Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 18 §:n muuttamisesta
- Hallinnonala
- Sosiaali- ja terveysministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 87/2011
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työttömyysvakuutusmaksut vuodelle 2012.
Esityksessä ehdotetaan, että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,80 prosenttia palkasta ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,85 prosenttia palkasta palkkasumman 1 932 000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 3,45 prosenttia palkasta.
Yrityksen osaomistajan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,32 prosenttia palkasta ja yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,85 prosenttia palkasta.
Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,85 prosenttia liikelaitoksen liiketoiminnasta maksamien palkkojen määrästä palkkasumman 1 932 000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,20 prosenttia palkasta.
Yliopistoille ehdotetaan säädettäväksi oma työttömyysvakuutusmaksu, joka olisi 0,85 prosenttia palkasta palkkasumman 1 932 000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,35 prosenttia palkasta.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.
YLEISPERUSTELUT
1Nykytila
1.1Työttömyysturvan rahoitus
Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) , jäljempänä rahoituslaki, mukaan työttömyysturvan rahoituksesta vastaavat valtio, työnantajat ja palkansaajat pakollisilla työttömyysvakuutusmaksuilla sekä työttömyyskassat jäsenmaksuilla. Palkansaajien ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksut tilitetään työttömyysvakuutusrahastoon, joka vastaa työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitettavista osuuksista ja etuuksista. Työttömyyskassojen maksamista ansiosidonnaisista etuuksista — työttömyyspäivärahoista ja vuorottelukorvausten menoista — valtio kustantaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Valtio ei osallistu lomautusajalta, sääesteen ajalta eikä lisäpäiviltä maksettujen etuuksien rahoitukseen. Työttömyyskassan osuus kustakin ansioon suhteutetusta päivärahasta on 5,5 prosenttia. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksesta siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole siitä vastuussa. Korotetun ansio-osan ja muutosturvan ansio-osan työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa kokonaan. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa työttömyyskassoille työttömyyskassalain (603/1984) 26 §:n mukaista hallintokuluosuutta ja työttömyyskassalain 19 a §:n mukaista jäsenmaksujen tasausta.
Työttömyysvakuutusrahasto vastaa myös työntekijän eläkelain (395/2006) 182 §:ssä tarkoitetun vakuutusmaksun suorittamisesta Eläketurvakeskukselle ja valtion eläkelain (1295/2006) 133 §:ssä tarkoitetun maksun suorittamisesta valtion eläkerahastolle työttömyys- ja koulutusajalta sekä palkkaturvalain (866/1998) 31 §:n ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) 29 §:n mukaisen määrän suorittamisesta. Lisäksi työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa aikuiskoulutustuesta annetussa laissa (1276/2000) tarkoitetun aikuiskoulutustuen ansio-osan ja hallintokulut, Koulutusrahastosta annetussa laissa (1306/2002) tarkoitetut hallintokulut ja ammattitutkintostipendit muiden kuin valtioon virka- tai työsuhteessa olevien henkilöiden osalta. Rahoituslain 23 §:n mukaan työttömyysvakuutusrahasto tilittää Kansaneläkelaitokselle palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun kertymästä työttömyysturvan peruspäivärahan rahoitukseen määrän, joka keskimäärin vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta työttömyysvakuutusmaksuista kertyvää määrää.
1.2Suhdannepuskuri
Työttömyysvakuutusrahaston maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahastossa on suhdannepuskuri. Sen varojen tai velkojen enimmäismäärää koskeva ennuste työttömyysvakuutusmaksuja määrättäessä voi olla enintään 5,0 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavien menojen suuruinen. Työttömyysvakuutusmaksut voidaan tasaisen maksukehityksen turvaamiseksi kerran kolmen vuoden aikana määrätä siten, että puskurin varojen enimmäismäärä ennusteen mukaan ylittyy.
Suhdannepuskurissa oli vuoden 2011 alussa varoja 251 miljoonaa euroa ja vuoden lopussa niitä arvioidaan olevan 260 miljoonaa euroa. Puskurin enimmäiskooksi arvioidaan 1 336 miljoonaa euroa vuonna 2012.
1.3Työttömyysvakuutusmaksut
Työttömyysvakuutusrahaston menot rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksuilla sekä niistä saatavilla sijoitustoiminnan tuotoilla ja tarvittaessa lainanotolla. Rahoituslain 2 §:n mukaan työnantajan on suoritettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu ja työntekijän palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu, jotka maksut on määrättävä siten, että rahasto voi suoriutua sen vastattavana olevien työttömyysetuuksien rahoituksesta ja muista lakisääteisistä menoistaan.
Rahoituslain 12 §:n 1 momentin mukaan työnantaja, joka tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaan on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksun. Maksuvelvollisuus on myös soveltuvin osin valtion liikelaitoksella. Rahoituslain 15 §:ssä säädetään palkansaajan vakuutusmaksuvelvollisuudesta. Sen mukaan työ- tai virkasuhteessa tai muussa palvelusuhteessa olevat henkilöt, joita koskee työnantajan järjestämä pakollinen tai valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta annetun lain (449/1990) nojalla määräytyvä tapaturmavakuutuslaissa tarkoitettu tapaturmasuoja, ovat velvolliset suorittamaan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun.
Rahoituslain 18 §:n 1 momentin mukaan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2011 on 0,60 prosenttia palkasta. Lain mukaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on porrastettu työnantajan maksaman palkkasumman mukaan siten, että vuonna 2011 se on 0,80 prosenttia palkasta palkkasumman 1 879 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 3,20 prosenttia palkasta. Työnantajien ja palkansaajien osuus etuuksien rahoituksesta on laissa määritelty siten, että työttömyysvakuutusmaksujen muutokset jakautuvat tasan työnantajan keskimääräisen työttömyysvakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun kesken.
Rahoituslain 18 §:n 4 momentin mukaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksu porrastetaan siten, että siihen osaan palkkasummasta, joka ei ylitä 1 879 500 euroa, kohdistuva maksu on neljäsosa ilmaistuna täysinä prosenttiyksikön sadasosina lähimpään viiteen sadasosaan pyöristettynä siihen palkkasumman osaan kohdistuvasta maksusta, joka ylittää 1 879 500 euroa. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on kuitenkin aina vähintään 0,10 prosenttia palkasta. Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu on vuonna 2011 0,80 prosenttia palkasta palkkasumman 1 879 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,05 prosenttia.
Yrityksen osaomistajan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2011 0,20 prosenttia palkasta ja yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,80 prosenttia palkasta.
Yliopistot ovat vuosina 2010—2011 maksaneet väliaikaisen lain perusteella työnantajan alempaa työttömyysvakuutusmaksua.
Rahoituslain 18 §:n 5 momentin mukaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun maksuprosentit vahvistetaan kalenterivuodeksi kerrallaan.
2Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
Esityksessä ehdotetaan sekä työnantajan että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun nostamista 0,2 prosenttiyksiköllä. Maksun korottamisella pyritään turvaamaan työttömyysetuuksien rahoitus siinäkin tilanteessa, että Suomen talous joutuisi taantumaan ja työttömyys kääntyisi kasvuun. Esityksen tavoitteena on välttää tilanne, jossa työttömyysvakuutusrahasto velkaantuisi voimakkaasti talouden taantumassa. Jos taloudellinen tilanne säilyy ennustetun kaltaisena ja työttömyys alenee, työttömyysvakuutusmaksut voitaisiin pitää nykyisinä ja siitä huolimatta työttömyysvakuutustulos olisi ylijäämäinen. Taloudellisen tilanteen epävarmuudesta johtuen maksujen korotus on kuitenkin katsottu tarkoituksenmukaisemmaksi.
Lisäksi yliopistoille ehdotetaan säädettäväksi oma työttömyysvakuutusmaksu. Yliopistojen henkilökunnasta on edelleen noin 87 prosenttia valtion eläkelain (1295/2006) piirissä. Sen vuoksi yliopistojen maksamista työttömyysvakuutusmaksuista vain pieni osa käytetään työntekijän eläkelain (395/2006) mukaisten eläkkeiden rahoittamiseen.
3Esityksen vaikutukset
Esitys turvaa sen, ettei työttömyysvakuutusrahasto velkaannu vuoden 2012 aikana, vaikka työttömyysaste olisi kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin valtiovarainministeriön ennusteessa.
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun korotus lisää työnantajan työllistämiskustannuksia korotuksen määrällä. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun korotus 0,2 prosenttiyksikölle lisää palkansaajilta kerättyä maksua noin 150 miljoonalla eurolla. Palkansaajan nettoansioita maksunkorotus ei pienennä täysimääräisesti, koska työttömyysvakuutusmaksut vähennetään verotuksessa veronalaisista ansioista. Verovähennys puolestaan alentaa valtion ja kuntien verotuloja. Palkansaajamaksun korotus 0,2 prosenttiyksiköllä vähentää valtion verotuloja noin 23 miljoonalla eurolla, kuntien verotuloja noin 32 miljoonalla, sairausvakuutusmaksun tuottoa noin 2 miljoonalla eurolla sekä kirkollisveron tuottoa lähes 2 miljoonalla eurolla.
Lain mukaan ansioperusteisten etuuksien perusteena olevista ansioista vähennetään 60 prosenttia sairausvakuutuksen päivärahamaksun, työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun yhteismäärästä. Työttömyysvakuutusmaksun korotus nostaa vähennyksen määrää, millä puolestaan on pieni etuuksien määrää vähentävä vaikutus.
Kun yliopistoille säädetään oma työttömyysvakuutusmaksu, maksavat yliopistot työttömyysvakuutusmaksuja vuonna 2012 yhteensä noin 32,5 miljoonaa euroa. Jos erillistä maksua ei säädettäisi, olisi maksujen määrä noin 15,0 miljoonaa euroa korkeampi.
4Asian valmistelu
Rahoituslain 18 §:n 5 momentin mukaan työttömyysvakuutusrahaston tulee tehdä seuraavan vuoden maksuja koskeva esitys sosiaali- ja terveysministeriölle elokuun loppuun mennessä.
Esityksessä ehdotetut työttömyysvakuutusmaksut ovat työttömyysvakuutusrahaston esityksen mukaiset. Valtion liikelaitosten ja yliopistojen työttömyysvakuutusmaksut on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä.
Esityksestä pyydettiin lausunnot valtiovarainministeriöltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä, yliopistoilta, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ry:ltä, Suomen Yrittäjiltä, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:ltä, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:ltä, AKAVA ry:ltä ja työttömyysvakuutusrahastolta.
Työmarkkinajärjestöt suhtautuvat esitettyyn työttömyysvakuutusmaksujen korotuksiin myönteisesti. Ne katsovat, että talouden epävarman tilanteen vuoksi on syytä varautua työttömyyden voimakkaaseen kasvuun ja turvata työttömyysetuuksien rahoitus korottamalla vakuutusmaksuja.
Suomen Yrittäjät ei pidä suhdannepuskurin kasvattamista nykyisessä työllisyystilanteessa pakollisena. Sen tutkimuksen mukaan ainakaan pk-sektorilla työttömyyden kasvua ei ole odotettavissa lähitulevaisuudessa. Suomen Yrittäjät ei kuitenkaan vastusta ehdotettua maksun korotusta, koska se katsoo, että korotus vähentää jatkossa maksuun kohdistuvia nousupaineita.
Valtiovarainministeriö puolestaan katsoo, maksujen korottaminen 0,2 prosenttiyksiköllä vuonna 2012 ei ole perusteltua. Se perustelee kantaansa sillä, että ennusteiden mukaan palkkasumma kasvaa edelleen vuonna 2012 ja työttömyys alenee. Jos talouskehitys olisi ennustettua merkittävästi heikompi, työttömyysvakuutusrahaston olisi perusteltua käyttää velanottomahdollisuutta työttömyysvakuutusmaksujen korottamisen sijaan. Työttömyysvakuutusmaksujen pitäminen riittävällä ja mahdollisimman vakaalla tasolla olisi kokonaistaloudellisesti järkevää.
Kaikki lausunnonantajat pitivät yliopistojen työttömyysvakuutusmaksua perusteltuna, mutta edellyttivät, että vuosittain maksua määrättäessä otetaan huomioon henkilöstörakenteen muutos. Työntekijän eläkelain piiriin kuuluvien työntekijöiden osuuden lisääntyessä vakuutusmaksua tulee muuttaa lähemmäksi työnantajien yleistä työttömyysvakuutusmaksua.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1Lakiehdotusten perustelut
18 §.Työttömyysvakuutusmaksujen määrä. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksuja korotettaviksi. Esitys merkitsee palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun nousemista 0,6 prosentista 0,8 prosenttiin ja työnantajan keskimääräisen työttömyysvakuutusmaksun nousemista vastaavasti 2,13 prosentista 2,51 prosenttiin. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,85 prosenttia palkkasumman 1 932 000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 3,45 prosenttia. Maksun porrastuksessa käytettävää palkkasummarajaa muutettaisiin palkkakertoimen muutosta vastaavasti. Palkkasummaa tarkistettaessa perustana käytetään 1,5 miljoonan euron palkkasummaa, joka vastaa palkkakertoimen arvoa yksi (1,000) vuonna 2004. Vuoden 2012 palkkakertoimen arvioidaan olevan 1,288. Ehdotetulla työttömyysvakuutusmaksulla työttömyysvakuutusrahasto arvioi vuoden 2012 tuloksen olevan noin 370 miljoonaa euroa ylijäämäisen. Rahaston suhdannepuskurissa olisi siten 2012 lopussa varoja noin 630 miljoonaa euroa. Suhdannepuskurin enimmäiskoko olisi noin 1,3 miljardia euroa.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi yrityksen osaomistajan palkansaajamaksusta ja yrityksen osaomistajasta maksettavasta työnantajan työttömyysvakuutusmaksusta. Lain 14 ja 16 §:n mukaan osaomistajien työttömyysvakuutusmaksut on määrättävä siten, että ne vastaavat niiden etuuksien rahoitusta, joihin osaomistajat ovat oikeutettuja. Osaomistajien työttömyysvakuutusmaksuja määrättäessä ei siten oteta huomioon sitä rahoitusosuutta, joka työttömyysvakuutusrahasto maksaa työttömyyskassoille etuuksien rahoitukseen, eikä myöskään eläkkeiden rahoitukseen valtiokonttorille maksettavaa määrää. Yrityksen osaomistajan palkan-saajan työttömyysvakuutusmaksuksi vuonna 2012 ehdotetaan 0,32 prosenttia palkasta ja yrityksen osaomistajasta maksettavaksi työnantajan työttömyysvakuutusmaksuksi 0,85 prosenttia palkasta.
Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi valtion liikelaitosten työttömyysvakuutusmaksusta. Voimassaolevan lain 12 §:n 2 momentissa säädetään, että velvollisuus työttömyysvakuutusmaksun maksamiseen on soveltuvin osin valtion liikelaitoksella, johon sovelletaan valtion liikelaitoksista annettua lakia (627/1987) . Maksun määrässä otetaan huomioon työttömyysvakuutusrahaston työttömyyskassoille ja Koulutusrahastolle maksamat rahoitusosuudet sekä työttömyysvakuutusrahaston hallintokulut. Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksuksi vuonna 2012 ehdotetaan 0,85 prosenttia palkasta palkkasumman 1 932 000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,20 prosenttia palkasta. Momenttiin on tehty lisäksi maksun perustetta koskeva täsmennys, joka vastaa voimassa olevaa käytäntöä.
Pykälän 4 momentissa ehdotetaan säädettäväksi yliopistojen työttömyysvakuutusmaksusta. Yliopistolain voimaanpanosta annetun lain (559/2009) 11 §:n mukaan ennen vuotta 1980 syntyneet työntekijät jäävät valtion eläketurvan piiriin. Heidän osaltaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksua ei käytetä työttömyysajalta kertyvän eläkkeen rahoitukseen. Tästä syystä vakuutusperiaatteen mukaisesti yliopistojen maksua esitetään yleistä työttömyysvakuutusmaksua alhaisemmaksi. Yliopistojen työttömyysvakuutusmaksu olisi vuonna 2012 0,85 prosenttia palkasta palkkasumman 1 932 000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,35 prosenttia palkasta.
Pykälän 5 momentti vastaa voimassa olevan lain 4 momenttia sillä poikkeuksella, että palkkasummarajat on muutettu palkkakertoimen muutosta vastaavasti.
Pykälän 6 momentti vastaa voimassa olevan lain 5 momenttia.
2Voimaantulo
Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012. Työttömyysvakuutusmaksut vahvistetaan kalenterivuodeksi kerrallaan.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 18 §, sellaisena kuin se on laissa 1026/2010, seuraavasti:
18 §Työttömyysvakuutusmaksujen määrä
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2012 on 0,80 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on porrastettu työnantajan maksaman palkkasumman mukaan siten, että vuonna 2012 se on 0,85 prosenttia palkasta palkkasumman 1 932 000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 3,45 prosenttia palkasta.
Yrityksen osaomistajan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2012 on 0,32 prosenttia palkasta ja yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,85 prosenttia palkasta.
Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2011 on 0,85 prosenttia liikelaitoksen liiketoiminnasta maksamien palkkojen yhteismäärästä palkkasumman 1 932 000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,20 prosenttia palkasta.
Yliopistolain (558/2009) 1 §:ssä tarkoitetun yliopiston työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2012 on 0,85 prosenttia palkasta palkkasumman 1 932 000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,35 prosenttia palkasta.
Palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksujen muutosten on jakauduttava tasan työnantajan keskimääräisen työttömyysvakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun kesken. Työnantajan keskimääräisessä maksussa otetaan huomioon myös omavastuumaksu. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu porrastetaan siten, että siihen osaan palkkasummasta, joka ei ylitä 1 932 000 euroa, kohdistuva maksu on neljäsosa ilmaistuna täysinä prosenttiyksikön sadasosina lähimpään viiteen sadasosaan pyöristettynä siihen palkkasumman osaan kohdistuvasta maksusta, joka ylittää 1 932 000 euroa. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on kuitenkin aina vähintään 0,10 prosenttia palkasta.
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun maksuprosentit säädetään kalenterivuodeksi kerrallaan. Työttömyysvakuutusrahaston tulee tehdä seuraavan vuoden maksuja koskeva esitys sosiaali- ja terveysministeriölle elokuun loppuun mennessä.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain voimaantulon edellyttämiin toimiin.
Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2011
Tasavallan Presidentti TARJA HALONENSosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko