HE 235/2009

Yleistä

Vuoden 2008 alusta tulivat voimaan uusi kansaneläkelaki (568/2007) , laki eläkkeensaajan asumistuesta (571/2007) ja laki vammaisetuuksista (570/2007) . Lakien uudistaminen oli osa kokonaisuutta, jolla pyrittiin ajanmukaistamaan ja selkeyttämään toimeentuloturvaa koskevaa lainsäädäntöä. Lainsäädännön rakenne uudistettiin ja yksittäisten säännösten sanamuotoja selkeytettiin ja täsmennettiin.

Kansaneläkelaissa säädetään kansaneläkkeistä, perhe-eläkkeistä ja lapsikorotuksesta. Kansaneläkelain tarkoituksena on turvata Suomessa asuvan henkilön toimeentuloa työkyvyttömyyden ja vanhuuden varalta sekä Suomessa asuvan lesken ja lapsen toimeentuloa Suomessa asuvan henkilön kuoltua. Kansaneläkettä maksetaan vanhuuseläkkeenä ja työkyvyttömyyseläkkeenä. Lisäksi kansaneläkkeenä maksetaan työttömyyseläkettä, josta säädetään kansaneläkelain voimaanpanosta annetussa laissa. Kansaneläkelain mukaisena perhe-eläkkeenä maksetaan leskeneläkettä ja lapseneläkettä.

Vuoden 2008 alusta lähtien vammaisetuuksista on säädetty vammaisetuuksista annetussa laissa. Vammaisetuuksia ovat alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja eläkettä saavan hoitotuki sekä ruokavaliokorvaus. Vammaisetuuksista annetun lain tarkoituksena on tukea Suomessa asuvan vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan henkilön selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, osallistumista työhön tai opiskeluun sekä hänen toimintakykynsä ylläpitämistä, hänen kotona asumistaan, kuntoutustaan ja hoitoaan.

Eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain mukaisen asumistuen tarkoituksena on alentaa pienituloisten eläkkeensaajien asumiskustannuksia. Eläkkeensaajan asumistukea voivat saada pienituloiset 65 vuotta täyttäneet henkilöt ja 16 vuotta täyttäneet eläkkeensaajat. Asumismenoissa on omavastuuosuus, joka muodostuu vakiomääräisestä perusomavastuusta ja tulojen perusteella laskettavasta lisäomavastuusta.

Lailla maahanmuuttajan erityistuesta (1192/2002) on tarkoitus turvata toimeentulo vanhuuden ja työkyvyttömyyden ajalta kansalaisuudesta riippumatta sellaiselle Suomessa asuvalle maahanmuuttajalle, joka muutoin olisi pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeessa. Maahanmuuttajan erityistukea voi saada 65 vuotta täyttänyt tai työkyvytön 16—64-vuotias maahanmuuttaja. Tuen saaminen ei edellytä Suomen kansalaisuutta. Tuen saannin edellytyksenä on, että maahanmuuttaja on asunut Suomessa 16 vuotta täytettyään vähintään viisi vuotta välittömästi ja yhtäjaksoisesti ennen erityistuen alkamista.

Esityksen tavoitteena on selkeyttää edellä kerrottuja Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemia lakeja. Tarkoituksena on ulkomailla lapsena vammautuneiden saattaminen yhdenvertaiseen asemaan Suomessa vammautuneiden kanssa työkyvyttömyyseläkettä ja eläkettä saavan hoitotukea myönnettäessä. Toimeenpanoa, huomioon otettavia tuloja ja tiedon saantia ja luovuttamista koskevien säännösten muuttamisella pyritään helpottamaan ja nopeuttamaan etuusasioiden toimeenpanoa ja yksinkertaistamaan menettelyä etuusasioissa. Tulokäsitteen yhtenäistäminen koskisi myös asumistukilakia (408/1975) . Tavoitteena on myös liikamaksu- ja takaisinperintätilanteiden välttäminen. Lisäksi tavoitteena on lainsäädännön ajantasaisuus, johon pyritään kumoamalla tarpeettomiksi käyneitä säännöksiä, korjaamalla viittaussäännöksiä ja ottamalla lakiin voimassa olevaa vakiintunutta soveltamiskäytäntöä vastaavia säännöksiä.

Työkyvyttömyyseläkkeen ja eläkettä saavan hoitotuen asumisaikavaatimus

Kansaneläkejärjestelmän mukainen työkyvyttömyyseläke myönnetään 16—64 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka on sairauden, vian tai vamman takia kykenemätön tekemään tavallista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä, jota on pidettävä ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon ottaen sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana. Eläkkeen saa aina sokea, liikuntakyvytön tai muu henkilö, joka on niin avuttomassa tilassa, ettei tule toimeen ilman toisen henkilön apua.

Kansaneläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija on asunut Suomessa vähintään kolmen vuoden ajan 16 vuotta täytettyään. Asumisaikavaatimusta ei kuitenkaan edellytetä henkilöltä, jonka työkyvyttömyys on alkanut hänen asuessaan Suomessa ja ennen kuin hän on täyttänyt 19 vuotta. Kun ulkomailla alle 16-vuotiaana työkyvyttömäksi tullut ja Suomeen muuttanut henkilö täyttää 16 vuotta, hänelle ei voimassa olevan lain mukaan voida myöntää työkyvyttömyyseläkettä ennen kuin hän on täyttänyt kolmen vuoden asumisaikavaatimuksen 16 vuoden täyttämisen jälkeen. Suomessa alle 19-vuotiaana työkyvyttömäksi tulleelle työkyvyttömyyseläke voidaan kuitenkin myöntää 16-vuotiaana ilman asumisaikavaatimuksen täyttymistä. Näin ollen Suomeen muuttaneiden, mutta ulkomailla lapsena vammautuneiden henkilöiden asema on heikompi kuin Suomessa lapsena vammautuneiden henkilöiden asema.

Ulkomailla lapsena työkyvyttömäksi tulleiden henkilöiden saattamiseksi yhdenvertaiseen asemaan Suomessa työkyvyttömäksi tulleiden kanssa esityksessä ehdotetaan kansaneläkelakia muutettavaksi siten, että asumisaikavaatimusta ei edellytetä työkyvyttömyyseläkettä hakevalta henkilöltä, joka on saanut 16 vuotta täyttäessään alle 16-vuotiaan vammaistukea.

Vammaisetuuksista annetun lain mukaan myös vammaisetuuden myöntämisen edellytyksenä on, että henkilö on asunut Suomessa vähintään kolmen vuoden ajan 16 vuotta täytettyään. Vammaisetuuteen on kuitenkin oikeus ilman asumisaikavaatimuksen täyttymistä, jos henkilön sairaus on alkanut tai hänen vammansa on syntynyt Suomessa asuessa ja ennen kuin hän on täyttänyt 19 vuotta. Henkilöllä on myös ilman asumisaikavaatimuksen täyttymistä oikeus 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen, mikäli hän saa 16 vuotta täyttäessään alle 16-vuotiaan vammaistukea. Jos työkyvyttömyyseläke voitaisiin myöntää ilman asumisaikavaatimuksen täyttymistä henkilölle, joka on saanut 16 vuotta täyttäessään alle 16-vuotiaan vammaistukea, tulisi henkilölle voida myöntää tässä tapauksessa myös eläkettä saavan hoitotuki ilman asumisaikavaatimuksen täyttymistä.

Esityksessä ehdotetaan vammaisetuuksista annettua lakia muutettavaksi siten, että alle 16-vuotiaan vammaistukea 16 vuotta täyttäessään saanut henkilö voisi saada eläkettä saavan hoitotuen ilman asumisaikavaatimuksen täyttymistä. Ehdotus liittyy edellä esitettyyn kansaneläkelain muutokseen ulkomailla lapsena työkyvyttömiksi tulleiden asumisaikavaatimuksen lieventämisestä.

Oikeus eläkettä saavan hoitotuk een

Eläkettä saavan hoitotukeen on oikeus 16 vuotta täyttäneellä eläkkeensaajalla, jonka toimintakyvyn voidaan arvioida olevan sairauden, vian tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti heikentynyt vähintään vuoden ajan. Lisäksi edellytetään, että henkilön sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuu avuntarvetta tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta taikka erityiskustannuksia. Eläkettä saavan hoitotuen edellytyksenä on myös se, että hakija saa vammaisetuuksista annetun lain 9 §:ssä lueteltua eläkettä tai etuutta. Eläkettä saavan hoitotukeen ei ole oikeutta henkilöllä, joka saa ainoastaan tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (625/1991) mukaista jatkuvaa tapaturmaeläkettä tai elinkorkoa taikka liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) mukaista jatkuvaa työkyvyttömyyseläkettä tai ansionmenetyskorvausta.

Eläkettä saavan hoitotuen myöntämisedellytyksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeus eläkettä saavan hoitotukeen olisi myös henkilöllä, joka saa tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain mukaista jatkuvaa tapaturmaeläkettä tai elinkorkoa taikka liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain mukaista jatkuvaa työkyvyttömyyseläkettä tai ansionmenetyskorvausta, jota maksetaan kun vahingosta on kulunut vuosi.

Oikeus lapsikorotuks een

Kansaneläkelain mukaiseen lapsikorotukseen on oikeus henkilöllä, joka saa kansaneläkelain 51 §:ssä mainittua eläkettä, ja jolla on huollettavanaan alle 16-vuotias lapsi. Lapsikorotus myönnetään, jos eläkkeensaajan tai hänen avio- tai avopuolisonsa 16 vuotta nuorempi lapsi elää samassa taloudessa eläkkeensaajan kanssa tai jos eläkkeensaaja muutoin vastaa muualla asuvan alle 16-vuotiaan lapsensa toimeentulosta. Lapsikorotukseen on oikeus vain Suomessa asuvalla henkilöllä. Voimassa olevassa laissa ei edellytetä, että myös lapsi asuu Suomessa, joten lapsikorotusta voidaan maksaa myös ulkomailla asuvasta tai ulkomaille muuttavasta lapsesta, jonka toimeentulosta eläkkeensaaja vastaa.

Lapsikorotusta koskevaa asumisedellytystä ehdotetaan muutettavaksi siten, että lapsikorotuksen myöntämisedellytyksenä olisi, että myös lapsi asuu Suomessa. Tämän johdosta kansaneläkelakia täsmennettäisiin siten, että lapsikorotuksen saaja olisi velvollinen ilmoittamaan myös lapsen ulkomaille muutosta ja Suomeen paluusta.

Huomioon otettavat tulot eri etuuksissa

Kansaneläkkeeseen, eläkkeensaajan asumistukeen, yleiseen asumistukeen ja maahanmuuttajan erityistukeen vaikuttavat hakijan tulot. Etuuksia koskevissa laeissa on säännöksiä siitä, mitkä ovat huomioon otettavat tulot kunkin etuuden määrää laskettaessa. Huomioon otettavia tuloja koskevia säännöksiä olisi syytä tarkistaa niissä ilmenneiden epätarkkuuksien vuoksi.

Kansaneläkelain 22 §:ssä luetellaan eläkkeen määrää laskettaessa huomioon otettavat tulot ja 23 §:ssä etuoikeutetut karttumat ja korotukset, joita ei oteta tulona huomioon. Esityksessä ehdotetaan, että vain lakiin perustuviin eläkkeisiin maksettavat kertakorotukset olisivat kansaneläkkeessä etuoikeutettua tuloa.

Säännöksiä yrittäjänä tai apurahansaajana saatujen työtulojen huomioimisesta ehdotetaan täsmennettäväksi eläkkeensaajan asumistuesta annettuun lakiin, asumistukilakiin ja maahanmuuttajan erityistuesta annettuun lakiin. Vain yrittäjänä saatu tulo otettaisiin huomioon yrittäjän eläkelain (1272/2006) mukaisena YEL –työtulona ja maatalousyrittäjänä tai apurahansaajana saatu tulo maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2007) mukaisena MYEL –työtulona. Muut tulot otettaisiin erikseen tulona huomioon.

Eläkkeensaajan asumistuesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi etuoikeutetuksi tuloksi elatustuki ja lapsesta maksettava elatusapu, jotka nykykäytännön mukaan katsotaan etuoikeutetuksi tuloksi.

Tulojen arvioinnin helpottamiseksi esitetään, että maahanmuuttajan erityistuessa korko- ja osinkotulot otettaisiin tulona huomioon vain, jos niiden yhteismäärä ylittää 60 euroa vuodessa. Kyseistä vuosirajaa ei sidottaisi kansaneläkeindeksiin. Lisäksi maahanmuuttajan erityistuesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sotilasavustuslain (796/1993) mukainen perusavustus lisättäisiin etuoikeutettujen tulojen luetteloon.

Hakijan ilmoitusvelvollisuus ja etuuden tarkistaminen

Etuuden saajalle on yleensä laissa säädetty velvollisuus ilmoittaa Kansaneläkelaitokselle sellaisista olosuhteiden muutoksista, jotka vaikuttavat oikeuteen saada etuutta tai sen määrään. Kansaneläkkeen määrään vaikuttavat henkilön saamat muut eläketulot sekä perhesuhteet ja asumisaika Suomessa. Kansaneläkelain mukaan eläkkeensaajan on ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle muun muassa eläkkeeseen vaikuttavien tulojen muutoksesta ja perhesuhteiden muutoksesta.

Kansaneläkkeen määrään vaikuttavat eläketulot luetellaan kansaneläkelain 22 §:ssä. Eläketulona otetaan huomioon myös ulkomailta maksettavat työeläkkeet sekä tapaturma- ja liikennevahinkokorvaukset. Kansaneläke tarkistetaan, jos kansaneläkkeensaajalle myönnetään kansaneläkkeeseen vaikuttava 22 §:n mukainen eläketulo tai tuloksi otettavassa eläketulossa on tapahtunut muu kuin indeksisidonnaisuudesta johtuva muutos. Kuitenkin, jos eläketulon määrä vaihtelee jatkuvasti, kansaneläke tarkistetaan viimeistään kahden vuoden kuluttua kansaneläkkeen alkamisesta tai edellisestä tarkistamisesta.

Aktiiviaikanaan liikkumisoikeuttaan EU-alueella käyttäneet eläkkeensaajat voivat saada ulkomailta eläkkeitä eri maiden eläkejärjestelmistä. Suuri osa EU:n sosiaaliturva-asetuksia soveltavien maiden eläkkeistä kuuluu koordinaation piiriin eikä niitä saa sovittaa yhteen kansaneläkkeen kanssa, jos niiden määrä riippuu vakuutusajan kestosta ja ne perustuvat saman henkilön vakuutukseen. Näissä maissa on myös erilaisia lisäeläkejärjestelmiä, joista maksettavat eläkkeet eivät kuulu EU:n koordinaation piiriin, jolloin ne ovat kansaneläkkeessä tulona huomioon otettavia. Mainittujen lisäeläkkeiden määrä saattaa muuttua vuosittain tai jopa useita kertoja vuodessa, minkä vuoksi kansaneläkkeitä tarkistetaan jatkuvasti. Tarkistamistarvetta aiheutuu myös valuuttakurssimuutoksista, jos ulkomaan eläkkeen maksaja ei ole euromaa. Tarkistettavien tapausten suuri määrä aiheuttaa takaisinperintätilanteita.

Eläkkeistä, jotka eivät kuulu EU:n koordinaation piiriin, ei saada tietoja niitä maksavilta laitoksilta muuten kuin asiakkaiden suostumuksella. Ulkomaisten eläkkeiden tietoja saatetaan joutua kyselemään eläkkeensaajalta itseltään useitakin kertoja. Ruotsissa, joka on ylivoimaisesti tärkein Kansaneläkelaitoksen ulkomainen yhteistyökumppani, lisäeläkejärjestelmien piiriin kuuluvat lähes kaikki työntekijät. Ruotsissa asuville kansaneläkkeen saajille Ruotsi maksaa lakisääteisten eläkkeiden lisäksi työmarkkinasopimuksiin perustuvia työkyvyttömyyseläkkeitä ja vanhuuseläkkeitä. Suomessa asuvat saavat sopimuseläkkeen vanhuuseläkkeenä ja vain poikkeustilanteissa työkyvyttömyyseläkkeenä.

Ulkomailla asuvilta eläkkeensaajilta tietoja muista eläkkeistä saadaan olosuhdetiedustelun yhteydessä. Suomessa asuvilla asiakkailla ei vastaavaa seurantaa ole, vaan ilmoittaminen on eläkkeensaajan vastuulla. Siten Suomessa ja ulkomailla asuvat ovat eriarvoisessa asemassa.

Kansaneläkelain mukaan myönnettävänä leskeneläkkeenä maksetaan alkueläkettä ja jatkoeläkettä. Jatkoeläkkeenä maksetaan perusmäärä ja tulosidonnainen täydennysmäärä. Lesken jatkoeläkkeen täydennysmäärään vaikuttavat lesken vuositulot, perhesuhteet ja Suomessa asuma aika. Kansaneläkelain 36 §:ssä säädetään tilanteista, joissa leskeneläke tarkistetaan. Nykylainsäädännön mukaan leskeneläke tarkistetaan tulojen noustessa tai alentuessa laissa säädettyjen määrien verran tai lesken perhesuhteiden muuttuessa. Lesken työtulojen muuttumisen vuoksi lesken jatkoeläkkeen täydennysmäärä olisi aiheellista tarkistaa määräajoin.

Esityksessä ehdotetaan kansaneläkelain mukaisten etuuksien tarkistamista koskevien säännösten täsmentämistä. Tavoitteena on tarkistamismenettelyn selkeyttäminen ja takaisinperintätilanteiden vähentäminen. Ulkomailta eläkettä saavien henkilöiden kansaneläke ehdotetaan tarkistettavaksi vain joka toinen vuosi riippumatta siitä, onko tuloksi otettavissa eläkkeissä tapahtunut muutoksia väliaikana. Lesken jatkoeläkkeen täydennysmäärä ehdotetaan myös tarkistettavaksi kahden vuoden välein.

Vammaisetuuksista annetun lain 17 §:ssä säädetään alle 16-vuotiaan vammaistuen hakemisesta ja ilmoitusvelvollisuudesta. EU:n sosiaaliturva-asetusten säännöksistä johtuen alle 16-vuotiaan vammaistukea saavan lapsen huoltajan ulkomaille muutolla ja ulkomailla työskentelyllä voi olla vaikutusta siihen, mistä maasta perhe voi saada lapsen sairauden perusteella maksettavaa rahaetuutta. Alle 16-vuotiaan vammaistuen ilmoitusvelvollisuutta koskevaa pykälää ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että hakijalla olisi velvollisuus ilmoittaa myös lapsen huoltajan ulkomaille muutosta.

Etuuden maksamisen keskeyttäminen ja etuuden lakkaaminen

Kansaneläkelain mukaisen etuuden ja vammaisetuuden maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää tietyin edellytyksin. Etuuden maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää osittain tai kokonaan, jos on ilmeistä, että etuuden saajalla ei olosuhteiden muuttumisen tai muun syyn perusteella ole oikeutta etuuteen tai osaan siitä. Jos etuuden saaja ei toimita pyydettyä lisäselvitystä, asia ratkaistaan niiden selvitysten perusteella, jotka ovat Kansaneläkelaitoksen käytettävissä. Etuus lakkaa etuudensaajan kuoltua siten, että etuutta maksetaan sen kuukauden loppuun, jonka aikana etuudensaaja on kuollut.

Vammaisetuus lakkaa sitä seuraavan kuukauden alusta, jona etuudensaajan terveydentilassa, hoidon, huolenpidon tai kuntoutuksen tarpeessa, toimintakyvyssä, erityiskustannuksissa tai muissa olosuhteissa on tapahtunut sellainen muutos, jonka vuoksi oikeutta etuuteen ei enää ole tai jona etuudensaaja muuttaa asumaan ulkomaille.

Lesken jatkoeläke lakkaa sitä seuraavan kuukauden alusta, jona leski täyttää 65 vuotta tai jona leski solmii uuden avioliiton ennen kuin on täyttänyt 50 vuotta. Lesken jatkoeläke lakkaa myös, jos leskelle myönnetään jatkoeläkkeen estävä eläke. Lesken jatkoeläkkeen perusmäärä lakkaa, kun lesken kanssa samassa taloudessa asunut lesken tai edunjättäjän lapsi, joka on asunut samassa taloudessa lesken tai edunjättäjän kanssa jo edunjättäjän kuollessa, muuttaa pois lesken taloudesta tai viimeistään kun nuorin edellä mainituista lapsista tai lesken ja edunjättäjän yhteisistä lapsista täyttää 18 vuotta.

Kansaneläkelaitos ei saa suoraan tietoa ulkomaisilta viranomaisilta etuudensaajan olosuhteissa tapahtuneista muutoksista eli esimerkiksi eläkkeensaajan ulkomaisista lisäeläkkeistä tai vammaistukea saavan lapsen vanhemman työskentelystä ulkomailla. Tämän vuoksi on perusteltua lähettää säännöllisin väliajoin esimerkiksi kahden vuoden välein olosuhteiden selvityspyyntö sellaisille henkilöille, jotka asuvat ulkomailla ja joille maksetaan Suomesta vammaisetuutta tai eläkettä EU:n sosiaaliturva-asetuksen säännöksistä johtuen. Tässä esityksessä ehdotetaan, että Kansaneläkelaitos lähettäisi selvityspyynnön myös Suomessa asuvalle eläkkeensaajalle sekä määräaikaistarkistushakemuksen leskeneläkkeen täydennysmäärää saavalle.

Menettelyn yksinkertaistamiseksi ja etuuksien liikamaksun ja takaisinperintätilanteiden ehkäisemiseksi kansaneläkelain mukaisten etuuksien ja vammaisetuuksien maksamisen keskeyttämistä ja etuuden lakkaamista koskevia säännöksiä ehdotetaan täsmennettäviksi. Eläkkeen maksaminen keskeytettäisiin, jos eläkkeensaaja ei ole määräajassa vastannut hänelle lähetettyyn olosuhteiden selvityspyyntöön tai palauttanut tarkistushakemusta tai täydennysmäärän tarkistushakemusta. Myös vammaisetuuden maksaminen keskeytettäisiin, jos etuudensaaja tai alaikäisen etuudensaajan huoltaja ei ole vastannut hänelle lähetettyyn olosuhteiden selvityspyyntöön määräajassa.

Lisäksi kansaneläkelakiin ja vammaisetuuksista annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös keskeytetyn eläkkeen tai vammaisetuuden lakkaamisesta ilman eri päätöstä, jos keskeytettyä eläkettä tai etuutta ei ole vaadittu maksettavaksi kahden vuoden kuluessa keskeyttämisestä lukien.

Etuuden periminen takautuvasti maksettavasta työeläkkeestä tai korvauksesta

Kansaneläkelain 72 §:n 2 momentin mukaan Kansaneläkelaitos voi periä työeläkkeen maksajalta tämän takautuvasti suorittaman eläkkeen siltä osin kuin se vastaa liikaa maksettua kansaneläkettä tai ylimääräistä rintamalisää, jos työeläkkeen maksaja oikaisee tai tarkistaa työeläkkeen, myöntää oikaisupäätöksen jälkeen kuntoutustuelle jatkoa tai myöntää perhe-eläkkeen. Vastaavanlainen säännös sisältyy eläkkeensaajan asumistuesta annettuun lakiin.

Takaisinperintätilanteiden ehkäisemiseksi ehdotetaan, että Kansaneläkelaitoksella olisi aina oikeus periä työeläkkeen maksajalta sen takautuvasti maksama eläke samalta ajalta maksetun kansaneläkkeen, ylimääräisen rintamalisän tai eläkkeensaajan asumistuen korvaukseksi tietyissä tilanteissa. Muutokset tehtäisiin kansaneläkelakiin sekä eläkkeensaajan asumistuesta annettuun lakiin.

Eläkkeensaajan asumistuen myöntäminen väliaikaisesti

Kansaneläkelain 71 §:n mukaan tilanteessa, jossa kansaneläkkeen tai leskeneläkkeen täydennysmäärän hakija on hakenut eläkettä tai korvausta myös muusta valtiosta, jossa sovelletaan sosiaaliturva-asetusta, eläke voidaan myöntää väliaikaisesti siksi ajaksi, jonka asian käsittely kestää. Myös eläkkeensaajan asumistuki on soveltamiskäytännön mukaan voitu myöntää vastaavassa tilanteessa väliaikaisesti, mutta asiasta ei ole laissa nimenomaista säännöstä.

Lakiin eläkkeensaajan asumistuesta ehdotetaan lisättäväksi nykykäytäntöä vastaava säännös asumistuen myöntämisestä väliaikaisesti, kun asumistuessa tulona huomioon otettavan etuuden käsittely viivästyy siitä syystä, että asumistuen hakija on hakenut eläkettä tai etuutta ulkomailta ja asian käsittely on kesken.

Eläkkeensaajan asumistuen tarkistaminen ja velvollisuus kuulla asumistuen saajaa

Eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 17 §:n 6 momentin mukaan asumistuen määrä muutetaan sitä seuraavan kuukauden alusta, jona asumistuen määrään vaikuttava lapsi muuttaa samaan asuntoon asumistuen saajan kanssa tai pois siitä. Määrä lasketaan edellisen päätöksen määräytymisperusteiden ja sen antamisajankohdan mukaisen enimmäismäärän perusteella.

Eläkkeensaajan asumistuesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi velvollisuus kuulla asumistuen saajaa ennen päätöksen antamista tilanteessa, jossa asumistuen määrään vaikuttava lapsi muuttaa samaan asuntoon asumistuen saajan kanssa tai asunnosta pois.

Vammaisetuuksien alkamisajankohta

Vammaisetuuksista annetun lain 16 §:n mukaan vammaisetuutta maksetaan sitä seuraavan kuukauden alusta, jolloin oikeus etuuteen on syntynyt. Jos esimerkiksi eläkettä saavan hoitotuen myöntämisedellytyksen täyttyvät kuukauden ensimmäisenä päivänä, voidaan tuki myöntää vasta seuraavan kuukauden alusta.

Vammaisetuuksien alkamisajankohtaa koskevaa pykälää ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että etuus voitaisiin myöntää heti kuukauden alusta lukien, jos oikeus etuuteen on syntynyt jo kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Asian uudelleen ratkaiseminen eläkkeen tai korvauksen myöntämisen johdosta

Kansaneläkelain 83 §:n mukaan Kansaneläkelaitoksella on oikeus ratkaista asia uudelleen kuultuaan asianosaista, jos kansaneläkkeen tai leskeneläkkeen saajalle on myönnetty takautuvasti kansaneläkelain 22 §:ssä tarkoitettu tulona huomioon otettava työeläke tai korvaus tai tällaista etuutta on korotettu. Asia voidaan ratkaista uudelleen ilman päätöksen poistamista tai asianosaisen suostumusta. Kansaneläkelaissa säädetty oikeus asian uudelleen ratkaisemiseen asianosaista kuulemalla esitetään laajennettavaksi koskemaan myös lapseneläkettä.

Myös eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 41 §:n mukaan Kansaneläkelaitoksella on oikeus ratkaista asia uudelleen eläkkeen tai korvauksen myöntämisen johdosta, jos asumistuen saajalle on takautuvasti myönnetty kansaneläkelain 22 §:n 1 momentissa tarkoitettu asumistuessa tulona huomioon otettava työeläke tai korvaus tai tällaista etuutta on korotettu. Asia voidaan ratkaista uudelleen ilman päätöksen poistamista tai asianosaisen suostumusta. Eläkkeensaajan asumistuen osalta asian uudelleen ratkaisemisoikeutta eläkkeen tai korvauksen myöntämisen johdosta ehdotetaan laajennettavaksi tilanteisiin, joissa asumistuen saajalle myönnetään takautuvasti kansaneläke tai kansaneläkelain mukainen leskeneläke taikka ulkomailta maksettava eläke.

Tietojen saanti ja luovuttaminen

Kansaneläkelaitos tarvitsee etuuksien myöntämistä ja maksamista varten tietoja eri viranomaisilta ja muilta tahoilta. Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada sen toimeenpantaviksi säädettyjen etuuksien hoitamista varten salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä kansaneläkelain 85 §:n 1 momentissa mainitut tiedot viranomaisilta sekä eläke- ja vakuutuslaitoksilta. Lisäksi Kansaneläkelaitoksella on vuosittain oikeus saada verohallinnolta välttämättömät kansaneläkelain 85 §:n 3 momentissa luetellut tiedot. Kansaneläkelaitos saa verohallinnolta tiedot henkilön omistamien osakkeiden lukumääristä yhteensä ja lisäksi sijoitusrahasto-osuuksien yhteismäärän. Asumistuissa huomioon otettavan omaisuuden määrittämistä varten Kansaneläkelaitos tarvitsisi kuitenkin lukumäärät eriteltyinä yhtiöittäin ja sijoitusrahasto-osuuksittain.

Etuuksien toimeenpanon helpottamiseksi esitetään kansaneläkelakia muutettavaksi siten, että Kansaneläkelaitos saisi verohallinnolta tiedot julkisesti noteerattujen osakkeiden ja sijoitusrahastojen lukumääristä eriteltynä yhtiöittäin ja sijoitusrahasto-osuuksittain.

1.1.Kansaneläkelaki

6 §Työeläke. Pykälän 1 momentin 7 kohdan viittaus evankelis-luterilaisen kirkon eläkelakiin (298/1966) ja evankelis-luterilaisen kirkon perhe-eläkelakiin (258/1970) ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi uuteen evankelis-luterilaisen kirkon eläkelakiin (261/2008) .

8 §Asumisedellytys. Pykälän 1 momentin mukaan oikeus lapsikorotukseen on Suomessa asuvalla henkilöllä. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös lapsen edellytettäisiin asuvan Suomessa. Lapsen tulisi asua Suomessa silloin, kun oikeus lapsikorotukseen syntyy ja myös silloin, kun lapsikorotus alkaa. Asumisedellytys täyttyy myös, jos lapsi asuu sosiaaliturva-asetusta soveltavassa maassa.

9 §Asumisaikavaatimus. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kolmen vuoden asumisaikavaatimusta ei edellytettäisi ulkomailla työkyvyttömäksi tulleelta työkyvyttömyyseläkkeen hakijalta, joka 16 vuotta täyttäessään asuu Suomessa ja saa alle 16-vuotiaan vammaistukea. Muutoksella Suomessa asuvat nuoret työkyvyttömät henkilöt asetetaan yhdenvertaiseen asemaan riippumatta siitä, missä he ovat asuneet työkyvyttömyyden alkaessa.

23 §Kansaneläkkeessä etuoikeutetut karttumat ja korotukset. Pykälän 1 momentin 4 kohdan sanamuotoa ehdotetaan täsmennettäväksi vastaamaan pykälän alkuperäistä tarkoitusta Kansaneläkettä määrättäessä vain lakiin perustuviin eläkkeisiin maksettavat kertakorotukset olisivat etuoikeutettua tuloa. Näin ollen tulona huomioon ei otettaisi lain 6 §:ssä mainittujen lakien mukaiseen työeläkkeeseen tai lakisääteisen tapaturmavakuutuksen taikka sotilastapaturmalain mukaiseen tapaturmaeläkkeeseen tehtävää kertakorotusta. Rekisteröimättömiin lisäeläkkeisiin tehtävät kertakorotukset otettaisiin tulona huomioon.

24 §Kansaneläkkeen tarkistaminen. Kansaneläkkeiden tarkistamistarpeen vähentämiseksi pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti. Samalla nykyinen pykälän 3 momentti siirtyisi 4 momentiksi. Uuden 3 momentin mukaan ulkomailta eläkkeitä saavien henkilöiden kansaneläke tarkistettaisiin vain joka toinen vuosi riippumatta siitä, onko tuloksi otettavissa ulkomaisissa eläkkeissä tapahtunut muutoksia tänä väliaikana. Kyseeseen tulisivat esimerkiksi EU:n sosiaaliturva-asetuksia soveltavien maiden koordinaation piiriin kuulumattomat eläkkeet, sosiaaliturvasopimusmaista maksettavat eläkkeet, kolmansista maista mahdollisesti maksettavat eläkkeet sekä ulkomailta liikennevahingon tai tapaturman johdosta maksettavat korvaukset. Jos kuitenkin eläke olisi tarkistettava perhesuhteiden tai Suomen eläketulomuutosten johdosta, samalla otettaisiin huomioon myös ulkomaisten eläkkeiden muutokset. Muutos selkeyttäisi tarkistamismenettelyä ja vähentäisi takaisinperintätilanteita. Tarkistamista varten voitaisiin rakentaa menettelyt sen varmistamiseksi, että Suomessa ja ulkomailla asuvia eläkkeensaajia kohdellaan samalla tavalla.

Sellainen ulkomailta maksettava eläke ja korvaus, joka on alkanut ennen lain voimaan tuloa ja jota ei ole otettu tulona huomioon, otettaisiin kansaneläkkeessä tulona huomioon sitä seuraavan kerran tämän pykälän perusteella tarkistettaessa.

36 §Jatkoeläkkeen täydennysmäärän tarkistaminen. Lesken työtulojen muuttumisen vuoksi lesken jatkoeläkkeen täydennysmäärä ehdotetaan tarkistettavaksi määräajoin. Tämän vuoksi pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi 1 momentti, jossa säädettäisiin tarkistus tehtäväksi kahden vuoden kuluttua eläkkeen alkamisesta tai edellisestä tarkistamisesta. Pykälän nykyinen 1 ja 2 momentti siirtyisivät 2 ja 3 momentiksi ja 3 momentissa oleva viittaus tarkistettaisiin.

37 §Jatkoeläkkeen lakkaaminen. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 momentti jatkoeläkkeen lakkauttamisesta tilanteissa, joissa leski ei palauta hänelle 36 §:n 1 momentin perusteella lähetettyä tarkistushakemusta määräajassa eikä vaadi 73 §:n 3 momentin 3 kohdan perusteella keskeytettyä eläkettä maksettavaksi kahden vuoden kuluessa keskeyttämisestä. Eläke lakkautettaisiin 36 §:n 1 momentin mukaisesta määräaikaistarkistuksen ajankohdasta. Lakkauttamisella estettäisiin eläkkeen liikamaksu ja takaisinperintä.

53 a §Lapsikorotuksen maksaminen Kansaneläkelaitokselle. Elatustuen toimeenpano ja periminen siirtyi huhtikuun alusta 2009 kunnilta Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi. Tässä yhteydessä lapsikorotus säädettiin maksettavaksi Kansaneläkelaitokselle tilanteissa, jossa lapsikorotukseen oikeutettu henkilö laiminlyö lapsen elatuksen ja Kansaneläkelaitos maksaa laiminlyönnin johdosta lapselle elatustukea. Tarkoituksena on ollut, että lapsen elatuksesta aiheutuvien kustannusten kattamisen vuoksi maksettava lapsikorotus maksettaisiin laiminlyöntitilanteissa Kansaneläkelaitokselle sen maksaman elatustuen korvaukseksi. Pykälän sanamuotoa ehdotetaan muutettavaksi tätä tarkoitusta vastaavaksi ilman sisällöllisiä muutoksia.

60 §Lapsikorotuksen hakeminen ja ilmoitusvelvollisuus. Lain 8 §:n 1 momenttiin ehdotetusta lapsen Suomessa asumista koskevasta edellytyksestä johtuen pykälän 2 momentin 1 kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että lapsikorotuksen saaja olisi velvollinen ilmoittamaan myös lapsen ulkomaille muutosta ja Suomeen paluusta.

72 §Eläkkeen periminen takautuvasti maksettavasta työeläkkeestä tai korvauksesta. Pykälän 2 momentin johdantokappaletta ehdotetaan muutettavaksi siten, että Kansaneläkelaitoksella on aina oikeus periä työeläkkeen maksajalta tämän takautuvasti maksama eläke samalta ajalta maksetun kansaneläkkeen tai ylimääräisen rintamalisän korvaukseksi momentissa mainituissa tilanteissa. Menettelyllä vältytään eläkkeensaajan kannalta kansaneläkkeen ja ylimääräisen rintamalisän takaisinperinnältä.

73 §Maksamisen keskeyttäminen. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jossa säädettäisiin eläkkeen keskeyttämisestä niissä tilanteissa, joissa ulkomailla asuva eläkkeensaaja ei ole vastannut Kansaneläkelaitoksen lähettämään olosuhteiden selvityspyyntöön taikka Suomessa tai ulkomailla asuva eläkkeensaaja ei ole palauttanut hänelle 24 §:n 3 momentin perusteella lähetettyä tarkistushakemusta tai 36 §:n 1 momentin mukaista täydennysmäärän määräaikaistarkistushakemusta määrä-ajassa. Menettely yksinkertaistaisi eläkkeiden toimeenpanoa kuitenkaan vaarantamatta asiakkaan oikeusturvaa, koska hän saisi eläkkeen keskeytymisestä heti valituskelpoisen päätöksen. Samalla pykälän otsikko muutettaisiin sisältöä vastaavaksi ja nykyinen 3 momentti siirtyisi 4 momentiksi.

74 §Etuuden lakkaaminen. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin keskeytetyn eläkkeen lakkaamisesta niissä tilanteissa, joissa eläkkeensaaja ei ole palauttanut hänelle lähetettyä hakemusta tai vastannut olosuhteiden selvityspyyntöön taikka eläke on keskeytetty ulkomaille muuton vuoksi. Eläke lakkaisi ilman eri päätöstä, jos keskeytettyä eläkettä ei ole vaadittu maksettavaksi uudelleen kahden vuoden kuluessa keskeyttämisestä lukien. Eläkkeensaajan oikeusturva on turvattu, koska eläkkeensaaja saa jo 73 §:n 3 momentin 1 ja 2 kohdan tilanteissa valituskelpoisen päätöksen ja hän voi myös myöhemmin hakea eläkettä uudelleen.

83 §Asian uudelleen ratkaiseminen työeläkkeen tai korvauksen myöntämisen johdosta. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeus asian uudelleen ratkaisemiseen asianosaista kuulemalla koskisi myös lapseneläkettä tapauksissa, joissa työeläkelaitos oikaisee tai tarkistaa takautuvasti lapsen perhe-eläkkeen määrän.

85 §Tiedot viranomaisilta sekä eläke- ja vakuutuslaitoksilta. Pykälän 3 momentin 6 kohtaa ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että Kansaneläkelaitos saisi verohallinnolta tiedot julkisesti noteerattujen osakkeiden ja sijoitusrahasto-osuuksien lukumääristä eriteltynä yhtiöittäin ja sijoitusrahasto-osuuksittain. Käytännössä tiedot otettaisiin vain viidestä julkisesti noteeratusta yhtiöstä ja sijoitusrahastosta. Jos yhtiöllä on erilaisia osakesarjoja, tiedot saataisiin erikseen kaikista osakesarjoista. Jos yhtiöitä tai sijoitusrahastoja on enemmän kuin viisi, Kansaneläkelaitos saisi myös tiedon tästä, jolloin se voisi tarvittaessa selvittää asumistuensaajalta puuttuvat tiedot. Muutos helpottaisi asumistukien toimeenpanoa.

88 §Tiedot vankeusrangaistuksesta. Rangaistusten täytäntöönpanon hallintoa koskeneen uudistuksen yhteydessä otettiin lainsäädännössä käyttöön termi aluevankila. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi vastaava muutos.

Voimaantulosäännös. Laki tulisi voimaan vuoden 2010 alusta. Säännöksen 1 momentissa säädettäisiin kuitenkin, että 72 § 2 momentin muutos Kansaneläkelaitoksen oikeudesta periä työeläkkeen maksajalta tämän takautuvasti maksama eläke samalta ajalta maksetun kansaneläkkeen tai ylimääräisen rintamalisän korvaukseksi tulisi voimaan vasta vuoden 2011 alusta, mitä ennen myös työeläkelainsäädäntöön ehditään tehdä menettelyn edellyttämät lainmuutokset.

Voimaantulosäännöksen 2 momentin mukaan Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus saada verohallinnolta eritellyt tiedot julkisesti noteeratuista osakkeista yhtiöittäin ja sijoitusrahasto-osuuksien lukumääristä rahastoittain ensimmäisen kerran verovuodelta 2008.

Voimaantulosäännöksen 3 momentin mukaan ennen lain voimaantuloa alkanut kansaneläke tarkistetaan ensimmäisen kerran ulkomailta maksettavan eläkkeen tai korvauksen perusteella sen jälkeen, kun eläkkeensaaja on palauttanut 73 §:n 3 momentin mukaisen selvityspyynnön tai tarkistushakemuksen

Voimaantulosäännöksen 4 momentin mukaan lain voimaan tullessa maksussa oleviin jatkoeläkkeen täydennysmääriin tehtäisiin 36 §:n 1 momentin mukainen määräaikaistarkistus ensimmäisen kerran kahden vuoden kulutta lain voimaantulosta eli tammikuun alussa 2012.

1.2.Laki kansaneläkelain voimaanpanosta

2 §Työttömyyseläke. Pykälän 4 momentissa oleva viittaus kansaneläkelain 56 §:n 1 ja 4 momenttiin ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi koko 56 § pykälään, koska työttömyyseläkkeensaajalla tulisi olla ilmoitusvelvollisuus myös perhesuhteiden ja tulojen muutoksista.

3 §Yksilöllinen varhaiseläke. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi, koska kaikki Kansaneläkelaitoksen maksamat yksilölliset varhaiseläkkeet ovat muuttuneet vanhuuseläkkeiksi vuoden 2009 alusta lukien.

1.3.Laki eläkkeensaajan asumistuesta

12 §Vuositulo. Pykälään ehdotetaan täsmennettäväksi yrittäjänä tai apurahansaajana saatujen tulojen osalta. Siten vain yrittäjänä saatu tulo otettaisiin tulona huomioon yrittäjän eläkelain mukaisena YEL- työtulona ja maatalousyrittäjänä tai apurahansaajana saatu tulo maatalousyrittäjän eläkelain mukaisena MYEL- työtulona. Jos yrittäjä on samanaikaisesti työsuhteessa, tästä saatu ansiotulo otetaan erikseen tulona huomioon.

13 §Huomioon otettava omaisuus. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi viittauskorjaus, koska momentissa tarkoitetusta metsätalouden tulosta säädetään lain 12 §:n 2 momentissa.

14 §Etuoikeutetut tulot. Pykälän etuoikeutettujen tulojen luettelon 4 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi elatustukilain mukainen elatustuki ja lapsesta maksettava elatusapu, joka perustuu tuomioistuimen päätökseen tai elatussopimukseen. Muutos vastaa nykyistä käytäntöä.

17 §Asumistuen tarkistaminen. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi velvollisuus kuulla asumistuen saajaa ennen päätöksen antamista, kun asumistuen määrään vaikuttava lapsi muuttaa samaan asuntoon asumistuen saajan kanssa tai asunnosta pois.

30 §Asumistuen periminen takautuvasti maksettavasta työeläkkeestä tai korvauksesta. Pykälään tehtäisiin vastaava muutos kuin kansaneläkelain 72 §:n 2 momentin johdantokappaleeseen.

30 a §Asumistuen myöntäminen väliaikaisesti. Lakiin ehdotetaan otettavaksi nykykäytäntöä vastaava uusi säännös, jossa säädettäisiin asumistuen väliaikaisesta myöntämisestä, kun asumistuessa tulona huomioon otettavan muusta valtiosta myönnettävän eläkkeen tai muun tulona huomioon otettavan etuuden käsittely viivästyy. Vastaavassa tilanteessa kansaneläke voidaan myöntää väliaikaisesti. Myöntämisen edellytyksenä olisi, että asumistuen saaminen on välttämätöntä asumistuenhakijan toimeentulon kannalta. Ehdotettavaa pykälää sovellettaisiin niissä tilanteissa, joissa eläkkeenhakijalla on vireillä hakemus ulkomailla maksettavasta eläkkeestä. Lopullinen päätös annetaan sen jälkeen, kun kaikki asumistukeen vaikuttavat etuudet on ratkaistu. Mahdollinen liikamaksu peritään takaisin asumistuensaajalta.

41 §Asian uudelleen ratkaiseminen eläkkeen tai korvauksen myöntämisen johdosta. Pykälässä säädettyä oikeutta ratkaista asia uudelleen eläkkeen tai korvauksen myöntämisen johdosta ehdotetaan laajennettavaksi tilanteisiin, joissa asumistuen saajalle myönnetään takautuvasti kansaneläke tai kansaneläkelain mukainen leskeneläke taikka ulkomailta maksettava eläke. Myös tällöin asumistukipäätös voidaan oikaista asumistuensaajaa kuulemalla. Säännös tulisi sovellettavaksi etsittäessä tietojärjestelmistä koneellisesti kansaneläkkeen hakematta jättäneitä sekä ehdotetun lesken jatkoeläkkeen määräaikaistarkistuksen yhteydessä. Samalla pykälän otsikko muutettaisiin sen sisältöön tehtävää muutosta vastaavasti.

45 §Tiedot laitoshoidosta ja vankeusrangaistuksesta. Rangaistusten täytäntöönpanon hallintoa koskeneen uudistuksen yhteydessä otettiin lainsäädännössä käyttöön termi aluevankila. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi vastaava muutos.

53 §Indeksisidonnaisuus. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi viittauskorjaus, koska siinä tarkoitetusta rahamäärästä säädetään 12 §:n 3 momentissa.

1.4.Laki maahanmuuttajan erityistuesta

7 §Huomioon otettavat tulot. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti ja 3 momentti. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin yrittäjänä ja apurahansaajana saatujen työtulojen tulona huomioon ottamisesta. Siten vain yrittäjänä saatu tulo otettaisiin huomioon yrittäjän eläkelain mukaisena YEL- työtulona ja maatalousyrittäjänä tai apurahansaajana saatu tulo otetaan huomioon maatalousyrittäjän eläkelain mukaisena MYEL- työtulona. Jos yrittäjä on samanaikaisesti työsuhteessa, tästä saatu ansiotulo otetaan erikseen tulona huomioon.

Maahanmuuttajan erityistuessa otetaan tulona huomioon myös pääomatulot. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että korko- ja osinkotulot otettaisiin tulona huomioon vain, mikäli niiden yhteismäärä ylittää 60 euroa vuodessa. Kun korko- ja osinkotulot ylittävät edellä mainitun määrän, korko- ja osinkotulot otettaisiin kokonaan tulona huomioon. Rajaa sovelletaan molempien puolisoiden osalta erikseen. Säännös helpottaisi tulojen arviointia tilanteissa, joissa hakijalla ja hänen puolisollaan on vain vähäisiä korko- tai osinkotuloja. Momentissa mainittuun 60 euron rajaan ei tehtäisi vuosittaista indeksitarkistusta.

Lisäksi pykälän nykyisen 2 momentin etuoikeutettujen tulojen luettelon 9 kohtaan lisättäisiin sotilasavustuslain mukainen perusavustus. Perusavustusta ei otettaisi tuloksi puolison tulona maahanmuuttajan erityistuessa, koska maahanmuuttajan erityistuki on otettu jo tuloksi sotilasavustuksen perusavustusta laskettaessa.

Pykälän nykyinen 2 momentti siirtyisi 4 momentiksi ja nykyinen 4 momentti siirtyisi 5 momentiksi.

38 §Indeksisidonnaisuus. Korko- ja osinkotulojen huomioon ottamiselle ehdotettua 60 euron vuosittaista rajaa ei sidottaisi kansaneläkeindeksiin, joten pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, ettei indeksisidonnaisuus koske 7 §:n 3 momenttia.

1.5.Asumistukilaki

3 § Pykälän 3 momentissa olevaa tulojen määrittelyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että yrittäjänä ja apurahansaajana saadut työtulot otettaisiin tulona huomioon vastaavasti kuin eläkettä saavan asumistuessa ja maahanmuuttajan erityistuessa. Yrittäjänä saatu tulo otettaisiin huomioon yrittäjän eläkelain mukaisena YEL- työtulona ja maatalousyrittäjänä tai apurahansaajana saatu tulo otettaisiin huomioon maatalousyrittäjän eläkelain mukaisena MYEL- työtulona. Jos yrittäjä on samanaikaisesti työsuhteessa, tästä saatu ansiotulo otettaisiin erikseen tulona huomioon.

1.6.Laki vammaisetuuksista

6 §Asumisaikavaatimus. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että 16 vuotta täyttäessään alle 16-vuotiaan vammaistukea saanut henkilö voisi saada eläkettä saavan hoitotuen ilman asumisaikavaatimuksen täyttymistä. Ulkomailla työkyvyttömäksi tulleelle ja Suomeen muuttaneelle nuorelle henkilölle, jolle myönnetään työkyvyttömyyseläke, voitaisiin siten myöntää myös eläkettä saavan hoitotuki ilman asumisaikavaatimusta. Muutos vastaa kansaneläkelain 9 § 2 momenttiin ehdotettua muutosta sekä 16 vuotta täyttäneen vammaistukea koskevaa nykyistä sääntelyä.

9 §Eläkettä saavan hoitotuki. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 a kohta. Uuden 4 a kohdan mukaan oikeus eläkettä saavan hoitotukeen olisi myös henkilöllä, joka saa tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain mukaista jatkuvaa tapaturmaeläkettä tai elinkorkoa taikka liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain mukaista jatkuvaa työkyvyttömyyseläkettä tai ansionmenetyskorvausta, jota maksetaan kun vahingosta on kulunut vuosi.

16 §Takautuva hakuaika. Pykälässä säädetään vammaisetuuksien alkamisajankohdasta ja takautuvasta hakuajasta. Säännöstä ehdotetaan tarkennettavan siten, että etuus voitaisiin myöntää heti kuukauden alusta lukien, kun oikeus siihen on syntynyt kuukauden ensimmäisenä päivänä. Esimerkiksi eläkettä saavan hoitotuki tulee muiden myöntämisedellytysten täyttyessä voida myöntää sen kuukauden alusta, josta lukien henkilölle on myönnetty eläke. Tukea ei kuitenkaan voida ilman erityistä syytä myöntää pitemmältä kuin kuuden kalenterikuukauden ajalta ennen sen hakemista.

17 §Alle 16-vuotiaan vammaistuen hakeminen ja ilmoitusvelvollisuus. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi velvollisuus ilmoittaa lapsen huoltajan ulkomaille muutosta, sillä EU:n sosiaaliturva-asetusten säännöksistä johtuen huoltajan ulkomaille muutolla ja ulkomailla työskentelyllä on vaikutusta siihen, mistä maasta perhe voi saada lapsen sairauden perusteella maksettavaa rahaetuutta.

31 §Maksamisen keskeyttäminen. Pykälässä säädetään vammaisetuuden maksamisen keskeyttämisestä, kun on ilmeistä, että etuudensaajalla ei enää ole oikeutta etuuteen tai osaan siitä. Pykälään ehdotetaan lisättävän uusi 3 momentti, joka mahdollistaisi maksamisen keskeyttämisen myös niissä tilanteissa, joissa ulkomailla asuva etuudensaaja tai alaikäisen etuudensaajan huoltaja ei vastaa Kansaneläkelaitoksen hänelle lähettämään olosuhteiden selvityspyyntöön määräajassa.

Pykälän otsikko muutettaisiin siten, että se kattaa myös ehdotetun 3 momentin mukaiset tilanteet ja nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi.

33 §Etuuden lakkaaminen. Pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti, jossa säädettäisiin keskeytetyn vammaisetuuden lakkaamisesta tilanteessa, jossa etuudensaaja tai alaikäisen etuudensaajan huoltaja ei ole vastannut hänelle lähetettyyn olosuhteiden selvityspyyntöön ja etuuden maksaminen on 31 §:n 3 momentin perusteella keskeytetty. Etuus lakkaisi ilman eri päätöstä, jos sitä ei ole vaadittu maksettavaksi uudelleen kahden vuoden kuluessa keskeyttämisestä lukien. Etuudensaajan oikeusturva on turvattu sillä, että hän saa jo 31 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tilanteessa valituskelpoisen päätöksen. Samalla pykälän nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi.

44 §Tiedot laitoshoidosta ja vankeusrangaistuksesta. Rangaistusten täytäntöönpanon hallintoa koskeneen uudistuksen yhteydessä otettiin lainsäädännössä käyttöön termi aluevankila. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vastaava muutos.