Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisen eläkelain, valtion eläkerahastosta annetun lain sekä Finanssivalvonnasta annetun lain 4 ja 5 §:n muuttamisesta
- Hallinnonala
- Valtiovarainministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 340/2014
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnallista eläkelakia ja valtion eläkerahastosta annettua lakia siten, että lakeihin lisättäisiin säännökset omistajaohjauksen periaatteista, velvollisuudesta pitää luottamustehtäviä koskevaa luetteloa, eturistiriitoja koskevista toimintaperiaatteista sekä johdon ja sen lähipiiriin kuuluvien liiketoimista.
Lakeihin lisättäisiin myös säännökset kunnallisen eläkelaitoksen Kevan ja valtion eläkerahaston sisäpiiristä sekä sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden arvopaperiomistuksia koskevasta julkisesta rekisteristä. Lisäksi Finanssivalvonnasta annettua lakia esitetään muutettavaksi siten, että Finanssivalvonnan toimivaltuuksia laajennettaisiin kattamaan sisäpiiriä koskevien säännösten noudattamisen valvonta.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2015.
YLEISPERUSTELUT
1Nykytila
Kunnallisen eläkelain (549/2003) 139 §:n mukaan Kevan hallintoa hoitaa hallitus, jonka valtuuskunta valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen tehtävänä on valmistella valtuuskunnassa käsiteltävät asiat ja huolehtia valtuuskunnan päätösten toimeenpanosta, ohjata ja valvoa eläkelaitoksen toimintaa ja laatia eläkevarojen sijoittamista koskeva suunnitelma sekä käsitellä muutkin sijoitustoiminnan kannalta periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat.
Kunnallisen eläkelain 142 §:n mukaan eläkelaitoksen luottamushenkilöt toimivat laissa tarkoitetuissa tehtävissään virkavastuulla. Lain 164 §:n mukaan Kevan toimintaan sovelletaan hallintolakia. Pykälän 2 momentin mukaan eläkelaitoksen luottamushenkilö voi kuitenkin sen estämättä, mitä hallintolain 28 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohdassa säädetään, käsitellä asiaa, joka koskee eläkelaitoksen jäsenyhteisöä tai jäsenyhteisön palveluksessa olevaa henkilöä tai muuta tämän lain mukaisen eläketurvan alaisuuteen kuuluvaa henkilöä.
Kevan valtuuskunnan 13 päivänä maaliskuuta 2014 hyväksymän johtosäännön mukaan hallitus vastaa Kevan hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä kunnallisen eläkelain 139 §:n mukaisesti. Hallitus vastaa siitä, että Kevan toiminnan ja talouden sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty ja että toiminnassa noudatetaan hyvää hallintotapaa.
Hallitus valvoo Kevan etua ja edistää sen tavoitteiden toteutumista sekä päättää asioista, jotka toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen ovat periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia.
Hallituksen tehtävänä on johtosäännön mukaan laissa lueteltujen tehtävien lisäksi hyväksyä sijoitusstrategia sijoitustoiminnan pidemmän aikavälin suuntaviivoista, hyväksyä vuodeksi kerrallaan sijoitussuunnitelma, jossa määrätään sijoitustoiminnan toimivaltuuksista ja raportoinnista sekä hyväksyä toimintasääntö, jossa annetaan tarpeelliset määräykset toimivallan jaosta ja raportoinnista hallituksen ja toimitusjohtajan välillä sekä muusta Kevan toiminnan järjestämisestä ja ohjauksesta.
Hallituksen 7 päivänä huhtikuuta 2014 hyväksymän toimintasäännön mukaan Kevan johtoryhmä käsittelee toimitusjohtajan tukena Kevan sisäisen toiminnan kannalta merkittäviä asioita ja valmistelee hallitukselle esiteltäviä asioita. Johtoryhmän kokoonpanosta päättää hallitus toimitusjohtajan esittelystä. Yksi johtoryhmän jäsen edustaa henkilöstöä.
Kevan johtoryhmä on 10 päivänä marraskuuta 2014 pitämässään kokouksessa päättänyt, että johtoryhmän jäsenten ja heidän suorien alaistensa sekä sijoituspäätöksiä tekevien tai valmistelevien henkilöiden olisi etukäteen ilmoitettava jäsenyydet taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävien yhteisöjen tai säätiöiden hallituksissa, hallintoneuvostoissa tai niihin rinnastettavissa toimielimissä.
Kunnallisessa eläkelaissa, Kevan johtosäännössä eikä toimintasäännössä ei ole säännöksiä eikä määräyksiä Kevan omistajaohjauksen periaatteista, eturistiriitoja koskevista toimintaperiaatteista, toimintaohjeista liiketoiminnoista johdon ja sen lähipiiriin kuuluvien kanssa eikä lähipiirin määrittelystä.
Kunnallisessa eläkelaissa myöskään ei ole säännöksiä kunnallisen eläkelaitoksen Kevan sisäpiiristä eikä sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden arvopaperiomistuksista. Kevassa on kuitenkin pidetty sisäistä rekisteriä tiettyjen viranhaltijoiden, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden sekä heidän perheenjäsentensä ja määräysvalta- ja vaikutusvaltayhteisöjensä arvopaperiomistuksista 11 päivästä syyskuuta 1997 lähtien Kevan hallituksen tekemän päätöksen perusteella.
Viimeisimmän arvopaperiomistusten rekisteröinti- ja ilmoitusmenettelyä koskevan Kevan hallituksen päätöksen mukaan ilmoitusvelvollisia ovat toimitusjohtaja ja muut sijoitusasioista tietoa saavat henkilöt, jotka määritellään toimitusjohtajan päätöksellä. Lisäksi päätöksen mukaan ilmoitusvelvollisia ovat hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä valtuuskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Omistuksista ilmoitetaan Suomessa säännellyllä markkinapaikalla kaupankäynnin kohteena olevat osakkeet samoin kuin muut arvopaperit, joiden arvo määräytyy näiden perusteella. Päätös velvoittaa ilmoittamaan muutokset arvopaperiomistuksessa seitsemän päivän kuluessa muutoksesta, ja ilmoitusmenettelyyn sovelletaan muutoinkin soveltuvin osin Finanssivalvonnan ohjeita. Ilmoituksista pidetään Kevassa sisäistä rekisteriä. Ilmoitukset eivät ole julkisia ja niistä voidaan antaa tietoja vain asianomaisille viranomaisille niiden tiedustellessa tietoja arvopaperimarkkinalain (1746/2012) tai muun lain nojalla.
Keva on julkaissut toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajien ja muiden johtoryhmään kuuluvien johtajien henkilökohtaiset arvopaperiomistukset Kevan Internet-sivuilla vuoden 2014 maaliskuusta lähtien. Julkaiseminen perustuu toimitusjohtajan tekemään päätökseen ja tiedot päivitetään neljännesvuosittain.
Valtion eläkerahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka tarkoituksena on varautua valtion eläkelain (1295/2006) piiriin kuuluvaan palvelukseen perustuvien eläkkeiden ja muiden niihin verrattavissa olevien etujen maksamiseen sekä tasata näistä valtiolle aiheutuvia menoja. Valtion eläkerahaston toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta on säädetty valtion eläkerahastosta annetussa laissa (1297/2006) . Valtion eläkerahaston varat ovat valtion varallisuutta, mutta ne ovat rahaston nimissä ja hallinnassa.
Valtion eläkerahaston tehtävänä on sijoittaa hallinnassaan olevat varat tuottavasti ja turvaavasti. Sillä ei ole eläketurvan toimeenpanoon liittyviä tehtäviä. Valtion eläkejärjestelmästä maksettavat eläkkeet maksetaan talousarvioon varatuista määrärahoista. Rahastosta siirretään vuosittain valtion talousarvion yleiskatteeksi määrä, joka vastaa 40 prosenttia valtion vuosittaisesta eläkemenosta. Rahaston sijoitustoiminta on merkittävää ja sen sijoitusvarallisuus rinnastuu Kevaan ja yksityisiin työeläkevakuutusyhtiöihin.
Valtion eläkerahaston sijoitustoiminnan sääntely ja ohjaus poikkeaa lähtökodiltaan yksityisten työeläkevakuutusyhtiöiden ja kunnallisen eläkelaitoksen sijoitustoiminnasta. Valtion eläkerahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, joka on valtiovarainministeriön ohjauksessa. Valtion eläkerahastosta annetun lain nojalla valtiovarainministeriöllä on toimivalta antaa määräyksiä valtion eläkerahaston sijoitustoiminnasta. mukaan lukien valtion eläkerahaston omistajapolitiikasta sen omistamissa yhtiöissä. Valtion eläkerahaston hallitus päättää eläkerahaston sijoitustoiminnasta näiden määräysten puitteissa. Valtion eläkerahaston sijoitustoimintaa koskeva valtiovarainministeriön määräys uudistettiin kesäkuussa 2014. Määräyksen mukaan valtion eläkerahaston henkilöstö ei osallistu rahaston edustajana rahaston omistamien yhtiöiden hallituksiin tai nimitysvaliokuntiin.
Valtion eläkerahastosta annetussa laissa ei ole säännöksiä valtion eläkerahaston sisäpiiristä eikä sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden arvopaperiomistuksista. Valtion eläkerahaston hallitus on hyväksynyt arvopaperiomistusten seurantaa, sisäpiiritiedon käsittelyä ja kaupankäyntisääntöjä koskevat sisäiset toimintaperiaatteet. Näiden toimintaperiaatteiden mukaan valtion eläkerahastolla on sisäinen rekisteri sen palveluksessa olevan henkilöstön arvopaperiomistuksista ja sen palveluksessa olevien henkilöiden on ilmoitettava valtion eläkerahastolle tiedot omista, samassa taloudessa asuvia alaikäisten lastensa sekä määräysvaltayhteisöidensä arvopaperiomistuksista. Velvollisuus omistustietojen ilmoittamisesta ei koske valtion eläkerahaston hallituksen jäseniä. Valtion eläkerahaston toimitusjohtajan tekemän päätöksen mukaan tiedot toimitusjohtajan ja muiden johtavien viranhaltijoiden omistuksista julkaistaan vuosittain valtion eläkerahaston Internet-sivuilla.
Finanssivalvonta valvoo Kevan ja valtion eläkerahaston sijoitustoimintaa. Toisin kuin työeläkevakuutusyhtiöt, Keva ja valtion eläkerahasto eivät kuitenkaan lukeudu Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) mukaan yleisesti Finanssivalvonnan valvottaviin. Finanssivalvonta antaa valtiovarainministeriölle vuosittain kertomuksen Kevaan ja valtion eläkerahastoon kohdistamastaan valvonnasta.
2Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
Esityksen tavoitteena on kunnallisen eläkelaitoksen Kevan ja valtion eläkerahaston hallinnon läpinäkyvyyden lisääminen.
Hallituksen esityksessä ( HE 96/2014 vp ) ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöstä annettua lakia (354/1997) . Esityksen perustelujen mukaan tarkoituksena on uudistaa työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa koskevaa sääntelyä hallinnon läpinäkyvyyden lisäämiseksi.
Työeläkevakuutusyhtiöistä annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset hallituksen velvollisuudesta vahvistaa yhtiölle omistajaohjauksen periaatteet, yhtiön velvollisuudesta pitää luottamustehtäviä koskevaa luetteloa, säännökset eturistiriitoja koskevista toimintaperiaatteista, johdon ja sen lähipiiriin kuuluvien liiketoimista sekä riskienhallintaa, sisäistä valvontaa ja sisäistä tarkastusta koskevat säännökset. Lisäksi ehdotetaan täsmennettäväksi toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenen esteellisyyttä koskevia säännöksiä.
Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan lisättäväksi kunnalliseen eläkelakiin ja valtion eläkerahastosta annettuun lakiin työeläkevakuutusyhtiölakiin ehdotettuja muutoksia vastaavat muutokset hallinnon läpinäkyvyyden lisäämiksesi.
Kevan hallintoa, rahoitusta ja valvontaa koskeva säädösvalmistelukokonaisuus on tarkoitus aloittaa tammikuussa 2015. Tässä yhteydessä työryhmässä valmisteltavaksi jäävät riskienhallintaa, sisäistä valvontaa ja sisäistä tarkastusta koskevat säännökset.
Edellä mainittuja riskienhallintaa, sisäistä valvontaa ja sisäistä tarkastusta sekä erityisiä esteellisyyssäännöksiä lukuun ottamatta työeläkevakuutusyhtiölakiin esitettyjä säännöksiä vastaavat säännökset ehdotetaan otettavaksi kunnallisen eläkelakiin sekä valtion eläkerahastosta annettuun lakiin. Omistajaohjauksen periaatteita koskevaa säännöstä ei ehdoteta lisättäväksi valtion eläkerahastosta annettuun lakiin, koska valtion eläkerahaston sijoitustoiminnan, mukaan lukien rahaston omistajapolitiikan, ohjaus eroaa lähtökohdiltaan ja toimivaltasuhteiltaan yksityisistä eläkevakuutusyhtiöstä ja Kevasta. Valtiovarainministeriö määrittelee valtion eläkerahaston omistajaohjauksen periaatteet valtion eläkerahastosta annetun lain 2 §:n nojalla antamillaan määräyksillä. Ehdotuksella ei ole tarkoitus muuttaa valtion eläkerahaston toimintaa ja ohjausta koskevaa järjestelmää.
Kunnallisen eläkelaitokseen, sen hallituksen jäseniin sekä toimitusjohtajaan sovelletaan hallintolain esteellisyysäännöksiä kunnallisen eläkelain 164 §:n perusteella. Luottamushenkilöt toimivat luottamustehtävässään virkavastuulla kunnallisen eläkelain 142 §:n perusteella. Samoin toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtajat, sillä he ovat virkasuhteessa Kevaan. Valtion eläkerahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto. Valtion eläkerahastoon, sen hallituksen jäseniin ja toimitusjohtajaan ja muuhun henkilöstöön sovelletaan hallintolakia, mukaan lukien hallintolain esteellisyyssäännöksiä.
Esityksessä työeläkevakuutusyhtiöstä annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset työeläkevakuutusyhtiön sisäpiiristä ja sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden arvopaperiomistuksia koskevasta julkisesta rekisteristä.
Kunnalliseen eläkelakiin ja valtion eläkerahastosta annettuun lakiin ehdotetaan otettavaksi työeläkevakuutusyhtiölakia vastaavat säännökset sisäpiiristä ja sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden arvopaperiomistuksia koskevasta julkisesta rekisteristä. Sisäpiirirekisteri-ilmoituksen tekemistä, sisäpiirirekisterin julkisuutta ja sisäpiirirekisterin ylläpitoa koskevat ehdotukset vastaisivat sijoituspalvelulakiin (747/2012) , sijoitusrahastolakiin (48/1999) ja työeläkevakuutusyhtiöistä annettuun lakiin sisältyvää sääntelyä.
Ilmoitusvelvollisuus koskisi säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena Suomessa olevia osakkeita ja sellaisia rahoitusvälineitä, joiden arvo määräytyy edellä tarkoitettujen osakkeiden perustella.
Kunnallisen eläkelaitoksen ja valtion eläkerahaston sisäpiiriläisellä tarkoitettaisiin hallituksen jäsentä ja varajäsentä, toimitusjohtajaa sekä tilintarkastajaa ja tilintarkastusyhteisön toimihenkilöä, jolla on päävastuu eläkelaitoksen tilintarkastuksesta. Kunnallisen eläkelaitoksen sisäpiiriläisellä tarkoitettaisiin lisäksi valtuuskunnan puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa sekä toimitusjohtajan sijaista. Toimitusjohtajan sijaisista on määrätty Kevan johtosäännössä ja sen mukaan sijaisena on kaksi varatoimitusjohtajaa. Toimitusjohtaja ollessa estynyt, hänen tilallaan toimii toinen varatoimitusjohtaja.
Sisäpiiriin kuuluviksi katsottaisiin myös sellaiset kunnallisen eläkelaitoksen ja valtion eläkerahaston palveluksessa olevat henkilöt, joilla on mahdollisuus vaikuttaa eläkelaitoksen varojen sijoittamista koskevan päätöksen tekemiseen tai jotka muutoin saavat säännöllisesti haltuunsa tällaisia osakkeita tai rahoitusvälineitä koskevaa sisäpiirintietoa. Sisäpiiriin kuuluva olisi velvollinen ilmoittamaan sisäpiirirekisteriin arvopaperiomistuksensa ja käymänsä arvopaperikaupat. Ilmoitusvelvollisuus koskisi myös arvopaperikauppoja, jossa toisena osapuolena on vajaavaltainen, jonka edunvalvoja sisäpiiriläinen on. Sama koskisi myös sellaisen yhteisön tai säätiön, jossa sisäpiiriläisellä tai mainitulla vajaavaltaisella on suoraan tai välillisesti määräysvalta, tekemiä kauppoja. Kunnallinen eläkelaitos ja valtion eläkerahasto pitäisivät sisäpiirirekisteriä. Jos arvopaperit on liitetty arvo-osuusjärjestelmään, tiedot voitaisiin hankkia suoraan arvo-osuusjärjestelmästä.
Finanssivalvonnan toimivaltuuksia esitetään täsmennettäväksi siten, että Finanssivalvonta valvoisi kunnallisen eläkelaitoksen ja valtion eläkerahaston sisäpiirirekisteriä ja sisäpiiri-ilmoituksia koskevien säännösten noudattamista työeläkevakuutusyhtiöitä vastaavalla tavalla. Finanssivalvonnan toimivaltuuksien täsmentäminen on tarpeen, koska toisin kuin työeläkevakuutusyhtiöiden osalta, Finanssivalvonnan valvontatehtävät koskevat nykyisin vain kunnallisen eläkelaitoksen ja valtion eläkerahaston sijoitustoimintaa.
Kunnallinen eläkelaitos ja valtion eläkerahasto sisäpiirirekisterin pitäjinä esitetään lisättäväksi Finanssivalvonnasta annetun lain mukaiseen muun finanssimarkkinoilla toimivan määritelmään. Säännöksen tarkoituksena olisi mahdollistaa, että Finanssivalvonta voisi antaa kunnalliselle eläkelaitokselle ja valtion eläkerahastolle julkisen varoituksen seuraamuksena sisäpiirirekisterin ylläpitämistä koskevien velvollisuuksien laiminlyönnistä. Finanssivalvonnan toimivalta julkisen varoituksen antamisesta vastaisi samaa kuin työeläkevakuutusyhtiöiden osalta.
Finanssivalvonnasta annetun lain säätämisen yhteydessä ( HE 66/2008 vp ) katsottiin, että virkavastuulla toimiviin julkisyhteisöihin ei voida soveltaa samanlaisia Finanssivalvonnan toimivaltuuksia ja hallinnollisia sanktioita kuin yksityisoikeudellisiin valvottaviin ja että julkisyhteisöjä koskevien velvoitteiden tehosteeksi noudattamisen tehostamiseksi tarvittavat sanktiot määräytyisivät yleisten julkista hallintoa koskevien periaatteiden mukaisesti. Rikosoikeudellisen virkavastuun toteuttamista on kuitenkin pidettävä hallinnollisesti raskaana ja epätarkoituksenmukaisena seuraamuksena sisäpiirirekisteriä koskevien velvollisuuksien laiminlyömisestä. Finanssivalvonnan määräämä julkinen varoitus olisi sen sijaan tehokas ja oikeasuhtainen seuraamus, jota voidaan pitää perusteltuna sisäpiirisääntelyn osalta.
Finanssivalvonnalla on jo nykyisin arvopaperimarkkinalain nojalla toimivalta määrätä seuraamusmaksu sisäpiiritiedon käyttöä ja ilmaisemista koskevien säännösten vastaisesta toiminnasta. Finanssivalvonnan toimivalta kattaa tältä osin edellä julkisyhteisöihin kohdistettavista hallinnollisista seuraamuksista todetusta huolimatta myös kunnallisen eläkelaitoksen ja valtion eläkerahaston sekä kaikki henkilöt, jotka ovat niiden toimintaan liittyen ilmaisseet tai käyttäneet sisäpiirintietoa. Kun Finanssivalvonnalla on toimivalta määrätä hallinnollisia seuraamuksia sisäpiiritiedon ilmaisemisesta ja käyttämisestä, olisi epätarkoituksenmukaista rajata tämä toimivalta suppeammaksi sisäpiirirekisterin ylläpitoa koskevien velvoitteiden laiminlyönnin seurauksena annettavan julkisen varoituksen osalta. Finanssivalvonnan toimivaltaa julkisen varoituksen antamiseen puoltaa myös sääntelyn yhdenmukaisuus työeläkevakuutusyhtiöiden kanssa.
3Esityksen vaikutukset
Ehdotetut muutokset lisäisivät Kevan ja valtion eläkerahaston hallinnon läpinäkyvyyttä. Säännöksillä asetetaan Kevalle ja valtion eläkerahastolle uusia dokumentointi- ja julkistamisvelvoitteita.
Ehdotetuista muutoksista aiheutuisi Kevalle ja valtion eläkerahastolle hallinnollisen työn lisääntymistä. Säännösten valvonta aiheuttaisi lisätyötä Finanssivalvonnalle. Sisäpiirirekisterin ja sisäpiiri-ilmoitusten valvonta kytkeytyy kuitenkin Finanssivalvonnan jo nykyisin tekemään kunnallisen eläkelaitoksen ja valtion eläkerahaston sijoitustoiminnan valvontaan sekä yleiseen markkinavalvontaan.
4Asian valmistelu
Hallituksen esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Esityksen sisäpiiriä koskevat säännökset on käsitelty kunnallisten pääsopijajärjestöjen, kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kevan edustajien kanssa.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1Lakiehdotusten perustelut
1.1Kunnallinen eläkelaki
139 a §.Omistajaohjauksenperiaatteet. Ehdotettavassa uudessa pykälässä säädettäisiin hallituksen velvollisuudesta vahvistaa Kevalle omistajaohjauksen periaatteet. Pykälän 1 momentin mukaan periaatteissa käsiteltäisiin Kevan omistuksia muissa yhteisöissä ja sitä, miten omistukseen perustuvia oikeuksia olisi käytettävä. Keva määrittelisi itse, mitä asioita omistajaoikeuksien käyttämisestä periaatteisiin sisällytettäisiin. Nyt ehdotettavalla säännöksellä korostettaisiin Kevan hallituksen velvollisuutta laatia itsenäiset omistajaohjauksen suuntaviivat.
Periaatteissa olisi myös arvioitava Kevan toimitusjohtajan tai henkilökuntaan kuuluvan osallistuminen muiden yhteisöjen hallintoelimiin. Ehdotuksen mukaan toimitusjohtajan tai työntekijöiden osallistumista muiden yhteisöjen hallintoelimiin ei lähtökohtaisesti rajoitettaisi tai kiellettäisi. Hallituksen olisi kuitenkin otettava kantaa tällaisten jäsenyyksien tarkoituksenmukaisuuteen Kevan kannalta ja perusteltava, miksi toimitusjohtajan tai sen palveluksessa olevien henkilöiden jäsenyys ulkopuolisen yhteisön hallintoelimessä katsottaisiin tarpeelliseksi. Arvioinnissa tulisi saada riittävä varmuus siitä, että hallintoelinjäsenyyden hoitaminen ei haittaisi toimitusjohtajan tai työntekijöiden perustehtävien hoitamista eikä Kevan etuja.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin vahvistettujen omistajaohjausperiaatteiden julkisuudesta. Keva päättäisi periaatteiden julkistamisen tavan mutta ne tulisivat olla helposti saatavilla esimerkiksi internetsivuilla.
139 b §.Luottamustehtäviä koskeva luettelo. Ehdotettavassa uudessa pykälässä säädettäisiin Kevan velvollisuudesta pitää luetteloa hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan sekä muun johdon ja sijoitustoimintaan osallistuvan henkilökunnan jäsenyyksistä taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävien muiden yhteisöjen tai säätiöiden hallintoelimissä. Velvollisuudella laatia ja julkistaa luottamustehtäviä koskeva luettelo lisättäisiin avoimuutta, tuettaisiin omistajaohjauksen periaatteiden toteutumista ja se palvelisi mahdollisten esteellisyystilanteiden hallintaa.
Keva ylläpitäisi ajantasaista luetteloa pykälässä tarkoitettujen henkilöiden yhtiölle antamien ilmoitusten perusteella. Keva päättäisi millä tavoin luettelon tiedot julkistetaan, mutta niiden tulisi olla helposti jokaisen saatavissa.
Kevan johtoon kuuluvien henkilöiden kaikkia, lähinnä yksityiselämään liittyviä luottamustoimia ei velvoitettaisi merkitsemään julkiseen luetteloon, ellei tällaisen yhteisön tai säätiön voida katsoa olevan yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä. Luetteloon ei myöskään velvoitettaisi merkitsemään tietoja asunto-osakeyhtiöiden hallitusjäsenyyksistä. Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten toimivalta rajoittuu sillä tavoin kiinteistöjen hoitoon liittyviin tehtäviin, että näitä jäsenyyksiä ei katsottaisi olevan välttämätöntä ilmoittaa tai julkistaa. Asunto-osakeyhtiön toimintaan merkittävästi vaikuttavat päätökset on asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) mukaisesti käsiteltävä yhtiökokouksissa.
Pykälän 2 momentin mukaan luettelossa ilmoitettaisiin myös muuhun johtoon kuuluvien tai sijoituspäätöksiä valtuuksien nojalla Kevan puolesta tekevien tai niitä valmistelevien työntekijöiden sellaiset hallintoelinjäsenyydet, jotka liittyvät heidän työtehtäviinsä eläkelaitoksessa. Tämänkään momentin mukaisesti ei edellytetä ilmoitettavan asunto-osakeyhtiöiden hallitusjäsenyyksiä.
139 c §.Eturistiriitatilanteita koskevat toimintaperiaatteet. Ehdotettavassa uudessa pykälässä säädettäisiin Kevan velvollisuudesta ottaa huomioon ja ennakoida etukäteen mahdolliset eturistiriitatilanteet laatimalla kirjalliset toimintaperiaatteet menettelytavoista, joita eläkelaitoksessa on noudatettava.
Kirjallisissa toimintaperiaatteissa olisi tarkoitus dokumentoida ja suunnitella ne kohtuulliset toimenpiteet, jotka on toteutettava Kevassa mahdollisesti esiintyvien esimerkiksi hallituksen jäsenen, toimitusjohtajan, muuhun ylimpään johtoon kuuluvan henkilön taikka Kevan puolesta sijoituspäätöksiä tekevän tai valmistelevan henkilön ja Kevan välisten eturistiriitatilanteiden tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi.
Pykäläehdotuksen tarkoituksena on, että etsittäisiin mahdolliset Kevan toimintaan liittyvät keskeiset eturistiriitatilanteet ja arvioisi suhtautuminen esimerkiksi Kevan johdon erilaisiin kaupankäynteihin. Kevan tulisi määritellä menettelytavat esimerkiksi sellaisten henkilökohtaisten liiketoimien estämiseksi, joihin saattaisi liittyä mahdollinen eturistiriita tai sisäpiirintiedon väärinkäytön mahdollisuus. Eturistiriitatilanteiden hallitsemiseksi asetettava velvollisuus olisi yhdenmukainen hallintolain esteellisyyssäännösten tarkoituksen kanssa ja helpottaisi oletettavasti myös esteellisyystilanteiden havaitsemista ja ratkaisemista.
139 d §.Liiketoimet johdon ja sen lähipiiriin kuuluvien kanssa. Pykälä on uusi ja siinä määriteltäisiin liiketoimet, jotka olisi käsiteltävä Kevan hallituksessa ja joita koskevat keskeiset tiedot olisivat julkisia.
Pykälän 1 momentin mukaan hallituksen olisi käsiteltävä merkittävät liiketoimet, jotka tehdään Kevan ja pykälässä määritellyn osapuolen välillä. Velvollisuus hallituskäsittelystä koskisi esimerkiksi omaisuuserien kauppoja, vuokrasopimuksia, sopimuksia palvelujen hankkimisesta tai näihin rinnastettavia oikeustoimia. Liiketoimea pidettäisiin merkittävänä, jos sillä on suuri taloudellinen arvo liiketoimen osapuolille tai toiselle heistä taikka liiketoimeen liittyy muu periaatteellisesti merkittävä seikka. Yhtenä merkittävyyttä kuvaavana rajana voidaan pitää sisäpiiri-ilmoitusta koskevaan 165 b §:n 3 momenttiin sisältyvää 5 000 euron rajaa. Liiketoimen merkittävyys arvioitaisiin tapauskohtaisesti.
Pykälän 2 momentissa määriteltäisiin henkilöt, joiden kanssa tehtävään liiketoimeen pykälää sovellettaisiin. Näitä olisivat Kevan valtuuskunnan ja hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tilintarkastaja, varatilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisön toimihenkilö, jolla on päävastuu tilintarkastuksesta sekä muu ylimpään johtoon kuuluva henkilö, jolla on oikeus tehdä Kevan tulevaa kehitystä ja toiminnan järjestämistä koskevia päätöksiä. Lisäksi pykälää sovellettaisiin, jos toisena osapuolena olisi 1—2 kohdan tarkoittaman henkilön aviopuoliso, rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2011) tarkoitettu parisuhteen osapuoli, edunvalvonnassa oleva vajaavaltainen tai vähintään vuoden samassa taloudessa asunut avopuoliso.
Keva saisi tiedon 1 momentin 3 kohdan mukaisista henkilöistä ja 3 momentin mukaisista yhteisöistä esimerkiksi Kevalle toimitetuista sidonnaisuusilmoituksista tai päättämällään muulla tavalla.
Pykälän 2 momentin mukaan Kevan tulisi julkistaa tiedot pykälässä tarkoitetuista liiketoimista. Liiketoimesta julkistetaan sen osapuolet, kohde ja liiketoimen keskeiset ehdot. Keva päättäisi julkistamistavan, mutta tiedon tulisi olla helposti kaikkien saatavilla. Luettelon tiedot säilytettäisiin viisi vuotta tiedon merkitsemisestä. Henkilötunnukset ja osoitteet eivät olisi julkisia, eikä myöskään 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun henkilön nimi.
Pykälän 3 momentin mukaan pykälää sovellettaisiin myös sellaisiin liiketoimiin, jotka on tehty Kevan ja muun tahon kuin 2 momentissa tarkoitetun henkilön välillä, jos järjestelyn tarkoituksena on kiertää tämän pykälän säännöksiä. Tarkoituksena on estää se, ettei 1 ja 4 momentin säännöksiä hallituskäsittelystä ja liiketoimen julkistamisesta voida kiertää tekemällä muodollisesti liiketoimi muun tahon kuin 2 momentissa tarkoitetun henkilön kanssa, jos liiketoimen tosiasiallisena tarkoituksena on 1 momentissa tarkoitettu liiketoimi. Säännöksiä hallituskäsittelystä ja liiketoimen julkistamisesta tulisi siten soveltaa esimerkiksi liiketoimeen Kevan ja sellaisen yhteisön välillä, jossa hallituksen jäsenellä on määräysvalta, jos tämän järjestelyn ilmeisenä tarkoituksena on ollut estää tämän pykälän soveltaminen.
Säännöksen tarkoituksena on määritellä ne liiketoimet, jotka on käsiteltävä hallituksessa ja jotka on julkistettava.
165 a §.Velvollisuus tehdä sisäpiiri-ilmoitus. Pykälä on uusi ja siinä ehdotetaan säädettäväksi kunnallisen eläkelaitoksen sisäpiiriläisen velvollisuudesta tehdä osakkeiden ja rahoitusvälineiden omistusta koskeva sisäpiiri-ilmoitus kunnalliselle eläkelaitokselle. Pykälän 1 momentin mukaan ilmoitusvelvollisuus koskisi säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena Suomessa olevia osakkeita ja sellaisia rahoitusvälineitä, joiden arvo määräytyy edellä tarkoitettujen osakkeiden perustella. Säännös vastaa sijoituspalvelulain 7 luvun 17 §:n 1 momenttia ja sijoitusrahastolain 99 §:n 1 momenttia.
Pykälän 2 momentissa määriteltäisiin kunnallisen eläkelaitoksen sisäpiiriläiset. Näitä olisivat ensinnäkin eläkelaitoksen valtuuskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen ja varajäsen, toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa sekä tilintarkastaja ja tilintarkastusyhteisön toimihenkilö, jolla on päävastuu eläkelaitoksen tilintarkastuksesta. Valtuuskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat läsnä hallituksen kokouksissa, mutta valtuuskunnan muiden jäsenten ei katsottaisi kuuluvan eläkelaitoksen sisäpiiriin, koska valtuuskunnan jäsenten tehtävät eivät ole kiinteässä yhteydessä käytännön sijoitustoimintaan.
Toiseksi kunnallisen eläkelaitoksen sisäpiiriläisiä olisivat eläkelaitoksen palveluksessa olevat henkilöt, joilla on mahdollisuus vaikuttaa eläkelaitoksen varojen sijoittamista koskevan päätöksen tekemiseen. Lisäksi sisäpiiriläisiä olisivat myös muut sellaiset eläkelaitoksen palveluksessa olevat henkilöt, jotka muutoin säännöllisesti saavat haltuunsa tällaisia osakkeita tai rahoitusvälineitä koskevaa sisäpiirintietoa.
165 b §.Sisäpiiri-ilmoitus. Pykälä on uusi ja siinä säädettäisiin sisäpiiri-ilmoituksesta. Säännös vastaa sisällöltään sijoituspalvelulain 7 luvun 18 §:n ja sijoitusrahastolain 100 §:n säännöstä. Pykälän 1 momentin mukaan ilmoitus olisi tehtävä, kun asianomainen on nimitetty tehtäväänsä. Ilmoitus olisi tehtävä siitä riippumatta, omistaako henkilö pykälässä mainittuja osakkeita ja rahoitusvälineitä vai ei. Pykälän 2 ja 5 momentti sisältäisivät säännökset sisäpiiri-ilmoituksessa annettavista tiedoista. Annettujen tietojen muutoksista olisi pykälän 3 momentin mukaan ilmoitettava seitsemän päivän kuluessa muutoksesta. Ilmoitus tulee tehdä, kun omistuksen muutos on vähintään 5 000 euroa.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin eräistä ilmoitusvelvollisuutta koskevista poikkeuksista. Tietoja ei tarvitsisi ilmoittaa siltä osin kuin ne koskevat asunto-osakeyhtiötä, kiinteistöosakeyhtiötä, aatteellista tai taloudellista yhdistystä taikka voittoa tavoittelematonta yhteisöä. Jos yhteisö käy säännöllisesti kauppaa rahoitusvälineellä, sitä koskevat tiedot on kuitenkin ilmoitettava. Pykälän 6 momentin mukaan kunnallinen eläkelaitos voi hankkia tiedot myös arvo-osuusjärjestelmän kautta ja tällöin erillisiä ilmoituksia ei tarvitsisi tehdä.
165 c §.Sisäpiirirekisteri. Pykälä on uusi ja siinä ehdotetaan säädettäväksi kunnallisen eläkelaitoksen velvollisuudesta ylläpitää sisäpiiri-ilmoituksista sisäpiirirekisteriä, rekisterinpidon järjestämisestä sekä rekisteritietojen julkisuudesta. Pääsääntönä olisi näiden tietojen julkisuus. Luonnollisen henkilön henkilötunnus ja osoite sekä muun luonnollisen henkilön kuin sisäpiiriläisen nimi eivät kuitenkaan olisi julkisia.
165 d §.Sisäpiiri-ilmoitusta ja sisäpiirirekisteriä koskeva valvonta. Pykälä on uusi ja siinä ehdotetaan säädettäväksi Finanssivalvonnan toimivallasta valvoa sisäpiiri-ilmoitusta ja sisäpiirirekisteriä koskevien säännösten noudattamista. Finanssivalvonnan toimivaltuudet koskevat nykyisin vain kunnallisen eläkelaitoksen sijoitustoimintaa. Sisäpiirisääntely liittyy asiallisesti sijoitustoimintaan, joten on perusteltua, että Finanssivalvonnan valvonta kattaa myös sisäpiiri-ilmoitusta ja sisäpiirirekisteriä koskevien säännösten valvonnan. Kunnallisen eläkelaitoksen yleinen valvonta kuuluu valtiovarainministeriölle. Esityksellä ei ole tarkoitus muuttaa Finanssivalvonnan ja valtiovarainministeriön välistä tehtävänjakoa.
1.2Laki valtion eläkerahastosta
4 a §.Luottamustehtäviä koskeva luettelo. Ehdotettavassa uudessa pykälässä säädettäisiin valtion eläkerahaston velvollisuudesta pitää luetteloa hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan sekä muun johdon ja sijoitustoimintaan osallistuvan henkilökunnan jäsenyyksistä taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävien muiden yhteisöjen tai säätiöiden hallintoelimissä. Velvollisuudella laatia ja julkistaa luottamustehtäviä koskeva luettelo lisättäisiin avoimuutta. Säännös palvelisi myös mahdollisten esteellisyystilanteiden hallintaa.
Valtion eläkerahasto ylläpitäisi ajantasaista luetteloa pykälässä tarkoitettujen henkilöiden yhtiölle antamien ilmoitusten perusteella. Valtion eläkerahasto päättäisi millä tavoin luettelon tiedot julkistetaan, mutta niiden tulisi olla helposti jokaisen saatavissa.
Valtion eläkerahaston johtoon kuuluvien henkilöiden kaikkia, lähinnä yksityiselämään liittyviä luottamustoimia ei velvoitettaisi merkitsemään julkiseen luetteloon, ellei tällaisen yhteisön tai säätiön voida katsoa olevan yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä. Luetteloon ei myöskään velvoitettaisi merkitsemään tietoja asunto-osakeyhtiöiden hallitusjäsenyyksistä. Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten toimivalta rajoittuu sillä tavoin kiinteistöjen hoitoon liittyviin tehtäviin, että näitä jäsenyyksiä ei katsottaisi olevan välttämätöntä ilmoittaa tai julkistaa. Asunto-osakeyhtiön toimintaan merkittävästi vaikuttavat päätökset on asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) mukaisesti käsiteltävä yhtiökokouksissa.
Pykälän 2 momentin mukaan luettelossa ilmoitettaisiin myös muuhun johtoon kuuluvien tai sijoituspäätöksiä valtuuksien nojalla Kevan puolesta tekevien tai niitä valmistelevien työntekijöiden hallintoelinjäsenyydet. Tämänkään momentin mukaisesti ei edellytetä ilmoitettavan asunto-osakeyhtiöiden hallitusjäsenyyksiä.
4 b §.Eturistiriitatilanteita koskevat toimintaperiaatteet. Ehdotettavassa uudessa pykälässä säädettäisiin Valtion eläkerahaston velvollisuudesta ottaa huomioon ja ennakoida etukäteen mahdolliset eturistiriitatilanteet laatimalla kirjalliset toimintaperiaatteet menettelytavoista, joita rahastossa on noudatettava.
Kirjallisissa toimintaperiaatteissa olisi tarkoitus dokumentoida ja suunnitella ne kohtuulliset toimenpiteet, jotka on toteutettava valtion eläkerahastossa mahdollisesti esiintyvien esimerkiksi hallituksen jäsenen, toimitusjohtajan, muun Valtion eläkerahaston palveluksessa olevan ja Valtion eläkerahaston välisten eturistiriitatilanteiden tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi.
Pykäläehdotuksen tarkoituksena on, että etsittäisiin mahdolliset valtion eläkerahaston toimintaan liittyvät keskeiset eturistiriitatilanteet ja arvioisi suhtautuminen esimerkiksi valtion eläkerahaston henkilöstön erilaisiin kaupankäynteihin. Valtion eläkerahaston tulisi määritellä menettelytavat esimerkiksi sellaisten henkilökohtaisten liiketoimien estämiseksi, joihin saattaisi liittyä mahdollinen eturistiriita tai sisäpiirintiedon väärinkäytön mahdollisuus. Eturistiriitatilanteiden hallitsemiseksi asetettava velvollisuus olisi yhdenmukainen hallintolain esteellisyyssäännösten tarkoituksen kanssa ja sillä pyrittäisiin edesauttamaan myös esteellisyystilanteiden havaitsemista ja ratkaisemista.
4 c §.Liiketoimet johdon ja sen lähipiiriin kuuluvien kanssa. Pykälä on uusi ja siinä määriteltäisiin liiketoimet, jotka olisi käsiteltävä valtion eläkerahaston hallituksessa ja joita koskevat keskeiset tiedot olisivat julkisia.
Pykälän 1 momentin mukaan hallituksen olisi käsiteltävä merkittävät liiketoimet, jotka tehdään valtion eläkerahaston ja pykälässä määritellyn osapuolen välillä. Velvollisuus hallituskäsittelystä koskisi esimerkiksi omaisuuserien kauppoja, vuokrasopimuksia, sopimuksia palvelujen hankkimisesta tai näihin rinnastettavia oikeustoimia. Liiketoimea pidettäisiin merkittävänä, jos sillä on suuri taloudellinen arvo liiketoimen osapuolille tai toiselle heistä taikka liiketoimeen liittyy muu periaatteellisesti merkittävä seikka. Yhtenä merkittävyyttä kuvaavana rajana voidaan pitää sisäpiiri-ilmoitusta koskevaan 4 e §:n 3 momenttiin sisältyvää 5 000 euron rajaa. Liiketoimen merkittävyys arvioitaisiin tapauskohtaisesti.
Pykälän 2 momentissa määriteltäisiin henkilöt, joiden kanssa tehtävään liiketoimeen pykälää sovellettaisiin. Näitä olisivat valtion eläkerahaston hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tilintarkastaja, varatilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisön toimihenkilö, jolla on päävastuu tilintarkastuksesta sekä muu valtion eläkerahaston palveluksessa oleva henkilö. Lisäksi pykälää sovellettaisiin, jos toisena osapuolena olisi 1—2 kohdan tarkoittaman henkilön aviopuoliso, rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2011) tarkoitettu parisuhteen osapuoli, edunvalvonnassa oleva vajaavaltainen tai vähintään vuoden samassa taloudessa asunut avopuoliso.
Valtion eläkerahasto saisi tiedon 1 momentin 3 kohdan mukaisista henkilöistä ja 3 momentin mukaisista yhteisöistä esimerkiksi rahastolle toimitetuista sidonnaisuusilmoituksista tai päättämällään muulla tavalla.
Pykälän 2 momentin mukaan valtion eläkerahaston tulisi julkistaa tiedot pykälässä tarkoitetuista liiketoimista. Liiketoimesta julkistetaan sen osapuolet, kohde ja liiketoimen keskeiset ehdot. Valtion eläkerahaston päättäisi julkistamistavan, mutta tiedon tulisi olla helposti kaikkien saatavilla. Luettelon tiedot säilytettäisiin viisi vuotta tiedon merkitsemisestä. Henkilötunnukset ja osoitteet eivät olisi julkisia, eikä myöskään 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun henkilön nimi.
Pykälän 3 momentin mukaan pykälää sovellettaisiin myös sellaisiin liiketoimiin, jotka on tehty valtion eläkerahaston ja muun tahon kuin 2 momentissa tarkoitetun henkilön välillä, jos järjestelyn tarkoituksena on kiertää tämän pykälän säännöksiä. Tarkoituksena on estää se, ettei 1 ja 4 momentin säännöksiä hallituskäsittelystä ja liiketoimen julkistamisesta voida kiertää tekemällä muodollisesti liiketoimi muun tahon kuin 2 momentissa tarkoitetun henkilön kanssa, jos liiketoimen tosiasiallisena tarkoituksena on 1 momentissa tarkoitettu liiketoimi. Säännöksiä hallituskäsittelystä ja liiketoimen julkistamisesta tulisi siten soveltaa esimerkiksi liiketoimeen valtion eläkerahaston ja sellaisen yhteisön välillä, jossa hallituksen jäsenellä on määräysvalta, jos tämän järjestelyn ilmeisenä tarkoituksena on ollut estää tämän pykälän soveltaminen.
Säännöksen tarkoituksena on määritellä ne liiketoimet, jotka on käsiteltävä hallituksessa ja jotka on julkistettava.
4 d §.Velvollisuus tehdä sisäpiiri-ilmoitus. Pykälä on uusi ja siinä ehdotetaan säädettäväksi valtion eläkerahaston sisäpiiriläisen velvollisuudesta tehdä osakkeiden ja rahoitusvälineiden omistusta koskeva sisäpiiri-ilmoitus valtion eläkerahastolle. Pykälän 1 momentin mukaan ilmoitusvelvollisuus koskisi säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena Suomessa olevia osakkeita ja sellaisia rahoitusvälineitä, joiden arvo määräytyy edellä tarkoitettujen osakkeiden perustella. Säännös vastaa sijoituspalvelulain 7 luvun 17 §:n 1 momenttia ja sijoitusrahastolain 99 §:n 1 momenttia.
Pykälän 2 momentissa määriteltäisiin valtion eläkerahaston sisäpiiriläiset. Näitä olisivat ensinnäkin valtion eläkerahaston hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen ja varajäsen, toimitusjohtaja sekä tilintarkastaja ja tilintarkastusyhteisön toimihenkilö, jolla on päävastuu eläkelaitoksen tilintarkastuksesta.
Toiseksi valtion eläkerahaston sisäpiiriläisiä olisivat sen palveluksessa olevat henkilöt, joilla on mahdollisuus vaikuttaa valtion eläkerahaston varojen sijoittamista koskevan päätöksen tekemiseen. Lisäksi sisäpiiriläisiä olisivat myös muut sellaiset valtion eläkerahaston palveluksessa olevat henkilöt, jotka muutoin säännöllisesti saavat haltuunsa tällaisia osakkeita tai rahoitusvälineitä koskevaa sisäpiirintietoa.
4 e §.Sisäpiiri-ilmoitus. Pykälä on uusi ja siinä säädettäisiin sisäpiiri-ilmoituksesta. Säännös vastaa sisällöltään sijoituspalvelulain 7 luvun 18 §:n ja sijoitusrahastolain 100 §:n säännöstä. Pykälän 1 momentin mukaan ilmoitus olisi tehtävä, kun asianomainen on nimitetty tehtäväänsä. Ilmoitus olisi tehtävä siitä riippumatta, omistaako henkilö pykälässä mainittuja osakkeita ja rahoitusvälineitä vai ei. Pykälän 2 ja 5 momentti sisältäisivät säännökset sisäpiiri-ilmoituksessa annettavista tiedoista. Annettujen tietojen muutoksista olisi pykälän 3 momentin mukaan ilmoitettava seitsemän päivän kuluessa muutoksesta. Ilmoitus tulee tehdä, kun omistuksen muutos on vähintään 5 000 euroa.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin eräistä ilmoitusvelvollisuutta koskevista poikkeuksista. Tietoja ei tarvitsisi ilmoittaa siltä osin kuin ne koskevat asunto-osakeyhtiötä, kiinteistöosakeyhtiötä, aatteellista tai taloudellista yhdistystä taikka voittoa tavoittelematonta yhteisöä. Jos yhteisö käy säännöllisesti kauppaa rahoitusvälineellä, sitä koskevat tiedot on kuitenkin ilmoitettava. Pykälän 6 momentin mukaan valtion eläkerahasto voi hankkia tiedot myös arvo-osuusjärjestelmän kautta ja tällöin erillisiä ilmoituksia ei tarvitsisi tehdä.
4 f §.Sisäpiirirekisteri. Pykälä on uusi ja siinä ehdotetaan säädettäväksi valtion eläkerahaston velvollisuudesta ylläpitää sisäpiiri-ilmoituksista sisäpiirirekisteriä, rekisterinpidon järjestämisestä sekä rekisteritietojen julkisuudesta. Pääsääntönä olisi näiden tietojen julkisuus. Luonnollisen henkilön henkilötunnus ja osoite sekä muun luonnollisen henkilön kuin sisäpiiriläisen nimi eivät kuitenkaan olisi julkisia.
4 g §.Sisäpiiri-ilmoitusta ja sisäpiirirekisteriä koskeva valvonta. Pykälä on uusi ja siinä ehdotetaan säädettäväksi Finanssivalvonnan toimivallasta valvoa sisäpiiri-ilmoitusta ja sisäpiirirekisteriä koskevien säännösten noudattamista. Finanssivalvonnan toimivaltuudet koskevat nykyisin vain valtion eläkerahaston sijoitustoimintaa. Sisäpiirisääntely liittyy asiallisesti sijoitustoimintaan, joten on perusteltua, että Finanssivalvonnan valvonta kattaa myös sisäpiiri-ilmoitusta ja sisäpiirirekisteriä koskevien säännösten valvonnan. Valtion eläkerahaston yleinen valvonta kuuluu valtiovarainministeriölle. Esityksellä ei ole tarkoitus muuttaa Finanssivalvonnan ja valtiovarainministeriön välistä tehtävänjakoa.
1.3Laki Finanssivalvonnasta
4 §.Valvottavat. Pykälän 6 momenttiin lisättäisiin viittaukset kunnallisen eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain säännöksiin sisäpiirirekisteriä ja sisäpiiri-ilmoitusta koskevien säännösten noudattamisen valvonnasta.
5 §.Muut finanssimarkkinoilla toimiva t. Kunnallinen eläkelaitos ja valtion eläkerahasto sisäpiirirekisterien ylläpitäjinä lisättäisiin pykälässä määritellyn muun finanssimarkkinoilla toimivan käsitteen piiriin. Määritelmä viittaisi kunnalliseen eläkelaitokseen ja valtion eläkerahastoon vain siltä osin kuin kyse on niiden velvollisuudesta ylläpitää sisäpiirirekisteriä. Ehdotuksella ei olisi tarkoitus saattaa kunnallista eläkelaitosta ja valtion eläkerahastoa yleisesti tämän käsitteen piiriin.
Säännöksen tarkoituksena olisi mahdollistaa, että Finanssivalvonta voisi antaa kunnalliselle eläkelaitokselle ja valtion eläkerahastolle julkisen varoituksen seuraamuksena sisäpiirirekisterin ylläpitämistä koskevien velvollisuuksien laiminlyönnistä. Finanssivalvonnasta annetun lain 39 §:ssä on säädetty Finanssivalvonnan toimivallasta antaa julkinen varoitus valvottavalleen tai muulle finanssimarkkinoilla toimivalle jos tämä tahallaan tai huolimattomuudesta menettelee muiden kuin Finanssivalvonnasta annetun lain 38 §:n 1 momentissa taikka 40 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettujen finanssimarkkinoita koskevien säännösten tai niiden nojalla annettujen määräysten vastaisesti.
2Voimaantulo
Lait ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2015.
Lakien voimaantulon jälkeen henkilöiden, jotka kuuluvat kunnallisen eläkelaitoksen ja valtion eläkerahaston sisäpiiriin, tulee tehdä sisäpiiri-ilmoitus viiden kuukauden kuluttua lain voimaantulosta. Kunnallisella eläkelaitoksella ja valtion eläkerahastolla tulee siis olla ajantasainen sisäpiirirekisteri viiden kuukauden kuluttua lain voimaantulosta.
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
Lakiehdotukset
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään kunnalliseen eläkelakiin (549/2003) uusi 139 a—139 d § sekä uusi 165 a—165 d § seuraavasti:
139 a §Omistajaohjauksen periaatteet
Kunnallisen eläkelaitoksen hallituksen on vahvistettava periaatteet siitä, miten kunnallisen eläkelaitoksen omistuksista muissa yhteisöissä johtuvia oikeuksia käytetään ( omistajaohjauksen periaatteet ). Periaatteissa on arvioitava myös kunnallisen eläkelaitoksen toimitusjohtajan ja palveluksessa olevien henkilöiden muiden yhteisöjen tai säätiöiden hallintoelinten jäsenyydet ottaen huomioon kunnallisen eläkelaitoksen edut.
Kunnallisen eläkelaitoksen on julkistettava omistajaohjauksen periaatteet.
139 b §Luottamustehtäviä koskeva luettelo
Kunnallisen eläkelaitoksen tulee ylläpitää ajantasaista julkista luetteloa, josta käyvät ilmi tiedot kunnallisen eläkelaitoksen hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan jäsenyyksistä muiden taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävien yhteisöjen tai säätiöiden hallituksissa, hallintoneuvostoissa tai niihin rinnastettavissa toimielimissä lukuun ottamatta asunto-osakeyhtiöitä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuun luetteloon merkitään myös tiedot kunnallisen eläkelaitoksen palveluksessa olevien muuhun ylimpään johtoon kuuluvien taikka sen puolesta sijoituspäätöksiä tekevien tai valmistelevien henkilöiden jäsenyyksistä muiden yhteisöjen tai säätiöiden hallituksissa, hallintoneuvostoissa tai niihin rinnastettavissa toimielimissä, jotka liittyvät heidän työtehtäviinsä, lukuun ottamatta jäsenyyksiä asunto-osakeyhtiöissä.
139 c §Eturistiristiriitatilanteita koskevat toimintaperiaatteet
Kunnallisella eläkelaitoksella on oltava hallituksen hyväksymät kirjalliset toimintaperiaatteet eturistiriitojen tunnistamisessa ja ehkäisemisessä noudatettavista menettelytavoista.
139 d §Liiketoimet johdon ja sen lähipiiriin kuuluvien kanssa
Kunnallisen eläkelaitoksen hallituksen on päätettävä kunnallista eläkelaitosta koskevasta merkittävästä liiketoimesta silloin, kun liiketoimen toisena osapuolena on:
1) kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan tai hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, tilintarkastaja, varatilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisön toimihenkilö, jolla on päävastuu tilintarkastuksesta;
2) kunnallisen eläkelaitoksen muu ylimpään johtoon kuuluva henkilö, jolla on oikeus tehdä sen toiminnan järjestämistä koskevia päätöksiä;
3) 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun henkilön aviopuoliso, rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettu parisuhteen osapuoli, edunvalvonnassa oleva vajaavaltainen taikka vähintään vuoden samassa taloudessa 1 tai 2 momentissa tarkoitetun henkilön kanssa asunut avopuoliso.
Kunnallisen eläkelaitoksen on pidettävä ajantasaista julkista luetteloa 1 momentissa tarkoitetuista liiketoimista, niiden osapuolista ja niiden keskeisistä ehdoista. Luettelon ylläpito on järjestettävä luotettavalla tavalla. Luetteloon merkityt tiedot on säilytettävä viisi vuotta tiedon merkitsemisestä. Luonnollisen henkilön henkilötunnus ja osoite sekä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun henkilön nimi eivät kuitenkaan ole julkisia.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös sellaisiin liiketoimiin, jotka on tehty kunnallisen eläkelaitoksen ja muun tahon kuin 1 momentissa tarkoitetun henkilön välillä, jos järjestelyn ilmeisenä tarkoituksena on ollut kiertää 1 ja 2 momentin säännöksiä.
165 a §Velvollisuus tehdä sisäpiiri-ilmoitus
Kunnallisen eläkelaitoksen sisäpiiriläisen on ilmoitettava säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena Suomessa olevia osakkeita ja sellaisia rahoitusvälineitä, joiden arvo määräytyy kyseisten osakkeiden perusteella, koskevat tiedot jäljempänä 165 c §:ssä tarkoitettuun kunnallisen eläkelaitoksen sisäpiirirekisteriin ( sisäpiiri-ilmoitus ).
Kunnallisen eläkelaitoksen sisäpiiriläisellä tarkoitetaan:
1) kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa, hallituksen jäsentä ja varajäsentä, toimitusjohtajaa ja toimitusjohtajan sijaista sekä tilintarkastajaa ja tilintarkastusyhteisön toimihenkilöä, jolla on päävastuu eläkelaitoksen tilintarkastuksesta;
2) muuta kunnallisen eläkelaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä, jolla on mahdollisuus vaikuttaa eläkelaitoksen varojen sijoittamista koskevan päätöksen tekemiseen tai joka muutoin saa säännöllisesti haltuunsa tällaisia osakkeita tai rahoitusvälineitä koskevaa sisäpiirintietoa.
165 b §Sisäpiiri-ilmoitus
Sisäpiiri-ilmoitus on tehtävä neljäntoista päivän kuluessa siitä, kun sisäpiiriläinen on nimitetty 165 a §:n 2 momentissa tarkoitettuun tehtävään.
Sisäpiiri-ilmoituksessa on mainittava:
1) vajaavaltainen, jonka edunvalvoja sisäpiiriläinen on;
2) yhteisö tai säätiö, jossa sisäpiiriläisellä tai 1 kohdassa tarkoitetulla vajaavaltaisella on suoraan tai välillisesti määräysvalta;
3) sisäpiiriläisen sekä 1 kohdassa tarkoitetun vajaavaltaisen ja 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön tai säätiön omistamat säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena Suomessa olevat osakkeet ja sellaiset rahoitusvälineet, joiden arvo määräytyy kyseisten osakkeiden perusteella.
Sisäpiiriläisen on tehtävässä ollessaan seitsemän päivän kuluessa ilmoitettava kunnalliselle eläkelaitokselle:
1) 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetuilla osakkeilla ja rahoitusvälineillä tehdyt hankinnat ja luovutukset, kun omistuksen muutos on vähintään 5 000 euroa;
2) muut tässä pykälässä tarkoitetuissa tiedoissa tapahtuvat muutokset.
Edellä 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja ei tarvitse ilmoittaa siltä osin kuin ne koskevat asunto-osakeyhtiötä, asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 28 luvun 2 §:ssä tarkoitettua keskinäistä kiinteistöosakeyhtiötä, aatteellista tai taloudellista yhdistystä taikka voittoa tavoittelematonta yhteisöä. Jos yhteisö käy säännöllisesti kauppaa rahoitusvälineellä, sitä koskevat tiedot on kuitenkin ilmoitettava.
Sisäpiiri-ilmoitukseen on sisällytettävä asianomaisen henkilön, yhteisön tai säätiön yksilöimiseksi tarvittavat tiedot sekä osakkeita ja muita rahoitusvälineitä koskevat tiedot.
Jos 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetut osakkeet tai rahoitusvälineet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään, kunnallinen eläkelaitos voi järjestää menettelyn, jossa tiedot saadaan arvo-osuusjärjestelmästä. Tällöin ei erillistä sisäpiiri-ilmoitusta tarvitse tehdä.
165 c §Sisäpiirirekisteri
Kunnallisen eläkelaitoksen on pidettävä sisäpiiri-ilmoituksista rekisteriä ( sisäpiirirekisteri ), josta ilmenevät kunkin sisäpiiriläisen kohdalla sisäpiiriläisen, 165 b §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun vajaavaltaisen ja 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön tai säätiön omistamat sanotussa momentissa tarkoitetut osakkeet ja rahoitusvälineet sekä eriteltyinä hankinnat ja luovutukset.
Jos 165 b §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetut osakkeet ja rahoitusvälineet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään, kunnallisen eläkelaitoksen sisäpiirirekisteri voidaan tältä osin muodostaa arvo-osuusjärjestelmästä saatavista tiedoista.
Sisäpiirirekisterin ylläpito on järjestettävä luotettavalla tavalla. Rekisteriin merkityt tiedot on säilytettävä viisi vuotta tiedon merkitsemisestä. Jokaisella on oikeus saada kulujen korvaamista vastaan otteita ja jäljennöksiä rekisterin tiedoista. Luonnollisen henkilön henkilötunnus ja osoite sekä muun luonnollisen henkilön kuin sisäpiiriläisen nimi eivät kuitenkaan ole julkisia.
165 d §Sisäpiiri-ilmoitusta ja sisäpiirirekisteriä koskeva valvonta
Finanssivalvonta valvoo 165 a—165 c §:n sisäpiiri-ilmoitusta ja sisäpiirirekisteriä koskevien säännösten noudattamista. Sisäpiiri-ilmoitusta ja sisäpiirirekisteriä koskevaan valvontaan sovelletaan, mitä kunnallisen eläkelaitoksen rahoitustoiminnan suunnittelun sekä eläkelaitoksen varojen sijoittamisen valvonnasta säädetään 137 a §:ssä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Henkilöiden, jotka lain voimaan tullessa ovat 165 a §:ssä tarkoitettuja kunnallisen eläkelaitoksen sisäpiiriläisiä, tulee tehdä sisäpiiri-ilmoitus viiden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta.
2Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään valtion eläkerahastosta annettuun lakiin (1297/2006) uusi 4 a—4 g § seuraavasti:
4 a §Luottamustehtäviä koskeva luettelo
Valtion eläkerahaston tulee ylläpitää ajantasaista julkista luetteloa, josta käyvät ilmi tiedot valtion eläkerahaston hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan jäsenyyksistä muiden taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävien yhteisöjen tai säätiöiden hallituksissa, hallintoneuvostoissa tai niihin rinnastettavissa toimielimissä lukuun ottamatta asunto-osakeyhtiöitä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuun luetteloon merkitään myös tiedot valtion eläkerahaston palveluksessa olevien muiden henkiöiden jäsenyyksistä muiden yhteisöjen tai säätiöiden hallituksissa, hallintoneuvostoissa tai niihin rinnastettavissa toimielimissä, lukuun ottamatta jäsenyyksiä asunto-osakeyhtiöissä.
4 b §Eturistiristiriitatilanteita koskevat toimintaperiaatteet
Valtion eläkerahastolla on oltava hallituksen hyväksymät kirjalliset toimintaperiaatteet eturistiriitojen tunnistamisessa ja ehkäisemisessä noudatettavista menettelytavoista.
4 c §Liiketoimet johdon ja sen lähipiiriin kuuluvien kanssa
Valtion eläkerahaston hallituksen on päätettävä valtion eläkerahastoa koskevasta merkittävästä liiketoimesta silloin, kun liiketoimen toisena osapuolena on:
1) valtion eläkerahaston hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, tilintarkastaja, varatilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisön toimihenkilö, jolla on päävastuu tilintarkastuksesta;
2) muu valtion eläkerahaston palveluksessa oleva henkilö;
3) 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun henkilön aviopuoliso, rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettu parisuhteen osapuoli, edunvalvonnassa oleva vajaavaltainen taikka vähintään vuoden samassa taloudessa 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun henkilön kanssa asunut avopuoliso.
Valtion eläkerahaston on pidettävä ajantasaista julkista luetteloa 1 momentissa tarkoitetuista liiketoimista, niiden osapuolista ja niiden keskeisistä ehdoista. Luettelon ylläpito on järjestettävä luotettavalla tavalla. Luetteloon merkityt tiedot on säilytettävä viisi vuotta tiedon merkitsemisestä. Luonnollisen henkilön henkilötunnus ja osoite sekä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun henkilön nimi eivät kuitenkaan ole julkisia.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös sellaisiin liiketoimiin, jotka on tehty valtion eläkerahaston ja muun tahon kuin 1 momentissa tarkoitetun henkilön välillä, jos järjestelyn ilmeisenä tarkoituksena on ollut kiertää 1 ja 2 momentin säännöksiä.
4 d §Velvollisuus tehdä sisäpiiri-ilmoitus
Valtion eläkerahaston sisäpiiriläisen on ilmoitettava säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena Suomessa olevia osakkeita ja sellaisia rahoitusvälineitä, joiden arvo määräytyy kyseisten osakkeiden perusteella, koskevat tiedot jäljempänä 4 c §:ssä tarkoitettuun Valtion eläkerahaston sisäpiirirekisteriin ( sisäpiiri-ilmoitus ).
Valtion eläkerahaston sisäpiiriläisellä tarkoitetaan:
1) rahaston hallituksen puheenjohtajaa, varapuheenjohtajaa, jäsentä ja varajäsentä, toimitusjohtajaa sekä tilintarkastajaa ja tilintarkastusyhteisön toimihenkilöä, jolla on päävastuu rahaston tilintarkastuksesta;
2) muuta rahaston palveluksessa olevaa henkilöä, jolla on mahdollisuus osallistua rahaston varojen sijoittamista koskevan päätöksen tekemiseen tai joka muutoin saa säännöllisesti haltuunsa tällaisia osakkeita tai rahoitusvälineitä koskevaa sisäpiirintietoa.
4 e §Sisäpiiri-ilmoitus
Sisäpiiri-ilmoitus on tehtävä neljäntoista päivän kuluessa siitä, kun sisäpiiriläinen on nimitetty 4 a §:n 2 momentissa tarkoitettuun tehtävään.
Sisäpiiri-ilmoituksessa on mainittava:
1) vajaavaltainen, jonka edunvalvoja sisäpiiriläinen on;
2) yhteisö tai säätiö, jossa sisäpiiriläisellä tai 1 kohdassa tarkoitetulla vajaavaltaisella on suoraan tai välillisesti määräysvalta;
3) sisäpiiriläisen sekä 1 kohdassa tarkoitetun vajaavaltaisen ja 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön tai säätiön omistamat säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena Suomessa olevat osakkeet ja sellaiset rahoitusvälineet, joiden arvo määräytyy kyseisten osakkeiden perusteella.
Sisäpiiriläisen on tehtävässä ollessaan seitsemän päivän kuluessa ilmoitettava rahastolle:
1) 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetuilla osakkeilla ja rahoitusvälineillä tehdyt hankinnat ja luovutukset, kun omistuksen muutos on vähintään 5 000 euroa;
2) muut tässä pykälässä tarkoitetuissa tiedoissa tapahtuvat muutokset.
Edellä 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja ei tarvitse ilmoittaa siltä osin kuin ne koskevat asunto-osakeyhtiötä, asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 28 luvun 2 §:ssä tarkoitettua keskinäistä kiinteistöosakeyhtiötä, aatteellista tai taloudellista yhdistystä taikka voittoa tavoittelematonta yhteisöä. Jos yhteisö käy säännöllisesti kauppaa rahoitusvälineellä, sitä koskevat tiedot on kuitenkin ilmoitettava.
Sisäpiiri-ilmoitukseen on sisällytettävä asianomaisen henkilön, yhteisön tai säätiön yksilöimiseksi tarvittavat tiedot sekä osakkeita ja muita rahoitusvälineitä koskevat tiedot.
Jos 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetut osakkeet tai rahoitusvälineet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään, valtion eläkerahasto voi järjestää menettelyn, jossa tiedot saadaan arvo-osuusjärjestelmästä. Tällöin ei erillistä sisäpiiri-ilmoitusta tarvitse tehdä.
4 f §Sisäpiirirekisteri
Valtion eläkerahaston on pidettävä sisäpiiri-ilmoituksista rekisteriä ( sisäpiirirekisteri ), josta ilmenevät kunkin sisäpiiriläisen kohdalla sisäpiiriläisen, 4 b §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun vajaavaltaisen ja 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön tai säätiön omistamat sanotussa momentissa tarkoitetut osakkeet ja rahoitusvälineet sekä eriteltyinä hankinnat ja luovutukset.
Jos 4 b §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetut osakkeet ja rahoitusvälineet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään, valtion eläkerahaston sisäpiirirekisteri voidaan tältä osin muodostaa arvo-osuusjärjestelmästä saatavista tiedoista.
Sisäpiirirekisterin ylläpito on järjestettävä luotettavalla tavalla. Rekisteriin merkityt tiedot on säilytettävä viisi vuotta tiedon merkitsemisestä. Jokaisella on oikeus saada kulujen korvaamista vastaan otteita ja jäljennöksiä rekisterin tiedoista. Luonnollisen henkilön henkilötunnus ja osoite sekä muun luonnollisen henkilön kuin sisäpiiriläisen nimi eivät kuitenkaan ole julkisia.
4 g §Sisäpiiri-ilmoitusta ja sisäpiirirekisteriä koskeva valvonta
Finanssivalvonta valvoo 4 a—4 c §:n sisäpiiri-ilmoitusta ja sisäpiirirekisteriä koskevien säännösten noudattamista. Sisäpiiri-ilmoitusta ja sisäpiirirekisteriä koskevaan valvontaan sovelletaan, mitä valtion eläkerahaston sijoitustoiminnan valvonnasta on säädetty 7 §:n 2 momentissa.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Henkilöiden, jotka lain voimaan tullessa ovat 4 a §:ssä tarkoitettuja valtion eläkerahaston sisäpiiriläisiä, tulee tehdä sisäpiiri-ilmoitus viiden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.
3Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 4 §:n 6 momentti sellaisena kuin se on laissa 752/2012, sekä
lisätään 5 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 752/2012, uusi 27 kohta seuraavasti:
4 §Valvottavat
Finanssivalvonta valvoo valtion eläkerahaston sijoitustoimintaa sekä sisäpiirirekisteriä ja sisäpiiri-ilmoitusta koskevien säännösten noudattamista niin kuin valtion eläkerahastosta annetussa laissa (1297/2006) säädetään, kunnallisen eläkelaitoksen sijoitustoimintaa sekä sisäpiirirekisteriä ja sisäpiiri-ilmoitusta koskevien säännösten noudattamista niin kuin kunnallisessa eläkelaissa (549/2003) säädetään sekä Kirkon keskusrahaston eläkerahastoa niin kuin kirkkolaissa (1054/1993) säädetään.
5 §Muut finanssimarkkinoilla toimivat
Muulla finanssimarkkinoilla toimivalla tarkoitetaan tässä laissa:
27) valtion eläkerahastosta annetun lain 4 c §:ssä ja kunnallisen eläkelain 165 c §:ssä tarkoitettua rekisterin pitäjää.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014
Pääministerin sijainen, valtiovarainministeri ANTTI RINNELiikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko