijoitusrahastotoiminnassaan ja liiketoimintansa rakenteita järjestäessään pyrittävä välttämään eturistiriitatilanteita ja niiden syntyessä varmistettava, että rahastoyhtiön hallinnoimia sijoitusrahastoja, niiden rahasto-osuudenomistajia ja rahastoyhtiön muita asiakkaita kohdellaan tasapuolisesti. (29.12.2011/1490)

Finanssivalvonta antaa komission riskienhallintadirektiivin täytäntöön panemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset:

(29.12.2011/1490)

Rahastoyhtiö, joka harjoittaa edellä 5 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua toimintaa, ei saa sijoittaa asiakkaansa varoja hallinnoimiensa sijoitusrahastojen osuuksiin, ellei se ole saanut tähän asiakkaalta etukäteen hyväksyntää. (2.4.2004/224)

Rahastoyhtiöllä on oltava toimintaansa varten vähintään yksi kiinteä toimipaikka. Rahastoyhtiö voi harjoittaa toimintaansa lisäksi sivuliikkeissä ja muissa toimipaikoissa.

Rahastoyhtiö voi harjoittaa liiketoimintaansa asiamiehen välityksellä tai muuten ulkoistaa liiketoimintansa kannalta merkittäviä toimintojaan, jos se ei haittaa rahastoyhtiön riskien hallintaa, sisäistä valvontaa tai muuten merkittävästi rahastoyhtiön liiketoiminnan hoitamista.

Toiminto on rahastoyhtiön toiminnan kannalta merkittävä, jos virhe tai puute sen suorittamisessa voi haitata olennaisesti rahastoyhtiön toimintaa koskevien lakien, niiden nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai rahastoyhtiön toimiluvan ehtojen noudattamista, rahastoyhtiön taloudellista asemaa taikka liiketoiminnan jatkuvuutta.

Merkittävän toiminnon ulkoistamisesta on tehtävä kirjallinen sopimus, josta käy ilmi toimeksiannon sisältö ja sopimuksen voimassaoloaika.

Rahastoyhtiön, joka toimiluvan myöntämisen jälkeen aikoo harjoittaa liiketoimintaa asiamiehen välityksellä tai muuten ulkoistaa liiketoimintansa kannalta merkittävän toiminnon, on ilmoitettava ulkoistamisesta etukäteen Rahoitustarkastukselle. Rahastoyhtiön ja ulkoistettua toimintaa hoitavan välisessä sopimussuhteessa tapahtuvista merkittävistä muutoksista on ilmoitettava Rahoitustarkastukselle. Rahoitustarkastus antaa tarvittavat tarkemmat määräykset ilmoituksen sisällöstä.

Edellä tarkoitettua ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos asiamies tai muu ulkoistettavaa toimintaa hoitava kuuluu rahastoyhtiön kanssa samaan konsolidointiryhmään tai talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa (599/2010) tarkoitettuun yhteenliittymään. (24.6.2010/608)

Rahastoyhtiön on huolehdittava siitä, että se saa ulkoistettua toimintaa hoitavalta jatkuvasti rahastoyhtiön viranomaisvalvonnan, riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan edellyttämät tarpeelliset tiedot ja että sillä on oikeus luovuttaa tiedot edelleen Rahoitustarkastukselle.

Rahastoyhtiön tarjoamien sijoituspalvelujen ulkoistamiseen sovelletaan 1–7 momentista poiketen, mitä sijoituspalvelulain 1 luvun 4 §:ssä säädetään. (14.12.2012/765)

Asiamiehen käyttäminen ei saa estää rahastoyhtiötä toimimasta sen hallinnoiman sijoitusrahaston osuudenomistajien edun mukaisesti. Rahastoyhtiön käyttämällä asiamiehellä on sille annetut tehtävät huomioon ottaen oltava riittävä ammattitaito suoriutua tehtävistään. Rahastoyhtiön on huolehdittava siitä, että se voi asiamiehelle antamansa toimeksiannon voimassaoloaikana antaa tälle lisäohjeita ja purkaa asiamiehen kanssa tehdyn sopimuksen välittömästi, jos tämä on osuudenomistajien etujen mukaista.

Jos sijoitustoiminnan hoitamisessa käytetään asiamiestä, asiamiehenä saa toimia vain yhteisö, joka on saanut toimiluvan tai on rekisteröity tätä toimintaa varten, ja jonka toiminnan vakautta valvotaan. Jos asiamiehen kotipaikka on muussa kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, sitä valvovan viranomaisen sekä Rahoitustarkastuksen välinen yhteistyö on riittävässä määrin varmistettava. Rahastoyhtiön on määräajoin annettava asiamiehelle määräykset sijoitustoiminnan yleisistä perusteista.

Sijoitusrahaston hallinnointiin liittyvien tehtävien hoitamisessa ei saada käyttää asiamiehenä sijoitusrahaston säilytysyhteisöä eikä muuta yhteisöä, jonka edut voivat olla ristiriidassa rahastoyhtiön tai osuudenomistajien etujen kanssa. Sopimus rahastoyhtiön vastuun siirtämisestä kolmannelle on mitätön. Asiamiestä koskee, mitä 133 §:n 1 momentissa säädetään.

Siltä osin kuin on kysymys sijoitusrahaston hallinnointiin liittyvistä tehtävistä ja säilytysyhteisön 31 a §:ssä tarkoitetuista tehtävistä, rahastoyhtiöllä tai sen asiamiehellä ja sen hallinnoiman sijoitusrahaston säilytysyhteisöllä ei saa olla palveluksessaan samoja henkilöitä. (18.3.2016/175)

Sijoitusrahaston rahastoesitteessä on mainittava, miltä osin rahastoyhtiö käyttää toiminnassaan asiamiestä. (29.12.2011/1490)

Sijoitusrahaston varojen ( vähimmäispääoma ) on oltava vähintään kaksi miljoonaa euroa ja sijoitusrahastolla on oltava ainakin 50 rahasto-osuudenomistajaa. Sen estämättä, mitä 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetään, pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin varojaan sijoittavalla erikoissijoitusrahastolla riittää kuitenkin kymmenen rahasto-osuudenomistajaa, jos sen sääntöjen mukaan kunkin rahasto-osuudenomistajan on merkittävä rahasto-osuuksia vähintään miljoonan euron määrästä. Sen estämättä, mitä 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetään, muussa erikoissijoitusrahastossa on oltava kuitenkin vähintään kymmenen rahasto-osuudenomistajaa. Jos tällaisen erikoissijoitusrahaston sääntöjen mukaan kunkin rahasto-osuudenomistajan on merkittävä rahasto-osuuksia vähintään 500 000 euron määrästä, erikoissijoitusrahastossa voi olla alle kymmenen osuudenomistajaa, kuitenkin edellyttäen, että rahaston kokonaispääoma on sääntöjen mukaisesti vähintään 2 miljoonaa euroa. Jos tällaisen erikoissijoitusrahaston sääntöjen mukaan vähintään yhden rahasto-osuudenomistajan on merkittävä rahasto-osuuksia vähintään kahden miljoonan euron määrästä, erikoissijoitusrahastolla riittää kuitenkin yksi rahasto-osuudenomistaja. Rahasto-osuudenomistajien lukumäärää laskettaessa yhtenä kokonaisuutena on pidettävä rahasto-osuudenomistajaa ja tämän määräysvallassa kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla olevaa yhteisöä tai siihen verrattavaa ulkomaista yritystä. Rahasto-osuudenhoitajaa ei katsota yhdeksi rahasto-osuudenomistajaksi, jos rahasto-osuudenhoitaja täyttää tämän lain 57 g §:n vaatimukset. Silloin kun erikoissijoitusrahastossa on vähemmän kuin 50 rahasto-osuudenomistajaa, näiden on oltava ammattimaisia sijoittajia tai niihin rinnastettavia varakkaita yksityishenkilöitä. Sijoitusrahaston vähimmäispääoman määrä sekä rahasto-osuudenomistajien vähimmäismäärä on saavutettava kuuden kuukauden kuluessa sijoitusrahaston toiminnan aloittamisesta. (7.3.2014/163)

Finanssivalvonta voi erityisestä syystä arvopaperimarkkinoita tai kiinteistömarkkinoita kohtaan tunnetun luottamuksen varmistamiseksi tai rahasto-osuudenomistajien edun turvaamiseksi myöntää poikkeuksen 1 momentissa tarkoitetusta määräajasta, jonka kuluessa sijoitusrahaston vähimmäispääoman määrä sekä rahasto-osuudenomistajien vähimmäismäärä on saavutettava, enintään kuudeksi kuukaudeksi 1 momentissa tarkoitetun määräajan päättymisestä. Tässä momentissa tarkoitettua poikkeusta ei voida myöntää 1 momentissa tarkoitetulle erikoissijoitusrahastolle, jolla on vähemmän kuin 50 rahasto-osuudenomistajaa. (7.3.2014/163)

Rahastoyhtiön on välittömästi ilmoitettava Rahoitustarkastukselle, kun 1 momentissa tarkoitettu vähimmäispääoma tai rahasto-osuudenomistajien vähimmäismäärä saavuttaa tai ylittää taikka vähenee alle kyseisessä momentissa mainitun rajan.

Sijoitusrahaston varat on sijoitettava ilman aiheetonta viivytystä siten kuin siitä 11 luvussa säädetään. (7.3.2014/163)

Rahastoyhtiö ei saa sijoittaa sijoitusrahaston varoja markkina-arvoa kalliimmalla hinnalla tai luovuttaa niitä markkina-arvoa halvemmalla hinnalla, ellei siihen ole erityistä syytä.

Rahoitustarkastus antaa tarkemmat määräykset 27 §:ssä tarkoitettujen sijoitusrahaston pääomaa ja osuudenomistajien määrää koskevien tietojen sekä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen sijoitusrahaston varojen sijoittamista koskevien tietojen ilmoittamisesta. (2.4.2004/224)

Rahastoyhtiön hallituksen on hyväksyttävä tavoitteet ja toimintatavat sijoitusrahaston varoihin kuuluvien osakkeiden tuottaman äänioikeuden käyttämisestä osakeyhtiön yhtiökokouksessa. Omistajaohjauksen tavoitteet on ilmoitettava rahastoesitteessä. Sijoitusrahaston puolivuotiskatsauksessa ja vuosikertomuksessa on esitettävä tiedot siitä, miten sijoitusrahastolle kuuluvaa äänioikeutta on katsauskaudella käytetty.

Jos rahastoyhtiö on sijoittanut hallinnoimiensa sijoitusrahastojen varoja saman osakeyhtiön osakkeisiin määrän, joka muutoin kuin tilapäisesti ylittää yhden kahdeskymmenesosan kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, sen on sijoitusrahaston vuosikertomuksessa julkistettava omistajaohjauksen tavoitteet kyseisessä osakeyhtiössä siltä osin kuin ne poikkeavat rahastoesitteessä 1 momentin mukaisesti ilmoitetuista omistajaohjauksen tavoitteista. (30.3.2007/351)

Jos rahastoyhtiö aikoo siirtää kotipaikkansa Euroopan talousalueeseen kuuluvaan toiseen valtioon siten kuin eurooppayhtiöasetuksen 8 artiklassa säädetään, rahastoyhtiön on lähetettävä Rahoitustarkastukselle jäljennös eurooppayhtiöasetuksen 8 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta siirtosuunnitelmasta ja selonteosta viipymättä sen jälkeen, kun rahastoyhtiö on ilmoittanut suunnitelman rekisteröitäväksi.

Jos rahastoyhtiö aikoo jatkaa sijoitusrahastotoimintaa Suomessa kotipaikan siirron jälkeen, siihen sovelletaan, mitä ulkomaisen rahastoyhtiön oikeudesta harjoittaa tällaista toimintaa Suomessa säädetään.

Rekisteriviranomainen ei saa antaa eurooppayhtiölain (742/2004) 9 §:n 5 momentissa tarkoitettua todistusta, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen saman pykälän 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämistä, että rahastoyhtiö ei ole noudattanut kotipaikan siirtoa tai Suomessa tapahtuvan toiminnan jatkamista tai toiminnan lopettamista ja hallinnoimansa sijoitusrahaston sulautumista, lakkauttamista tai hallinnon luovuttamista koskevia säännöksiä. Luvan saa antaa ennen kuin kuukausi on kulunut osakeyhtiölain (624/2006) 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut, ettei se vastusta kotipaikan siirtoa. (21.7.2006/648)

Jos rahastoyhtiö osallistuu rajat ylittävään sulautumiseen tai jakautumiseen Euroopan talousalueella, rekisteriviranomainen ei saa antaa tällaista sulautumista koskevaa eurooppayhtiölain 4 §:n 3 momentissa tai osakeyhtiölain 16 luvun 26 §:ssä tai jakautumista koskevaa 17 luvun 25 §:ssä tarkoitettua todistusta, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen luvan myöntämistä, että rahastoyhtiö ei ole noudattanut sulautumista, jakautumista ja Suomessa tapahtuvan toiminnan jatkamista tai toiminnan lopettamista sekä hallinnoimansa sijoitusrahaston sulautumista, lakkauttamista tai hallinnon luovuttamista koskevia säännöksiä. Luvan saa antaa ennen kuin kuukausi on kulunut osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tai 17 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut, ettei se vastusta sulautumista, jakautumista tai eurooppayhtiön perustamiseen liittyvää kotipaikan siirtoa.

Jos toiseen valtioon rekisteröity vastaanottava yhtiö aikoo sulautumisen tai jakautumisen jälkeen jatkaa sijoitusrahastotoimintaa Suomessa, yhtiöön sovelletaan, mitä ulkomaisen rahastoyhtiön oikeudesta harjoittaa sijoitusrahastotoimintaa Suomessa säädetään.

Jos 5 §:n 2 momentin mukaista toimintaa harjoittavan rahastoyhtiön kotipaikka siirretään toiseen valtioon taikka sulautumisessa tai jakautumisessa vastaanottava yhtiö on rekisteröity tai rekisteröidään toiseen valtioon, rahastoyhtiön velvollisuuteen laatia korvausrahastoselvitys ja sijoittajan irtisanomisoikeuteen sovelletaan sijoituspalvelulain 13 luvun 9 §:ää.

Rahastoyhtiö ei saa omistaa toisen rahastoyhtiön osakkeita tai hallinnoimansa sijoitusrahaston rahasto-osuuksia.

Rahastoyhtiö ei saa toiminnassaan ottaa niin suurta riskiä, että siitä aiheutuu olennaista vaaraa rahastoyhtiön vakavaraisuudelle. Rahastoyhtiöllä on oltava toimintaansa nähden riittävä sisäinen valvonta ja riittävät riskienhallintajärjestelmät.

Rahastoyhtiön riskienhallintaan ja muuhun sisäiseen valvontaan liittyvien tehtävien siirtämiseen sellaisen yrityksen hoidettaviksi, joka ei kuulu rahastoyhtiön kanssa samaan konsolidointiryhmään tai talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa tarkoitettuun yhteenliittymään, sovelletaan, mitä 26 a §:ssä säädetään. (24.6.2010/608)

Rahoitustarkastus antaa tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitetuille riskienhallintajärjestelmille ja muulle sisäiselle valvonnalle sekä luotettavalle hallinnolle asetettavista vaatimuksista. (26.10.2007/928)

Rahastoyhtiön, joka harjoittaa 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa, maksuvalmiuden on oltava rahastoyhtiön toimintaan nähden riittävällä tavalla turvattu.

Rahastoyhtiön omien varojen yhteismäärän on aina oltava vähintään 6 §:ssä säädetyn vähimmäispääoman suuruinen. Kun vähintään kaksi rahastoyhtiötä sulautuu, Rahoitustarkastus voi myöntää poikkeuksen tästä vaatimuksesta. Vastaanottavan rahastoyhtiön tai perustettavan rahastoyhtiön omien varojen määrä ei kuitenkaan saa olla pienempi kuin sulautuvilla rahastoyhtiöillä sulautumishetkellä olleiden omien varojen yhteenlaskettu määrä.

Jos rahastoyhtiön omat varat vähenevät alle edellä 6 §:ssä säädetyn vähimmäismäärän, rahastoyhtiön on viipymättä ilmoitettava siitä Rahoitustarkastukselle ja ryhdyttävä toimenpiteisiin omien varojen määrää koskevien vaatimusten täyttämiseksi. Rahoitustarkastuksen on, saatuaan edellä tarkoitetun ilmoituksen tai muuten tiedon omien varojen vähenemisestä alle laissa säädetyn määrän, asetettava määräaika, jonka kuluessa rahastoyhtiön omia varoja koskeva vaatimus on toimiluvan peruuttamisen uhalla täytettävä. Jos vaatimusta ei ole määräajan päättymisen jälkeenkään täytetty, Rahoitustarkastus voi tehdä päätöksen toimiluvan peruuttamisesta.

Jos rahastoyhtiön omien varojen määrä on vähemmän kuin edellä 6 §:ssä säädetään, rahastoyhtiö ei saa jakaa voittoa tai muuta tuottoa omalle pääomalle, ellei Rahoitustarkastus määräajaksi myönnä poikkeusta. Lupa voidaan myöntää, jos rahastoyhtiö on toimittanut Rahoitustarkastukselle tilintarkastetun välitilinpäätöksen ja Rahoitustarkastus katsoo, että luvan myöntäminen ei vaaranna rahastoyhtiön omia varoja koskevan vaatimuksen täyttämistä asetetun määräajan kuluessa sen mukaisesti kuin 2 momentissa säädetään.

Rahastoyhtiön omien varojen laskentaan sovelletaan, mitä luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädetään. (8.8.2014/626)

Rahastoyhtiöllä on oltava sen palkka- ja palkkiopolitiikan sekä palkka- ja palkkiokäytännöt kattava palkitsemisjärjestelmä, jonka on täytettävä tässä laissa säädetyt vaatimukset rahastoyhtiön koko ja sisäinen organisaatio sekä sen liiketoiminnan laatu, laajuus ja monimuotoisuus huomioon ottaen.

Palkitsemisjärjestelmän tulee olla sopusoinnussa rahastoyhtiön hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja edistää sitä. Palkitsemisjärjestelmä ei saa kannustaa sellaiseen riskinottoon, joka on ristiriidassa rahastoyhtiön hallinnoiman sijoitusrahaston sääntöjen tai riskiprofiilin kanssa tai on vastoin rahastoyhtiön velvollisuutta toimia sijoitusrahaston edun mukaisesti. Palkitsemisjärjestelmän on oltava sopusoinnussa rahastoyhtiön ja sen hallinnoiman sijoitusrahaston ja sijoittajan liiketoimintastrategian, sijoitustoiminnan tavoitteiden, arvojen ja etujen kanssa. Palkitsemisjärjestelmässä on lisäksi oltava toimenpiteet eturistiriitatilanteiden välttämiseksi.

Rahastoyhtiön palkitsemisjärjestelmää on sovellettava sellaisiin rahastoyhtiön henkilöstöryhmiin, joiden ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus rahastoyhtiön tai sen hallinnoiman sijoitusrahaston riskiprofiiliin. Näitä ovat:

Palkitsemisjärjestelmän piiriin on kuuluttava kaikki rahastoyhtiön maksamat korvaukset, joihin kuuluvat palkat, palkkiot ja harkinnanvaraiset eläke-etuudet, niiden kiinteät ja muuttuvat osat, tulosperusteiset palkkiot ja sijoitusrahastosta maksetut korvaukset sekä rahasto-osuuksien siirrot.

Rahastoyhtiön hallituksen on hyväksyttävä rahastoyhtiön palkitsemisjärjestelmä ja siihen sisältyvät yleiset periaatteet. Hallituksen on valvottava yleisten periaatteiden noudattamista ja tarkistettava ne vähintään kerran vuodessa. Hallituksen jäsenellä, joka osallistuu edellä tarkoitettuihin tehtäviin, on oltava riskienhallintaa sekä palkkoja ja palkkioita koskevaa asiantuntemusta eikä hän saa kuulua rahastoyhtiön toimivaan johtoon.

Rahastoyhtiön palkitsemisjärjestelmän ja siihen sisältyvien periaatteiden noudattamisesta on tehtävä riippumaton sisäinen arviointi vähintään kerran vuodessa.

Rahastoyhtiöllä, joka on merkittävä kokonsa tai sen hallinnoiman sijoitusrahaston koon, hallinnollisen rakenteensa sekä toimintansa laadun, laajuuden ja monimuotoisuuden takia, on oltava rahastoyhtiön hallituksen nimeämä palkitsemisvaliokunta. Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on arvioida palkka- ja palkkiopolitiikkaa sekä palkka- ja palkkiokäytäntöjä sekä riskienhallintaa varten luotuja kannustimia ja avustaa rahastoyhtiön hallitusta sellaisten palkitsemisjärjestelmää koskevien päätösten valmistelussa, jotka vaikuttavat rahastoyhtiön ja sen hallinnoiman sijoitusrahaston riskeihin ja riskienhallintaan. Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valvoa riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tehtäviä hoitavien vastuullisessa asemassa olevien henkilöiden palkkoja ja palkkioita.

Palkitsemisvaliokunta on muodostettava siten, että se voi pätevästi ja riippumattomasti suorittaa tehtävänsä. Palkitsemisvaliokunnan on tehtävää hoitaessaan otettava huomioon sijoittajien ja rahastoyhtiön muiden sidosryhmien pitkän aikavälin edut ja yleinen etu.

Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajan ja jäsenten on oltava hallituksen jäseniä, jotka eivät saa kuulua rahastoyhtiön toimivaan johtoon. Jos hallituksen jäseninä on henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetussa laissa (725/1990) tarkoitettuja henkilöstön edustajia, vähintään yksi heistä on nimettävä palkitsemisvaliokunnan jäseneksi.

Rahastoyhtiön on noudatettava palkan ja palkkion määräytymisessä seuraavia periaatteita:

Sijoitusrahaston säännöissä on mainittava, että merkittävä osa palkan ja palkkioiden muuttuvista osista, kuitenkin aina vähintään 50 prosenttia, on maksettava asianomaisen sijoitusrahaston rahasto-osuuksina tai sellaisina vastaavina muina rahoitusvälineinä, jotka toimivat yhtä tehokkaina kannustimina kuin rahasto-osuudet. Edellä tarkoitettua osaa palkan ja palkkioiden muuttuvista osista ei saa maksaa käteissuorituksena. Jos asianomaisen sijoitusrahaston varat ovat alle 50 prosenttia rahastoyhtiön hallinnoimien sijoitusrahastojen kokonaisvaroista, 50 prosentin vähimmäismäärää palkan ja palkkioiden muuttuvista osista ei sovelleta.

Merkittävä osa, kuitenkin vähintään 40 prosenttia palkan ja palkkioiden muuttuvan osan maksamisesta on lykättävä ajanjaksolle, jonka pituus on määriteltävä ottaen huomioon asianomaisen sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajille suositeltu rahasto-osuuksien hallussapitoaika ja sijoitusrahaston riskien luonne. Ajanjakson on oltava vähintään kolme vuotta. Jos palkan ja palkkioiden muuttuva osa on erityisen suuri, vähintään 60 prosenttia muuttuvan osan maksamisesta on lykättävä maksettavaksi myöhemmin.

Palkan ja palkkioiden muuttuva osa ja siihen sisältyvä osuus, jonka maksamista on lykätty, voidaan maksaa vain, jos se on rahastoyhtiön taloudellinen kokonaistilanne huomioon ottaen kestävää ja asianomaisen liiketoimintayksikön, sijoitusrahaston ja henkilön tulos huomioon ottaen perusteltua.

Palkan ja palkkioiden muuttuvan osan kokonaismäärää on vähennettävä huomattavasti, jos rahastoyhtiön tai sijoitusrahaston taloudellinen tulos heikkenee tai on tappiollinen, ottaen huomioon sekä nykyinen korvaus että aikaisemmin ansaittujen palkkioiden vähennykset.

Rahastoyhtiön maksamien harkinnanvaraisten eläke-etuuksien on oltava sopusoinnussa rahastoyhtiön ja sen hallinnoimien sijoitusrahastojen liiketoimintastrategian, tavoitteiden, arvojen ja pitkän aikavälin etujen kanssa.

Jos työntekijän palvelussuhde rahastoyhtiöön lakkaa ennen eläkkeelle jäämistä, rahastoyhtiön on lykättävä harkinnanvaraisen eläke-etuuden suorittamista ja pidettävä se hallussaan viiden vuoden ajan 30 i §:ssä tarkoitettuina rahoitusvälineinä. Kun työntekijä jää eläkkeelle, harkinnanvaraiset eläke-etuudet on maksettava hänelle edellä tarkoitettuina rahoitusvälineinä viiden vuoden kuluttua eläkkeelle jäämisestä.

Rahastoyhtiö ei saa maksaa palkan tai palkkion muuttuvaa osaa tavalla, joka vaikutuksiltaan rinnastuu tämän lain vastaisen menettelyn vaikutuksiin.

Rahastoyhtiön on vaadittava 30 e §:n 1 momentissa tarkoitettuun henkilöstöryhmään kuuluvaa sitoutumaan siihen, ettei tämä käytä rahoitusvälineitä tai vakuuttamista suojautuakseen palkitsemisjärjestelmään liittyvältä henkilökohtaiselta riskiltä.

Sijoitusrahaston varat on säilytettävä yhdessä säilytysyhteisössä.

Sijoitusrahaston varat on pidettävä erillään säilytysyhteisön omaisuudesta ja muiden asiakkaiden ja sijoitusrahastojen varoista sekä säilytettävä luotettavalla tavalla. Sijoitusrahaston varoja ei saa ulosmitata säilytysyhteisön velasta.

Säilytysyhteisön on hoidettava tehtävänsä huolellisesti, itsenäisesti ja asiantuntevasti sijoitusrahaston ja sen rahasto-osuudenomistajien eduksi.

Säilytysyhteisön tehtävänä on:

Säilytysyhteisön on varmistettava, että sijoitusrahaston kassavirtaa seurataan asianmukaisesti ja että rahasto-osuuksien merkitsemisen yhteydessä sijoittajien suorittamat tai näiden lukuun suoritetut maksut on vastaanotettu ja sijoitusrahaston käteisvarat kirjattu käteistilille:

Jos 2 momentissa tarkoitettu käteistili avataan sijoitusrahaston säilytysyhteisön nimissä, tälle tilille ei saa kirjata 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön käteisvaroja eikä säilytysyhteisön omia käteisvaroja.

Sijoitusrahaston varoihin kuuluvat rahoitusvälineet on annettava säilytysyhteisön säilytettäväksi, jolloin säilytysyhteisön on säilytettävä:

Säilytysyhteisön on kirjattava 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut rahoitusvälineet rahoitusvälinetilille sijoitusrahaston tai sitä hallinnoivan rahastoyhtiön nimiin sijoituspalvelulain 9 luvun 1 §:ssä ja 2 §:n 3 momentissa säädettyjen periaatteiden ja 5 §:ssä tarkoitettujen määräysten mukaisesti siten, että niiden voidaan koska tahansa todeta kuuluvan kyseiselle sijoitusrahastolle tämän lain mukaisesti.

Säilytysyhteisön on säilytettävä sijoitusrahaston muut kuin 1 momentissa tarkoitetut varat siten, että varojen kuuluminen sijoitusrahastolle voidaan todentaa rahastoyhtiön toimittamien tietojen tai muun ulkopuolisen näytön perusteella. Säilytysyhteisön on jatkuvasti ylläpidettävä näitä varoja koskevia tietoja.

Säilytysyhteisön on toimitettava rahastoyhtiölle säännöllisesti luettelo tässä pykälässä tarkoitetuista sijoitusrahaston varoista.

Säilytysyhteisö ei saa käyttää säilytettävänä olevia 31 b §:n 1 momentissa tarkoitettuja varoja uudelleen omaan tai kolmannen osapuolen lukuun. Uudelleenkäyttökielto koskee kaikkia säilytettävänä olevia varoja koskevia liiketoimia.

Säilytysyhteisön säilytettävänä olevia varoja voidaan käyttää uudelleen sijoitusrahaston lukuun, jos:

Edellä 2 momentissa tarkoitetun vakuuden markkina-arvon on oltava vähintään uudelleenkäytettävien varojen markkina-arvo preemiolla korotettuna.

Säilytysyhteisö ei saa ulkoistaa kolmannelle osapuolelle 31 a §:ssä tarkoitettuja valvontatehtäviä.

Säilytysyhteisö saa ulkoistaa kolmannelle osapuolelle 31 b §:ssä tarkoitetun rahoitusvälineiden ja muiden varojen säilyttämisen vain, jos:

Mitä 31 c §:ssä säädetään, sovelletaan myös 2 momentissa tarkoitettuun kolmanteen osapuoleen.

Kolmas osapuoli, jolle säilytysyhteisö on ulkoistanut 2 momentissa tarkoitettujen rahoitusvälineiden ja muiden varojen säilyttämisen, voi siirtää säilyttämisen edelleen 2 ja 3 momentissa ja 31 e §:ssä säädetyin edellytyksin.

Kolmannen osapuolen, jolle säilytysyhteisö ulkoistaa 31 b §:ssä tarkoitettujen varojen säilyttämisen, on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Säilytysyhteisö saa ulkoistaa rahoitusvälineiden säilyttämisen myös sellaiselle kolmannessa maassa toimivalle paikalliselle yhteisölle, joka ei täytä 31 e §:n 2 kohdan a alakohdassa säädettyjä vaatimuksia, jos kolmannen maan lainsäädännössä edellytetään, että paikallisen yhteisön tulee säilyttää rahoitusvälineitä eikä yksikään paikallinen yhteisö täytä säädettyjä vaatimuksia. Säilyttämisen ulkoistaminen on sallittua vain siinä laajuudessa kuin kolmannen maan lainsäädäntö sitä edellyttää ja vain niin kauan kuin ulkoistamista koskevia vaatimuksia täyttäviä paikallisia yhteisöjä ei ole. Lisäksi edellytyksenä on, että:

Edellä 1 momentissa tarkoitettu yhteisö voi siirtää edelleen sille 1 momentin mukaisesti ulkoistetun säilyttämisen mainitussa momentissa säädetyin edellytyksin.

Säilytysyhteisön toiminta on järjestettävä luotettavalla tavalla. Säilytysyhteisön on asianmukaisin toimin varmistettava toimintaansa liittyvien riskien hallinta, sisäisen valvontansa toimivuus sekä toimintansa jatkuvuus ja säännönmukaisuus kaikissa tilanteissa.

Säilytysyhteisöllä on oltava rahoitusvälineiden säilyttämiseen rahoitusvälinetileillä tarvittava kirjanpitojärjestelmä, toimintansa asianmukaiseen harjoittamiseen tarvittavat hallintomenettelyt, sisäiset valvontamekanismit ja riskinarviointimenettelyt sekä valvonta- ja turvajärjestelyt tiedonkäsittelyjärjestelmiä varten.

Säilytysyhteisön on toteutettava sellaiset organisaatio- ja hallintojärjestelyt, joiden avulla voidaan toteuttaa kohtuulliset toimenpiteet eturistiriitatilanteiden tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Säilytysyhteisön on eturistiriitatilanteiden syntyessä varmistettava, että sen asiakkaita kohdellaan tasapuolisesti.

Säilytysyhteisön on huolehdittava sen suorittamia palveluja, toimintoja ja liiketoimia koskevien tietojen ylläpitämisestä siten, että Finanssivalvonta saa pyynnöstä säilytysyhteisöltä tässä laissa säädetyn tehtävän hoitamiseksi tarpeelliset tiedot.

Säilytysyhteisö ei saa harjoittaa toimintaa, jossa voi syntyä eturistiriitatilanteita sen ja sijoitusrahaston, sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajien tai sijoitusrahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön välillä. Edellä tarkoitettua toimintaa saa harjoittaa sen estämättä, mitä 26 b §:n 3 momentissa säädetään, jos säilytystehtävien hoitaminen on toiminnallisesti ja hierarkkisesti erotettu säilytysyhteisön muista tehtävistä, mahdolliset eturistiriitatilanteet pyritään välttämään ja eturistiriitatilanteiden syntyessä niistä ilmoitetaan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajille.

Jos säilytysyhteisö päättää olla noudattamatta rahastoyhtiön toimeksiantoa tai se havaitsee rahastoyhtiön 31 a §:n 1 momentin mukaisessa toiminnassa muutoin huomautettavaa, eikä yhtiö peruuta päätöstään tai muuta toimintatapaansa, säilytysyhteisön on ilmoitettava asiasta Finanssivalvonnalle.

Rahastoyhtiön ja säilytysyhteisön on sovittava kirjallisesti yksittäisen sijoitusrahaston varojen säilyttämisestä sekä siihen liittyvistä tehtävistä. Sopimuksen tulee sisältää määräykset osapuolten välisestä tietojenvaihdosta ja säilytysyhteisön vaihtamisesta.

Rahastoyhtiön on toimitettava hallinnoimaansa sijoitusrahastoa koskeva 1 momentissa tarkoitettu sopimus ja siihen tehdyt muutokset välittömästi Finanssivalvonnalle tiedoksi.

Rahastoyhtiön on pyydettäessä esitettävä rahasto-osuudenomistajalle tai sellaiseksi aikovalle 1 momentissa tarkoitettu sopimus tai sen jäljennös.

Jos säilytysyhteisö aikoo siirtää kotipaikkansa toiseen ETA-valtioon siten kuin eurooppayhtiöasetuksen 8 artiklassa säädetään, säilytysyhteisön on lähetettävä Finanssivalvonnalle jäljennös eurooppayhtiöasetuksen 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta siirtosuunnitelmasta ja 3 kohdassa tarkoitetusta selonteosta viipymättä sen jälkeen, kun säilytysyhteisö on ilmoittanut suunnitelman rekisteröitäväksi.

Rekisteriviranomainen ei saa antaa eurooppayhtiölain 9 §:n 5 momentissa tarkoitettua todistusta, jos Finanssivalvonta on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämistä, että säilytysyhteisö ei ole noudattanut kotipaikan siirtoa tai Suomessa tapahtuvan toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä. Luvan saa antaa ennen kuin kuukausi on kulunut osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Finanssivalvonta on ilmoittanut, ettei se vastusta kotipaikan siirtoa.

Jos säilytysyhteisö osallistuu rajat ylittävään sulautumiseen tai jakautumiseen Euroopan talousalueella, rekisteriviranomainen ei saa antaa tällaista sulautumista koskevaa eurooppayhtiölain 4 §:n 3 momentissa tai osakeyhtiölain 16 luvun 26 §:n 4 momentissa tarkoitettua todistusta taikka jakautumista koskevaa osakeyhtiölain 17 luvun 25 §:n 4 momentissa tarkoitettua todistusta, jos Finanssivalvonta on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen todistuksen kohteena olevan luvan myöntämistä, että säilytysyhteisö ei ole noudattanut sulautumista, jakautumista tai Suomessa tapahtuvan toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä taikka tämän lain 11 §:n 2 momenttia. Luvan saa antaa ennen kuin kuukausi on kulunut osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tai 17 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Finanssivalvonta on ilmoittanut, ettei se vastusta sulautumista, jakautumista tai eurooppayhtiön perustamiseen liittyvää kotipaikan siirtoa.

Toiseen valtioon rekisteröity vastaanottava yhtiö voi sulautumisen tai jakautumisen jälkeen jatkaa säilytysyhteisön toimintaa Suomessa 11 §:n 2 momentissa säädetyin edellytyksin.

Säilytysyhteisön on huolehdittava siitä, että Finanssivalvonta saa pyynnöstä säilytysyhteisöltä kaikki sellaiset sijoitusrahastoa ja sitä hallinnoivaa rahastoyhtiötä koskevat valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot, jotka säilytysyhteisö on saanut tehtäviään hoitaessaan.

Jos sijoitusrahastoa hallinnoi ulkomainen ETA-rahastoyhtiö, Finanssivalvonnan on toimitettava viipymättä 1 momentin nojalla saamansa tiedot ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön toimivaltaiselle viranomaiselle.

Rahastoyhtiön yhtiökokouksen on kullekin tilikaudelle yhtiön ja sen hallinnoitavana olevien sijoitusrahastojen tilintarkastusta varten valittava vähintään yksi tilintarkastaja ja tälle varamies. Edellä mainitun tilintarkastajan lisäksi rahasto-osuudenomistajat valitsevat vähintään yhden tilintarkastajan ja tälle varamiehen. (13.4.2007/477)

Ainakin yhden tilintarkastajan on oltava KHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, jonka päävastuullisen tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja. (18.9.2015/1198)

Mitä tässä laissa on säädetty tilintarkastajasta, on vastaavasti sovellettava tilintarkastajan varamieheen.

Finanssivalvonnan on määrättävä kelpoisuusehdot täyttävä tilintarkastaja, jos:

Finanssivalvonnan on pyydettävä Patentti- ja rekisterihallituksen tilintarkastuslautakunnalta lausunto 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa riippumattomuutta koskevassa asiassa ennen sen ratkaisemista.

Osakeyhtiölain 7 luvun 7 §:ssä tarkoitetun rahastoyhtiötä tai säilytysyhteisöä koskevan määräyksen antaa Finanssivalvonta.

Rahastoyhtiön hallitusta on kuultava ennen tässä pykälässä tarkoitetun määräyksen antamista. Määräys on voimassa siihen asti, kunnes 1 momentissa tarkoitetun tilintarkastajan tilalle on säädetyssä järjestyksessä valittu tilintarkastaja.

Ainakin yhden 36 §:n 2 momentissa tarkoitetun tilintarkastajan on vähintään kuusi kertaa vuodessa tarkastettava rahasto-osuuden arvon laskennan oikeellisuus siten, että tarkastusten väli on vähintään yksi kuukausi ja enintään kolme kuukautta. Pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin varojaan sijoittavalla erikoissijoitusrahastolla riittää kuitenkin, että rahasto-osuuden arvon laskennan oikeellisuus tarkastetaan vuosittain tilintarkastuksen yhteydessä. (7.3.2014/163)

Tilintarkastajan on laadittava kirjallinen tarkastuskertomus ja toimitettava se rahastoyhtiölle.

Kultakin tilikaudelta on laadittava erikseen rahastoyhtiön ja kunkin sijoitusrahaston osalta tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen sekä tuloslaskelman ja taseen liitteenä ilmoitettavat tiedot. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus.

Rahastoyhtiön tilinpäätökseen sovelletaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 12 luvun 1 ja 3–10 §:ää. (8.8.2014/626)

Rahastoyhtiön ja sijoitusrahaston tuloslaskelman ja taseen kaavasta sekä tuloslaskelman ja taseen liitetiedoista sekä toimintakertomuksessa ilmoitettavista tiedoista säädetään valtiovarainministeriön asetuksella. Valtiovarainministeriön on ennen asetuksen antamista pyydettävä Rahoitustarkastuksen ja kirjanpitolautakunnan lausunto.

Rahoitustarkastus antaa tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitetun tilinpäätöksen laatimisesta. Ennen määräyksen antamista Rahoitustarkastuksen on pyydettävä siitä valtiovarainministeriön ja kirjanpitolautakunnan lausunto. Jos Rahoitustarkastuksen ohje tai lausunto, joka koskee tämän pykälän tai sen nojalla annetun valtiovarainministeriön asetuksen soveltamista, on kirjanpitolain tai -asetuksen tai osakeyhtiölain yleisen soveltamisen kannalta merkittävä, Rahoitustarkastuksen on ennen ohjeen tai lausunnon antamista pyydettävä siitä kirjanpitolautakunnan lausunto.

Rahoitustarkastus voi rahastoyhtiön hakemuksesta erityisestä syystä määräajaksi myöntää luvan poiketa 4 momentissa tarkoitetuista säännöksistä, jos poikkeus on tarpeen oikean ja riittävän kuvan saamiseksi hakijan taikka sijoitusrahaston toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Jos asia on kirjanpitolain tai -asetuksen taikka osakeyhtiölain tilinpäätöstä koskevien säännösten yleisen soveltamisen kannalta merkittävä, Rahoitustarkastuksen on ennen asian ratkaisemista pyydettävä lupahakemuksesta kirjanpitolautakunnan lausunto.

Rahastoyhtiön on ilman aiheetonta viivytystä lähetettävä Finanssivalvonnalle sijoitusrahaston vuosikertomus ja puolivuotiskatsaus sekä jäljennökset:

Sijoitusrahaston säännöissä on mainittava ainakin:

Sijoitusrahaston säännöissä on lisäksi mainittava, jos sijoitusrahaston toiminnassa on tarkoitus soveltaa lain sallimaa mahdollisuutta:

Erikoissijoitusrahaston säännöistä on lisäksi selkeästi käytävä ilmi ne seikat, joiden vuoksi sijoitusrahastoa pidetään erikoissijoitusrahastona.

Jos sijoitusrahaston sijoitustoiminnassa käytetään johdannaissopimuksia, sen säännöissä on mainittava:

(14.12.2012/765)

Sijoitusrahaston säännöissä on mainittava:

(2.4.2004/224)

Rahastoyhtiön on noudatettava tässä pykälässä tarkoitetuissa säännöissä määrättyjä varojen sijoittamista koskevia rajoituksia. (7.3.2014/163)

Sijoitusrahaston nimessä on oltava sana sijoitusrahasto. Ainoastaan tämän lain mukaisesta sijoitusrahastosta saadaan käyttää nimitystä sijoitusrahasto.

Sijoitusrahaston on nimeltään selvästi erottava ennen sitä sääntönsä vahvistuttaneista sijoitusrahastoista.

Erikoissijoitusrahaston nimestä on selkeästi käytävä ilmi sen erityisluonne siten, että nimessä on sana erikoissijoitusrahasto. Ainoastaan tämän lain mukaisesta erikoissijoitusrahastosta saadaan käyttää nimitystä erikoissijoitusrahasto. Nimi ei saa olla omiaan johtamaan sijoittajia harhaan. Erikoissijoitusrahaston on nimeltään selvästi erottava ennen sitä sääntönsä Finanssivalvonnalle toimittaneista erikoissijoitusrahastoista. Pääasiallisesti kiinteistöihin tai kiinteistöarvopapereihin varojaan sijoittavalla erikoissijoitusrahastolla on oikeus käyttää nimessään tai muutoin toimintaansa osoittamaan kiinteistösijoittamiseen liittyvää nimitystä. (7.3.2014/163)

Finanssivalvonta vahvistaa rahastoyhtiön hakemuksesta sijoitusrahaston säännöt ja niiden muutokset. Sijoitusrahaston säännöt ja niiden muutokset on vahvistettava, jos ne ovat lain mukaiset ja selkeät.

Sijoitusrahaston sääntöjen muutos tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun Finanssivalvonta on vahvistanut muutoksen ja muutos on saatettu rahasto-osuudenomistajien tietoon sijoitusrahaston säännöissä määrätyllä tavalla, jollei Finanssivalvonta toisin päätä muutoksen laajuus ja rahasto-osuudenomistajien etu huomioon ottaen.

Erikoissijoitusrahaston sääntöjen on oltava lain mukaiset ja selkeät. Säännöt on toimitettava Finanssivalvonnalle tiedoksi.

Finanssivalvonta voi vaatia erikoissijoitusrahaston sääntöjen muuttamista tai asettaa valvonnan kannalta välttämättömiä rajoituksia ja ehtoja, jos voidaan pitää todennäköisenä, että:

Erikoissijoitusrahaston sääntöjen muutos tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun muutos on saatettu rahasto-osuudenomistajien tietoon erikoissijoitusrahaston säännöissä määrätyllä tavalla.

Rahastoyhtiö ei saa aloittaa hoitamansa erikoissijoitusrahaston osuuksien markkinoimista yleisölle eikä erikoissijoitusrahastoon saa ottaa varoja ennen kuin erikoissijoitusrahaston säännöt on hyväksytty rahastoyhtiön hallituksessa 23 §:n 2 momentin mukaisesti. Rahastoyhtiön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle, milloin se aloittaa erikoissijoitusrahaston toiminnan. Jos rahastoyhtiö ei ole aloittanut erikoissijoitusrahaston toimintaa kahden vuoden kuluessa siitä, kun sen säännöt on ensimmäisen kerran toimitettu Finanssivalvonnalle tämän pykälän mukaisesti, on sääntöjen tiedoksi toimittamisen katsottava rauenneen.

Erikoissijoitusrahastoon, jossa voi 27 §:n mukaisesti olla vähemmän kuin kymmenen rahasto-osuudenomistajaa, ei sovelleta tämän pykälän 3 ja 4 momentteja.

Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä seikoista, jotka on otettava huomioon arvioitaessa erikoissijoitusrahaston toiminnan vaikutusta rahoitusmarkkinoiden vakauteen ja toimivuuteen sekä rahoitusmarkkinoiden toimintaa kohtaan tunnettuun luottamukseen.

Sellaista sijoitusrahastoa, jonka säännöt täyttävät sijoitusrahastodirektiivin vaatimukset, ei voida muuttaa erikoissijoitusrahastoksi.

Rahastoyhtiön on vaadittaessa laskettava liikkeeseen hallinnoimansa sijoitusrahaston rahasto-osuuksia. Sijoitusrahaston säännöissä voidaan sijoitusrahaston sijoitustoiminnan luonteesta johtuvasta tai muusta erityisestä syystä määrätä, että osuuksia on laskettava liikkeeseen vain sijoitusrahaston säännöissä tarkemmin määriteltyinä ajankohtina.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, rahastoyhtiö voi väliaikaisesti keskeyttää hallinnoimansa sijoitusrahaston osuuksien liikkeeseenlaskun tilanteissa, jotka on mainittu sijoitusrahaston säännöissä. Rahasto-osuuksien liikkeeseenlasku voidaan keskeyttää ainoastaan, jos rahasto-osuudenomistajien yhdenvertaisuus tai rahasto-osuudenomistajien muu painava etu sitä erityisesti vaatii.

Finanssivalvonta voi määrätä rahasto-osuuksien liikkeeseenlaskun keskeytettäväksi, jos se on välttämätöntä arvopaperimarkkinoita tai kiinteistömarkkinoita kohtaan tunnetun luottamuksen varmistamiseksi, rahasto-osuudenomistajien edun turvaamiseksi tai muusta erityisen painavasta syystä.

Rahastoyhtiö saa kieltäytyä rahasto-osuuden liikkeeseenlaskusta ja rahasto-osuuden merkinnän hyväksymisestä, jos kieltäytymiselle on sijoitusrahaston säännöissä mainittu painava peruste. Perusteen tulee liittyä asiakkaaseen tai hänen aiempaan käyttäytymiseensä taikka siihen, ettei asiakassuhteelle rahastoyhtiön mielestä ilmeisesti ole todellista tarvetta. Kieltäytymisen peruste on ilmoitettava asiakkaalle.

Mitä 4 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos 144 §:stä tai rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetusta laista (444/2017) johtuu muuta. (28.6.2017/450)

Jos rahastoyhtiö on 2 momentissa tarkoitetulla tavalla väliaikaisesti keskeyttänyt hallinnoimansa sijoitusrahaston osuuksien liikkeeseenlaskun, sen on ilmoitettava päätöksestään viipymättä Finanssivalvonnalle. Jos rahastoyhtiö on 4 momentissa tarkoitetulla tavalla kieltäytynyt rahasto-osuuden liikkeeseenlaskusta ja rahasto-osuuden merkinnän hyväksymisestä, sen on ilmoitettava päätöksestään Finanssivalvonnalle seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

Sijoitusrahastoon varoja sijoittaneella on oikeus rahasto-osuuteen.

Rahasto-osuudet voidaan, mikäli rahaston säännöissä on niin määrätty, jakaa murto-osiin. Rahaston säännöissä on mainittava siitä, kuinka moneen yhtä suureen osaan kukin rahasto-osuus jaetaan.

Sijoitusrahaston rahasto-osuudet ovat tuotto- tai kasvuosuuksia. Sijoitusrahaston säännöissä voidaan määrätä, että rahastolla on sekä tuotto- että kasvuosuuksia. Pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin varojaan sijoittavan erikoissijoitusrahaston samoin kuin erikoissijoitusrahaston, jossa on 27 §:n mukaisesti vähemmän kuin 50 osuudenomistajaa, on vuosittain jaettava kaikille rahasto-osuudenomistajille samassa suhteessa vähintään kolme neljäsosaa tilikauden voitosta, pois lukien realisoitumattomat arvonmuutokset. (7.3.2014/163)

Sijoitusrahaston säännöissä on määrättävä rahaston varoista tuotto-osuudelle maksettavan ja kasvuosuudelle pääomitettavan vuotuisen tuoton määräytymisperusteista.

Sijoitusrahaston säännöissä voidaan määrätä, että rahaston osuudet voivat poiketa toisistaan siinä, paljonko rahastoyhtiö veloittaa sijoitusrahaston varoista korvausta rahaston hallinnoinnista. Säännöissä on tällöin määrättävä, millä edellytyksillä sijoittaja voi merkitä korvauksen kannalta toisistaan poikkeavia osuuksia. Säännöissä voidaan myös määrätä, että tuotto- ja kasvuosuuksia voidaan laskea liikkeeseen eri valuutoissa tai että osuussarjoille voidaan hankkia erilainen indeksi-, inflaatio-, korko- tai valuuttasuojaus tai muu suojaus. (29.12.2011/1490)

Samanlajisten rahasto-osuuksien on oltava samassa sijoitusrahastossa keskenään yhtäsuuret ja niiden on tuotettava yhtäläiset oikeudet sijoitusrahaston varoihin. (2.4.2004/224)

Rahastoyhtiön on kunakin sellaisena päivänä ( pankkipäivä ), jolloin talletuspankit ovat yleisesti auki, laskettava rahasto-osuuden arvo, lukuun ottamatta pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin varojaan sijoittavaa erikoissijoitusrahastoa, jonka arvo on laskettava ja julkistettava kuukausittain kunkin kuukauden viimeisenä pankkipäivänä. (30.3.2007/351)

Rahasto-osuuden arvo on sijoitusrahaston arvo jaettuna liikkeessä olevien rahasto-osuuksien lukumäärällä. Sijoitusrahaston arvo lasketaan siten, että rahaston varoista vähennetään rahastoa koskevat velat. Sijoitusrahasto voi ottaa osuudenomistajien pitkäjänteisen sijoitustoiminnan edistämiseksi käyttöön hinnoittelumenetelmän, jolla voidaan korvata rahastolle aiheutuvia kaupankäyntikustannuksia ja kurssieroja sekä edistää rahasto-osuudenomistajien yhdenvertaisuutta ja josta tarkemmin määrätään rahaston säännöissä. Menetelmän on oltava läpinäkyvä ja muutoinkin osuudenomistajien edun mukainen. (29.12.2011/1490)

Sijoitusrahaston varoille määrätään arvo niiden markkina-arvojen mukaan. Jollei markkina-arvoa ole tai sitä ei voida olosuhteiden vuoksi saada, sijoituskohteen arvo määrätään sijoitusrahaston säännöissä määritettyjen perusteiden mukaisesti. Sijoitusrahaston säännöissä määrätään myös muutoin tarkemmin rahasto-osuuden arvon laskemisesta. Jos rahasto-osuuden arvoa ei voida poikkeuksellisen epävakaan ja ennalta arvaamattoman markkinatilanteen tai muutoin poikkeuksellisten olosuhteiden taikka muun painavan syyn vuoksi luotettavasti määrittää, rahasto-osuuden arvo voidaan rahasto-osuudenomistajien yhdenvertaisuuden turvaamiseksi jättää väliaikaisesti laskematta. Jos rahastoyhtiö on jättänyt väliaikaisesti laskematta rahasto-osuuden arvon, sen on ilmoitettava päätöksestään viipymättä Finanssivalvonnalle. (29.12.2011/1490)

Pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin varojaan sijoittavan erikoissijoitusrahaston on arvostettava muussa kuin omassa käytössä olevat kiinteistöt taseessaan käypään arvoon sekä hankittava ja julkistettava omistamistaan kiinteistöistä ja muista kuin julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevista kiinteistöarvopapereista kiinteistörahastolaissa (1173/1997) tarkoitetun riippumattoman ja ulkopuolisen, Keskuskauppakamarin hyväksymän arvioitsijan arvio sekä toimintakertomuksessa tai tilinpäätöksen liitetiedoissa nimettävä ja julkistettava käyttämänsä kiinteistönarvioitsijat. Erikoissijoitusrahasto voi erityisestä syystä arvostaa muussa kuin omassa käytössä olevat kiinteistöt muuhun kuin käypään arvoon tai päättää olla käyttämättä kiinteistönarvioitsijaa, jolloin erikoissijoitusrahaston tulee toimintakertomuksessa tai tilinpäätöksen liitetiedoissa perustella menettelynsä. (21.8.2009/656)

Finanssivalvonta antaa tarkempia määräyksiä rahasto-osuuden arvon laskemisesta. (29.12.2011/1490)

Rahastoyhtiön on rahasto-osuudenomistajan vaatimuksesta sijoitusrahaston säännöissä tarkemmin määrätyllä tavalla ja määrättyinä ajankohtina lunastettava hallinnoimansa sijoitusrahaston rahasto-osuus. Rahasto-osuus on lunastettava välittömästi sijoitusrahaston varoista rahasto-osuuden 48 §:n mukaan määräytyvästä lunastuspäivän arvosta. Lunastukset on toteutettava vaatimusten esittämisjärjestyksessä. Lunastuksen edellytyksenä on osuustodistuksen luovuttaminen rahastoyhtiölle, jos sellainen on annettu. Edellä säädetystä poiketen rahastoyhtiön on lunastettava pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin varojaan sijoittavan erikoissijoitusrahaston osuudenomistajan vaatimuksesta tämän rahasto-osuus säännöissä tarkemmin määrätyllä tavalla viimeistään kuuden kuukauden kuluttua lunastusvaatimuksen esittämisestä ja niin, että lunastuksia ja merkintöjä tällaiseen erikoissijoitusrahastoon voidaan tehdä kuuden kuukauden välein. (7.3.2014/163)

Mikäli varat lunastukseen on hankittava myymällä arvopapereita, arvopaperit on myytävä ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa lunastusvaatimuksen esittämisestä. Rahasto-osuus on lunastettava heti, kun varat arvopapereiden, kiinteistöjen ja kiinteistöarvopapereiden myymisestä on saatu. Rahoitustarkastus voi erityisestä syystä myöntää luvan ylittää arvopapereiden, kiinteistöjen ja kiinteistöarvopapereiden myymiselle asetetun määräajan.

Rahastoyhtiö voi väliaikaisesti keskeyttää hallinnoimansa sijoitusrahaston osuuksien lunastamisen tilanteissa, jotka on mainittu sijoitusrahaston säännöissä. Rahasto-osuuksien lunastaminen voidaan keskeyttää ainoastaan, jos rahasto-osuudenomistajien yhdenvertaisuus tai rahasto-osuudenomistajien muu painava etu sitä erityisesti vaatii. (29.12.2011/1490)

Rahastoyhtiön on keskeytettävä rahasto-osuuksien lunastaminen sijoitusrahaston varallisuuden arvon tai rahasto-osuudenomistajien määrän laskettua alle laissa säädetyn tai rahaston säännöissä määrätyn vähimmäismäärän, jos tilannetta ei ole korjattu 90 vuorokauden kuluessa siitä, kun vähimmäisvaatimus alitettiin. Lunastuskieltoa ei kuitenkaan sovelleta ennen 27 §:ssä tarkoitetun määräajan päättymistä. Kaikessa sijoitusrahaston markkinointiaineistossa on keskeytyksen ajan mainittava sijoitusrahaston poikkeuksellisesta tilasta. (2.4.2004/224)

Rahoitustarkastus voi määrätä rahasto-osuuksien lunastukset keskeytettäviksi, jos se on välttämätöntä arvopaperimarkkinoita tai kiinteistömarkkinoita kohtaan tunnetun luottamuksen varmistamiseksi, rahasto-osuudenomistajien edun turvaamiseksi tai muusta erityisen painavasta syystä.

Mikäli rahastoyhtiö on keskeyttänyt 50 §:ssä tarkoitetulla tavalla rahasto-osuuksien lunastamisen, sen on ilmoitettava päätöksestään viipymättä rahoitustarkastukselle.

Rahastoyhtiön on 50 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa ja rahoitustarkastuksen on 51 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa ilmoitettava päätöksestään viipymättä kaikkien niiden Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden toimivaltaisille viranomaisille, joissa kysymyksessä olevan sijoitusrahaston rahasto-osuuksia on markkinoitu.

Rahastoyhtiön on pidettävä rahasto-osuuksista rahasto-osuusrekisteriä, johon on merkittävä ainakin: (29.12.2011/1490)

Rahasto-osuusrekisteriin voidaan tehdä merkintä vasta, kun on varmistettu, että rahasto-osuuden merkintähinta saadaan sijoitusrahastolle markkinoilla normaalisti noudatettavassa määräajassa. Rahasto-osuuden merkintähinta on maksettava rahassa tai antamalla sijoitusrahastolle merkintähintaa vastaava määrä 69 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja arvopapereita tai rahamarkkinavälineitä siten, että merkintähinnan määräytymishetkellä eri arvopaperi- tai rahamarkkinavälinelajien jakauma vastaa sijoitusrahaston säännöissä lajikohtaisesti yksilöityä sijoitustoimintaa ja arvopaperien tai rahamarkkinavälineiden yhteenlaskettu markkina-arvo vastaa niitä vastaan annettavan rahasto-osuuden arvoa. Pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin varojaan sijoittavan erikoissijoitusrahaston rahasto-osuuden merkintähinta voidaan myös maksaa antamalla kiinteistöjä tai kiinteistöarvopapereita, joiden yhteenlaskettu markkina-arvo vastaa niitä vastaan annettavan rahasto-osuuden arvoa, jos erikoissijoitusrahaston sääntöihin on otettu määräys siitä, että rahasto-osuus voidaan merkitä oikeuksin tai velvollisuuksin panna erikoissijoitusrahastoon osuutta vastaan muuta omaisuutta kuin rahaa ( apporttiomaisuus ). Muun 12 luvussa tarkoitetun erikoissijoitusrahaston rahasto-osuuden merkintähinta ja 115 a §:ssä tarkoitetun syöttörahaston kohderahastosta merkitsemien rahasto-osuuksien merkintähinta voidaan maksaa antamalla 11 luvussa tarkoitettuja rahoitusvälineitä apporttina. Muun 12 luvussa tarkoitetun erikoissijoitusrahaston osalta edellytyksenä on lisäksi, että sen säännöissä on määräys, jonka mukaan kunkin rahasto-osuudenomistajan on merkittävä rahasto-osuuksia vähintään miljoonan euron määrästä. Apporttiomaisuuden arvosta ja vaikutuksesta rahasto-osuudenomistajien yhdenvertaisuuteen on ennen rahasto-osuuden merkintää hankittava kiinteistörahastolaissa tarkoitetun riippumattoman ja ulkopuolisen kiinteistönarvioitsijan arvio, tai jollei apporttiomaisuuteen kuulu kiinteistöjä tai kiinteistöarvopapereita, lausunto KHT-tilintarkastajalta tai tilintarkastusyhteisöltä, jonka lausunnosta vastuullisen tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja. (18.9.2015/1198)

Rahasto-osuudenomistajan rahastoyhtiölle ilmoittama saanto, josta on esitetty luotettava selvitys, sekä muu 1 momentissa mainittuun rekisteriin merkittyä seikkaa koskeva rahastoyhtiölle ilmoitettu muutos on viivytyksettä merkittävä rahasto-osuusrekisteriin.

Rahastoyhtiöllä on velvollisuus antaa 1 momentissa tarkoitettuja tietoja syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi sekä muulle viranomaiselle, jolla on lain nojalla oikeus saada sellaisia tietoja. Rahasto-osuusrekisteri on pidettävä rahasto-osuudenomistajien kokouksen nähtävänä.

Rahastoyhtiön on rahasto-osuudenomistajan pyynnöstä annettava rahasto-osuudesta osuustodistus.

Osuustodistus voi koskea useita rahasto-osuuksia tai niiden murto-osia ja se voidaan asettaa vain nimetylle rahasto-osuusrekisteriin merkitylle henkilölle, yhteisölle tai säätiölle.

Osuustodistuksessa on mainittava:

Osuustodistus on päivättävä ja rahastoyhtiön hallituksen tai sen valtuuttaman henkilön on se allekirjoitettava. Allekirjoitus saadaan suorittaa painamalla tai muulla siihen verrattavalla tavalla.

Rahasto-osuudensaajalla ei ole oikeutta käyttää rahasto-osuudenomistajalle tässä laissa säädettyjä oikeuksia ennen kuin rahasto-osuus on 53 §:n mukaisesti rekisteröity tai saanto on ilmoitettu ja sitä koskeva selvitys on esitetty rahastoyhtiölle. Tämä ei kuitenkaan koske sellaista oikeutta, jota käytetään esittämällä tai luovuttamalla osuustodistus tai siihen kuuluva osinkolippu.

Milloin osuustodistus luovutetaan tai pantataan, on vastaavasti sovellettava, mitä velkakirjalain (622/1947) 13, 14 ja 22 §:ssä on säädetty juoksevista velkakirjoista. Mainittuja säännöksiä sovellettaessa on se, jolla on osuustodistus hallussaan ja joka rahastoyhtiön osuustodistukseen tekemän merkinnän mukaan on rahasto-osuudenomistajana merkitty rahasto-osuusrekisteriin rinnastettava siihen, jolla velkakirjalain 13 §:n 2 momentin mukaan edellytetään olevan velkakirjan osoittama oikeus.

Osuustodistukseen liitetystä osinkolipusta säädetään velkakirjalain 24 ja 25 §:ssä.

Jollei osuustodistuksiin liity osinkolippuja tai osuustodistusta ei ole luovutettu, voidaan sijoitusrahaston sääntöihin ottaa määräys, että se, joka on rahasto-osuusrekisteriin merkitty rahasto-osuudenomistajaksi, on oikeutettu nostamaan rahasto-osuudelle tulevan tuoton. Tuoton maksua on rahasto-osuusrekisteriin merkitylle henkilölle, yhteisölle tai säätiölle pidettävä pätevänä, vaikkei tällä olisikaan ollut siihen oikeutta, jollei rahastoyhtiö tiennyt taikka sen olisi pitänyt tietää asiasta.

Jos rahasto-osuudesta ei ole annettu osuustodistusta, rahasto-osuusrekisteriin on lisäksi merkittävä rahastoyhtiölle ilmoitettu rahasto-osuutta rasittava panttioikeus tai muu vastaava oikeus. (29.12.2011/1490)

Ulkomaalaisen tai ulkomaisen yhteisön tai säätiön omistamat rahasto-osuudet voidaan merkitä rahasto-osuusrekisteriin siten, että siihen merkitään rahasto-osuudenomistajan sijasta rahasto-osuuden hoitaja, joka toimeksiannon nojalla hallitsee rahasto-osuuksia rahasto-osuudenomistajan lukuun. Rahasto-osuusrekisteriin on merkittävä tieto, että rahasto-osuuden hoitaja hallinnoi kyseisiä rahasto-osuuksia omistajan lukuun, sekä rahasto-osuuden hoitajasta 53 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot.

Edellä 1 momentissa säädetyn rahasto-osuuden rekisteröinnin edellytyksenä on, että rahastoyhtiön oikeus saada tieto rahasto-osuuden lopullisesta omistajasta on turvattu siten kuin tässä luvussa säädetään. (29.12.2011/1490)

Rahasto-osuuden hoitajana voi toimia sellainen rahastoyhtiö, luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu luottolaitos tai sijoituspalvelulaissa tarkoitettu sijoituspalveluyritys, jolla on oikeus tarjota sijoituspalvelulain 2 luvun 3 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettua rahoitusvälineiden säilyttämistä, sekä toisessa ETA-valtiossa vastaavan toimiluvan saanut yhteisö. Rahasto-osuuden hoitajana voi toimia myös arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain (348/2017) 1 luvun 3 §:n 5 kohdassa tarkoitettu arvopaperikeskus sekä sellainen 6 kohdassa tarkoitettu ulkomainen arvopaperikeskus, joka on saanut arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 mukaisen toimiluvan hoitaa arvopaperikeskuksen tehtäviä ETA-valtiossa tai kolmannessa maassa.

Rahastoyhtiön on tehtävä rahasto-osuuden hoitajan kanssa kirjallinen sopimus hallinnoimansa sijoitusrahaston rahasto-osuuksien hoitamisesta. Sopimus voidaan tehdä vain sellaisen osapuolen kanssa, joka on luotettava, hyvämaineinen ja toiminnassaan ammattitaitoinen. Sopimuksessa on sovittava, että rahasto-osuuden hoitaja toimittaa rahastoyhtiölle hallinnoimiensa rahasto-osuuksien omistajia koskevat 53 §:n mukaiset tiedot ja muut rahastoyhtiön sen toimintaa koskevan lainsäädännön perusteella tarvitsemat tiedot.

Rahasto-osuuden hoitajan on tehtävä ulkomaisen rahasto-osuudenomistajan tai tätä edustavan luottolaitoksen taikka sijoituspalveluyrityksen tai muun osapuolen kanssa rahasto-osuuksien hoitamisesta kirjallinen sopimus, jossa on todettava rahasto-osuuden hoitajan velvollisuus antaa tarvittavat tiedot rahasto-osuudenomistajasta.

Jos rahasto-osuuden hoitaja pitää muussa valtiossa rekisteriä rahasto-osuuksiin kohdistuvista oikeuksista, rahasto-osuudenomistajan tai muun oikeudenhaltijan oikeuksiin sovelletaan kyseisen valtion lakia, jollei rahasto-osuusrekisteriin tehdyistä merkinnöistä muuta johdu.

Rahasto-osuuden hoitajalla on oikeus käyttää vain hallinnoimiinsa rahasto-osuuksiin liittyviä taloudellisia oikeuksia.

Rahasto-osuuden hoitajan hallinnoimien rahasto-osuuksien nojalla ei ole oikeutta osallistua rahasto-osuudenomistajien kokoukseen.

Rahasto-osuuden hoitajan nimiin merkityistä rahasto-osuuksista ei anneta osuustodistusta.

Rahasto-osuuden hoitaja on velvollinen korvaamaan toiminnassaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttamansa vahingon rahasto-osuudenomistajalle tai muulle henkilölle.

Rahasto-osuuden hoitaja on pyynnöstä velvollinen ilmoittamaan Finanssivalvonnalle hallinnoimiensa rahasto-osuuksien omistajan nimen, kotivaltion ja tämän omistamien rahasto-osuuksien määrän. Finanssivalvonta voi vaihtoehtoisesti hyväksyä, että rahasto-osuuden hoitaja ilmoittaa vastaavat tiedot rahasto-osuudenomistajan puolesta toimivasta asiamiehestä sekä tämän antaman kirjallisen vakuutuksen siitä, ettei rahasto-osuudenomistaja ole suomalainen.

Finanssivalvonta voi antaa tarkemmat määräykset tavasta, jolla tämän lain mukaiset tiedot rahasto-osuudenomistajasta tai tämän puolesta toimivasta asiamiehestä sekä näiden tuntemiseksi tarpeellisista tiedoista on ilmoitettava, sekä seikoista, jotka on otettava huomioon rahastoyhtiön ja rahasto-osuuden hoitajan välistä sopimusta tehtäessä.

Rahasto-osuuden hoitajalla on velvollisuus antaa rahasto-osuudenomistajaa koskevat tiedot syyttäjä- ja esitutkintaviranomaisille rikoksen selvittämiseksi sekä muulle viranomaiselle, jolla on lain nojalla oikeus saada kyseiset tiedot.

Sen estämättä, mitä 49 §:n 1 momentissa ja 9 luvussa säädetään, sijoitusrahaston sääntöihin voidaan ottaa määräys siitä, että rahasto-osuudet, osuuslaji tai osuussarja liitetään arvo-osuusjärjestelmään. Rahastoyhtiön päätöksessä on määrättävä aika, jonka kuluessa rahasto-osuuksien liittäminen tapahtuu. Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvasta rahasto-osuudesta ei anneta osuustodistusta. Oikeudesta tällaiseen rahasto-osuuteen sekä rahasto-osuuteen perustuvan suoritusvelvollisuuden täyttämisestä on päätetty arvo-osuustileistä annetussa laissa (827/1991) . (29.12.2011/1490)

Osuustodistus on toimitettava viimeistään rahastoyhtiön päätöksessä määrättynä ilmoittautumispäivänä johonkin arvo-osuusrekisteriin omistusoikeuden kirjaamista varten. Arvo-osuusrekisterinpitäjän on selvitettävä omistajan saanto. Rahasto-osuudenomistajan on omistusoikeutensa kirjaamisen yhteydessä luovutettava osuustodistus rekisterinpitäjälle, jonka on varustettava se merkinnällä rahasto-osuuden liittämisestä arvo-osuusjärjestelmään.

Pantinhaltijan ja muun oikeudenhaltijan on viimeistään ilmoittautumispäivänä ilmoitettava oikeutensa kirjattavaksi rahasto-osuudenomistajan arvo-osuustilille. Jos rahasto-osuudenomistajalla ei ole arvo-osuustiliä ja hakija esittää tarpeellisen selvityksen oikeudestaan ja luovuttaa osuustodistuksen arvo-osuusrekisterin pitäjälle, arvo-osuusrekisterin pitäjän on avattava rahasto-osuudenomistajan nimiin arvo-osuustili, jolle rahasto-osuus ja haltijan oikeus kirjataan. Panttaus voidaan tässä tapauksessa kirjata ilman tilinhaltijan kirjallista suostumusta.

Rahastoyhtiön on viimeistään ilmoittautumispäivänä ilmoitettava arvo-osuusrekisterin pitäjälle ne rahasto-osuudet, joista ei 54 §:n 1 momentin mukaan ole luovutettu osuustodistusta tai joista osuustodistus on säilytettävänä rahastoyhtiössä rahasto-osuudenomistajan lukuun, kirjattavaksi rahasto-osuudenomistajan arvo-osuustilille. Jos rahasto-osuudenomistajalla ei ole arvo-osuustiliä, arvopaperikeskuksen arvo-osuusrekisterissä on avattava rahasto-osuudenomistajan nimiin arvo-osuustili, jolle kirjataan rahastoyhtiön ilmoittamat 53 §:ssä tarkoitetut rahasto-osuusrekisteriin merkityt ilmoitushetken tiedot.

Rahasto-osuudenomistajille, jotka eivät ole toimittaneet osuustodistustaan omistusoikeuden kirjaamista varten arvo-osuusrekisteriin, on ilmoittautumispäivänä avattava arvopaperikeskuksen arvo-osuusrekisterissä yhteinen arvo-osuustili, jonka tilinhaltijaksi merkitään rahastoyhtiö ilmoittautumatta jääneiden rahasto-osuudenomistajien lukuun.

Arvopaperikeskuksessa on laadittava erillinen luettelo, johon merkitään ne rahasto-osuusrekisterin mukaiset rahasto-osuudenomistajat, joiden osuustodistuksia ei ilmoittautumispäivään mennessä ollut 58 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimitettu kirjattaviksi. Luetteloa ei kuitenkaan tarvitse laatia, jos rahasto-osuuksien liittäminen arvo-osuusjärjestelmään tapahtuu sellaisella rahasto-osuudenomistajan oikeudet turvaavalla ja arvopaperikeskuksen hyväksymällä tavalla, jossa osuustodistukset varustetaan merkinnällä, jonka perusteella niiden yhteys rahasto-osuudenomistajan arvo-osuustilille tehtyyn merkintään voidaan selvittää. Tilille kirjattuja rahasto-osuuksia koskevista merkinnöistä on voitava selvittää osuustodistuksen järjestysnumero.

Sillä, joka esittää selvityksen oikeudestaan 1 momentissa mainitulle tilille kirjattuihin rahasto-osuuksiin sekä asianomaiset osuustodistukset, on oikeus vaatia oikeutensa kirjaamista siten kuin 58 §:ssä säädetään.

Rahastoyhtiön on viimeistään neljä kuukautta ennen ilmoittautumispäivää ilmoitettava niille rahasto-osuudenomistajille, joiden osoite on yhtiön tiedossa, 58 §:ssä tarkoitetusta päätöksestä sekä siitä, miten rahasto-osuudenomistajan tai sen, jonka hallussa osuustodistus on, on meneteltävä saadakseen oikeus rahasto-osuuteen kirjatuksi arvo-osuustilille. Vastaavat ohjeet on annettava myös siitä, miten rahasto-osuuteen kohdistuvat muut oikeudet voidaan kirjata.

Rahastoyhtiön 58 §:ssä tarkoitetusta päätöksestä on lisäksi tiedotettava siten kuin kutsu rahasto-osuudenomistajien kokoukseen on sijoitusrahaston sääntöjen mukaan toimitettava. Siitä on myös julkaistava tieto Virallisessa lehdessä ja vähintään yhdessä valtakunnallisessa sanomalehdessä. Ohjeet ja tiedotteet on edelleen lähetettävä arvo-osuusrekisterin pitäjille.

Arvopaperikeskuksen säännöissä voidaan tarvittaessa määrätä tarkemmin 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta menettelystä.

Rahastoyhtiö voi viiden vuoden kuluttua ilmoittautumispäivästä päättää lunastaa 59 §:n 1 momentissa tarkoitetulla yhteisellä arvo-osuustilillä olevat rahasto-osuudet niiden omistajien lukuun. Rahastoyhtiön päätös on annettava tiedoksi päätöksessä tarkoitetuille rahasto-osuudenomistajille ja 58 §:n 3 momentissa tarkoitetulle henkilölle ja kehotettava näitä merkitsemään rahasto-osuutensa arvo-osuusjärjestelmään uhalla, että rahasto-osuus muutoin lunastetaan. Kehotus on lähetettävä rahasto-osuudenomistajille ja 58 §:n 3 momentissa tarkoitetulle henkilölle, jos näiden nimi ja osoite on rahastoyhtiön tiedossa, sekä julkaistava Virallisessa lehdessä. Kehotuksesta on lisäksi ilmoitettava siten kuin kutsu rahasto-osuudenomistajien kokoukseen on sijoitusrahaston sääntöjen mukaan toimitettava.

Jollei yhteisellä arvo-osuustilillä olevan rahasto-osuudenomistaja tai 58 §:n 3 momentissa tarkoitettu henkilö ole vuoden kuluessa päätöksen nojalla 1 momentissa tarkoitetulla tavalla annetusta kehotuksesta vaatinut oikeutensa kirjaamista siten kuin siitä 58 §:ssä säädetään, hän on menettänyt oikeutensa rahasto-osuuteen. Rahastoyhtiön on viipymättä tämän jälkeen lunastettava rahasto-osuus sijoitusrahaston varoista.

Rahastoyhtiön on rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumiseksi muusta suoritusvelvollisuudesta annetun lain (281/1931) mukaisesti viipymättä talletettava varat, joista on vähennetty ilmoittamisesta ja lunastamisesta aiheutuneet kulut, rahastoyhtiön kotipaikan lääninhallituksen huostaan pidättämättä itselleen oikeutta saada talletettua takaisin. Rahasto-osuudenomistaja tai 58 §:n 3 momentissa tarkoitettu henkilö voi osuustodistusta vastaan nostaa rahasto-osuutta vastaavan osuuden varoista.

Edellä 59 §:ssä tarkoitetuille rahasto-osuuksille tulevaa tuotonjakoa tai niille tulevia maksuja, joista on päätetty ilmoittautumispäivän jälkeen, ei voida nostaa, ennen kuin rahasto-osuus on toimitettu arvo-osuusrekisteriin omistusoikeuden kirjaamista varten.

Rahasto-osuudenomistaja, joka on ennen ilmoittautumispäivää merkitty rahasto-osuusrekisteriin tai joka on rahastoyhtiölle ilmoittanut ja selvittänyt saantonsa, voi käyttää sijoitusrahastossa muita kuin 1 momentissa lueteltuja oikeuksiaan, vaikkei hän olisikaan toimittanut osuustodistustaan omistusoikeuden kirjaamista varten arvo-osuusrekisteriin. Rahastoyhtiön vaatimuksesta rahasto-osuudenomistajan on tällöin esitettävä osuustodistuksensa tai selvitys siitä, missä ne ovat, taikka muu selvitys siitä, ettei omistusoikeutta rahasto-osuuteen vielä ole kirjattu arvo-osuustilille.

Ilmoittautumispäivän jälkeen ei rahasto-osuus tuota sijoitusrahastossa kuin 59 §:n 3 momentissa säädetyn oikeuden. Osuustodistuksen luovutuksen vaikutukseen on ilmoittautumispäivän jälkeen vastaavasti sovellettava, mitä velkakirjalain 27 ja 29–31 §:ssä on säädetty. Osuustodistus voidaan ilmoittautumispäivän jälkeenkin kuolettaa, niin kuin siitä on erikseen säädetty.

Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvista rahasto-osuuksista ja niiden omistajista pidetään automaattisen tietojenkäsittelyn avulla rahasto-osuudenomistajaluetteloa arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 4 luvun 3 §:n mukaisesti. Rahasto-osuuden kirjaamiseen arvo-osuustilille ja rahasto-osuudenomistajaluetteloon sovelletaan tämän lain 53 §:n 2 momenttia. (16.6.2017/355)

Rahasto-osuudenomistajaluetteloon on merkittävä se arvo-osuusrekisteri, jossa pidettävälle arvo-osuustilille rahasto-osuudet on kirjattu sekä ne tiedot, jotka 53 §:n 1 momentin 1–4 kohdan mukaan on merkittävä rahasto-osuusrekisteriin.

Hallintarekisteröidyt rahasto-osuudet on erikseen merkittävä rahasto-osuudenomistajaluetteloon siten, että siihen merkitään rahasto-osuuden hoitajasta ne tiedot, jotka edellä on säädetty merkittäviksi rahasto-osuudenomistajasta, sekä maininta hallintarekisteröinnistä.

Hallintarekisteröityjen rahasto-osuuksien osalta samoin kuin sellaisten rahasto-osuuksien, joiden osalta muu kuin rahasto-osuudenomistaja on arvo-osuustilin merkintöjen mukaan oikeutettu ottamaan vastaan rahasto-osuuteen perustuvat suoritukset, on maksuosoitteeksi merkittävä rahasto-osuudenomistajaluetteloon asianomainen arvo-osuusrekisteri.

Rahasto-osuudenomistajaluettelon ja odotusluettelon julkisuuteen sovelletaan, mitä 53 §:n 4 momentissa säädetään. Rahasto-osuudenomistajaluettelon pitäjällä on kuitenkin velvollisuus luovuttaa rahasto-osuudenomistajaluetteloon merkittyjä tietoja rahastoyhtiölle.

Jos luovutuksensaajan saannosta on tehty arvo-osuustileistä annetun lain 18 §:ssä tarkoitettu väliaikainen kirjaus, ei luovutuksensaajaa ole merkittävä rahasto-osuudenomistajaluetteloon, vaan arvopaperikeskuksessa on pidettävä erillistä luetteloa ( odotusluettelo ), johon saanto merkitään, kunnes lopullinen kirjaus on tapahtunut. Väliaikaisen kirjauksen tapauksessa on luovutuksensaajan saantomies samaten poistettava rahasto-osuudenomistajaluettelosta ja merkittävä odotusluetteloon.

Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvan rahasto-osuuden saajalla ei ole oikeutta käyttää rahasto-osuudenomistajalle sijoitusrahastossa kuuluvia oikeuksia ennen kuin hänet on merkitty rahasto-osuudenomistajaluetteloon, ellei 62 §:n 2 momentista tai arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 4 luvun 4 §:n 2 momentista muuta johdu. (16.6.2017/355)

Sijoitusrahaston sääntöihin on otettava määräys, jonka mukaan ilmoittautumispäivän jälkeen oikeus saada sijoitusrahastosta jaettavia tuottoja on vain sillä:

Jos rahasto-osuuden omistus on täsmäytyspäivänä merkitty odotusluetteloon, kuuluu 1 momentissa mainittu oikeus sille, joka osoittaa, että rahasto-osuus on täsmäytymispäivänä kuulunut hänelle.

Oikeus osallistua rahasto-osuudenomistajien kokoukseen sijoitusrahastossa, jonka rahasto-osuudet, osuuslaji tai osuussarja on liitetty arvo-osuusjärjestelmään, on vain rahasto-osuudenomistajalla, joka on kymmenen päivää ennen rahasto-osuudenomistajien kokousta merkitty rahasto-osuudenomistajaksi rahasto-osuudenomistajaluetteloon, jollei 62 §:n 2 momentista muuta johdu. Rahasto-osuudenomistajan äänimäärää laskettaessa ei oteta huomioon hänelle edellä mainitun päivän jälkeen rahasto-osuudenomistajaluetteloon merkittyjä rahasto-osuuksia. (29.12.2011/1490)

Kutsu rahasto-osuudenomistajien kokoukseen on toimitettava viimeistään viikkoa ennen 1 momentissa tarkoitettua määräpäivää.

Rahastoyhtiö voi päättää, että sen hallinnoiman sijoitusrahaston rahasto-osuudet poistetaan arvo-osuusjärjestelmästä. Tällöin on soveltuvin osin noudatettava, mitä 58 ja 60 §:ssä on säädetty.

Asianomaisen arvo-osuusrekisterin pitäjän on annettava osuustodistus sille, joka oli rahastoyhtiön päätöksessä mainittuna ilmoittautumispäivänä kirjattu arvo-osuustilille rahasto-osuudenomistajaksi, jollei omistajan arvo-osuustilille kirjatuista merkinnöistä muuta johdu.

Rahasto-osuudet, joista ei ole viimeistään ilmoittautumispäivänä annettu osuustodistusta, kirjataan rahasto-osuusrekisteriin rahasto-osuudenomistajaluettelon mukaisilla tiedoilla.

Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, ei sovelleta, jos rahasto-osuuksien poistaminen arvo-osuusjärjestelmästä johtuu sijoitusrahaston lakkauttamisesta tai sulautumisesta.

Rahastoyhtiön on hajautettava sijoitustoiminnasta aiheutuvat riskit sijoittaessaan sijoitusrahaston varoja.

Rahastoyhtiö saa sijoittaa sijoitusrahaston varoja: (2.4.2004/224)

Rahoitustarkastus voi pyydettyään rahastoyhtiöiden yhteisen lausunnon antaa tarkempia määräyksiä edellytyksistä, joiden nojalla markkinapaikan voidaan katsoa täyttävän edellä 1 momentin 1 kohdassa säädetyt vaatimukset. (2.4.2004/224)

3 momentti on kumottu L:lla 2.4.2004/224 .

Sijoitusrahastolla on oltava toiminnan edellyttämät käteisvarat.

Rahastoyhtiö saa sijoittaa sijoitusrahaston varoja rahamarkkinavälineisiin, jotka eivät ole kaupankäynnin kohteena 69 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla markkinapaikalla edellyttäen, että niiden liikkeeseenlaskua tai liikkeeseenlaskijaa koskee sijoittajien ja säästöjen suojaamiseksi annettu sääntely, ja edellyttäen, että niiden:

Rahastoyhtiö saa sijoittaa sijoitusrahaston varoista enintään yhden kymmenesosan muihin kuin 69 §:ssä ja tässä pykälässä tarkoitettuihin arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin.

Rahastoyhtiön on ryhdyttävä rahasto-osuuden omistajien etujen turvaamiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin, jos sijoitusrahaston varoja on sijoitettu sellaisiin arvopaperistamisasetuksessa tarkoitettuihin arvopaperistamisiin, jotka eivät enää täytä mainitussa asetuksessa niille säädettyjä edellytyksiä. (14.12.2018/1109)

Rahastoyhtiö saa sijoittaa sijoitusrahaston varoja talletuksiin luottolaitoksissa, edellyttäen että:

Rahastoyhtiö saa sijoittaa hallinnoimansa sijoitusrahaston varoja toisten sijoitusrahastojen tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin sekä vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettujen ETA-valtioon tai kolmanteen maahan sijoittautuneiden vaihtoehtorahastojen osuuksiin, jos niiden tarkoituksena on yleisöltä hankittujen varojen yhteinen sijoittaminen 69, 71 tai 71 a §:ssä taikka tässä pykälässä tarkoitettuihin rahoitusvälineisiin tai muuhun helposti rahaksi muutettavaan rahoitusomaisuuteen ja jos ne toimivat riskin hajauttamisen periaatteella ja jos niiden osuudet lunastetaan haltijan vaatimuksesta takaisin suoraan tai välillisesti näiden yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten varoilla. Sijoitusrahaston varoja ei voida kuitenkaan sijoittaa sellaisen sijoitusrahaston, yhteissijoitusyrityksen tai vaihtoehtorahaston osuuksiin, jonka varoista sen sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen mukaan saadaan sijoittaa yhteensä enemmän kuin yksi kymmenesosa toisten sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai vaihtoehtorahastojen osuuksiin. (7.3.2014/163)

Vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitetun ETA-valtioon tai kolmanteen maahan sijoittautuneen 1 momentissa tarkoitetun vaihtoehtorahaston osuuksiin voidaan sijoitusrahaston varoja sijoittaa edellyttäen, että sijoittamisen kohteena olevan vaihtoehtorahaston:

(7.3.2014/163)

Edellä 2 momentissa tarkoitettuja sijoituksia voi sijoitusrahaston varoista yhteensä olla enintään kolme kymmenesosaa.

Jos sijoitusrahaston varoja sijoitetaan sellaisten sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen vaihtoehtorahastojen osuuksiin, joita hallinnoi suoraan tai toimeksiannosta sama rahastoyhtiö tai jokin muu yhtiö, johon rahastoyhtiö on sidoksissa yhteisen liikkeenjohdon tai määräysvallan taikka merkittävän suoran tai välillisen omistuksen kautta, rahastoyhtiö tai muu yhtiö ei saa veloittaa merkintä- tai lunastuspalkkiota sijoitusrahaston sijoituksista näiden muiden sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai vaihtoehtorahastojen osuuksiin. (7.3.2014/163)

Rahastoyhtiö saa sijoittaa enintään yhden viidesosan sijoitusrahaston varoista saman sijoitusrahaston, yhteissijoitusyrityksen tai 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen vaihtoehtorahastojen osuuksiin. (7.3.2014/163)

Tässä luvussa säädettyjä sijoitusrajoituksia laskettaessa ei oteta huomioon niiden sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen vaihtoehtorahastojen varoja, joihin sijoitusrahaston varoja on sijoitettu. (7.3.2014/163)

Sijoitusrahaston varoista saadaan sijoittaa enintään yksi kymmenesosa saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin. Enintään yksi viidesosa saadaan sijoittaa talletuksiin samassa luottolaitoksessa.

OTC-johdannaissopimuksiin sijoittamisesta aiheutuva vastapuoliriski ei saa saman vastapuolen osalta ylittää yhtä kymmenesosaa sijoitusrahaston varoista, jos vastapuoli on 71 a §:ssä tarkoitettu luottolaitos, ja muussa tapauksessa yhtä kahdeskymmenesosaa sijoitusrahaston varoista. (14.12.2012/765)

Sellaisia sijoituksia saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin, jotka ylittävät yhden kahdeskymmenesosan sijoitusrahaston varoista, saa yhteensä olla enintään kaksi viidesosaa sijoitusrahaston varoista. Tätä rajoitusta ei sovelleta talletuksiin eikä sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin sijoittamiseen, joissa vastapuolena on 71 a §:ssä tarkoitettu luottolaitos. (14.12.2012/765)

Sijoitusrahaston varoista yhteensä enintään yksi viidesosa saadaan sijoittaa saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin, kyseisen yhteisön vastaanottamiin talletuksiin, tai sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin, joista sijoitusrahastolle aiheutuu kyseiseen yhteisöön kohdistuva vastapuoliriski. (14.12.2012/765)

Tässä pykälässä sekä 75 §:ssä, 76 §:n 1 momentissa ja 77 §:n 1 momentissa säädettyjä rajoituksia laskettaessa yhtenä kokonaisuutena on pidettävä kirjanpitolain 1 luvun 6 §:n mukaan samaan konserniin kuuluvia yhteisöjä. Tämän estämättä samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen liikkeeseen laskemiin arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin saadaan kuitenkin sijoittaa yhteensä enintään yksi viidesosa sijoitusrahaston varoista.

Edellä 73 §:ssä säädettyjen rajoitusten estämättä rahastoyhtiö saa sijoittaa saman liikkeeseenlaskijan osakkeisiin tai joukkovelkakirjoihin yhteensä enintään yhden viidesosan sijoitusrahaston varoista, jos sijoitusrahaston sijoitustoiminnan tavoitteena on sen sääntöjen mukaan jäljitellä tiettyä rahoitusmarkkinoilla yleisesti tunnettua osake- tai joukkovelkakirjaindeksiä. Jäljiteltävän indeksin koostumuksen on oltava riittävästi hajautettu ja indeksin on kuvattava riittävän tarkasti niitä markkinoita, joiden kehitystä sen on tarkoitus osoittaa. Indeksin koostumuksesta ja kehityksestä on oltava yleisesti saatavilla riittävät tiedot.

Edellä 1 momentissa mainituin edellytyksin rahastoyhtiö saa sijoittaa saman liikkeeseenlaskijan osakkeisiin tai joukkovelkakirjoihin yhteensä enintään 35 sadasosaa sijoitusrahaston varoista, jos tämä on perusteltua poikkeuksellisten markkinaolosuhteiden vuoksi, ja erityisesti sellaisilla säännellyillä markkinoilla, joilla tietyt arvopaperit ovat erittäin määräävässä asemassa. Sijoittaminen tähän enimmäismäärään saakka on sallittu vain yhden liikkeeseenlaskijan osalta.

Rahastoyhtiö ei saa käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa osakeyhtiössä, jonka osakkeisiin se on sijoittanut hallinnoimiensa sijoitusrahastojen varoja. Rahastoyhtiö ei saa käyttää yhden kymmenesosan ylittävää äänivaltaa kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä sellaisessa muussa yhtiössä, johon se on sijoittanut hallinnoimiensa sijoitusrahastojen varoja. Jos rahastoyhtiö on sijoittanut hallinnoimiensa sijoitusrahastojen varoja saman osakeyhtiön osakkeisiin määrän, joka muutoin kuin tilapäisesti ylittää yhden kahdeskymmenesosan kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, sen on julkistettava omistajaohjauksen tavoitteet kyseisessä osakeyhtiössä siten kuin 29 §:n 2 momentissa on säädetty. Edellä mainittuja rajoituksia on sovellettava myös sijoitettaessa sijoitusrahaston varoja sellaisten sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai vaihtoehtorahastojen osuuksiin, joita ei lunasteta vaadittaessa takaisin suoraan tai välillisesti näiden yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten varoilla. Edellä mainittuja rajoituksia ei sovelleta silloin, kun on kyse rahastoyhtiön hallinnoimien erikoissijoitusrahastojen kautta sijoitetuista varoista. (7.3.2014/163)

Rahastoyhtiö saa hankkia sijoitusrahaston omistukseen enintään yhden kymmenesosan saman liikkeeseenlaskijan:

Rahastoyhtiö saa hankkia sijoitusrahaston omistukseen enintään yhden neljäsosan saman sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuuksista.

Edellä 2 momentin 2 ja 3 kohdassa sekä 3 momentissa mainittuja rajoituksia ei tarvitse hankintahetkellä noudattaa, ellei tuolloin voida laskea joukkovelkakirjojen tai rahamarkkinavälineiden yhteismäärää tai liikkeeseen laskettujen sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuuksien nettomäärää.

Sen estämättä, mitä 73 §:n 1, 3 ja 4 momentissa säädetään, rahastoyhtiö saa sijoittaa enintään yhden neljäsosan sijoitusrahaston varoista saman liikkeeseenlaskijan joukkovelkakirjoihin, jos (2.4.2004/224)

Sellaisia sijoituksia 1 momentissa mainittuihin saman liikkeeseenlaskijan joukkovelkakirjoihin, jotka ylittävät yhden kahdeskymmenesosan sijoitusrahaston varoista, saa yhteensä olla enintään neljä viidesosaa sijoitusrahaston varoista.

Finanssivalvonnan on toimitettava Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja Euroopan komissiolle luettelo 1 momentissa tarkoitetuista joukkovelkakirjoista sekä niiden sellaisista liikkeeseenlaskijoista, joilla on lupa laskea liikkeeseen 1 momentissa mainitut ehdot täyttäviä velkakirjalainoja. Luetteloon on liitettävä ilmoitus siitä, minkälaiset takaukset lainoille tarjotaan. (29.12.2011/1490)

Sen estämättä, mitä 73 §:n 1, 3 ja 4 momentissa ja 74 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohdassa säädetään, rahastoyhtiö saa sijoittaa enintään 35 sadasosaa sijoitusrahaston varoista saman liikkeeseenlaskijan tai takaajan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin, kun liikkeeseenlaskija tai takaaja on Suomen valtio, suomalainen kunta tai kuntayhtymä tai Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio, tällaisen valtion osavaltio tai muu paikallinen julkisyhteisö, muu Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n jäsenvaltio taikka kansainvälinen julkisyhteisö, jossa on jäsenenä vähintään yksi Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio.

Rahastoyhtiö saa riskinhajauttamisen periaatetta soveltaen sijoittaa enemmän kuin 35 sadasosaa sijoitusrahaston varoista edellä 1 momentissa tarkoitettuihin arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin. Edellytyksenä on, että tästä on otettu maininta sijoitusrahaston sääntöihin, ja että sääntöjen mukaan arvopaperit tai rahamarkkinavälineet ovat peräisin vähintään kuudesta eri liikkeeseenlaskusta, eikä samaan liikkeeseenlaskuun ole tarkoitus sijoittaa määrää, joka ylittää kolme kymmenesosaa sijoitusrahaston varoista ja jos rahasto-osuudenomistajille voidaan taata vastaava suoja kuin sellaisessa sijoitusrahastossa, joka noudattaa 73 §:n 1, 3 ja 4 momentissa ja 74 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohdassa mainittuja rajoituksia.

Edellä 73 §:n 1–4 momentissa, 75 §:ssä ja 76 §:n 1 momentissa tarkoitetut sijoitukset saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin tai sen vastaanottamiin talletuksiin tai OTC-johdannaissopimuksiin, joissa kyseinen yhteisö on vastapuolena, eivät saa ylittää määrää, joka vastaa 35 sadasosaa sijoitusrahaston varoista. (14.12.2012/765)

Edellä 75 §:ssä ja 76 §:n 1 momentissa tarkoitettuja arvopapereita ja rahamarkkinavälineitä ei tarvitse ottaa huomioon sovellettaessa 73 §:n 3 momentissa säädettyä kahden viidesosan rajoitusta.

Edellä tässä luvussa säädettyjä rajoituksia ei tarvitse noudattaa käytettäessä sijoitusrahaston varoihin kuuluviin arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin liittyviä merkintäoikeuksia. Jos rajoitukset on ylitetty rahastoyhtiöstä riippumattomista syistä tai merkintäoikeuksien käyttämisen takia, rahastoyhtiön on pidettävä sijoitusrahastotoiminnan ensisijaisena tavoitteena tilanteen korjaamista rahasto-osuudenomistajien edun mukaisella tavalla.

Rahastoyhtiö saa sijoittaessaan sijoitusrahaston varoja huolehtien riskin hajauttamisen periaatteen soveltamisesta poiketa 72, 73, 73 a, 75 ja 76 §:ssä sekä 77 §:n 1 momentissa säädetyistä rajoituksista enintään kuuden kuukauden ajan sijoitusrahaston toiminnan aloittamisesta.

Sijoitusrahaston varoja voidaan sijoittaa sellaisen Euroopan talousalueen ulkopuolella sijaitsevan yhtiön osakkeisiin tai muihin pääomaosuuksiin, joka sijoittaa varansa pääasiallisesti sellaisiin arvopapereihin, joiden liikkeeseenlaskijan kotipaikka sijaitsee yhtiön kotivaltiossa, mikäli tämä on kysymyksessä olevan valtion lainsäädännön mukaan ainoa tapa sijoittaa sanotussa valtiossa liikkeeseenlaskettuihin arvopapereihin.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja sijoituksia voidaan tehdä ainoastaan, jos yhtiön toiminnassa noudatetaan 72, 73, 74 ja 75 §:ssä, 76 §:n 1 momentissa ja 77 §:n 1 momentissa säädettyjä rajoituksia. Milloin 72 §:ssä, 73 §:n 1 ja 3 momentissa, 75 §:ssä, 76 §:n 1 momentissa ja 77 §:n 1 momentissa tarkoitetut rajoitukset ylitetään merkintäoikeuksien käyttämisen vuoksi tai rahastoyhtiöstä riippumattomista syistä tai milloin kysymyksessä on rahastoyhtiön hallinnoima sijoitusrahasto, jonka toiminta on aloitettu viimeisen kuuden kuukauden aikana, sovelletaan soveltuvin osin, mitä 77 §:n 3 momentissa ja 78 §:ssä säädetään. (2.4.2004/224)

Rahastoyhtiö saa sijoittaa sijoitusrahaston varoja johdannaissopimuksiin, joilla käydään kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla tai muulla säännellyllä, säännöllisesti toimivalla, tunnustetulla ja yleisölle avoimella markkinapaikalla ja vastaavilla käteisellä selvitettävillä sopimuksilla, sekä OTC-johdannaissopimuksiin edellyttäen, että:

Sijoitettaessa sijoitusrahaston varoja johdannaissopimuksiin ei saada ylittää tässä luvussa säädettyjä sijoitusrajoituksia. Rajoituksia laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon sijoituksia sellaisiin johdannaissopimuksiin, joiden kohde-etuutena on rahoitusindeksi, joka täyttää 73 a §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset.

Jos arvopaperiin tai rahamarkkinavälineeseen sisältyy johdannaissopimus, se on otettava huomioon 80 ja 80 b §:n ja tämän pykälän vaatimuksia noudatettaessa. (29.12.2011/1490)

Sijoitusrahaston johdannaissopimuksiin liittyvä kokonaisriski ei saa ylittää sen kaikkien sijoitusten kokonaisnettoarvoa. Riskin laskennassa otetaan huomioon sijoitusrahaston varojen nykyarvo, vastapuoliriski, markkinoiden tuleva kehitys ja sijoitusten rahaksi muuttamiseen tarvittava aika.

Rahastoyhtiöllä on oltava käytössään riskienhallintamenetelmät, joiden avulla se kykenee jatkuvasti seuraamaan ja mittaamaan yksittäisen sijoituksen riskiä ja sen vaikutusta sijoitusrahaston sijoitusten kokonaisriskiin. Sen on sovellettava menettelyjä, joilla voidaan arvioida tarkasti ja riippumattomasti vakioimattomien johdannaissopimusten arvo. Rahastoyhtiö ei saa käyttää luottoluokituksia yksinomaisena perusteena tai mekaanisesti arvioidessaan sijoitusrahaston varojen luottokelpoisuutta. (7.3.2014/163)

Rahastoyhtiön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle vuosittain kunkin hallinnoimansa sijoitusrahaston sijoitustoiminnassa käytettävien johdannaissopimusten lajit, niihin liittyvät riskit, johdannaissopimusten riskien arviointiin käytetyt menetelmät sekä määrälliset rajat. Ilmoitus on tehtävä myös, jos edellä mainituissa tiedoissa tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Finanssivalvonta antaa komission riskienhallintadirektiivin täytäntöön panemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset perusteista riskienhallintamenettelyjen riittävyyden arvioimiseksi ja vakioimattomien johdannaissopimusten arvonmääritysmenettelyistä sekä määräykset 3 momentissa tarkoitettujen tietojen sisällöstä ja tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä.

Tehokkaan omaisuudenhoidon edistämiseksi rahastoyhtiö saa tehdä sijoitusrahaston varoihin kuuluvista arvopapereista ja rahamarkkinavälineistä lainaus- ja takaisinostosopimuksia, jos ne selvitetään arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitetussa arvopaperikeskuksessa tai ulkomaisessa arvopaperikeskuksessa taikka, jos selvitys tapahtuu muualla, jos niiden vastapuolena on sijoituspalvelulaissa tarkoitettu sijoituspalveluyritys tai muu sijoituspalvelun tarjoaja ja niiden ehdot ovat markkinoille tavanomaiset ja yleisesti tunnetut. (16.6.2017/355)

Sijoitusrahaston varoihin kuuluvia arvopapereita ja rahamarkkinavälineitä voidaan luovuttaa velaksi ja niitä koskevia takaisinostosopimuksia voidaan tehdä ainoastaan riittävää vakuutta vastaan. Rahastoyhtiön tehtävänä on päivittäin huolehtia siitä, että vakuuden arvo pysyy riittävänä koko lainaus- tai takaisinostosopimuksen voimassaoloajan. Selvitysyhteisön taikka Finanssivalvonnan tai sitä vastaavan toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa olevan muun yhteisön on säilytettävä vakuutta sijoitusrahaston lukuun lainaus- tai takaisinostosopimuksen päättymiseen saakka. (14.12.2012/765)

Sijoitusrahaston tekemien lainaussopimusten yhteismäärä ei saa ylittää yhtä neljäsosaa sijoitusrahaston arvopaperi- ja rahamarkkinavälinesijoitusten arvosta. Rajoitus ei koske lainaussopimuksia, jotka voidaan irtisanoa ja joiden tarkoittamat arvopaperit voidaan saada vaadittaessa takaisin viimeistään seuraavana pankkipäivänä. (29.12.2011/1490)

Sijoitusrahaston tekemien takaisinostosopimusten ja 83 §:ssä tarkoitettujen luottojen yhteismäärä ei saa ylittää yhtä kymmenesosaa sijoitusrahaston varojen arvosta.

5 momentti on kumottu L:lla 2.4.2004/224 .

Rahoitustarkastus voi antaa tarkempia määräyksiä rahastoyhtiön oikeudesta tehdä lainaus- tai takaisinostosopimuksia sijoitusrahaston varoihin kuuluvista arvopapereista. (28.12.2001/1522)

Rahastoyhtiö ei saa sijoitusrahaston lukuun luovuttaa ilman katetta arvopapereita, rahamarkkinavälineitä tai johdannaissopimuksia.

Rahastoyhtiö saa ottaa sijoitusrahaston lukuun väliaikaiseen tarkoitukseen sijoitusrahastotoimintaa varten luottoa määrän, joka vastaa enintään yhtä kymmenesosaa sijoitusrahaston arvosta. Sijoitusrahastoon saadaan hankkia ulkomaista valuuttaa luotonvälityksen avulla. (18.3.2016/175)

Rahastoyhtiö saa antaa sijoitusrahaston varoja vakuudeksi 1 momentissa tarkoitetusta luotosta, johon on rinnastettava 81 §:ssä tarkoitetut arvopaperien takaisinostosopimukset, sekä vakuudeksi 80 §:ssä tarkoitetusta johdannaissopimuksesta johtuvasta vastuusta.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä luotonotosta ja sijoitusrahaston varojen käyttämisestä luoton vakuutena. (18.3.2016/175)

Rahastoyhtiö ei saa myöntää luottoa sijoitusrahaston varoista eikä antaa takausta tai muuta vakuutta kolmannen sitoumuksista. Sijoitusrahastoon voidaan kuitenkin hankkia arvopapereita, rahamarkkinavälineitä tai johdannaissopimuksia, joita ei ole täysin maksettu.

Rahastoyhtiö ei saa sijoittaa hallinnoimiensa sijoitusrahastojen varoja toisen rahastoyhtiön osakkeisiin.

Sijoitusrahaston varoja ei voida sijoittaa jalometalleihin tai niihin oikeuttaviin todistuksiin.

Valtiovarainministeriön asetuksella annetaan arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä ( yhteissijoitusyritykset ) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 85/611/ETY täytäntöönpanosta tiettyjen määritelmien selventämiseksi annetun komission direktiivin 2007/16/EY täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tarkemmat säännökset vaatimuksista, jotka koskevat 2 §:n 13 kohdassa tarkoitettua rahamarkkinavälinettä, 69 §:n 1 momentissa ja 71 §:n 2 momentissa tarkoitettuja arvopapereita, 71 §:n 1 momentissa tarkoitettuja rahamarkkinavälineitä, 73 a §:n 1 momentissa tarkoitettua osake- tai joukkovelkakirjaindeksiä, 80 §:n 1 momentissa tarkoitettuja johdannaissopimuksia ja kohde-etuutena käytettyjä rahoitusindeksejä, 80 a §:n 2 momentissa tarkoitettuja arvopapereita ja rahamarkkinavälineitä ja 81 §:ssä tarkoitettuja tehokkaan omaisuudenhoidon menetelmiä.

Erikoissijoitusrahaston varat on sijoitettava ilman aiheetonta viivytystä. Jos erikoissijoitusrahaston osuuksia voidaan tarjota ei-ammattimaisille asiakkaille, rahastoyhtiön on hajautettava erikoissijoitusrahaston sijoitustoiminnasta aiheutuvat riskit sijoittaessaan erikoissijoitusrahaston varoja.

Jos erikoissijoitusrahaston osuuksia voidaan tarjota ei-ammattimaisille asiakkaille, sen säännöissä on mainittava, miltä osin erikoissijoitusrahaston varojen sijoittamisessa poiketaan siitä, mitä 11 luvussa säädetään.

Erikoissijoitusrahaston sijoitustoiminnan sitä edellyttäessä erikoissijoitusrahaston säännöissä voidaan poiketa siitä, mitä 45, 48 ja 49 §:ssä sekä 98 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään. (2.4.2004/224)

Jos erikoissijoitusrahaston säännöissä on poikkeus tämän lain 49 §:ssä säädetystä rahasto-osuuden lunastusoikeudesta, niissä on mainittava, millä ehdoin rahasto-osuuden omistaja voi vaatia rahasto-osuuden lunastusta, kun on päätetty sääntöjen muuttamisesta tai erikoissijoitusrahaston hallinnon luovuttamisesta, sen sulautumisesta tai jakautumisesta.

Pääasiallisesti kiinteistöihin varojaan sijoittavan erikoissijoitusrahaston on soveltuvin osin noudatettava, mitä kiinteistörahastolain 3 ja 4 luvussa säädetään kiinteistörahaston varojen sijoittamisesta, luotonotosta, omaisuuden arvostamisesta ja arvioinnista sekä kiinteistönarvioitsijasta ja kiinteistönarvioinnista. (30.3.2007/351)

Sijoitusrahaston rahasto-osuuksia markkinoitaessa on Finanssivalvonnan sitä vaatiessa käytettävä suomen tai ruotsin kieltä tai Finanssivalvonnan hyväksymää muuta kieltä.

Sijoitusrahaston rahasto-osuuksia ei saa markkinoida antamalla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa. Markkinoinnista on käytävä ilmi sen kaupallinen tarkoitus. Sellaisessa markkinoinnissa, jossa kehotetaan ostamaan sijoitusrahaston osuuksia ja joka sisältää erityisiä tietoja sijoitusrahastosta, ei saa esittää väitteitä, jotka ovat ristiriidassa rahastoesitteen ja avaintietoesitteen sisältämien tietojen kanssa tai jotka vähentävät niiden merkitystä. Markkinointiaineistosta on käytävä ilmi, missä ja millä kielellä rahastoesite ja avaintietoesite ovat sijoittajien saatavilla tai käytettävissä.

Jos sijoitusrahaston varojen nettoarvo todennäköisesti vaihtelee huomattavasti sen sijoitusten koostumuksen tai niiden hoidossa käytettävien menetelmien johdosta, sen rahastoesitteessä ja tarvittaessa markkinointiaineistoissa on oltava maininta tästä erityispiirteestä.

Erikoissijoitusrahaston markkinointiaineistosta on käytävä selkeästi ilmi ne seikat, joiden vuoksi sijoitusrahastoa pidetään erikoissijoitusrahastona.

Edellä 76 §:n 2 momentissa tarkoitetun sijoitusrahaston rahastoesitteessä ja kaikessa markkinointiaineistossa on selkeästi ilmoitettava siitä, että sijoitusrahaston varat voidaan sijoittaa yhden yksittäisen lainkohdassa tarkoitetun liikkeeseenlaskijan arvopapereihin. Rahastoesitteessä ja markkinointiaineistossa on lisäksi ilmoitettava ne valtiot, paikalliset julkisyhteisöt tai luonteeltaan kansainväliset julkisyhteisöt, joiden liikkeeseen laskemiin tai takaamiin arvopapereihin rahastoyhtiön tarkoituksena on sijoittaa tai se on sijoittanut enemmän kuin 35 sadasosaa sijoitusrahaston varoista.

Rahastoyhtiön on julkistettava jokaisesta hallinnoimastaan sijoitusrahastosta esite ( rahastoesite). Rahastoesite on pidettävä ajan tasalla ja siihen on liitettävä sijoitusrahaston säännöt.

Rahastoesitteessä on oltava olennaiset ja riittävät tiedot sijoitusrahaston sijoitustoiminnan tavoitteista ja sen muista ominaisuuksista, sijoitusrahastoa hallinnoivasta rahastoyhtiöstä, sekä sijoitusrahaston käyttämästä säilytysyhteisöstä, jotta sijoittajat voivat luotettavasti arvioida kyseistä sijoitusrahastoa ja erityisesti siihen liittyviä riskejä. Lisäksi rahastoesitteessä on oltava:

(18.3.2016/175)

Valtiovarainministeriön asetuksella säädetään tarkemmin rahastoesitteen sisällöstä ja siitä, miten esitteessä olevat tiedot esitetään. (2.4.2004/224)

4 momentti on kumottu L:lla 29.12.2011/1490 .

Rahastoyhtiön on toimitettava hallinnoimansa sijoitusrahaston rahastoesite ja siihen tehdyt muutokset välittömästi rahoitustarkastukselle tiedoksi.

Rahastoyhtiön on kunkin hallinnoimansa sijoitusrahaston osalta laadittava lyhyt asiakirja, joka sisältää sijoittajalle annettavat avaintiedot ( avaintietoesite ). Avaintietoesitteessä on oltava ilmaisu "sijoittajalle annettavat avaintiedot" suomen tai ruotsin kielellä taikka Finanssivalvonnan hyväksymällä muulla kielellä.

Avaintietoesitteessä on oltava sijoittajan ymmärrettävissä ilman muita asiakirjoja:

Avaintietoesite on julkistettava suomen tai ruotsin kielellä tai Finanssivalvonnan hyväksymällä muulla kielellä.

Avaintietoesitettä koskevista vaatimuksista säädetään lisäksi komission avaintietoasetuksessa.

Avaintietoesitteessä on kerrottava, mistä ja miten voi saada rahastoesitteen, vuosikertomuksen, puolivuotiskatsauksen ja muita rahastoa koskevia lisätietoja sekä millä kielillä asiakirjat tai tiedot ovat saatavissa. Avaintietoesitteessä on oltava ilmoitus siitä, että 92 §:n 2 momentin 1 kohtaa vastaavat tiedot rahastoyhtiön palkka- ja palkkiopolitiikasta ovat saatavilla rahastoyhtiön internetsivuilla, tieto internetsivujen osoitteesta ja ilmoitus siitä, että rahastoesite toimitetaan sijoittajalle kirjallisena ja veloituksetta tämän pyynnöstä. (18.3.2016/175)

Avaintietoesite on kirjoitettava tiiviisti yleiskielellä ja laadittava yhteiseen, vertailukelpoiseen muotoon. Esitteen tulee olla ymmärrettävä myös muille kuin ammattimaisille sijoittajille. Tietojen on oltava asiallisia ja selkeitä sekä yhdenmukaisia rahastoesitteen vastaavien tietojen kanssa.

Avaintietoesitettä on käytettävä sellaisenaan kaikissa ETA-valtioissa, joissa sijoitusrahaston rahasto-osuuksia 127 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen perusteella markkinoidaan.

Avaintietoesitteessä ilmoitettavia tietoja koskevista vaatimuksista säädetään lisäksi komission avaintietoasetuksessa.

Rahastoyhtiön on julkistettava jokaisesta hallinnoimastaan sijoitusrahastosta puolivuotiskatsaus vähintään jokaisen tilikauden kuudelta ensimmäiseltä kuukaudelta. Puolivuotiskatsaus on julkistettava kahden kuukauden kuluessa katsauskauden päättymisestä.

Puolivuotiskatsauksessa on esitettävä selvitys sijoitusrahaston varoista ja veloista, liikkeessä olevien osuuksien lukumäärästä, rahasto-osuuden arvosta, sijoitusten jakautumisesta sijoitusrahaston sijoituspolitiikka huomioon ottaen sekä sijoitusten koostumuksessa katsauskauden aikana tapahtuneista muutoksista. Valtiovarainministeriön asetuksella säädetään tarkemmin puolivuotiskatsauksen sisällöstä ja siitä, miten puolivuotiskatsauksessa olevat tiedot esitetään. (2.4.2004/224)

Rahastoyhtiön on julkistettava jokaisesta hallinnoimastaan sijoitusrahastosta vuosikertomus jokaiselta tilikaudelta. Vuosikertomus on julkistettava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Vuosikertomuksessa on oltava tilinpäätös, tuloslaskelma ja tase sekä niiden liitetiedot ja olennaiset ja riittävät tiedot, jotta sijoittajat voivat luotettavasti arvioida sijoitusrahaston toiminnan kehitystä ja sen tulosta.

Vuosikertomukseen on lisäksi sisällytettävä:

(18.3.2016/175)

Valtiovarainministeriön asetuksella säädetään tarkemmin vuosikertomuksen sisällöstä ja siitä, miten vuosikertomuksessa olevat tiedot esitetään. (2.4.2004/224)

Rahastoyhtiön on toimitettava asiakkaalle tämän pyynnöstä veloituksetta rahastoesite ja viimeisin sijoitusrahastoa koskeva vuosikertomus ja puolivuotiskatsaus.

Rahastoyhtiön on huolehdittava, että sijoitusrahaston viimeisin vuosikertomus ja puolivuotiskatsaus pidetään yleisesti saatavilla rahastoesitteessä ja avaintietoesitteessä ilmoitetulla tavalla. Asiakkaalle on tämän pyynnöstä veloituksetta toimitettava vuosikertomus ja puolivuotiskatsaus kirjallisena.

Asiakkaan pyynnöstä rahastoyhtiön on toimitettava tälle lisätietoja sijoitusrahaston riskien hallinnassa käytettävistä menetelmistä ja sovellettavista määrällisistä rajoista sekä sijoitusrahaston sijoitustoiminnan kannalta keskeisten rahoitusvälineitten luokkien riskien ja tuottojen viimeaikaisesta markkinakehityksestä.

Rahastoyhtiön on toimitettava rahastoesite asiakkaalle siten, että se osoitetaan asiakkaalle henkilökohtaisesti joko kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla siten, että asiakas voi säilyttää, tallentaa ja toisintaa sen muuttumattomana tai siten, että rahastoesite on saatavilla rahastoyhtiön internetsivuilla asianmukaisen ajan. Asiakkaalle on aina tämän pyynnöstä toimitettava veloituksetta rahastoesite kirjallisena.

Ehdoista, joita sovelletaan rahastoesitteen tai avaintietoesitteen toimittamiseen muuta pysyvää välinettä kuin paperia käyttäen tai verkkosivuston välityksellä, säädetään komission avaintietoasetuksessa.

Rahastoyhtiön on aina kun se laskee liikkeeseen tai lunastaa rahaston osuuksia ja vähintään kaksi kertaa kuukaudessa julkistettava rahasto-osuuden arvo sekä liikkeessä olevien rahasto-osuuksien määrä.

Rahoitustarkastus voi hakemuksesta antaa rahastoyhtiölle luvan julkistaa tiedot ainoastaan kerran kuukaudessa, jos tällainen menettely ei vaaranna rahasto-osuudenomistajien etuja.

Rahastoyhtiön on viipymättä oikaistava rahasto-osuuden arvon julkistamisessa tapahtunut olennainen virhe. Julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on välittömästi tehtävä ilmoitus rahoitustarkastukselle, joka ratkaisee virheen olennaisuuden.

Rahastoyhtiön, joka myy sijoitusrahaston rahasto-osuuksia suoraan tai sen puolesta toimivan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön välityksellä rahastoyhtiön vastuulla, on toimitettava avaintietoesite sijoittajalle hyvissä ajoin ennen sijoitusrahaston rahasto-osuuksien merkintää.

Rahastoyhtiön, jonka hallinnoiman sijoitusrahaston rahasto-osuuksia myydään muulla kuin 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, on kunkin sijoitusrahaston osalta annettava avaintietoesite pyynnöstä:

Avaintietoesite on toimitettava sijoittajille veloituksetta.

Rahastoyhtiön on toimitettava avaintietoesite sijoittajalle 97 §:n 4 momentissa tarkoitetulla pysyvällä tavalla tai siten, että se on saatavilla rahastoyhtiön internetsivuilla asianmukaisen ajan. Sijoittajalle on aina tämän pyynnöstä toimitettava veloituksetta avaintietoesite kirjallisena.

Rahastoyhtiön on pidettävä ajan tasalla oleva avaintietoesite saatavilla rahastoyhtiön internet- sivuilla.

Rahastoyhtiön on toimitettava avaintietoesite ja sen muutokset välittömästi Finanssivalvonnalle tiedoksi.

Avaintietoesite on pidettävä keskeisiltä osiltaan ajan tasalla.

Rahastoyhtiön sisäpiiriläisen on ilmoitettava rahastoyhtiön hallinnoimien sijoitusrahastojen rahasto-osuuksia sekä säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena Suomessa olevia osakkeita ja sellaisia rahoitusvälineitä, joiden arvo määräytyy kyseisten osakkeiden perusteella, koskevat tiedot 101 a §:ssä tarkoitettuun rahastoyhtiön sisäpiirirekisteriin siten kuin 100 §:ssä säädetään, jäljempänä sisäpiiri-ilmoitus .

Rahastoyhtiön sisäpiiriläisellä tarkoitetaan:

Rahastoyhtiön sisäpiiriläisen on tehtävä sisäpiiri-ilmoitus neljäntoista päivän kuluessa siitä, kun hänet on nimitetty 99 §:n 2 momentissa tarkoitettuun tehtäväänsä.

Sisäpiiri-ilmoituksessa on mainittava:

Sisäpiiriläisen on tehtävässä ollessaan seitsemän päivän kuluessa ilmoitettava rahastoyhtiölle:

Edellä 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja ei tarvitse ilmoittaa siltä osin kuin ne koskevat asunto-osakeyhtiötä, asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 28 luvun 2 §:ssä tarkoitettua keskinäistä kiinteistöosakeyhtiötä, aatteellista tai taloudellista yhdistystä taikka voittoa tavoittelematonta yhteisöä. Jos yhteisö käy säännöllisesti kauppaa rahoitusvälineellä, sitä koskevat tiedot on kuitenkin ilmoitettava.

Ilmoitukseen on sisällytettävä asianomaisen henkilön, yhteisön tai säätiön yksilöimiseksi tarvittavat tiedot sekä rahasto-osuuksia, osakkeita ja muita rahoitusvälineitä koskevat tiedot.

Jos 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetut osakkeet tai rahoitusvälineet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään, rahastoyhtiö voi järjestää menettelyn, jossa tiedot saadaan arvo-osuusjärjestelmästä. Tällöin ei erillisiä ilmoituksia ole tehtävä.

Rahastoyhtiön osakkeenomistajan on ilmoitettava 101 a §:ssä tarkoitettuun sisäpiirirekisteriin omistamansa rahasto-osuudet sanotun rahastoyhtiön hallinnoimassa sijoitusrahastossa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä neljäntoista päivän kuluessa rahasto-osuuden hankkimisesta. Ilmoitus omistuksen muutoksesta on tehtävä samassa ajassa.

Jos rahasto-osuudet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään, rahastoyhtiö voi järjestää menettelyn, jossa tiedot saadaan arvo-osuusjärjestelmästä. Tällöin ei erillisiä ilmoituksia ole tehtävä.

Rahastoyhtiön on pidettävä 100 ja 101 §:ssä tarkoitetuista ilmoituksista rekisteriä ( rahastoyhtiön sisäpiirirekisteri ), josta ilmenevät:

Jos ilmoitukset tehdään 100 §:n 6 momentin mukaisesti, rahastoyhtiön sisäpiirirekisteri voidaan tältä osin muodostaa arvo-osuusjärjestelmästä saatavista tiedoista.

Rahastoyhtiön sisäpiirirekisterin ylläpito on järjestettävä luotettavalla tavalla. Rekisteriin merkityt tiedot on säilytettävä viisi vuotta tiedon merkitsemisestä. Jokaisella on oikeus saada kulujen korvaamista vastaan otteita ja jäljennöksiä rekisterin tiedoista. Luonnollisen henkilön henkilötunnus ja osoite sekä muun luonnollisen henkilön kuin sisäpiiriläisen ja rahastoyhtiön osakkeenomistajan nimi eivät kuitenkaan ole julkisia.

4 momentti on kumottu L:lla 28.12.2017/1077 .

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 100 ja 101 §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten sisällöstä ja tekotavasta sekä 101 a §:ssä tarkoitetun rahastoyhtiön sisäpiirirekisterin sisällöstä ja tietojen merkintätavasta.

Rahastoyhtiön sisäpiiriläinen ja rahastoyhtiön osakkeenomistaja ei saa ilman Finanssivalvonnan lupaa vastikkeellisesti hankkia rahastoyhtiön hallinnoiman sijoitusrahaston varoihin kuuluvia arvopapereita tai johdannaissopimuksia tai luovuttaa tällaiselle sijoitusrahastolle edellä tarkoitettuja varoja, ellei hankintaa tai luovutusta toteuteta 69 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kaupankäynnin välityksellä.

Rahastoyhtiö ( luovuttava rahastoyhtiö ) voi rahoitustarkastuksen luvalla luovuttaa sijoitusrahaston ( luovutettava sijoitusrahasto ) hallinnon toisen rahastoyhtiön ( vastaanottava rahastoyhtiö ) hoidettavaksi.

Sijoitusrahaston hallinnon luovuttamiseen osallistuvien rahastoyhtiöiden on laadittava kirjallinen luovutussuunnitelma, jonka luovuttavan ja vastaanottavan rahastoyhtiön hallitukset hyväksyvät. Päivätyssä ja allekirjoitetussa luovutussuunnitelmassa on oltava ainakin:

Luovuttava rahastoyhtiö vastaa kauppakaaren 10 luvun 8 §:n mukaisesti luovutettavan sijoitusrahaston vastuista, jotka ovat syntyneet 105 §:n 2 momentissa tarkoitettuun sijoitusrahaston hallinnon luovuttamisen täytäntöönpanoajankohtaan mennessä ja jotka tuona ajankohtana ovat edelleen maksamatta.

Sijoitusrahaston hallinnon luovuttamiseen osallistuvien rahastoyhtiöiden on haettava luovuttamisen täytäntöönpanolle rahoitustarkastuksen lupa. Lupahakemukseen, joka on tehtävä kuukauden kuluessa luovutussuunnitelman hyväksymisestä, on liitettävä luovutussuunnitelma liitteineen sekä luovutuspäätökset. Jos hakemusta ei ole tehty määräajassa, sijoitusrahaston hallinnon luovuttaminen raukeaa.

Rahoitustarkastuksen on kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta päätettävä täytäntöönpanoluvasta. Täytäntöönpanolupaa ei voida myöntää, jos sijoitusrahaston hallinnon luovuttamista ei voida pitää rahasto-osuudenomistajien edun mukaisena taikka jos sijoitusrahastolla on 83 §:ssä tarkoitettuja luottoja. Jos lupaa ei myönnetä, sijoitusrahaston hallinnon luovuttaminen raukeaa.

Jos rahoitustarkastus on myöntänyt rahastoyhtiöille luvan sijoitusrahaston hallinnon luovuttamiseen, rahastoyhtiöiden on välittömästi ilmoitettava siitä kirjallisesti rahasto-osuudenomistajille ja julkaistava sitä koskeva ilmoitus vähintään yhdessä valtakunnallisessa sanomalehdessä viimeistään kuukautta ennen sijoitusrahaston hallinnon luovuttamisen täytäntöönpanoa. Ilmoituksessa on mainittava täytäntöönpanoluvan ja luovutussuunnitelman sisältö.

Rahastoyhtiöiden on tehtävä rahoitustarkastukselle ilmoitus sijoitusrahaston hallinnon luovuttamisen täytäntöönpanosta kahden kuukauden kuluessa sitä koskevan luvan myöntämisestä uhalla, että sijoitusrahaston hallinnon luovuttaminen raukeaa, jollei 103 §:n 2 momentin 6 kohdasta muuta johdu.

Rahastoyhtiö voi vaihtaa säilytysyhteisöä rahoitustarkastuksen luvalla. Rahastoyhtiön on toimitettava rahoitustarkastukselle selvitys siitä, miten 31 §:ssä tarkoitettujen tehtävien siirtämisestä rahasto-osuudenomistajien edut turvaavalla tavalla uudelle säilytysyhteisölle huolehditaan.

Mitä tässä luvussa säädetään rahastoyhtiöstä, sovelletaan ulkomaiseen ETA-rahastoyhtiöön, joka on saanut luvan sijoitusrahaston perustamiseen Suomeen sekä ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajaan, joka on saanut vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 19 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen kotijäsenvaltionsa ulkomaiselta ETA-valvontaviranomaiselta erikoissijoitusrahaston hoitamiseksi Suomessa.

Sijoitusrahasto ( sulautuva sijoitusrahasto ) voi sulautua toisen sijoitusrahaston ( vastaanottava sijoitusrahasto ) tai yhteissijoitusyrityksen ( vastaanottava yhteissijoitusyritys ) kanssa.

Sulautumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa:

Jos sulautuminen on muu kuin 2 §:n 1 momentin 16 kohdassa tarkoitettu rajat ylittävä sulautuminen tai 17 kohdassa tarkoitettu kotimainen sulautuminen, jossa on kansainvälinen kytkentä, siihen sovelletaan tämän luvun säännöksiä lukuun ottamatta vaatimuksia, jotka koskevat yhteissijoitusyritystä tai liittyvät rahasto-osuuksien markkinointiin muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa.

Sijoitusrahaston sulautuminen edellyttää etukäteen annetun luvan. Luvan myöntää sulautuvaa sijoitusrahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön hakemuksesta Finanssivalvonta.

Hakemuksessa on oltava:

Lupaa on haettava kahden kuukauden kuluessa 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun sulautumissuunnitelman hyväksymisestä, jos sijoitusrahasto sulautuu toisen sijoitusrahaston kanssa.

Edellä 2 momentissa tarkoitetut selvitykset on annettava suomen tai ruotsin kielellä ja yhteissijoitusyrityksen kotivaltion virallisella kielellä tai yhdellä sen virallisista kielistä taikka Finanssivalvonnan ja asianomaisen ETA-valtion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä kielellä.

Jos Finanssivalvonta katsoo, ettei kaikkia luvan myöntämiseksi tarvittavia 2 momentissa tarkoitettuja selvityksiä ole sille toimitettu, sen on vaadittava lisäselvitystä kymmenen työpäivän kuluessa sille toimitettujen selvitysten vastaanottamisesta.

Finanssivalvonnan on tarkasteltava aiotusta sulautumisesta aiheutuvia vaikutuksia sulautuvan sijoitusrahaston ja vastaanottavan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajille sen arvioimiseksi, ovatko rahasto-osuudenomistajille annettavat tiedot sulautumisesta riittävät.

Finanssivalvonta voi tarvittaessa vaatia, että sulautuvan sijoitusrahaston tai vastaanottavan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajille annettavia tietoja selvennetään.

Finanssivalvonnan on toimitettava kaikki tarvittavat 107 a §:n 2 momentissa tarkoitetut selvitykset välittömästi vastaanottavan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaisille viranomaisille.

Finanssivalvonnan on myönnettävä lupa aiotulle sulautumiselle, jos:

Finanssivalvonnan on ilmoitettava sulautuvaa sijoitusrahastoa hallinnoivalle rahastoyhtiölle viimeistään 20 työpäivän kuluttua siitä, kun rahastoyhtiö toimitti sille 107 a §:ssä tarkoitetut luvan saamiseksi tarvittavat selvitykset, onko sulautumiselle myönnetty lupa. Jos Finanssivalvonta ei ole saanut vastaanottavan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaiselta viranomaiselta 1 momentin 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettua ilmoitusta muutettujen tietojen riittävyydestä, sen on ilmoitettava rahastoyhtiölle, ettei lupaa sulautumiselle voida myöntää ennen kuin se on saanut edellä tarkoitetulta viranomaiselta ilmoituksen muutettujen tietojen riittävyydestä.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava päätöksestään vastaanottavan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaisille viranomaisille.

Finanssivalvonta voi antaa vastaanottavalle sijoitusrahastolle luvan poiketa kuuden kuukauden ajan siitä, mitä 72 §:n 5 ja 6 momentissa sekä 73, 73 a, 75 ja 76 §:ssä säädetään, jos riskin hajauttamisen periaatteen noudattamisesta huolehditaan.

Sulautuvaa sijoitusrahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön sekä vastaanottavaa sijoitusrahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön ja vastaanottavan yhteissijoitusyrityksen on laadittava sulautumissuunnitelma, jossa on oltava:

Finanssivalvonta ei saa vaatia lisätietojen sisällyttämistä sulautumissuunnitelmaan.

Sulautuvaa sijoitusrahastoa hallinnoiva rahastoyhtiö ja vastaanottavaa sijoitusrahastoa hallinnoiva rahastoyhtiö ja vastaanottava yhteissijoitusyritys voivat päättää sisällyttää sulautumissuunnitelmaan myös muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja tietoja.

Sijoitusrahastoon ( vastaanottava sijoitusrahasto ) voi sulautua yhteissijoitusyritys ( sulautuva yhteissijoitusyritys ), jos sulautuvan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaiset viranomaiset toimittavat Finanssivalvonnalle seuraavat tiedot ja asiakirjat aiotusta sulautumisesta:

Finanssivalvonnan tulee saada 1 momentissa tarkoitetut tiedot ja asiakirjat 107 a §:n 4 momentissa säädetyllä kielellä.

Finanssivalvonnan on tarkasteltava sulautumisesta aiheutuvia vaikutuksia vastaanottavan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajille sen arvioimiseksi, ovatko heille sulautumisesta annettavat tiedot riittävät. Jos Finanssivalvonta pitää tietoja riittämättöminä, se voi 15 työpäivän kuluessa 1 momentissa tarkoitettujen selvitysten vastaanottamisesta kirjallisesti vaatia vastaanottavaa sijoitusrahastoa hallinnoivaa rahastoyhtiötä muuttamaan vastaanottavan sijoitusrahaston osuudenomistajille annettavia tietoja. Finanssivalvonnan on tässä tapauksessa ilmoitettava sulautuvan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, että se pitää rahasto-osuudenomistajille annettavia tietoja riittämättöminä. Finanssivalvonnan on ilmoitettava 20 työpäivän kuluessa 1 momentissa tarkoitettujen selvitysten vastaanottamisesta sulautuvan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaisille viranomaisille, pitääkö se rahasto-osuudenomistajille annettavia muutettuja tietoja riittävinä.

Sulautumisen ehtona on, että Finanssivalvonta saa 1 momentissa tarkoitetun sulautuvan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaiselta viranomaiselta ilmoituksen sulautumista koskevasta päätöksestä.

Sulautumiseen osallistuvan sijoitusrahaston säilytysyhteisön on tarkastettava, että 107 d §:n 1 momentin 1, 6 ja 7 kohdassa tarkoitetut tiedot ovat tämän lain ja sijoitusrahaston sääntöjen mukaiset.

Sulautuvaa tai vastaanottavaa sijoitusrahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön 36 §:n 2 momentissa tarkoitetun tilintarkastajan tai muun vastaavat edellytykset täyttävän tilintarkastajan on annettava lausunto, jossa vahvistetaan:

Edellä 1 momentissa tarkoitettu lausunto ei saa olla tilintarkastuslain 3 luvun 5 §:n 3 momentissa tarkoitettu vakiomuotoinen lausunto. (18.9.2015/1198)

Jäljennös tilintarkastajan lausunnosta on asetettava sulautuvan sijoitusrahaston sekä vastaanottavan sijoitusrahaston ja vastaanottavan yhteissijoitusyrityksen osuudenomistajien sekä Finanssivalvonnan ja yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaisten viranomaisten saataville näiden pyynnöstä. Sulautuvaa sijoitusrahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön on huolehdittava jäljennöksen saataville asettamisesta.

Sulautuvan ja vastaanottavan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajille on annettava sellaiset tarkoituksenmukaiset ja täsmälliset tiedot aiotusta sulautumisesta, joiden perusteella nämä voivat tehdä perustellun arvion sulautumisen vaikutuksista sijoituksiinsa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut tiedot on annettava rahasto-osuudenomistajille kirjallisesti ja julkaistava vähintään yhdessä valtakunnallisessa sanomalehdessä sen jälkeen, kun Finanssivalvonta on antanut luvan sulautumiselle. Rajat ylittävässä sulautumisessa, jossa sulautuva yhteissijoitusyritys sulautuu vastaanottavan sijoitusrahaston kanssa, 1 momentissa tarkoitetut tiedot on annettava vastaanottavan sijoitusrahaston osuudenomistajille sen jälkeen kun sulautuvan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltainen viranomainen on antanut luvan sulautumiselle ja ilmoittanut siitä Finanssivalvonnalle. Tiedot on annettava viimeistään 30 päivää ennen viimeistä päivää, jona on mahdollista pyytää 108 d §:ssä tarkoitettua osuuksien maksutonta takaisinostoa, lunastusta tai muuntamista.

Rahasto-osuudenomistajille annettavien tietojen on oltava sellaiset, että rahasto-osuudenomistaja voi niiden perusteella tehdä perustellun päätöksen sulautumisen mahdollisista vaikutuksista sijoituksiinsa sekä päätöksen käyttää 108 d §:ssä tarkoitettuja oikeuksiaan.

Rahasto-osuudenomistajille on annettava seuraavat tiedot ja asiakirjat:

Jos sulautuvan tai vastaanottavan sijoitusrahaston rahasto-osuuksien markkinoinnista on ilmoitettu 127 §:n mukaisesti, 2 momentissa tarkoitetut tiedot on annettava sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion virallisella kielellä tai yhdellä sen virallisista kielistä taikka valtion toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä kielellä. Käännöksestä vastaa sijoitusrahastoa hallinnoiva rahastoyhtiö.

Finanssivalvonta antaa komission sulautumisdirektiivin täytäntöön panemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset 108 b §:n 1 momentissa ja tämän pykälän 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen tietojen antamisesta.

Rahastoyhtiö on velvollinen lunastamaan sulautuvan ja vastaanottavan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajien pyynnöstä näiden osuudet. Vaihtoehtoisesti rahastoyhtiö on mahdollisuuksien mukaan velvollinen muuntamaan osuuden muun sellaisen sijoitusrahaston osuudeksi:

Edellä 1 momentissa tarkoitettu velvollisuus tulee voimaan samana päivänä, jona sulautuvan sijoitusrahaston ja vastaanottavan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajille annetaan tiedot aiotusta sulautumisesta 108 b ja 108 c §:n mukaisesti ja lakkaa viisi työpäivää ennen vaihtosuhteen laskentapäivää. Rahastoyhtiöllä on oikeus periä lunastuksesta tai muuntamisesta ainoastaan sijoitusrahaston purkamisesta aiheutuvat välittömät kustannukset.

Sijoitusrahaston sulautumisen valmistelusta ja toteuttamisesta aiheutuvia oikeudellisia kustannuksia taikka neuvonta- tai hallintokustannuksia ei saa periä sulautuvalta tai vastaanottavalta sijoitusrahastolta tai vastaanottavalta yhteissijoitusyritykseltä eikä niiden rahasto-osuudenomistajilta.

Edellä 107 §:n 2 momentissa tarkoitettuun muuhun kuin rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvia sijoitusrahastoja hallinnoivien rahastoyhtiöiden on tehtävä Finanssivalvonnalle ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta kahden kuukauden kuluessa sitä koskevan luvan myöntämisestä uhalla, että sulautuminen raukeaa. Sulautuminen ei kuitenkaan raukea, jos se saatetaan loppuun viimeistään 107 d §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuna suunniteltuna voimaantulopäivänä. Vaihtosuhde on laskettava päivänä, jona sulautuminen tulee voimaan.

Sulautuvan sijoitusrahaston varat ja vastuut siirtyvät sulautumissuunnitelmassa määrätyllä tavalla vastaanottavalle sijoitusrahastolle, kun sulautumisen täytäntöönpanosta on ilmoitettu Finanssivalvonnalle. Samanaikaisesti sulautuva sijoitusrahasto purkautuu.

Sulautuvan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajalle syntyy sulautumisen täytäntöönpanoilmoituksesta oikeus vastikkeeseen ja rahasto-osuudenomistajasta tulee vastaanottavan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistaja sulautumissuunnitelman mukaisesti.

Edellä 1–3 momenttia sovelletaan myös sellaiseen 107 e §:ssä tarkoitettuun rajat ylittävään sulautumiseen, jossa sijoitusrahasto on vastaanottava sijoitusrahasto.

Vastaanottavaa sijoitusrahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön on ilmoitettava sulautumisen voimaantulosta sulautuvan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaisille viranomaisille.

Sulautumista, joka on tullut voimaan 1 momentin mukaisesti, ei saa julistaa pätemättömäksi.

Vastaanottavaa sijoitusrahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön on ilmoitettava vastaanottavan sijoitusrahaston säilytysyhteisölle, että sulautuvan sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen varat ja tarvittaessa vastuut on siirretty.

Säilytysyhteisöön sovelletaan 118 §:n 5 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, mitä rahastoyhtiöstä edellä tässä luvussa säädetään.

Sijoitusrahasto ( jakautuva sijoitusrahasto ) voi jakautua siten, että jakautuvan sijoitusrahaston varat ja vastuut osittain tai kokonaan siirtyvät selvitysmenettelyttä vähintään yhdelle jakautuvaa sijoitusrahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön perustamalle sijoitusrahastolle ( vastaanottava sijoitusrahasto ). Jakautuvan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajat saavat vastikkeena vastaanottavan sijoitusrahaston rahasto-osuuksia.

Rahastoyhtiön hallituksen on laadittava jakautumissuunnitelma ja hyväksyttävä se. Päivätyssä ja allekirjoitetussa jakautumissuunnitelmassa on oltava ainakin:

Jakautumissuunnitelmaan on liitettävä jakautuvaa sijoitusrahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön hallituksen hyväksymä selostus viimeisen tilinpäätöksen tai puolivuotiskatsauksen taikka mahdollisen neljännesvuosikatsauksen jälkeen sattuneista sijoitusrahaston asemaan olennaisesti vaikuttaneista tapahtumista sekä tilintarkastajien lausunto hallituksen selostuksesta.

Jakautumissuunnitelmaan on lisäksi liitettävä lausunto siitä, onko jakautumissuunnitelmassa annettu oikeat ja riittävät tiedot seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan jakautumisen syiden, vastaanottavalle sijoitusrahastolle siirtyvien varojen ja vastuiden sekä vastikkeen arvon ja sen jaon arviointiin. Lausunto tulee olla vähintään yhdeltä riippumattomana asiantuntijana toimivalta KHT-tilintarkastajalta tai tilintarkastusyhteisöltä, jonka lausunnosta vastuullisen tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja. (18.9.2015/1198)

4 mom. on kumottu L:lla 21.7.2006/648 . (21.7.2006/648)

Jakautuvaa sijoitusrahastoa hallinnoiva rahastoyhtiö vastaa kauppakaaren 10 luvun 8 §:n mukaisesti jakautuvan sijoitusrahaston vastuista, jotka ovat syntyneet 115 §:n 1 momentissa tarkoitettuun jakautumisen täytäntöönpanoajankohtaan mennessä ja jotka tuona ajankohtana ovat edelleen maksamatta.

Rahastoyhtiön on haettava jakautumisen täytäntöönpanoon rahoitustarkastuksen lupa kuukauden kuluessa jakautumissuunnitelman hyväksymisestä. Hakemukseen on liitettävä jakautumissuunnitelma liitteineen sekä jakautumispäätökset. Jos hakemusta ei ole tehty määräajassa, jakautuminen raukeaa.

Rahoitustarkastuksen on ratkaistava täytäntöönpanoluvan myöntämistä koskeva hakemus kahden kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta. Mikäli rahoitustarkastus tänä aikana pyytää hakijalta hakemuksesta täydennystä, määräaika lasketaan siitä päivästä, jolloin rahoitustarkastus vastaanottaa täydennyksen. Täytäntöönpanolupaa ei voida myöntää, jos jakautumista ei voida pitää rahasto-osuudenomistajien edun mukaisena taikka jos sijoitusrahastolla on 83 §:ssä tarkoitettuja luottoja. Hakemus katsotaan hylätyksi ja jakautuminen rauenneeksi, jollei hakemusta ratkaista määräajassa.

Jos Rahoitustarkastus on myöntänyt luvan jakautumisen täytäntöönpanolle, jakautumisesta päättäneen rahastoyhtiön on välittömästi ilmoitettava siitä kirjallisesti rahasto-osuudenomistajille ja julkaistava sitä koskeva ilmoitus vähintään yhdessä valtakunnallisessa sanomalehdessä viimeistään kuukautta ennen jakautumisen täytäntöönpanoa. Ilmoituksessa on mainittava täytäntöönpanoluvan ja jakautumissuunnitelman sisältö. (2.4.2004/224)

Rahastoyhtiön on tehtävä rahoitustarkastukselle ilmoitus jakautumisen täytäntöönpanosta kahden kuukauden kuluessa sitä koskevan luvan myöntämisestä uhalla, että jakautuminen raukeaa, jollei 113 §:n 1 momentin 9 kohdasta muuta johdu.

Jakautuvan sijoitusrahaston varat ja vastuut siirtyvät jakautumissuunnitelmassa määrätyllä tavalla vastaanottavalle sijoitusrahastolle, kun jakautumisen täytäntöönpanosta on ilmoitettu Finanssivalvonnalle. (29.12.2011/1490)

Jakautuvan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajalle syntyy jakautumisen täytäntöönpanoilmoituksen perusteella oikeus vastikkeeseen ja rahasto-osuudenomistajasta tulee vastaanottavan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistaja jakautumissuunnitelman mukaisesti. (29.12.2011/1490)

Syöttörahaston varoista enintään 15 prosenttia saa olla:

Syöttörahaston 80 b §:n 1 momentissa tarkoitettu kokonaisriski on laskettava laskemalla yhteen 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen sijoitusten aiheuttama suora riski ja:

Jos kohderahaston rahasto-osuudenomistajina on vähintään kaksi syöttörahastoa, kohderahastoa hallinnoiva rahastoyhtiö voi 1 §:n ja 2 §:n 1 momentin 1 kohdan estämättä päättää, hankkiiko se pääomaa muilta sijoittajilta.

Tämän lain 127 §:ää ei sovelleta kohderahastoon, jonka osuudenomistajina on ainoastaan muuhun ETA-valtioon kuin Suomeen sijoittautuneita syöttörahastoja ja jonka rahasto-osuuksia ei markkinoida yleisölle muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa.

Tämän lain 128 §:ää ei sovelleta kohderahastona toimivaan yhteissijoitusyritykseen, jonka osuudenomistajina on Suomeen sijoittautuneita syöttörahastoja ja jonka rahasto-osuuksia ei markkinoida yleisölle Suomessa.

Syöttörahaston varoja ei saa ilman Finanssivalvonnan lupaa sijoittaa kohderahastoon enempää kuin 72 §:n 5 momentissa säädetyn määrän. Finanssivalvonnan on annettava lupa, jos syöttörahasto, sen säilytysyhteisö ja tilintarkastaja sekä kohderahasto täyttävät tässä luvussa säädetyt vaatimukset.

Finanssivalvonnalle on toimitettava seuraavat asiakirjat 1 momentissa tarkoitetun luvan saamiseksi:

Jos 1 momentissa tarkoitettu kohderahasto on yhteissijoitusyritys, Finanssivalvonnalle on lisäksi toimitettava kohderahaston kotivaltion toimivaltaisten viranomaisten todistus siitä, että kohderahasto täyttää kotivaltionsa lainsäädännön mukaan sijoitusrahastodirektiivin 58 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdassa säädetyt vaatimukset.

Edellä 3 momentissa tarkoitettu todistus on toimitettava suomen tai ruotsin kielellä tai Finanssivalvonnan hyväksymällä muulla kielellä.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava syöttörahastoa hallinnoivalle rahastoyhtiölle lupaa koskevasta päätöksestä viimeistään 15 työpäivän kuluttua siitä, kun sille on toimitettu luvan antamiseksi tarvittavat asiakirjat.

Kohderahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön on annettava syöttörahastoa hallinnoivalle rahastoyhtiölle asiakirjat ja tiedot, jotka tämä tarvitsee täyttääkseen tässä laissa säädetyt vaatimukset. Jos kohderahasto on yhteissijoitusyritys, syöttörahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön on huolehdittava siitä, että se saa kohderahastona olevalta yhteissijoitusyritykseltä tässä laissa säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi tarvittavat asiakirjat ja tiedot. Syöttörahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön on tehtävä sopimus kohderahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön tai kohderahastona olevan yhteissijoitusyrityksen kanssa tarvittavien tietojen toimittamisesta. Sopimus on oltava pyynnöstä osuudenomistajien saatavilla veloituksetta.

Syöttörahaston varoja saa sijoittaa enemmän kuin 72 §:n 5 momentissa säädetyn määrän kohderahaston rahasto-osuuksiin vasta sen jälkeen, kun tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettu sopimus on tullut voimaan. Jos sama rahastoyhtiö hallinnoi sekä syöttö- että kohderahastoa, sopimus voidaan korvata liiketoiminnan harjoittamista koskevilla sisäisillä säännöillä.

Syöttörahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön ja kohderahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön tai kohderahastona olevan yhteissijoitusyrityksen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla rahaston varojen nettoarvon laskenta- ja julkistamispäivät ajoitetaan samanaikaisiksi keinottelumahdollisuuksien ehkäisemiseksi.

Finanssivalvonta antaa komission sulautumisdirektiivin täytäntöön panemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen ja 2 momentissa tarkoitettujen sisäisten liiketoiminnan harjoittamista koskevien sääntöjen sisällöstä.

Jos kohderahaston rahasto-osuuksien lunastaminen tai liikkeeseenlasku keskeytetään väliaikaisesti kohderahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön tai kohderahastona olevan yhteissijoitusyrityksen aloitteesta taikka Finanssivalvonnan tai kohderahastona olevan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä, kohderahaston syöttörahastoa hallinnoiva rahastoyhtiö voi 45 §:ssä ja 50 §:n 1 momentissa säädettyjen ehtojen estämättä keskeyttää hallinnoimansa syöttörahaston rahasto-osuuksien lunastamisen tai liikkeeseenlaskun vastaavaksi ajaksi.

Jos kohderahasto lakkautetaan, myös sen osuudenomistajana oleva syöttörahasto on lakkautettava. Syöttörahastoa ei tarvitse lakkauttaa, jos Finanssivalvonta hyväksyy:

Kohderahasto voidaan lakkauttaa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun sitä hallinnoiva rahastoyhtiö on ilmoittanut kohderahaston rahasto-osuudenomistajille ja Finanssivalvonnalle sekä kohderahaston syöttörahastona olevan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaisille viranomaisille lakkauttamista koskevasta sitovasta päätöksestään.

Syöttörahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön on toimitettava Finanssivalvonnalle 1 momentissa tarkoitetun hyväksymisen saamiseksi tarvittava selvitys viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona kohderahastoa hallinnoiva rahastoyhtiö tai kohderahastona oleva yhteissijoitusyritys on ilmoittanut sille kohderahaston lakkauttamisesta.

Jos kohderahastoa hallinnoiva rahastoyhtiö tai kohderahastona oleva yhteissijoitusyritys on ilmoittanut syöttörahastoa hallinnoivalle rahastoyhtiölle kohderahaston lakkauttamista koskevasta sitovasta päätöksestä yli viisi kuukautta ennen sitä päivää, jona lakkauttaminen aloitetaan, syöttörahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön on poiketen siitä, mitä 3 momentissa säädetään, toimitettava Finanssivalvonnalle 1 momentissa tarkoitetun hyväksymisen saamiseksi tarvittava selvitys viimeistään kolme kuukautta ennen viimeksi mainittua päivää.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava hyväksymistä koskevasta päätöksestään syöttörahastoa hallinnoivalle rahastoyhtiölle 15 työpäivän kuluessa asian ratkaisemiseksi tarvittavien asiakirjojen vastaanottamisesta.

Finanssivalvonta antaa komission sulautumisdirektiivin täytäntöön panemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitetusta hyväksymismenettelystä ja hyväksymistä varten toimitettavista asiakirjoista.

Syöttörahasto on lakkautettava, jos sen kohderahasto sulautuu toisen sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen kanssa tai jakautuu kahdeksi tai useammaksi sijoitusrahastoksi. Syöttörahastoa ei tarvitse lakkauttaa, jos Finanssivalvonta antaa hyväksymisen sille, että:

Kohderahaston sulautuminen tai jakautuminen tulee voimaan, jos kohderahastoa hallinnoiva rahastoyhtiö toimittaa kohderahaston rahasto-osuudenomistajille sekä Finanssivalvonnalle ja kohderahaston syöttörahastona olevan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaisille viranomaisille 108 b ja 108 c §:ssä tarkoitetut tiedot viimeistään 60 päivää ennen sulautumisen tai jakautumisen aiottua voimaantulopäivää. Syöttörahaston kohderahastona olevan yhteissijoitusyrityksen sulautumisen tai jakautumisen voimaantulon edellytyksenä on, että syöttörahastoa hallinnoiva rahastoyhtiö ja Finanssivalvonta saavat asianomaiselta yhteissijoitusyritykseltä 108 b ja 108 c §:ssä tarkoitettuja tietoja vastaavat tiedot viimeistään 60 päivää ennen sulautumisen tai jakautumisen aiottua voimaantulopäivää.

Jos Finanssivalvonta ei ole antanut 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua hyväksyntää, syöttörahaston rahasto-osuudet kohderahastossa on voitava lunastaa ennen kohderahaston sulautumisen tai jakautumisen voimaantuloa.

Syöttörahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön on toimitettava Finanssivalvonnalle 1 momentissa tarkoitetun hyväksymisen saamiseksi tarvittava selvitys viimeistään kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona rahastoyhtiö on saanut 2 momentin mukaisesti tiedon kohderahaston aiotusta sulautumisesta tai jakautumisesta.

Jos kohderahastoa hallinnoiva rahastoyhtiö on antanut 108 b ja 108 c §:ssä tarkoitetut tiedot tai kohderahastona oleva yhteissijoitusyritys tämän pykälän 2 momentissa tarkoitetut vastaavat tiedot syöttörahastoa hallinnoivalle rahastoyhtiölle yli neljä kuukautta ennen aiottua sulautumisen tai jakautumisen voimaantulopäivää, syöttörahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön on poiketen siitä, mitä 4 momentissa säädetään, toimitettava Finanssivalvonnalle 1 momentissa tarkoitetun hyväksymisen saamiseksi tarvittava selvitys viimeistään kolme kuukautta ennen kohderahaston sulautumisen tai jakautumisen aiottua voimaantulopäivää.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava hyväksymistä koskevasta päätöksestään syöttörahastoa hallinnoivalle rahastoyhtiölle 15 työpäivän kuluessa asian ratkaisemiseksi tarvittavien asiakirjojen vastaanottamisesta.

Finanssivalvonta antaa komission sulautumisdirektiivin täytäntöön panemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitetusta hyväksymismenettelystä ja hyväksymistä varten toimitettavista asiakirjoista.

Syöttörahaston ja kohderahaston säilytysyhteisöjen on tehtävä sopimus tietojen vaihdosta kummallekin säilytysyhteisölle kuuluvien velvollisuuksien täyttämiseksi.

Syöttörahaston varoja saa sijoittaa kohderahaston osuuksiin vasta sen jälkeen, kun 1 momentissa tarkoitettu sopimus on tullut voimaan.

Syöttörahaston ja kohderahaston säilytysyhteisöillä on tämän lain salassapitosäännösten estämättä oikeus käyttää tietoja, jos se on tarpeen säilytysyhteisölle tämän luvun mukaan kuuluvien velvollisuuksien täyttämiseksi ja ne noudattavat tässä luvussa säädettyjä vaatimuksia.

Rahastoyhtiön on toimitettava hallinnoimansa syöttörahaston säilytysyhteisölle kohderahastosta kaikki tiedot, jotka syöttörahaston säilytysyhteisön velvollisuuksien täyttäminen edellyttää.

Kohderahaston säilytysyhteisön on välittömästi ilmoitettava Finanssivalvonnalle, syöttörahastoa hallinnoivalle rahastoyhtiölle ja syöttörahaston säilytysyhteisölle sekä syöttörahastona olevalle yhteissijoitusyritykselle ja sen säilytysyhteisölle sellaisesta havaitsemastaan säännösten vastaisesta toiminnasta kohderahastossa, jolla katsotaan olevan kielteinen vaikutus syöttörahastoon.

Finanssivalvonta antaa komission sulautumisdirektiivin täytäntöön panemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen sisällöstä ja 5 momentissa tarkoitetun säännösten vastaisen toiminnan arvioinnissa huomioon otettavista seikoista.

Syöttörahaston ja kohderahaston tilintarkastajien on tehtävä sopimus tietojen vaihdosta kummallekin tilintarkastajalle kuuluvien velvollisuuksien täyttämiseksi 3 ja 4 momentissa säädetyt velvollisuudet mukaan lukien.

Syöttörahaston varoja saa sijoittaa kohderahaston osuuksiin vasta sen jälkeen, kun 1 momentissa tarkoitettu sopimus on tullut voimaan.

Syöttörahaston tilintarkastajan on otettava tilintarkastuskertomuksessaan huomioon kohderahaston tilintarkastuskertomus. Jos syöttörahastolla ja kohderahastolla on eri tilikausi, kohderahaston tilintarkastajan on laadittava erillinen kertomus syöttörahaston tilinpäätöspäivältä. Syöttörahaston tilintarkastajan on ilmoitettava tilintarkastuskertomuksessaan kaikista kohderahaston tilintarkastuskertomuksessa esiin tuoduista sääntöjenvastaisuuksista ja niiden vaikutuksesta syöttörahastoon.

Syöttörahaston ja kohderahaston tilintarkastajalla on tämän lain salassapitosäännösten estämättä oikeus käyttää tietoja, jos se on tarpeen tilintarkastajalle tämän luvun mukaan kuuluvan velvollisuuden täyttämiseksi ja ne noudattavat tässä luvussa säädettyjä vaatimuksia.

Finanssivalvonta antaa komission sulautumisdirektiivin täytäntöön panemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen sisällöstä.

Valtiovarainministeriön asetuksella annetaan sijoitusrahastodirektiivin täytäntöön panemiseksi tarvittavat tarkemmat säännökset tiedoista, jotka syöttörahastosta julkistettavassa rahastoesitteessä on 92 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi ilmoitettava, sekä tiedoista, jotka syöttörahaston vuosikertomuksessa on esitettävä 96 §:ssä tarkoitettujen tietojen lisäksi. Syöttörahaston vuosikertomuksessa ja puolivuotiskatsauksessa on ilmoitettava, missä kohderahaston vuosikertomus ja puolivuotiskatsaus ovat saatavilla.

Syöttörahaston rahastoesitteen ja avaintietoesitteen toimittamisesta Finanssivalvonnalle säädetään 92 §:n 5 momentissa ja 98 c §:n 1 momentissa. Syöttörahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön on lisäksi toimitettava kohderahaston vuosikertomus ja puolivuotiskatsaus välittömästi Finanssivalvonnalle tiedoksi.

Syöttörahaston markkinoinnissa on ilmoitettava, että vähintään 85 prosenttia syöttörahaston varoista sijoitetaan pysyvästi kohderahaston osuuksiin.

Syöttörahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön on toimitettava veloituksetta sijoittajille näiden pyynnöstä kohderahaston rahastoesite, vuosikertomus ja puolivuotiskatsaus kirjallisena.

Syöttörahaston rahasto-osuudenomistajille on annettava seuraavat tiedot:

Edellä 1 momentissa tarkoitetut tiedot on annettava vähintään 30 päivää ennen 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua päivää.

Jos syöttörahaston rahasto-osuuksia markkinoidaan 127 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen perusteella sijoitusrahaston vastaanottavassa ETA-valtiossa, 1 momentissa tarkoitetut tiedot on annettava vastaanottavan ETA-valtion virallisella kielellä tai yhdellä sen virallisista kielistä taikka kyseisen ETA-valtion toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä kielellä. Syöttörahastoa hallinnoiva rahastoyhtiö vastaa käännöksen laadinnasta.

Syöttörahaston varoja ei saa sijoittaa kohderahaston osuuksiin enempää kuin 72 §:n 5 momentissa säädetty määrä ennen kuin tämän pykälän 2 momentissa tarkoitettu 30 päivän määräaika on kulunut.

Finanssivalvonta antaa komission sulautumisdirektiivin täytäntöön panemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitettujen tietojen antamisesta.

Rahastoyhtiön on seurattava hallinnoimansa syöttörahaston kohderahaston toimintaa.

Jos syöttörahasto tai sitä hallinnoiva rahastoyhtiö tai niiden lukuun toimiva vastaanottaa jakelupalkkion tai muun palkkion tai saa muuta rahallista hyötyä kohderahaston osuuksiin tehdyn sijoituksen yhteydessä, jakelupalkkio, muu palkkio tai muu rahallinen hyöty on laskettava syöttörahaston varoihin.

Rahastoyhtiön on välittömästi ilmoitettava Finanssivalvonnalle syöttörahastosta ja sellaisesta syöttörahastona olevasta yhteissijoitusyrityksestä, jonka varoja sijoitetaan sen hallinnoiman kohderahaston rahasto-osuuksiin. Finanssivalvonnan on välittömästi ilmoitettava syöttörahastona olevan yhteissijoitusyrityksen sijoituksesta yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaisille viranomaisille.

Rahastoyhtiö ei saa veloittaa merkintä- tai lunastuspalkkioita sen hallinnoiman kohderahaston osuuksiin tehdyistä syöttörahaston tai syöttörahastona olevan yhteissijoitusyrityksen sijoituksista tai niiden lunastuksista.

Kohderahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön on huolehdittava siitä, että tämän lain sekä kohderahaston sääntöjen mukaisesti vaadittavat tiedot ovat ajoissa kohderahastoon sijoittavan syöttörahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön, syöttörahaston säilytysyhteisön ja tilintarkastajien, syöttörahastona olevan yhteissijoitusyrityksen, sen säilytysyhteisön ja tilintarkastajien sekä Finanssivalvonnan ja syöttörahastona olevan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaisten viranomaisten saatavilla.

Finanssivalvonnan on välittömästi ilmoitettava syöttörahastoa hallinnoivalle rahastoyhtiölle päätöksestä, toimenpiteestä, tässä luvussa asetettujen ehtojen noudattamatta jättämisestä tai Finanssivalvonnasta annetun lain 31 §:n mukaisesti ilmoitetuista tiedoista, jos ne koskevat kohderahastoa tai sitä hallinnoivaa rahastoyhtiötä tai kohderahaston säilytysyhteisöä tai tilintarkastajaa. Jos kohderahaston syöttörahastona on yhteissijoitusyritys, ilmoitus on tehtävä syöttörahastona olevan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaisille viranomaisille.

Rahastoyhtiön on haettava Rahoitustarkastukselta toimiluvan peruuttamista, jos sen tarkoituksena ei enää ole harjoittaa sijoitusrahastotoimintaa. Hakemukseen on liitettävä rahastoyhtiön yhtiökokouksen päätös toimiluvan peruuttamista koskevan hakemuksen tekemisestä sekä selvitys siitä, miten rahastoyhtiö on järjestänyt hallinnoimiensa sijoitusrahastojen hallinnon.

Finanssivalvonnan oikeudesta rajoittaa rahastoyhtiön toimintaa tai peruuttaa sen toimilupa säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 26 ja 27 §:ssä .

Finanssivalvonnan on kuultava rahastoyhtiön muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa hallinnoiman sijoitusrahaston kotivaltion toimivaltaisia viranomaisia ennen rahastoyhtiön toimiluvan peruuttamista. (29.12.2011/1490)

Finanssivalvonnan on ilmoitettava rahastoyhtiön toimiluvan peruuttaminen rekisteröitäväksi ja tiedoksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Jos rahastoyhtiölle on myönnetty toimilupa 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun toiminnan harjoittamiseen, Finanssivalvonnan on ilmoitettava toimiluvan peruuttaminen myös tiedoksi sijoittajien korvausrahastolle.

Päättäessään sellaisen rahastoyhtiön toimiluvan peruuttamisesta, jolle on myönnetty toimilupa 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun toiminnan harjoittamiseen, Finanssivalvonta voi samalla määrätä sijoittajien saamiset maksettavaksi sijoittajien korvausrahaston varoista siten kuin sijoituspalvelulain 11 luvussa säädetään. (14.12.2012/765)

Jos rahastoyhtiön toimilupa peruutetaan, yhtiö asetetaan selvitystilaan, yhtiön omaisuus luovutetaan konkurssiin taikka yhtiö muutoin lopettaa toimintansa, säilytysyhteisön on ryhdyttävä välittömästi hoitamaan sijoitusrahaston hallintoa.

Säilytysyhteisön hoitaessa sijoitusrahaston hallintoa sen oikeuksista ja velvollisuuksista sijoitusrahastotoiminnan harjoittamisessa on, jollei tässä luvussa toisin säädetä, soveltuvin osin voimassa, mitä rahastoyhtiöstä säädetään.

Säilytysyhteisö ei saa käyttää sijoitusrahastoon kuuluvien osakkeiden tuottamaa äänioikeutta hallinnoidessaan sijoitusrahaston varoja.

Hoitaessaan sijoitusrahaston hallintoa säilytysyhteisö ei saa laskea liikkeeseen tai lunastaa rahasto-osuuksia.

Säilytysyhteisön ryhdyttyä hoitamaan sijoitusrahaston hallintoa sen on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin sijoitusrahaston hallinnon luovuttamiseksi toiselle rahastoyhtiölle, sijoitusrahaston sulauttamiseksi tai sen lakkauttamiseksi.

Rahastoyhtiö voi lakkauttaa hallinnoimansa sijoitusrahaston. Rahastoyhtiön on viipymättä ilmoitettava päätöksestään lakkauttaa hallinnoimansa sijoitusrahasto rahoitustarkastukselle. Rahastoyhtiön on samalla ilmoitettava päätöksestä kirjallisesti osuudenomistajille ja julkaistava sitä koskeva ilmoitus vähintään yhdessä valtakunnallisessa sanomalehdessä. Ilmoituksessa on mainittava, milloin ja millä tavoin rahasto-osuudenomistajan varat ovat nostettavissa.

Rahastoyhtiön on määrättävä lakkautettavan sijoitusrahaston rahasto-osuuksien liikkeeseenlasku ja lunastaminen välittömästi keskeytettäväksi, muutettava sijoitusrahaston varat rahaksi, maksettava sijoitusrahaston velat tai erotettava varat niiden maksamiseksi sekä jaettava jäljelle jääneet varat rahasto-osuudenomistajille rahasto-osuuksien määrän mukaisessa suhteessa.

Rahastoyhtiön on laadittava lakkauttamisesta lopputilitys, joka on mahdollisine liitteineen toimitettava tiedoksi rahasto-osuudenomistajille ja rahoitustarkastukselle.

Lunastamatta jääneet varat on vuoden kuluttua 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tekemisestä talletettava rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapauttamiseksi muusta suoritusvelvollisuudesta annetun lain mukaisesti. Jollei varoja ole nostettu 14 vuorokauden kuluessa, ne on talletettava talletuspankkiin tai Suomessa sijaitsevan ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttoriin turvallisesti ja tuottavasti. Jollei varoja ole nostettu kymmenen vuoden kuluessa niiden tallettamisesta, ne menetetään valtiolle.

Sen jälkeen, kun sijoitusrahaston varat on jaettu ja sijoitusrahasto on lakkautettu, rahastoyhtiön on viipymättä ilmoitettava tästä rahoitustarkastukselle.

Säilytysyhteisön on noudatettava 119 §:ssä tarkoitettua sijoitusrahaston lakkauttamismenettelyä 118 §:n 5 momentissa tarkoitetussa tapauksessa.

Rahastoyhtiön on lakkautettava sijoitusrahasto siten kuin siitä säädetään 119 §:ssä tai sen on ryhdyttävä toimenpiteisiin sijoitusrahaston sulautumiseksi 16 luvussa tarkoitetulla tavalla, jos laissa tai sijoitusrahaston säännöissä mainittua sijoitusrahaston vähimmäispääomaa tai osuudenomistajien vähimmäismäärää ei ole saavutettu kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun sijoitusrahaston toiminta on aloitettu tai sijoitusrahaston varat taikka rahasto-osuudenomistajien lukumäärä on laskenut alle laissa säädetyn tai sijoitusrahaston säännöissä määrätyn vähimmäismäärän, eikä tilannetta ole kyetty korjaamaan 90 vuorokauden kuluessa 50 §:n 2 momentissa säädetyn määräajan päättymisestä, tai jos jokin muu sijoitusrahaston säännöissä määrätty purkautumisperuste täyttyy.

Mitä 1 momentissa säädetään, noudatetaan vastaavasti, kun Finanssivalvonta on vaatinut 18 j §:n nojalla sijoitusrahaston hallinnoimisen lopettamista. (29.12.2011/1490)

Finanssivalvonnan on asetettava Finanssivalvonnasta annetun lain 29 §:ssä tarkoitettu asiamies huolehtimaan sijoitusrahaston lakkauttamisesta siten kuin siitä säädetään 119 §:ssä, jos:

Finanssivalvonnan on välittömästi määrättävä sijoitusrahaston rahasto-osuuksien liikkeeseenlasku ja lunastaminen keskeytettäväksi.

Rahastoyhtiön toimiluvan peruuttamisesta tai rajoittamisesta, rahasto-osuuksien lunastamisen keskeyttämisestä ja sijoitusrahaston lakkauttamisesta on ilmoitettava kaikkien niiden Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden toimivaltaisille viranomaisille, joissa rahastoyhtiö toimii tai rahastoyhtiön hallinnoitavana tai toimenpiteen kohteena olevan sijoitusrahaston rahasto-osuuksia on markkinoitu.

Ilmoituksen tekee 116, 117 ja 122 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa Rahoitustarkastus, 119 ja 121 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa rahastoyhtiö ja 118 §:n 5 momentissa tarkoitetussa tapauksessa säilytysyhteisö.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava välittömästi sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion toimivaltaisille viranomaisille päätöksestä, joka koskee:

Jos 1 momentissa tarkoitettua sijoitusrahastoa hallinnoi ulkomainen ETA-rahastoyhtiö, Finanssivalvonnan on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestä myös ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön kotivaltion toimivaltaisille viranomaisille.

Komission notifiointiasetuksessa säädetään toimivaltaisten viranomaisten tietojenvaihdosta.

Rahastoyhtiöllä ja ulkomaisella ETA-rahastoyhtiöllä, joka hallinnoi sijoitusrahastoa Suomessa, on oltava tehokkaat menettelytavat muiden kuin ammattimaisten sijoittajien tekemien sijoitusrahastotoimintaa koskevien valitusten käsittelemiseksi asianmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti. Rahastoyhtiön tulee säilyttää tiedot asiakasvalituksista ja niiden ratkaisemiseksi toteutetuista toimenpiteistä viisi vuotta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun yhtiön on varmistettava, että sen asiakkaana olevat muut kuin ammattimaiset sijoittajat voivat saattaa sijoitusrahastotoimintaa koskevat yksittäiset erimielisyydet ratkaisusuosituksia antavan riippumattoman toimielimen käsiteltäväksi. Toimielimen sääntöjen tulee turvata erimielisyyksien puolueeton, asiantunteva, avoin, tehokas ja oikeudenmukainen käsittely.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun yhtiön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle 2 momentissa tarkoitetun toimielimen nimi ja yhteystiedot.  Finanssivalvonnan  pyynnöstä edellä tarkoitetun yhtiön on toimitettava Finanssivalvonnalle toimielimen säännöt ja muut 2 momentin säännösten noudattamisen valvontaa varten tarvittavat Finanssivalvonnan määräämät selvitykset.

Säilytysyhteisön on haettava Rahoitustarkastukselta toimiluvan peruuttamista, jos sen tarkoituksena ei enää ole harjoittaa säilytysyhteisötoimintaa. Hakemukseen on liitettävä säilytysyhteisön yhtiökokouksen päätös toimiluvan peruuttamista koskevan hakemuksen tekemisestä sekä selvitys siitä, ettei säilytysyhteisöllä ole enää hoidettavana 31 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä.

Finanssivalvonnan oikeudesta rajoittaa säilytysyhtiön toimintaa tai peruuttaa sen toimilupa säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 26 ja 27 §:ssä.

Jos säilytysyhteisön toimilupa peruutetaan, yhteisö asetetaan selvitystilaan, yhteisön omaisuus luovutetaan konkurssiin taikka yhteisö muutoin lopettaa toimintansa, eikä rahastoyhtiö välittömästi ryhdy toimenpiteisiin uuden säilytysyhteisön valitsemiseksi, säilytysyhteisöön on määrättävä Finanssivalvonnasta annetun lain 29 §:ssä tarkoitettu asiamies huolehtimaan säilytysyhteisön tehtävistä, kunnes varsinainen säilytysyhteisö ottaa tehtävänsä vastaan. (19.12.2008/889)

Jollei rahastoyhtiö ryhdy toimenpiteisiin säilytysyhteisön valitsemiseksi, rahoitustarkastuksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin rahastoyhtiön hallinnoimien sijoitusrahastojen lakkauttamiseksi 122 ja 123 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Rahastoyhtiön, joka aikoo perustaa sivuliikkeen rahastoyhtiön isäntävaltioon, on ilmoitettava siitä hyvissä ajoin etukäteen Finanssivalvonnalle. Ilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot ja selvitykset:

Jos Finanssivalvonnalla ei ole suunniteltu toiminta huomioon ottaen syytä epäillä rahastoyhtiön hallinnollisten rakenteiden ja varojen riittävyyttä, sen on kahden kuukauden kuluessa 1 momentissa tarkoitettujen tietojen vastaanottamisesta toimitettava tiedot sivuliikkeen perustamisesta rahastoyhtiön isäntävaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja ilmoitettava tästä rahastoyhtiölle. Finanssivalvonta voi kahden kuukauden kuluessa 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta päättää olla tekemättä tällaista ilmoitusta, jos se havaitsee, ettei sivuliikkeen perustaminen täytä sivuliikkeen perustamiselle asetettuja vaatimuksia. Sivuliikettä ei saa perustaa, jos Finanssivalvonta on kieltäytynyt tekemästä ilmoitusta.

Jos rahastoyhtiö aikoo hallinnoida sijoitusrahastoa rahastoyhtiön isäntävaltiossa, Finanssivalvonnan on liitettävä isäntävaltion toimivaltaiselle viranomaiselle lähetettävään ilmoitukseen todistus siitä, että rahastoyhtiöllä on toimilupa, kuvaus rahastoyhtiön toimiluvan laajuudesta ja tiedot niitä sijoitusrahastotyyppejä mahdollisesti koskevista rajoituksista, joiden hoitoon rahastoyhtiöllä on toimilupa.

Sivuliike saa aloittaa liiketoiminnan, kun rahastoyhtiö on saanut rahastoyhtiön isäntävaltion toimivaltaisen viranomaisen ilmoituksen tai, jos ilmoitusta ei ole saatu, kahden kuukauden kuluttua siitä, kun edellä tarkoitettu viranomainen on vastaanottanut 1 momentissa tarkoitetut tiedot.

Jos 1 momentin 2–4 kohdassa tarkoitetut tiedot muuttuvat, rahastoyhtiön on ilmoitettava kirjallisesti muutoksista viimeistään kuukautta ennen niiden voimaantuloa Finanssivalvonnalle sekä rahastoyhtiön isäntävaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

Jos 1 momentissa tarkoitetut ja 2 momentin mukaisesti toimitetut tiedot muuttuvat, Finanssivalvonnan on ilmoitettava siitä rahastoyhtiön isäntävaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos rahastoyhtiön toimiluvan laajuuteen tai niitä sijoitusrahastotyyppejä mahdollisesti koskeviin rajoituksiin, joiden hoitoon rahastoyhtiöllä on toimilupa, on tehty muutoksia, Finanssivalvonnan on ilmoitettava muutoksista rahastoyhtiön isäntävaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja muutettava vastaavasti 3 momentissa tarkoitettuun todistukseen sisältyvät tiedot.

Tämän lain 26 §:ää ei sovelleta rahastoyhtiön sivuliikkeen välityksellä harjoittamaan toimintaan.

Rahastoyhtiön, joka aikoo perustaa sivuliikkeen muuhun kuin 126 a §:ssä tarkoitettuun valtioon, on haettava lupa sivuliikkeen perustamiseen Rahoitustarkastukselta. Lupa on myönnettävä, jos sivuliikkeen valvonta on riittävästi järjestettävissä ja jos sivuliikkeen perustaminen ei rahastoyhtiön hallinto ja taloudellinen tila huomioon ottaen ole omiaan vaarantamaan rahastoyhtiön toimintaa. Lupahakemuksesta on pyydettävä Suomen Pankin lausunto. Rahoitustarkastuksella on oikeus luvan hakijaa kuultuaan asettaa lupaan sivuliikkeen toimintaa koskevia, valvonnan kannalta välttämättömiä rajoituksia ja ehtoja.

Lupahakemukseen liitettävistä selvityksistä säädetään valtiovarainministeriön asetuksella.

Jos rahastoyhtiö ei täytä 126 a ja 126 b §:ssä säädettyjä edellytyksiä, Rahoitustarkastus voi asettaa määräajan asiantilan korjaamiseksi ja, jollei vaatimusta täytetä määräajan kuluessa, soveltuvin osin noudattaa, mitä 117 §:ssä säädetään.

Rahastoyhtiön, joka aikoo aloittaa 5 §:ssä tarkoitetun toiminnan harjoittamisen rahastoyhtiön isäntävaltiossa perustamatta sivuliikettä, on ilmoitettava siitä hyvissä ajoin etukäteen Finanssivalvonnalle. Ilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot ja selvitykset:

Finanssivalvonnan on kuukauden kuluessa 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta toimitettava tiedot asiasta rahastoyhtiön isäntävaltion toimivavaltaiselle viranomaiselle. Jos rahastoyhtiö aikoo hallinnoida sijoitusrahastoa rahastoyhtiön isäntävaltiossa, ilmoitukseen on liitettävä lisäksi todistus siitä, että rahastoyhtiöllä on toimilupa, kuvaus rahastoyhtiön toimiluvan laajuudesta ja tiedot niitä sijoitusrahastotyyppejä koskevista rajoituksista, joiden hoitoon rahastoyhtiöllä on toimilupa. Ilmoitukseen on liitettävä tiedot sijoittajien suojaksi tarkoitetusta suojajärjestelmästä tai sen puuttumisesta.

Jos 1 momentissa tarkoitetut tiedot muuttuvat, rahastoyhtiön on ilmoitettava muutoksista kirjallisesti etukäteen Finanssivalvonnalle sekä rahastoyhtiön isäntävaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos rahastoyhtiön toimiluvan laajuuteen tai niitä sijoitusrahastotyyppejä mahdollisesti koskeviin rajoituksiin, joiden hoitoon rahastoyhtiöllä on toimilupa, on tehty muutoksia, Finanssivalvonnan on ilmoitettava muutoksista rahastoyhtiön isäntävaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja muutettava vastaavasti 3 momentissa tarkoitettuun todistukseen sisältyvät tiedot.

Tässä pykälässä tarkoitettuun rahastoyhtiöön sovelletaan 26 §:ää.

Rahastoyhtiön, joka aikoo aloittaa 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun toiminnan harjoittamisen muun kuin ETA-valtion alueella perustamatta sivuliikettä, on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen Finanssivalvonnalle, mitä toimintaa sekä missä ja miten rahastoyhtiö aikoo harjoittaa.

Jos 1 momentissa tarkoitetut tiedot muuttuvat, rahastoyhtiön on ilmoitettava muutoksista etukäteen Finanssivalvonnalle sekä asianomaisen valtion Finanssivalvontaa vastaavalle valvontaviranomaiselle.

Sijoitusrahaston hallinnoimiseen rahastoyhtiön isäntävaltiossa ei sovelleta tämän lain säännöksiä siltä osin kuin kysymys on 18 i §:n 1 momentissa mainituista toiminnoista ja tehtävistä. Rahastoyhtiön on kuitenkin noudatettava tämän lain säännöksiä ja niiden nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä rahastoyhtiön organisaatiosta, kuten tehtävien ulkoistamista koskevista järjestelyistä, riskienhallintamenettelyistä, toiminnan vakautta koskevista vaatimuksista ja niiden valvonnasta sekä rahastoyhtiön raportointivaatimuksista.

Finanssivalvonta valvoo, että rahastoyhtiö noudattaa 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä.

Rahastoyhtiön ja ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön, joka aikoo markkinoida Suomessa hallinnoimansa sijoitusrahaston rahasto-osuuksia sijoitusrahaston vastaanottavassa ETA-valtiossa, on ilmoitettava siitä Finanssivalvonnalle. Ilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot ja asiakirjat:

Finanssivalvonnan on tarkastettava 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus ja sen liitteenä olevat asiakirjat ja toimitettava ne viimeistään kymmenen työpäivän kuluttua vastaanottamisesta sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion toimivaltaiselle viranomaiselle. Finanssivalvonnan on liitettävä asiakirjoihin lisäksi todistus siitä, että sijoitusrahasto täyttää tässä laissa säädetyt vaatimukset.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava välittömästi rahastoyhtiölle tai ulkomaiselle ETA-rahastoyhtiölle ilmoituksen ja todistuksen toimittamisesta sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion toimivaltaiselle viranomaiselle. Rahastoyhtiö tai ulkomainen ETA-rahastoyhtiö saa aloittaa rahasto-osuuksien markkinoinnin sijoitusrahaston vastaanottavassa ETA-valtiossa ilmoituspäivästä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus ja 2 momentissa tarkoitettu todistus on toimitettava kansainvälisellä rahoitusalalla yleisesti käytetyllä kielellä. Finanssivalvonta ja sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion toimivaltainen viranomainen voivat sopia siitä, että ilmoitus ja todistus toimitetaan kummankin jäsenvaltion virallisella kielellä.

Finanssivalvonnan on siirrettävä ja arkistoitava tässä pykälässä tarkoitetut asiakirjat sähköisesti.

Komission notifiointiasetuksessa säädetään ilmoituksen vakiomallista ja yhteissijoitusyritystä koskevan todistuksen muodosta ja sisällöstä sekä sähköisestä ilmoitusmenettelystä.

Rahastoyhtiön ja ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön on huolehdittava, että 127 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat ja tarvittaessa niiden käännökset ovat sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion toimivaltaisten viranomaisten saatavilla rahastoyhtiön ja ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön internetsivuilla. Rahastoyhtiön ja ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön on pidettävä kyseiset asiakirjat ja käännökset ajan tasalla. Niiden on ilmoitettava sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion toimivaltaisille viranomaisille asiakirjoihin tehdyistä muutoksista ja ilmoitettava, missä nämä asiakirjat ovat saatavilla sähköisessä muodossa.

Rahastoyhtiön ja ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön on ilmoitettava kirjallisesti etukäteen sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion toimivaltaisille viranomaisille 127 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuihin järjestelyihin tehtävistä muutoksista.

Finanssivalvonta antaa komission sulautumisdirektiivin täytäntöön panemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion toimivaltaisten viranomaisten oikeudesta saada 127 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat tämän pykälän 1 momentin mukaisesti.

Rahastoyhtiön ja ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön, joka markkinoi Suomessa hallinnoimansa sijoitusrahaston rahasto-osuuksia sijoitusrahaston vastaanottavassa ETA-valtiossa, on annettava siellä sijoittajille samat tiedot ja asiakirjat, jotka yhtiön on annettava 13 luvun mukaan Suomessa.

Tiedot ja asiakirjat ja niiden muutokset on annettava seuraavasti:

Rahastoyhtiö ja ulkomainen ETA-rahastoyhtiö vastaa 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen käännösten laadinnasta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun sijoitusrahaston rahasto-osuuksien liikkeeseenlasku- ja lunastushinnat on julkistettava tämän lain mukaan määräytyvänä ajankohtana.

Jos sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion toimivaltainen viranomainen ilmoittaa Finanssivalvonnalle, ettei rahastoyhtiö tai ulkomainen ETA-rahastoyhtiö noudata sijoitusrahaston osuuksien markkinoinnissa velvollisuuksia, jotka johtuvat sijoitusrahastodirektiivin täytäntöön panemiseksi annetuista säännöksistä ja niiden noudattamisen valvonta ei kuulu asianomaisen ETA-valtion toimivaltaisille viranomaisille, Finanssivalvonnan on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että säännösten vastainen toiminta lopetetaan.

Rahastoyhtiö voi markkinoida erikoissijoitusrahaston rahasto-osuuksia myös muualla kuin Suomessa sekä sijoitusrahaston rahasto-osuuksia myös muussa kuin ETA-valtiossa. Finanssivalvonnan on tarvittaessa annettava rahastoyhtiölle hakemuksesta viipymättä todistus siitä, että hakemuksen kohteena oleva erikoissijoitusrahasto tai sijoitusrahasto on rekisteröity Suomessa ja että se on Finanssivalvonnan valvonnassa.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja Euroopan komissiolle niistä yleisistä vaikeuksista, joita rahastoyhtiöllä on hallinnoimansa sijoitusrahaston osuuksien markkinoinnissa kolmannessa maassa.

Yhteissijoitusyritys saa markkinoida osuuksiaan Suomessa, jos sen kotivaltion toimivaltainen viranomainen on ilmoittanut markkinoinnin aloittamisesta Finanssivalvonnalle. Ilmoituksessa on oltava:

Yhteissijoitusyritys saa aloittaa osuuksiensa markkinoinnin Suomessa, kun yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltainen viranomainen on ilmoittanut sille 1 momentissa tarkoitettujen asiakirjojen toimittamisesta Finanssivalvonnalle.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut ilmoitus ja todistus on toimitettava kansainvälisellä rahoitusalalla yleisesti käytetyllä kielellä, jos Finanssivalvonta ja yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltainen viranomainen eivät sovi niiden toimittamisesta kummankin valtion virallisella kielellä.

Yhteissijoitusyrityksen on huolehdittava siitä, että 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat ja tarvittaessa niiden käännökset ovat Finanssivalvonnan saatavilla sähköisesti. Yhteissijoitusyrityksen on ilmoitettava Finanssivalvonnalle asiakirjoihin tehdyistä muutoksista ja ilmoitettava, missä ne ovat saatavilla sähköisesti.

Yhteissijoitusyrityksen on ilmoitettava kirjallisesti etukäteen Finanssivalvonnalle 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuihin järjestelyihin tehtävistä muutoksista.

Finanssivalvonnan on vastaanotettava ja arkistoitava tässä pykälässä tarkoitetut asiakirjat sähköisesti.

Sähköisestä ilmoitusmenettelystä säädetään lisäksi komission notifiointiasetuksessa.

Yhteissijoitusyrityksen on tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti toteutettava osuuksien markkinoimiseksi tarvittavat järjestelyt:

Ennen osuuksien markkinoimisen lopettamista yhteissijoitusyrityksen on ilmoitettava päätöksestään Finanssivalvonnalle ja julkaistava sitä koskeva ilmoitus vähintään yhdessä valtakunnallisessa sanomalehdessä. Ilmoituksessa on annettava tiedot siitä:

Finanssivalvonnan on pidettävä internetsivuillaan saatavilla tietoja laeista, asetuksista ja määräyksistä, jotka eivät kuulu sijoitusrahastodirektiivin soveltamisalaan, mutta joilla on erityistä merkitystä 128 a §:ssä tarkoitetuissa järjestelyissä Suomessa. Tiedot on pidettävä saatavilla selkeällä tavalla ja kansainvälisellä rahoitusalalla yleisesti käytetyllä kielellä. (14.12.2012/765)

Valtiovarainministeriön asetuksella annetaan komission sulautumisdirektiivin täytäntöön panemiseksi tarvittavat tarkemmat säännökset 1 momentissa tarkoitettujen tietojen laajuudesta.

Yhteissijoitusyritys voi käyttää Suomessa toimintaa harjoittaessaan nimessään tai toiminimessään samaa viittausta oikeudelliseen muotoonsa, jota se käyttää kotivaltiossaan.

Jos Finanssivalvonnalla on perusteltu syy epäillä, että yhteissijoitusyritys rikkoo osuuksien markkinoinnissa velvoitteita, jotka johtuvat sijoitusrahastodirektiivin täytäntöönpanemiseksi annetuista säännöksistä mutta joiden valvonta ei kuulu Finanssivalvonnan toimivaltaan, sen on ilmoitettava asiasta yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaisille viranomaisille.

Finanssivalvonnalla on oikeus ryhtyä sijoittajien suojaamiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin Finanssivalvonnasta annetun lain 61 §:n 6 momentin mukaisesti. Finanssivalvonnalla on oikeus kieltää yhteissijoitusyritystä jatkamasta osuuksien markkinointia Suomessa, jos yritys jatkaa toimintaansa sijoittajien etujen vastaisella tavalla:

Finanssivalvonnan on ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoitettava niistä yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaisille viranomaisille. Finanssivalvonnan on ilmoitettava toteuttamistaan toimenpiteistä viipymättä Euroopan komissiolle ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Finanssivalvonta voi 2 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden sijasta tarvittaessa saattaa asian Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi.

Yhteissijoitusyrityksen, joka markkinoi osuuksiaan Suomessa, on tämän lain mukaisesti annettava sijoittajille Suomessa ne tiedot ja asiakirjat ja niihin tehdyt muutokset, jotka sen on annettava sijoittajille yhteissijoitusyrityksen kotivaltiossa sijoitusrahastodirektiivin IX luvun perusteella. Yhteissijoitusyrityksen on annettava ainakin seuraavat asiakirjat ja tiedot:

Avaintietoesite ja siihen tehdyt muutokset on julkistettava suomen tai ruotsin kielellä tai Finanssivalvonnan hyväksymällä muulla kielellä. Edellä 1 momentissa tarkoitetut muut asiakirjat ja tiedot ja niihin tehdyt muutokset on julkistettava yhteissijoitusyrityksen valinnan mukaan suomen tai ruotsin kielellä tai Finanssivalvonnan hyväksymällä muulla kielellä taikka kansainvälisellä rahoitusalalla yleisesti käytetyllä kielellä. Yhteissijoitusyritys vastaa käännösten laadinnasta.

3 momentti on kumottu L:lla 7.3.2014/163 .

Ulkomaiseen ETA-rahastoyhtiöön, joka harjoittaa toimintaa sivuliikkeen välityksellä, sovelletaan, mitä 8 a §:ssä säädetään liiketoiminnan harjoittamiseen tarvittavista voimavaroista ja menettelytavoista ja, mitä 26 §:ssä säädetään sijoitusrahastotoiminnan harjoittamisesta.

Finanssivalvonta vastaa 1 momentin noudattamisen valvonnasta.

Edellä 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa sivuliikkeen välityksellä harjoittavaan ulkomaiseen ETA-rahastoyhtiöön sovellettavista säännöksistä säädetään lisäksi sijoituspalvelulain 1 luvun 6 §:n 1 momentissa.

Edellä 132 b §:ssä tarkoitetun ulkomaisen rahastoyhtiön sivuliikkeen jäsenyydestä sijoittajien korvausrahastossa säädetään sijoituspalvelulain 11 luvun 18–25 §:ssä.

Ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön sivuliikkeestä on tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin siten kuin kaupparekisterilaissa (129/1979) säädetään. (7.3.2014/163)

Sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään toiminimestä, ulkomainen ETA-rahastoyhtiö voi Suomessa harjoittaa toimintaansa samalla toiminimellä kuin sillä on kotivaltiossaan. (7.3.2014/163)

Patentti- ja rekisterihallitus voi vaatia, että toiminimeen tehdään erottava lisäys, jos:

Ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön sivuliikkeen toiminnasta vastaa sivuliikkeen johtaja, joka myös edustaa rahastoyhtiötä sivuliikkeen toimintaa koskevissa oikeussuhteissa. (7.3.2014/163)

Sivuliikkeen johtajana ei voi olla oikeushenkilö eikä alaikäinen tai se, jolle on määrätty edunvalvoja, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa. Liiketoimintakiellon vaikutuksesta kelpoisuuteen säädetään liiketoimintakiellosta annetussa laissa (1059/1985) .

Ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön sivuliikkeen johtajaan sovelletaan, mitä 5 e §:ssä säädetään rahastoyhtiön toimitusjohtajasta. (7.3.2014/163)

Ulkomainen ETA-rahastoyhtiö ei saa Suomessa harjoittamassaan toiminnassa ottaa niin suurta riskiä, että se vaarantaa sivuliikkeen asiakkaiden edut. Sivuliikkeellä on oltava toimintaansa nähden riittävät riskienvalvontajärjestelmät.

Mitä 4 a §:ssä säädetään varautumisesta ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta, koskee vastaavasti ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön sivuliikettä, jonka välityksellä rahastoyhtiö hallinnoi sijoitusrahastoa Suomessa.

Edellä 1 momentissa säädetty velvoite ei koske ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön sivuliikettä siltä osin kuin sivuliike on rahastoyhtiön kotivaltion lainsäädännön nojalla varmistanut tehtäviensä hoitamisen poikkeusoloissa 1 momenttia vastaavalla tavalla ja esittänyt siitä Finanssivalvonnalle riittävän selvityksen.

Ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön sivuliikkeen toimihenkilön vaitiolovelvollisuudesta, tietojenanto-oikeudesta ja salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sekä velvollisuudesta tuntea asiakkaat on voimassa, mitä 133, 133 a, 144 ja 147 §:ssä säädetään. (7.3.2014/163)

Sivuliikkeellä on oikeus 1 momentin estämättä antaa edustamansa rahastoyhtiön kotivaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tai valvonnasta vastaavalle yhteisölle sekä edustamansa rahastoyhtiön tilintarkastajalle ne tiedot, jotka on säädetty tai asianmukaisessa järjestyksessä määrätty ilmoitettaviksi.

Tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuudesta säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 31 §:ssä.

Haaste tai muu tiedoksianto katsotaan toimitetuksi ulkomaiselle ETA-rahastoyhtiölle, jos se on annettu tiedoksi sille, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa edustaa rahastoyhtiötä. (7.3.2014/163)

Jollei ketään 1 momentissa tarkoitetuista rahastoyhtiön edustajista ole merkitty kaupparekisteriin, tiedoksianto voidaan toimittaa luovuttamalla asiakirjat jollekulle rahastoyhtiön palveluksessa olevalle tai, jos tällaista henkilöä ei tavata, rahastoyhtiön sivuliikkeen sijaintipaikan poliisiviranomaiselle noudattaen lisäksi, mitä oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 7 §:n 2–4 momentissa säädetään.

Ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön sivuliikkeen johtaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut sivuliikkeen asiakkaalle tai muulle henkilölle rikkomalla tätä lakia tai muuta sivuliikkeen toimintaa koskevaa säännöstä. (7.3.2014/163)

Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakaantumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken säädetään vahingonkorvauslain (412/1974) 2 ja 6 luvussa.

Finanssivalvontaa on kuultava ennen ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön toimiluvan peruuttamista, jos yhtiö hallinnoi sijoitusrahastoa Suomessa. Ennen luvan peruuttamista Finanssivalvonnan on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin sijoittajien etujen suojaamiseksi.

Jos Finanssivalvonnalla on perusteltu syy epäillä, että sen valvonnan piiriin kuulumaton toimija harjoittaa tai on harjoittanut sijoitusrahastodirektiivin säännösten vastaista toimintaa toisen ETA-valtion alueella, sen on ilmoitettava tästä asianomaisen ETA-valtion toimivaltaiselle viranomaiselle.

Toisen ETA-valtion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä Suomessa suoritettavaan valvontatoimeen tai paikalla tehtävään tarkastukseen tai tutkintaan sovelletaan Finanssivalvonnasta annetun lain 60 §:n 1–3 momenttia.

Finanssivalvonnan oikeudesta kieltäytyä valvontayhteistyöstä säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 53 §:ssä.

Valvontayhteistyöstä paikalla tehtävissä tarkastuksissa ja tutkinnoissa säädetään komission notifiointiasetuksessa.

Jos Finanssivalvonnan valvontayhteistyötä koskeva pyyntö on hylätty tai siihen ei ole vastattu kohtuullisessa ajassa, Finanssivalvonta voi saattaa asian Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi. Edellytyksenä on, että Finanssivalvonnan pyyntö koskee:

Finanssivalvonnan velvollisuudesta toimittaa tietoja ETA-valtion toimivaltaisille viranomaisille säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 52 §:ssä.

Finanssivalvonnan on tehtävä yhteistyötä rahastoyhtiön isäntävaltion toimivaltaisen viranomaisen kanssa sen varmistamiseksi, että viimeksi mainittu viranomainen kerää rahastoyhtiöltä tiedot, joita tarvitaan sen valvomiseksi, että rahastoyhtiö noudattaa siihen isäntävaltiossa sovellettavia säännöksiä.

Finanssivalvonnan on viipymättä ilmoitettava rahastoyhtiön isäntävaltion toimivaltaisille viranomaisille rahastoyhtiössä havaituista ongelmista, jos ne saattavat vaikuttaa olennaisesti rahastoyhtiön kykyyn hoitaa sijoitusrahastoon liittyviä tehtäviään asianmukaisesti, sekä liiketoiminnan harjoittamista koskevien tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten mukaisten vaatimusten rikkomisista.

Finanssivalvonnan on viipymättä ilmoitettava ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön kotivaltion toimivaltaisille viranomaisille rahastoyhtiön Suomessa hallinnoimassa sijoitusrahastossa havaituista ongelmista, jos ne saattavat vaikuttaa olennaisesti rahastoyhtiön kykyyn hoitaa tehtäviään asianmukaisesti tai noudattaa niitä tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten mukaisia vaatimuksia, jotka kuuluvat Finanssivalvonnan valvontavastuulle.

Toimivaltaisten viranomaisten välisestä tietojenvaihdosta säädetään komission notifiointiasetuksessa.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja Euroopan komissiolle tiedot niistä tapauksista, joissa:

Finanssivalvonnan on ilmoitettava Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle, Euroopan komissiolle ja ETA-valtioiden toimivaltaisille viranomaisille Finanssivalvonnasta annetun lain 71 §:n 1 momentin 7 ja 8 kohdassa tarkoitettujen Suomen viranomaisten nimet.

Rahastoyhtiön ja säilytysyhteisön hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, tilintarkastaja sekä toimihenkilö on velvollinen pitämään salassa, mitä hän on tehtävässään saanut tietää rahasto-osuudenomistajan tai jonkun muun taloudellisesta asemasta taikka liikesalaisuudesta. (10.8.2018/621)

Rahastoyhtiö ja säilytysyhteisö on oikeutettu antamaan 1 momentissa tarkoitettuja tietoja ainoastaan syyttäjä- tai esitutkintaviranomaisille rikoksen selvittämiseksi sekä muuten laissa sellaisten tietojen saantiin oikeutetulle viranomaiselle.

Sen estämättä, mitä 133 §:ssä säädetään, rahastoyhtiö on oikeutettu luovuttamaan 133 §:ssä tarkoitettuja tietoja samaan konserniin, konsolidointiryhmään ja rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa (44/2002) tarkoitettuun rahoitus- ja vakuutusryhmittymään kuuluvalle yhteisölle asiakaspalvelua ja muuta asiakassuhteen hoitamista, markkinointia sekä konsernin, konsolidointiryhmän tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymän riskienhallintaa varten. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei koske henkilötietolain (523/1999) 11 §:ssä tarkoitettujen arkaluonteisten tietojen luovuttamista.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, rahastoyhtiö voi luovuttaa asiakasrekisterissään olevia markkinointia sekä asiakaspalvelua ja muita asiakassuhteen hoitamista varten tarpeellisia tietoja sellaiselle yritykselle, joka kuuluu rahastoyhtiön kanssa samaan taloudelliseen yhteenliittymään, jos tietojen vastaanottajaa koskee tässä laissa säädetty tai sitä vastaava salassapitovelvollisuus. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei koske henkilötietolain 11 §:ssä tarkoitettujen arkaluonteisten tietojen luovuttamista.

Rahastoyhtiö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka se on tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut sijoitusrahastolle taikka rahasto-osuudenomistajalle tai muulle henkilölle tämän lain, sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten, sijoitusrahastodirektiivin perusteella annettujen Euroopan unionin asetusten tai sijoitusrahaston sääntöjen vastaisella menettelyllä.

Mitä 1 momentissa säädetään velvollisuudesta vahingon korvaamiseen, koskee myös sitä, jolle rahastoyhtiö on ulkoistanut 26 a §:ssä tarkoitetun toiminnon.

Rahastoyhtiön hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän tehtävässään on tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut rikkomalla tätä lakia, sen nojalla annettuja säännöksiä tai sijoitusrahaston sääntöjä rahastoyhtiölle, sen osakkeenomistajalle, sijoitusrahastolle taikka rahasto-osuuden omistajalle tai muulle henkilölle. Vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei koske vahinkoja siltä osin kuin ne on aiheutettu rikkomalla 13 luvun säännöksiä tai 133 ja 133 a §:n sekä 144 §:n 1, 3 ja 4 momentin säännöksiä.

Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 10 luvun 9 §:ssä. (12.8.2016/639)

Rahastoyhtiön osakkeenomistaja ja osakkeenomistajaan arvopaperimarkkinalain 9 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla rinnastettava on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka tämä myötävaikuttamalla tämän lain, sen nojalla annettujen säännösten tai sijoitusrahaston sääntöjen rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta on aiheuttanut rahastoyhtiölle, sen osakkeenomistajalle, sijoitusrahastolle taikka rahasto-osuudenomistajalle tai muulle henkilölle. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei koske vahinkoja siltä osin kuin ne on aiheutettu rikkomalla 13 luvun säännöksiä tai 133 ja 133 a §:n sekä 144 §:n 1, 3 ja 4 momentin säännöksiä.

Säilytysyhteisö vastaa rahastoyhtiölle ja sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajille 31 b §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti säilytysyhteisön ja sellaisen kolmannen osapuolen, jolle rahoitusvälineiden säilyttäminen on ulkoistettu, säilytettävänä olevien rahoitusvälineiden menetyksestä.

Jos 1 momentissa tarkoitettu rahoitusväline menetetään, säilytysyhteisön on palautettava viipymättä samanlajinen rahoitusväline tai menetetyn rahoitusvälineen arvoa vastaava rahamäärä rahastoyhtiön hallinnoimalle sijoitusrahastolle. Säilytysyhteisö ei ole vastuussa menetyksestä, jos se voi osoittaa, että menetys on seurausta ulkopuolisesta tapahtumasta, johon se ei ole kohtuudella voinut vaikuttaa, ja jonka seuraukset eivät olisi olleet vältettävissä kaikista kohtuullisiksi katsottavista toimista huolimatta.

Säilytysyhteisö vastaa rahastoyhtiölle ja sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajille muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta tappiosta vain, jos se aiheutuu siitä, että säilytysyhteisö on tahallaan tai huolimattomuudesta jättänyt velvoitteensa täyttämättä.

Edellä 31 d §:n 2–4 momentissa ja 31 e ja 31 f §:ssä tarkoitettu tehtävien ulkoistaminen tai niiden edelleen siirtäminen ei vaikuta säilytysyhteisön vastuuseen. Tätä vastuuta ei voida poistaa tai rajoittaa sopimuksella.

Rahasto-osuudenomistajalla on oikeus vaatia korvausta säilytysyhteisöltä joko suoraan tai rahastoyhtiön välityksellä.

Vahinko, joka johtuu yksinomaan sijoittajalle annettavassa avaintietoesitteessä annetuista tiedoista, on korvattava vain, jos tiedot ovat harhaanjohtavia, epätarkkoja tai ristiriitaisia rahastoesitteen asianomaisten osien kanssa. Avaintietoesitteessä on oltava tätä koskeva selvä varoitus.

Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakautumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/1974) 2 ja 6 luvussa on säädetty.

Kaikkia rahasto-osuudenomistajia yhteisesti kohdanneesta vahingosta johtuvan 134–137 §:ssä tarkoitetun korvausvaatimuksen esittämisestä ja kanteen nostamisesta päättää rahasto-osuudenomistajien kokous.

Jos korvauskanne päätetään nostaa on kokouksessa valittava asiamies, jolla on oikeus edustaa rahasto-osuudenomistajia vahingonkorvausasiassa. Asiamiehelle on annettava toimintaohjeet. Asiasta aiheutuneet kulut ja asiamiehelle menevä palkkio suoritetaan sijoitusrahaston varoista rahoitustarkastuksen vahvistaman laskelman mukaisesti.

Rahasto-osuudenomistajille yhteisesti määrätty vahingonkorvaus suoritetaan sijoitusrahastolle.

Jos rahasto-osuudenomistajien kokouksessa on päätetty olla esittämättä korvausvaatimusta tai nostamatta korvauskannetta, mutta rahasto-osuudenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osuuksista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista rahasto-osuuksista, ovat äänestäneet päätöstä vastaan, voidaan kannetta ajaa rahasto-osuudenomistajien puolesta sen estämättä, mitä 139 §:n 1 momentissa on säädetty.

Kanteen voivat nostaa rahasto-osuudenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista rahasto-osuuksista tai vähintään vastaava määrä rahasto-osuuksia kuin 1 momentissa tarkoitetuilla päätöstä vastustaneilla rahasto-osuudenomistajilla. Jos rahasto-osuudenomistaja luopuu kanteesta sen nostamisen jälkeen, voivat muut kanteen nostaneet rahasto-osuudenomistajat kuitenkin jatkaa sitä.

Kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa rahasto-osuudenomistajien kokouksen päätöksestä. Kanteen nostaneet rahasto-osuudenomistajat vastaavat oikeudenkäyntikuluista, jotka korvataan sijoitusrahaston varoista siltä osin kuin sijoitusrahastolle oikeudenkäynnillä voitetut varat siihen riittävät.

Sijoitusrahaston sulautuminen toiseen vastaavaa sijoituspolitiikkaa harjoittavaan sijoitusrahastoon ei vaikuta sulautuneen sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajien vähemmistön kanneoikeuteen. Vähemmistökanteella saadut varat tulevat vastaanottavalle sijoitusrahastolle myös sulautuneen rahaston rahasto-osuudenomistajien hyväksi.

Jos sijoitusrahasto on lakkautettu, eikä 139 §:ssä tarkoitettua vahinkoa koskevan korvausvaatimuksen esittämisestä sen vuoksi voida päättää rahasto-osuudenomistajien kokouksessa, kullakin osuudenomistajalla on 139 §:n estämättä itsenäinen kanneoikeus. Lisäksi kuluttaja-asiamies voi Finanssivalvontaa kuultuaan ryhmäkannelain (444/2007) 4 §:n nojalla vuoden kuluessa lakkauttamisesta panna kuluttajan asemassa olevien osuudenomistajien puolesta kantajana vireille ryhmäkanteen ja käyttää siinä asianosaisena puhevaltaa.

Jos 139 §:ssä tarkoitettu vahinko on aiheutettu rangaistavalla teolla, on rahasto-osuudenomistajien tästä johtuvaan rangaistusvaatimukseen vastaavasti sovellettava, mitä edellä vahingonkorvausvaatimuksesta on säädetty.

Rahasto-osuudenomistajille yhteisesti osoitettu haaste tai muu tiedonanto asiassa, joka tämän lain mukaan on rahasto-omistajien kokouksessa käsiteltävä, katsotaan toimitetuksi rahasto-osuudenomistajille, kun se on annettu rahastoyhtiölle tiedoksi.

Rahoitustarkastuksella on oikeus, milloin se katsoo rahasto-osuudenomistajien edun sitä vaativan, ajaa rahasto-osuudenomistajien puolesta 134–137 §:ssä tarkoitettua korvauskannetta.

Rahastoyhtiön, rahasto-osuuden hoitajan ja säilytysyhteisön on tunnettava asiakkaansa. Rahastoyhtiön, rahasto-osuuden hoitajan ja säilytysyhteisön on lisäksi tunnistettava asiakkaan tosiasiallinen edunsaaja ja henkilö, joka toimii asiakkaan lukuun. Tässä momentissa säädettyä velvollisuutta täytettäessä voidaan hyödyntää 2 momentissa tarkoitettuja järjestelmiä. (7.3.2014/163)

Rahastoyhtiöllä, rahasto-osuuden hoitajalla ja säilytysyhteisöllä on oltava riittävät riskienhallintajärjestelmät, joilla ne voivat arvioida asiakkaista toiminnalleen aiheutuvia riskejä. (11.6.2010/559)

Asiakkaan tuntemisesta säädetään lisäksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetussa laissa. (28.6.2017/450)

Rahoitustarkastus voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetuista asiakkaan tuntemisessa noudatettavista menettelytavoista ja 2 momentissa tarkoitetusta riskienhallinnasta.

Finanssivalvonnasta annetun lain 38 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä, joiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta määrätään rikemaksu, ovat tämän lain:

Edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi Finanssivalvonnasta annetun lain 38 §:ssä tarkoitettuja säännöksiä ovat myös 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä koskevat tarkemmat säännökset, määräykset ja sijoitusrahastodirektiivin perusteella annettujen komission asetusten ja päätösten säännökset.

Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä, joiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta määrätään Finanssivalvonnasta annetun lain 41 §:ssä säädetty seuraamusmaksu, ovat tämän lain:

Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä, joiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta määrätään Finanssivalvonnasta annetun lain 41 a §:n 3–5 momentin mukainen seuraamusmaksu, ovat tämän lain:

Edellä säädetyn lisäksi Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä ovat 1 momentin 3 kohdassa ja 2 momentin 2–4, 8, 10 ja 12–15 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä koskevat tarkemmat säännökset, määräykset, sijoitusrahastodirektiivin perusteella annettujen komission asetusten ja päätösten säännökset sekä EU:n vakavaraisuusasetuksen säännökset.

Hallinnollisten seuraamusten määräämisestä, julkistamisesta ja täytäntöönpanosta säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 4 luvussa.

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta

(18.3.2016/175)

Rangaistus väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle säädetään rikoslain (39/1889) 16 luvun 8 §:ssä .

Rangaistus 133 ja 150 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Milloin rikoksella, josta tässä laissa säädetään, on loukattu ainoastaan yksityisen oikeutta, ei syyttäjä saa tehdä siitä syytettä, jollei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.

Muuten syyttäjä saa 147 §:n mukaan rangaistavasta rikkomuksesta tehdä syytteen vain, jos Finanssivalvonta on ilmoittanut sen syytteeseen pantavaksi. (7.3.2014/163)

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta hankkii tai luovuttaa rahastoyhtiön tai säilytysyhteisön osakkeita tekemättä 16 §:n mukaista ilmoitusta taikka hankkii osakkeita Finanssivalvonnan Finanssivalvonnasta annetun lain 32 a §:n nojalla antaman kiellon vastaisesti, on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, rahastoyhtiön tai säilytysyhteisönosakkeiden hankintaa ja luovutusta koskevien säännösten rikkomisesta sakkoon.

Rahastoyhtiöllä on oltava menettely, jota noudattamalla rahastoyhtiön palveluksessa olevat voivat ilmoittaa rahastoyhtiön sisällä riippumattoman kanavan kautta tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä 144 b §:n 3 momentissa tarkoitettujen Euroopan unionin säädösten ja markkinoiden väärinkäyttöasetuksen epäillystä rikkomisesta. Ilmoitusmenettelyn tulee sisältää asianmukaiset ja riittävät toimenpiteet, joilla järjestetään ilmoitusten asianmukainen käsittely sekä suojataan ilmoituksen tekijää ja turvataan ilmoituksen tekijän ja ilmoituksen kohteena olevan henkilötietojen suoja noudattaen henkilötietolakia. Ilmoitusmenettelyn tulee lisäksi sisältää ohjeet, joilla turvataan ilmoituksen tekijän henkilöllisyyden suoja, jollei rikkomuksen selvittämiseksi tai muuten viranomaisen oikeudesta tietojen saamiseen laissa toisin säädetä. (29.6.2016/526)

Rahastoyhtiön on säilytettävä 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusta koskevat tarpeelliset tiedot. Tiedot on poistettava viiden vuoden kuluttua ilmoituksen tekemisestä, jollei tietojen edelleen säilyttäminen ole tarpeen rikostutkinnan, vireillä olevan oikeudenkäynnin, viranomaistutkinnan taikka ilmoituksen tekijän tai ilmoituksen kohteena olevan henkilön oikeuksien turvaamiseksi. Tietojen edelleen säilyttämisen tarpeellisuus on tutkittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua edellisestä tarkistamisesta. Tarkistamisesta on tehtävä merkintä.

Sen lisäksi, mitä henkilötietolaissa säädetään, edellä 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen kohteena olevalla rekisteröidyllä ei ole tarkastusoikeutta 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin tietoihin, jos tietojen antamisen voisi haitata epäiltyjen rikkomisten selvittämistä. Ilmoituksen kohteena olevan rekisteröidyn oikeuksista säädetään henkilötietolaissa.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitettujen ilmoitusten tekemisestä ja niiden käsittelystä rahastoyhtiössä.

Mitä 1–4 momentissa säädetään, sovelletaan myös säilytysyhteisöön.

Finanssivalvonta voi kieltää sitä, joka toimii tämän lain vastaisesti, jatkamasta tai uudistamasta tämän lain vastaista menettelyä sekä samalla velvoittaa tämän peruuttamaan, muuttamaan tai oikaisemaan menettelyn, jos sitä on pidettävä tarpeellisena finanssimarkkinoiden valvonnalle säädettyjen tavoitteiden toteutumiseksi.

Finanssivalvonta voi tehostaa 150 a §:ssä tarkoitetun kiellon tai päätöksen noudattamista uhkasakolla. Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi Finanssivalvonta. Uhkasakosta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990) .

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1999.

Tällä lailla kumotaan 8 päivänä toukokuuta 1987 annettu sijoitusrahastolaki (480/1987) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Muussa laissa tai asetuksessa oleva viittaus sijoitusrahastolakiin tarkoittaa tämän lain voimaantulon jälkeen viittausta tähän lakiin.

Rahastoyhtiön ja sijoitusrahastojen tilintarkastuksesta huolehtimaan on viimeistään 12 kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta valittava 36 §:ssä tarkoitetut kelpoisuusehdot täyttävät tilintarkastajat. Rahasto-osuuden arvonlaskennan tarkastamista koskevaa 38 §:n 1 momentissa tilintarkastajalle säädettyä kelpoisuusedellytystä sovelletaan siitä hetkestä lukien, kun 36 §:n 2 momentissa tarkoitetut kelpoisuusehdot täyttävä tilintarkastaja on valittu.

Tämän lain 20 §:n 3 momentin ja 22 §:n 4 momentin rajoitusta äänestää rahasto-osuudenomistajien kokouksessa sovelletaan 12 kuukauden kuluttua lain voimaantulosta.

Rahastoyhtiön, joka sille kumotun lain nojalla myönnetyn toimiluvan perusteella harjoittaa tässä laissa tarkoitettua liiketoimintaa, ei tarvitse hakea uutta toimilupaa.

Kumotun lain nojalla vahvistetut säännöt ja myönnetyt muut kuin 1 momentissa tarkoitetut luvat jäävät tämän lain estämättä edelleen voimaan. Jos säännöt tai tässä momentissa tarkoitetut luvat ovat sisällöltään ristiriidassa tämän lain kanssa, rahastoyhtiön on kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta saatettava vireille hakemus, jolla säännöt ja tässä momentissa tarkoitetut luvat muutetaan tämän lain mukaisiksi.

Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleva sääntöjen vahvistamista, toimilupaa tai muuta lupaa koskeva hakemus on täydennettävä tämän lain vaatimusten mukaiseksi.