HE 49/2001

1.1.Lainsäädäntö ja käytäntö

Ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain (255/1995) 12 §:n 2 momentin mukaan koulutusohjelmien ja niiden opetussuunnitelmien tulee olla laajuudeltaan vähintään kolmen ja enintään neljän lukuvuoden päätoimisten opintojen mittaisia. Erityisestä syystä tutkinto voi olla neljääkin vuotta laajempi. Lain 12 §:n 3 momentin mukaan opetusministeriö vahvistaa koulutusohjelmat ammattikorkeakoulun esityksestä sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Ammattikorkeakouluopinnoista annetun asetuksen (256/1995) 6 §:n 2 momentin mukaan opetusministeriö vahvistaa koulutusohjelmat siten, että päätöksestä käy ilmi muun muassa koulutusohjelman laajuus. Käytännössä opetusministeriön vahvistamien koulutusohjelmien laajuudet ovat 140―180 opintoviikkoa. Opiskeluajan enimmäispituudesta säädetään lain 12 §:n 2 momentissa olevan valtuutussäännöksen nojalla asetuksella. Ammattikorkeakouluopinnoista annetun asetuksen 11 §:n 2 momentin mukaan kokopäiväopiskelijan on suoritettava opinnot viimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pitemmässä ajassa, jollei ammattikorkeakoulu erityisestä syystä myönnä opiskelijalle tästä poikkeusta.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtava opetus on ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain 16 §:n 1 momentin mukaan opiskelijalle maksutonta. Maksuton opetus sisältää opetuksen ja siihen välittömästi liittyvien oheistoimintojen, kuten ohjauksen sekä kokeiden, kuulustelujen, arvioinnin ja todistusten, maksuttomuuden. Lukukausimaksuja ei siten peritä. Maksuton opetus ei kuitenkaan sisällä oppikirjoja eikä muita vastaavia oppimateriaaleja. Ammatillisissa erikoistumisopinnoissa ja muussa aikuiskoulutuksessa perittäviin maksuihin noudatetaan pykälän 2 momentin mukaan valtion ammattikorkeakouluissa sekä soveltuvin osin myös kunnallisissa ja yksityisissä ammattikorkeakouluissa, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. Opetusministeriö ei ole tehnyt päätöstä valtion ammattikorkeakouluissa perittävien maksujen perusteista, koska yhtään valtion ammattikorkeakoulua ei opetusministeriön hallinnonalalle ole perustettu. Kunnalliset ja yksityiset ammattikorkeakoulut ovat itse päättäneet maksuista.

Koska opiskeluajan jatkuminen yli enimmäispituuden lisääntyi, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry teki vuonna 1997 suosituksen ns. sopimusopiskelujärjestelmästä. Suosituksen mukaan opiskelija, joka ei ole saanut opintojaan päätökseen asetuksessa säädetyssä ajassa ja jolle ammattikorkeakoulu ei ole erityisestä syystä antanut oikeutta opintojen jatkamiseen, voi suorittaa kesken jääneet opintonsa loppuun sopimusopiskelijana, jolloin häneltä voidaan periä tenteistä maksuja. Suosituksen mukaan erityisiä syitä ovat asepalveluksen suorittaminen, äitiysloma, pitkäkestoinen sairaus, lukukautta pitemmät kansainväliset opinnot sekä vaikea oma tai perheen elämäntilanne. Järjestelyn tarkoituksena on ollut löytää keino, jolla opiskelijat voisivat suorittaa opintonsa loppuun niissäkin tapauksissa, joissa erityisiä syitä opiskeluajan jatkamiseen ei ole katsottu olevan. Suosituksen mukainen maksu on 250 markkaa tentiltä ja alle neljältä opintoviikolta sekä 100 markkaa kultakin yli neljän opintoviikon ylittävältä opintoviikolta. Ammattikorkeakoulu voi suosituksen mukaan vapauttaa opiskelijan joko kokonaan tai osittain maksusta, mikäli painavat syyt sitä puoltavat.

1.2.Nykytilan arviointi

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on erääseen kanteluun antamassaan päätöksessä vuonna 1999 katsonut, että ammattikorkeakouluopinnoista annettu laki ja asetus ovat puutteellisia siinä suhteessa, että ne eivät sisällä selkeitä ja asianmukaisia säännöksiä siitä, millä edellytyksillä ja miten ammattikorkeakoulussa voidaan opiskella opinnoille asetetun suoritusajan jälkeen. Nykyisen ammattikorkeakouluja koskevan lainsäädännön nojalla maksujen periminen yliaikaisesta opiskelusta ei apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan ole mahdollista. Lainsäädännön täsmentämistä tulisi apulaisoikeusasiamiehen mukaan harkita myös sen suhteen, olisiko hallintomenettelylakia koskeva viittaussäännös sisällytettävä ammattikorkeakouluja koskevaan lainsäädäntöön.

Opetusministeriö teki keväällä 1999 vakinaisille ammattikorkeakouluille kyselyn opiskelijoilta perittävistä maksuista. Kysely lähetettiin kaikkiin lukuvuonna 1998―99 vakinaisina toimineisiin ammattikorkeakouluihin, joita oli 20. Saaduista vastauksista kävi ilmi, että puolet kyselyyn osallistuneista ammattikorkeakouluista on noudattanut yliaikaisiin opiskelijoihin rehtorineuvoston suosituksessa mainittuja maksuja. Muut ovat käyttäneet omia maksujaan tai niitä ei ole peritty lainkaan. Keskimääräinen maksu on ollut 200 markkaa opintoviikkoa kohti, minkä lisäksi opinnäytetyöstä on peritty 250 markasta 650 markkaan.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot on suoritettava opinnoille säädetyssä määräajassa, mutta säännökset opiskeluajan seurannasta puuttuvat. Näin ollen esimerkiksi suhtautuminen siihen, mitkä poissaolot kuluttavat opinnoille säädettyä määräaikaa ja mitkä ei, vaihtelee ammattikorkeakouluittain. Ammattikorkeakoulut ovat noudattaneet omia käytäntöjään myös opiskelijaksi hyväksyttyjen ilmoittautumisessa ammattikorkeakouluun sekä läsnäolo- ja poissaoloilmoituksen tekemisessä. Käytännön yhtenäistämiseksi ammattikorkeakouluopinnoista annettuun asetukseen (256/1995) lisättiin uusi 22 a § (473/2000) , johon otettiin säännökset ammattikorkeakouluun ilmoittautumisesta sekä lukuvuosittaisen läsnäolo- ja poissaoloilmoituksen tekemisestä. Nämä säännökset vastaavat pääosin yliopistoasetuksen (115/1998) 14 §:ssä olevia säännöksiä. Myös se, mitä opiskelijalla on ylipäätään oikeus opiskella ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvana, on tuottanut ongelmia. Opiskeluoikeuden laajuutta ammattikorkeakoulussa ei ole määrätty.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtava opetus on ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain mukaan opiskelijalle maksutonta. Ammatillisissa erikoistumisopinnoissa ja muussa aikuiskoulutuksessa voidaan maksuja periä. Ammattikorkeakoululainsäädäntöä valmisteltaessa ei ollut mahdollista antaa kunnallisia ja yksityisiä ammattikorkeakouluja koskevaa opetusministeriön päätöstä maksujen perusteista. Asiasta päättäminen jäi ammattikorkeakouluille itselleen, mikä aiheuttaa maksujen määräämisessä kirjavuutta ammattikorkeakoulujen kesken. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat eivät siten ole yhdenvertaisessa asemassa perittävien maksujen suhteen.

Ammattikorkeakouluista kerättyjen tietojen (ammattikorkeakoulujen seurannan ja arvioinnin tietokanta AMKOTA) mukaan opiskelijamäärä ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa nuorten koulutuksessa syyskuussa 2000 oli 93 574, joista yliaikaisia opiskelijoita 1 508 eli 1,6 prosenttia. Vastaavat luvut aikuiskoulutuksessa olivat 20 595 ja 572 eli 2,9 prosenttia. Opiskeluaikojen venyminen ei siten näytä enää olevan erityisen suuri ongelma ja keskittyy muutamiin ammattikorkeakouluihin.

1.1.Laki ammattikorkeakouluopinnoista

Ammattikorkeakouluopinnoista annettuun lakiin ehdotetaan lisättäviksi ammattikorkeakouluun ilmoittautumista, opiskelijan opiskeluoikeutta ja sen seurantaa sekä opiskeluoikeuden menetystä ja muutoksenhakua siihen koskevat säännökset.

12 §. Koulutusohjelmat ja opetussuunnitelmat. Opiskeluajan enimmäispituutta koskevat säännökset, jotka nykyisin ovat ammattikorkeakouluopinnoista annetun asetuksen 11 §:n 2 momentissa, siirrettäisiin lakiin lisättävään uuteen 15 b §:ään, minkä vuoksi pykälän 2 momentissa oleva valtuutussäännös ehdotetaan tarpeettomana poistettavaksi.

15 a §. Opiskelijaksi ilmoittautuminen. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 15 a §, johon siirrettäisiin ammattikorkeakouluopinnoista annetun asetuksen 22 a §:ssä olevat säännökset ammattikorkeakouluun ilmoittautumisesta sekä lukuvuosittaisen läsnäolo- ja poissaoloilmoituksen tekemisestä. Ilmoituksen tekeminen tapahtuisi ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla. Läsnäolevaksi ilmoittauduttaisiin lukuvuoden alkaessa tai, jos koulutus alkaa muuna ajankohtana, koulutuksen alkaessa. Poissaolevaksi ilmoittauduttaisiin joko koko lukuvuodeksi taikka lukuvuoden alusta kalenterivuoden loppuun tai kalenterivuoden alusta lukuvuoden loppuun. Koko lukuvuodeksi poissaolevaksi ilmoittautunut voi niin halutessaan keskeyttää poissaolonsa ja ilmoittautua läsnäolevaksi kalenterivuoden alusta.

15 b §. Opiskeluoikeus. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 15 b §, jossa säädettäisiin opiskelijan opiskeluoikeudesta.

Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen sisällöllisestä laajuudesta. Opiskeluoikeus käsittäisi ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen suorittamisen siinä laajuudessa kuin asianomaisessa koulutusohjelmassa ja sen opetussuunnitelmissa määrätään. Opetusministeriö vahvistaa asetuksen 6 §:n 2 momentin mukaan koulutusohjelmat siten, että päätöksestä käy ilmi muun ohella koulutusohjelman laajuus opintoviikkoina. Ammattikorkeakoulu päättää koulutusohjelmien opetussuunnitelmista. Opinnot ja niihin kuuluva opetus järjestetään asetuksen 9 §:n mukaan opintojaksoina. Opintojaksot ovat pakollisia tai vaihtoehtoisia taikka vapaasti valittavia. Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määrätään muun ohella kunkin opintojakson laajuus opintoviikkoina. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen sisällöllinen laajuus määritellään koulutusohjelman ja opetussuunnitelman mukaisesti kysymyksessä olevasta koulutuksesta vastaavan opettajan ja opiskelijan kesken. Ehdotuksen mukaan ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä määrättäisiin ne perusteet, joiden mukaan tutkinnon sisällöllinen laajuus määriteltäisiin.

Pykälän 2 momenttiin siirrettäisiin nykyisin ammattikorkeakouluopinnoista annetun asetuksen 11 §:n 2 momentissa olevat säännökset opiskeluajan enimmäispituudesta ammattikorkeakoulussa. Näillä säännöksillä rajoitetaan ajallisesti opiskelijan oikeutta harjoittaa ammattikorkeakoulututkintoon johtavia opintoja ammattikorkeakoulussa. Opiskelijan oikeuksia koskevana opiskeluajan enimmäispituudesta on tarpeen säätää laissa. Ehdotuksen mukaan opiskelija voisi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella olla poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan sen lyhentämättä säädettyä opiskeluaikaa.

Osa-aikaisen opiskelijan opiskeluajan enimmäispituudesta ei ammattikorkeakoululainsäädännössä ole säännöksiä. Kun tällaisessa aikuisopiskelussa koulutuspituudet vaihtelevat opetusjärjestelyjen ja opiskelijan henkilökohtaisen tilanteen mukaan, tällaisen opiskelijan opiskeluajan enimmäispituuden perusteista määrättäisiin pykälän 2 momentin mukaan ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.

15 c §. Opiskeluoikeuden menettäminen. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 15 c §, jossa säädettäisiin ammattikorkeakoulun opiskelijan opiskeluoikeuden menettämisestä eräissä tapauksissa. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla, menettäisi pykälän 1 momentin mukaan opiskeluoikeutensa. Ammattikorkeakoulu voisi hakemuksesta palauttaa tällaisen opiskelijan opiskeluoikeuden. Arvioitaessa opiskeluoikeuden palauttamisen edellytyksiä olisi kuitenkin otettava huomioon 15 b §:n opiskeluajan enimmäispituutta koskevat säännökset. Opiskeluoikeuden palauttaminen ei edellyttäisi uudelleen hakemista ammattikorkeakouluun.

Opiskelija, joka ei ole saanut opintojaan suoritetuksi säädetyssä enimmäisajassa, menettäisi pykälän 2 momentin mukaan opiskeluoikeutensa. Nykyistä tilannetta vastaavasti ammattikorkeakoulu voisi kuitenkin erityisestä syystä myöntää opiskelijalle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Tällaisena erityisenä syynä voisi käytännössä tulla kysymykseen esimerkiksi se, että ammattikorkeakoulu katsoo opiskelijalla olevan edellytykset kohtuullisessa ajassa saattaa opintonsa loppuun. Opiskelijoiden henkilökohtaiset opiskelutilanteet ovat siinä määrin erilaisia, ettei laissa ole mahdollista määritellä tarkemmin niitä edellytyksiä, joilla lisäaikaa voidaan myöntää.

Ammattikorkeakoulun tekemään opiskeluoikeuden menetystä koskevaan päätökseen tyytymätön voisi pykälän 3 momentin mukaan hakea päätökseen oikaisua ammattikorkeakoululta sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Asetuksella on tarkoitus säätää, että oikaisua voisi hakea kirjallisesti ammattikorkeakoulun hallitukselta samalla tavoin kuin opiskelijavalintaan.

16 §. Opetuksen maksuttomuus. Ammattikorkeakoulututkintoon johtava opetus olisi pykälän 1 momentin mukaan edelleen opiskelijalle maksutonta. Muussa opetuksessa voitaisiin pykälän 2 momentin mukaan nykyisen käytännön mukaisesti periä maksuja. Maksullisia voisivat olla erikoistumisopinnot ja muu aikuiskoulutus. On tarkoituksenmukaista, että opiskelijoilta perittävät maksut ovat sekä perusteiltaan että suuruudeltaan yhdenmukaiset riippumatta siitä, opiskeleeko hän kunnallisessa vai yksityisessä ammattikorkeakoulussa. Sen vuoksi ehdotetaan, että opiskelijoilta perittävien maksujen perusteista säädettäisiin opetusministeriön asetuksella. Tällöin noudatettaisiin soveltuvin osin, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 ja 4 momentti, joissa olisivat tavanomaiset viivästyskorkoa ja maksun perimistä koskevat viittaussäännökset.

28 a §. Hallintomenettelylain soveltaminen. Hallintomenettelylakia sovelletaan hallintomenettelylain (598/1982) 3 §:n 1 momentin mukaan muun ohella kuntien ja kuntayhtymien viranomaisiin ja siten myös kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämiin ammattikorkeakouluihin. Yksityisten yhteisöjen osakeyhtiöiden ja säätiöiden ylläpitämät ammattikorkeakoulut hoitavat ammattikorkeakouluopetusta järjestäessään julkista tehtävää samalla tavoin kuin kuntien ja kuntayhtymien ammattikorkeakoulut. Sen vuoksi ehdotetaan lakiin lisättäväksi uusi 28 a §, joka sisältäisi hallintomenettelylakia koskevan viittaussäännöksen.

29 §. Muutoksenhaku. Pykälän 3 momentin (1060/1998) mukaan ammattikorkeakoulun päätökseen, johon lain mukaan saa hakea oikaisua, ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninoikeuteen (nykyisin hallinto-oikeuteen), jonka päätös on pykälän 4 momentin mukaan lopullinen. Päätökset, joihin lain mukaan saa hakea oikaisua, koskevat 15 §:ssä tarkoitettua opiskelijaksi ottamista ja 17 §:ssä tarkoitettua opiskelijan kurinpitoa. Ammattikorkeakoulun tekemään opiskeluoikeuden menetystä koskevaan päätökseen voisi ehdotetun 15 c §:n 3 momentin mukaan myös hakea oikaisua. Lain 29 §:n 3 ja 4 momenttiin ehdotetaan tehtäviksi tästä aiheutuvat lisäykset.

Lääninoikeuksien tilalle ovat hallinto-oikeuslain mukaan tulleet hallinto-oikeudet. Pykälään tehtäisiin samalla tästä aiheutuvat tarkistukset.

Muutoksenhaku ammattikorkeakoulun päätöksiin ehdotetaan ohjattavaksi siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä ammattikorkeakoulun päätoimipaikka sijaitsee. Ammattikorkeakoulun päätoimipaikalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä paikkakuntaa, jossa ammattikorkeakoulun keskushallinto sijaitsee.

1.2.Laki eräistä ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain toimeenpanon edellyttämistä järjestelyistä

6 §. Opettajan asema. Ammattikorkeakoulu-uudistus on toteutettu käyttämällä pääosin vastaavan ammatillisen koulutuksen opettajistoa. Ammattikorkeakoulun opettajien kelpoisuusvaatimukset on kuitenkin säädetty ammatillisten oppilaitosten opettajien kelpoisuusvaatimuksia korkeammalle tasolle. Jotta sellainenkin ammattikorkeakoulun perustana olevan ammatillisen oppilaitoksen opettaja, joka on tässä virassaan tai toimessaan kelpoinen, mutta joka ei täytä ammattikorkeakoulun opettajan kelpoisuusvaatimuksia, saisi mahdollisuuden siirtyä ammattikorkeakoulun opettajaksi, säädetään eräistä ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain toimeenpanon edellyttämistä järjestelyistä annetun lain (258/1995) 6 §:ssä, että tällainen opettaja voidaan nimittää ammattikorkeakoulun opettajan virkaan tai toimeen viiden vuoden määräajaksi sitä haettavaksi julistamatta silloin, kun virka tai toimi on ensi kertaa täytettävänä. Tarkoituksena on, että tällainen opettaja niin halutessaan määräajan kuluessa täyttää ammattikorkeakoulun opettajan kelpoisuusvaatimukset suorittamalla kelpoisuusvaatimusten edellyttämät lisäopinnot. Viiden vuoden määräaika kuluu umpeen ensimmäisten vakinaisten ammattikorkeakoulujen opettajien osalta elokuussa 2001. Kun osalla opettajista lisäopinnot siinä vaiheessa saattavat eri syistä olla vielä kesken, mutta opintojen loppuunsaattaminen kohtuullisessa ajassa näyttää kuitenkin ilmeiseltä, ehdotetaan 6 §:ään lisättäväksi ammattikorkeakoululle mahdollisuus määräajan pidentämiseen erityisestä syystä.

1.3.Laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

7 §. Kelpoisuus opettajankoulutukseen. Ammatilliseen opettajankoulutukseen voidaan ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun lain (452/1996) 7 §:n mukaan ottaa henkilö, jolla on sellainen koulutus ja työkokemus, joka vaaditaan ammattikorkeakoulun tai ammatillisen oppilaitoksen opettajan virkaan tai toimeen. Ammattikorkeakoulujen musiikin koulutusohjelmassa on suuntautumisvaihtoehtoja, jotka johtavat musiikin ammattikorkeakoulututkintoon, musiikkipedagogi (AMK) ja opettajan tehtäviin. Jotta opettajankoulutus voitaisiin toteuttaa muusta ammatillisesta opettajankoulutuksesta poiketen jo musiikin ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yhteydessä, ehdotetaan 7 §:ään lisättäväksi mahdollisuus opettajankoulutuksen sisällyttämiseen ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen.