Hallinto-oikeuslaki
Ajantasainen- Asiasanat
- Hallinto-oikeus, Tuomioistuin
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Hallinnonala
- Oikeusministeriö
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Voimaantulo
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/1999/430/ajantasa/2024-01-12/fin
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku (25.8.2016/684)
1 luku on kumottu L:lla 25.8.2016/684 .
2 lukuHenkilöstö
4 §
4 § on kumottu L:lla 25.8.2016/684 .
5 §
5 § on kumottu L:lla 25.8.2016/684 .
6 §
6 § on kumottu L:lla 25.8.2016/684 .
7 §Asiantuntijajäsenet
Hallinto-oikeudessa asian käsittelyyn ja ratkaisemiseen osallistuu asiantuntijajäsen:
lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitetussa lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua koskevassa asiassa;
adoptiolaissa (22/2012) tarkoitetussa asiassa, joka koskee adoptioneuvonnan keskeyttämistä, kansainvälisen adoptiopalvelun antamisesta kieltäytymistä tai palvelun keskeyttämistä, adoptiolupaa taikka oikeutta tietojen saamiseen adoptioasiakirjoista;
kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) tarkoitetussa tahdosta riippumattoman erityishuollon antamista tai jatkamista koskevassa asiassa;
asiassa, jossa on kysymys mielenterveyslaissa (1116/1990) tarkoitetusta henkilön määräämisestä hoitoon tai hoidon jatkamisesta hänen tahdostaan riippumatta, potilaan psyykkisen sairauden lääkehoidon toteuttamisesta hänen tahdostaan riippumatta, omaisuuden haltuunotosta tai yhteydenpidon rajoittamisesta;
asiassa, jossa on kysymys päätöksestä henkilön määräämisestä päihdehuoltolain (41/1986) 11 §:n mukaisesti hoitoon tahdostaan riippumatta; sekä
Muusta toimenpiteestä kuin lopullisesta pääasiaratkaisusta hallinto-oikeus voi 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa kuitenkin päättää ilman asiantuntijajäsentä.
8 §
8 § on kumottu L:lla 25.8.2016/684 .
9 §
9 § on kumottu L:lla 25.8.2016/684 .
10 §
10 § on kumottu L:lla 25.8.2016/684 .
11 §
11 § on kumottu L:lla 25.8.2016/684 .
3 lukuAsioiden käsittely hallinto-oikeudessa
12 § (21.7.2006/675)Hallinto-oikeuden päätösvaltaisuus
Hallinto-oikeus on päätösvaltainen kolmijäsenisenä, jollei laissa erikseen toisin säädetä.
Vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisten sekä ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain mukaisessa yhteiskäsittelyssä ratkaistavien asioiden käsittelyssä kolmijäseniseen kokoonpanoon kuuluu kaksi lainoppinutta jäsentä ja luonnontieteen tai tekniikan alaan perehtynyt jäsen sekä 7 §:ssä tarkoitettujen asioiden käsittelyssä kaksi lainoppinutta jäsentä ja asiantuntijajäsen. Jos asiassa ratkaistavana olevan kysymyksen laatu sitä edellyttää, hallinto-oikeus voi ratkaista asian myös nelijäsenisessä kokoonpanossa. Nelijäseniseen kokoonpanoon kuuluu tässä momentissa tarkoitetuissa asioissa vähintään kaksi lainoppinutta jäsentä ja 7 §:ssä tarkoitetuissa asioissa kolme lainoppinutta jäsentä. Vesilain ja ympäristönsuojelulain mukainen sekä ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain mukaisessa yhteiskäsittelyssä ratkaistava asia voidaan ratkaista laajemmassakin kokoonpanossa, jos asian erityinen laatu tai laajuus sitä edellyttää. Kokoonpanoon kuuluu tällöin puheenjohtajan lisäksi tarpeellinen määrä luonnontieteen tai tekniikan alaan perehtyneitä jäseniä ja yhtä monta lainoppinutta jäsentä. Puheenjohtajana toimii aina lainoppinut jäsen. (19.6.2019/775)
Jos valitus tai muussa hallintolainkäyttöasiassa esitetyt vaatimukset on peruutettu kokonaan, yksi lainoppinut jäsen voi tehdä siitä johtuvan ratkaisun. Yksi lainoppinut jäsen voi ratkaista myös asian, jossa on kysymys siitä, onko valitus tai muu hallintolainkäyttöasia pantu vireille määräajassa, sekä päättää siitä, onko hallinto-oikeus toimivaltainen käsittelemään siellä vireille pannun asian. Yksi lainoppinut jäsen voi päättää oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 14 luvussa tai muussa laissa tarkoitetun täytäntöönpanoa koskevan tai muun väliaikaisen määräyksen antamisesta. Yksi lainoppinut jäsen voi päättää, että asiassa toimitetaan suullinen valmistelu, suullinen käsittely, katselmus tai tarkastus, ja tehdä niiden toimittamiseen liittyvät ratkaisut sekä päättää myös muista asian valmisteluun liittyvistä toimenpiteistä. Yksi lainoppinut jäsen voi myös hylätä suullisen käsittelyn, suullisen valmistelun, katselmuksen tai tarkastuksen toimittamista koskevan vaatimuksen. Yksi lainoppinut jäsen voi toimittaa suullisen valmistelun. Yksi lainoppinut jäsen tai esittelijä voi suorittaa tarkastuksen. (5.7.2019/811)
Hallinto-oikeuden päätösvaltaisuudesta asiassa, joka koskee oikeudenkäynnin julkisuutta hallinto-oikeudessa, säädetään oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa (381/2007) . Hallinto-oikeuden päätösvaltaisuudesta asiassa, joka koskee tuomarin esteellisyyttä, säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 5 §:ssä. (5.7.2019/811)
12 a § (21.7.2006/675)Hallinto-oikeuden kokoonpano eräissä asioissa
Hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös kokoonpanossa, johon kuuluu kaksi jäsentä, jollei asiassa ratkaistavana olevan kysymyksen laatu edellytä kolmijäsenisen kokoonpanon käyttämistä ja ratkaistavana on muutoksenhakuasia, jossa on kysymys:
tuloverolaissa (1535/1992) tarkoitetusta luonnollisesta vähennyksestä, pääomatulosta tehtävästä vähennyksestä, matkakustannusten korvauksesta, ansiotulosta tehtävästä vähennyksestä, verosta tehtävästä vähennyksestä tai alijäämän hyvityksestä taikka kiinteistöverolain (654/1992) , autoverolain (777/2020) tai ajoneuvoverolain (1281/2003) soveltamisesta, metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain (534/1998) mukaisesta metsänhoitomaksusta tai perintö- ja lahjaverolaissa (378/1940) tarkoitetusta omaisuuden arvon arvioimisesta;
rakentamislain (751/2023) 5 luvussa tarkoitetusta lupa-asiasta tai poikkeuksen myöntämisestä, lukuun ottamatta 46 ja 47 §:ssä tarkoitettuja asioita;
väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain (661/2009) , kotikuntalain (201/1994) tai etu- ja sukunimilain (946/2017) soveltamisesta;
järjestyslain (612/2003) tai kokoontumislain (530/1999) soveltamisesta;
elatusturvalain (671/1998) , sosiaalihuoltolain (710/1982) , toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) , lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) , vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987) tai sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) soveltamisesta;
passilain (642/1986) soveltamisesta;
perusopetuslain (628/1998) soveltamisesta;
tuomioistuinmaksulain (1455/2015) , valtion maksuperustelain (150/1992) tai maksuvapautuslain (529/1980) soveltamisesta;
perintökaaren (40/1965) 5 luvun 2 §:n mukaisesta valtiolle tulleen perinnön luovuttamisesta; tai
hukkakauran torjunnasta annetun lain (185/2002) , kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) , Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain (355/1995) , riistahallintolain (158/2011) tai riistavahinkolain (105/2009) soveltamisesta taikka Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) 13 §:n 2 momentin nojalla tehdyn valituksen käsittelemisestä.
Hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös kaksijäsenisessä kokoonpanossa, jossa on lainoppinut jäsen ja asiantuntijajäsen, jos asia koskee mielenterveyslain mukaista hoidon jatkamista koskevan päätöksen alistamista hallinto-oikeuden vahvistettavaksi.
Kaksijäsenisessä kokoonpanossa käsitelty asia on siirrettävä kolmijäsenisen kokoonpanon ratkaistavaksi, jos jäsenet eivät ole ratkaisusta yksimieliset.
12 b § (21.7.2006/675)Hallinto-oikeuden päätösvaltaisuus yksijäsenisenä
Hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös yksijäsenisenä ratkaistaessa muutoksenhakuasiaa, jossa on kysymys:
tieliikennelain (729/2018) , pysäköinninvalvonnasta annetun lain (727/2011) tai joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain (469/1979) soveltamisesta;
valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain (745/1998) mukaisesta televisiomaksun ja tarkastusmaksun määräämisestä;
ulkomaalaislain 103 §:ssä säädetyistä asioista ja 104 §:ssä säädetyssä nopeutetussa menettelyssä ratkaistuista asioista.
Hallinto-oikeuden päätösvaltaisuudesta yhden tuomarin kokoonpanossa säädetään myös oikeusapulain (257/2002) 27 §:n 2 momentissa, vankeuslain (767/2005) 20 luvun 5 §:ssä ja lastensuojelulain 85 §:ssä. (12.8.2016/648)
Edellä 1 momentissa tarkoitettu asia voidaan käsitellä myös 12 a §:n 1 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa.
13 § (25.8.2016/684)Kokoonpano jäsenen ollessa estynyt
Hallinto-oikeus on päätösvaltainen, vaikka sen monijäsenisen kokoonpanon jäsenistä yhdelle on tullut este suullisen käsittelyn, istunnon tai katselmuksen aloittamisen jälkeen. Kokoonpanossa on kuitenkin aina oltava vähintään yksi lainoppinut jäsen ja 7 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa myös asiantuntijajäsen.
13 a § (25.8.2016/684)Kokoonpanon vahventaminen lisäjäsenellä
Hallinto-oikeuden monijäsenistä kokoonpanoa voidaan vahventaa yhdellä lainoppineella jäsenellä, jos se asian laadun, laajuuden tai muun erityisen syyn vuoksi on perusteltua.
13 b § (25.8.2016/684)
13 b § on kumottu L:lla 25.8.2016/684 .
14 §Täysistunto
Hallinto-oikeuden täysistuntoon osallistuvat hallinto-oikeuden ylituomari puheenjohtajana sekä vakinaiset ja vuotta pidemmäksi määräajaksi nimitetyt hallinto-oikeustuomarit. Kun lainkäyttöasian käsittelyyn lain mukaan osallistuu asiantuntijajäsen, tämä osallistuu vastaavasti myös asian käsittelyyn täysistunnossa. (10.6.2011/616)
Täysistunto on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet hallinto-oikeuden ylituomarin ja hallinto-oikeustuomarin virassa olevista jäsenistä.
15 § (25.8.2016/684)Koko osaston istunto
Koko osaston istuntoon osallistuvat puheenjohtajana ylituomari tai osaston johtaja ja muina jäseninä ne virantoimituksessa olevat hallinto-oikeustuomarit, jotka olivat osaston jäseninä silloin, kun asia määrättiin käsiteltäväksi koko osaston istunnossa. Asessori osallistuu asian käsittelyyn koko osaston istunnossa, jos hän on osallistunut asian käsittelyyn aikaisemmin. Kun lainkäyttöasian käsittelyyn lain mukaan osallistuu asiantuntijajäsen tai luonnontieteen tai tekniikan alaan perehtynyt jäsen, hän osallistuu asian käsittelyyn myös koko osaston istunnossa.
Koko osaston istunto on päätösvaltainen vähintään viisijäsenisenä. Jos 1 momentin mukaisesti määräytyvässä ratkaisukokoonpanossa on vähemmän kuin viisi jäsentä, asia on siirrettävä käsiteltäväksi täysistunnossa.
16 § (25.8.2016/684)Asian siirtäminen käsiteltäväksi täysistunnossa tai koko osaston istunnossa
Lainkäytön yhdenmukaisuuden kannalta tai muuten periaatteellisesti merkittävä tai laajakantoinen lainkäyttöasia tai sen osa voidaan siirtää käsiteltäväksi täysistunnossa tai koko osaston istunnossa.
Lainkäyttöasian siirtämisestä käsiteltäväksi täysistunnossa päättää ylituomari ja koko osaston istunnossa ylituomari tai osaston johtaja.
17 §
17 § on kumottu L:lla 25.8.2016/684 .
18 §
18 § on kumottu L:lla 25.8.2016/684 .
19 § (1.6.2001/444)
19 § on kumottu L:lla 1.6.2001/444 .
4 lukuErinäiset säännökset
20 § (25.8.2016/684)
20 § on kumottu L:lla 25.8.2016/684 .
21 §
21 § on kumottu L:lla 5.7.2019/811 .
22 §
22 § on kumottu L:lla 5.7.2019/811 .
23 § (25.8.2016/684)
23 § on kumottu L:lla 25.8.2016/684 .
5 lukuVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset
24 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1999.
Tällä lailla kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annettu lääninoikeuslaki (1021/1974) sekä 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/1961) 15 luvun 14 §:n edellä oleva väliotsikko sekä 14 §:n 3–5 momentti, 14 a, 16–19, 19 a, 20 ja 21 §, sellaisina kuin ne ovat, lääninoikeuslaki siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä vesilain 15 luvun 14 §:n 3–5 momentti laeissa 467/1987 ja 1015/1993, 14 a, 16–19, 19 a, 20 ja 21 § mainitussa laissa 467/1987.
Mitä muussa laissa tai asetuksessa säädetään lääninoikeudesta, koskee tämän lain tultua voimaan hallinto-oikeutta. Mitä muussa laissa tai asetuksessa säädetään nimeltä mainitusta lääninoikeudesta, koskee tämän lain tultua voimaan sitä hallinto-oikeutta, jonka tuomiopiiriin mainitun lääninoikeuden tuomiopiiri pääosin siirtyy. Mitä muussa laissa tai asetuksessa säädetään vesiylioikeudesta, koskee tämän lain tultua voimaan Vaasan hallinto-oikeutta.
Tämän lain täytäntöönpanoa varten tarpeellisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa.
25 §Vireillä olevien asioiden käsittely
Tämän lain voimaan tullessa vesiylioikeudessa vireillä olevat asiat siirtyvät käsiteltäviksi Vaasan hallinto-oikeudessa. Lääninoikeudessa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään siinä hallinto-oikeudessa, jonka tuomiopiiriin asianomaisen lääninoikeuden tuomiopiiri pääosin siirtyy.
26 §Virkojen täyttäminen
Tasavallan presidentti nimittää Uudenmaan, Turun ja Porin, Oulun ja Lapin lääninoikeuden ylituomarit ja lääninoikeudentuomarit sekä Vaasan lääninoikeuden lääninoikeudentuomarit vastaaviin virkoihin niistä muodostettaviin hallinto-oikeuksiin.
Tasavallan presidentti nimittää muut hallinto-oikeuden jäsenet ensimmäistä kertaa virkoja haettavaksi julistamatta korkeimman hallinto-oikeuden esityksestä. Tällöin hallinto-oikeuden ylituomarin virkoihin voivat ilmoittautua kaikki muiden kuin 1 momentissa mainittujen lääninoikeuksien ylituomarit ja hallinto-oikeustuomarin virkoihin voivat ilmoittautua kaikki näiden lääninoikeuksien ylituomarit ja lääninoikeudentuomarit. Virkaa täytettäessä annetaan etusija tuomarille, jonka nykyinen virka on jossakin hallinto-oikeuden tuomiopiiriin osittain tai kokonaan siirtyvistä lääninoikeuksista. Jos tuomarin virka on lääninoikeudessa, jonka tuomiopiiri siirtyy osittain useaan hallinto-oikeuteen, oikeushallintoasioita käsittelevä ministeriö kuulee tuomarin viran haltijaa siitä, mihin virkaan hän ilmoittautuu ensisijaisesti.
Vesiylioikeuden vesiylituomari voi ilmoittautua 2 momentissa tarkoitetulla tavalla Vaasan hallinto-oikeuden ylituomarin ja hallinto-oikeustuomarin virkaan. Tasavallan presidentti nimittää vesiylioikeudenneuvokset Vaasan hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin virkoihin.
Tuomarin viran haltija, joka on 1–3 momentin mukaisesti nimitetty tuomariksi hallinto-oikeuteen, säilyttää oikeuden pysyä virassaan siten kuin valtion virkamieslain voimaanpanolain (756/1986) 25 §:ssä säädetään.
27 §Muut henkilökuntajärjestelyt
Muu kuin 26 §:ssä tarkoitettu lääninoikeuksien ja vesiylioikeuden henkilökunta siirtyy ja vastaavat virat siirretään tämän lain voimaan tullessa asianomaisiin hallinto-oikeuksiin. Virkojen siirtämiseen ei tarvita virkamiehen suostumusta, paitsi milloin ne siirretään paikkakunnalta toiselle. Oikeushallintoasioita käsittelevä ministeriö päättää virkojen siirtämisestä ja henkilöstön sijoittamisesta hallinto-oikeuksiin.
Lääninoikeuksiin määrätyt sivutoimiset asiantuntijajäsenet ja heidän varajäsenensä jatkavat toimikautensa loppuun hallinto-oikeudessa vastaavissa tehtävissä.
LaVM 19/1998
EV 217/1998
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
4.2.2000/106:
Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.
HE 84/1999 , YmVM 4/1999, LaVL 15/1999, PeVL 11/1999, MmVL 18/1999, EV 100/1999
25.2.2000/211:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.
HE 109/1999 , PeVL 13/1999, LaVM 1/2000, EV 21/2000
1.6.2001/444:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2001.
HE 78/2000 , LaVM 6/2001, EV 33/2001
21.12.2001/1424:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2002.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 113/2001 , StVM 35/2001, EV 161/2001
19.12.2003/1206:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
Ennen tämän lain voimaantuloa määräajaksi määrätty asiantuntijajäsen ja varajäsen on kielitaidon osalta kelpoinen tehtävään sen määräajan loppuun.
Tämän lain voimaan tullessa esittelijäksi nimitettynä oleva on kielitaidon osalta edelleen kelpoinen sellaiseen esittelijän virkaan, johon hän oli kielitaidon osalta kelpoinen ennen tämän lain voimaantuloa.
Ennen tämän lain voimaantuloa määräaikaiseksi esittelijäksi nimitetty on kielitaidon osalta kelpoinen virkasuhteeseen sen määräajan loppuun.
Määräaikaiseksi esittelijäksi yksikieliseen hallinto-oikeuteen voidaan tämän lain voimaan tultua nimittää viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2004 päättyväksi määräajaksi henkilö, joka täyttää laissa säädetyt kelpoisuusvaatimukset muilta osin kuin tuomiopiirin väestön toisen kielen tyydyttävän suullisen taidon osalta.
HE 103/2003 , LaVM 3/2003, EV 81/2003
2.9.2005/699:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2005.
HE 112/2004 , HE 5/2005 , HaVM 13/2005, EV 91/2005
21.7.2006/675:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.
HE 85/2005 , LaVM 9/2006, EV 78/2006
30.3.2007/382:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2007.
HE 12/2006 , LaVM 25/2006, EV 268/2006
13.4.2007/422:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
HE 252/2006 , StVM 59/2006, EV 309/2006
28.12.2007/1454:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
HE 140/2007 , TyVM 9/2007, EV 132/2007
5.12.2008/831:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2009.
HE 78/2008 , LiVM 12/2008, EV 105/2008
8.5.2009/326:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2009.
HE 166/2007 , HaVM 26/2008, EV 4/2009
10.6.2011/610:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2011.
HE 278/2010 , LaVM 41/2010, EV 338/2010
10.6.2011/616:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevat määräykset toimia jaoston puheenjohtajana ovat voimassa määräajan, enintään kuitenkin vuoden 2011 loppuun.
HE 280/2010 , LaVM 38/2010, EV 327/2010
17.6.2011/665:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2012.
HE 199/2010 , YmVM 23/2010, PeVL 58/2010, HaVL 35/2010, TaVL 30/2010, EV 360/2010
17.6.2011/730:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.
HE 223/2010 , LaVM 42/2010, EV 354/2010
16.12.2011/1311:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.
HE 108/2011 , LaVM 8/2011, EV 83/2011
20.1.2012/26:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2012.
Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleessa asiassa sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Lain 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja asioita käsittelemään määrätyt asiantuntijajäsenet osallistuvat tämän lain tultua voimaan ilman eri määräystä myös mainitun momentin 1 a kohdassa tarkoitettujen asioiden käsittelyyn.
HE 47/2011 , LaVM 9/2011, EV 84/2011
19.4.2013/282:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2014.
Tämän lain voimaan tullessa Kouvolan hallinto-oikeudessa ja Kuopion hallinto-oikeudessa vireillä olevat asiat siirtyvät käsiteltäviksi Itä-Suomen hallinto-oikeudessa sekä Oulun hallinto-oikeudessa ja Rovaniemen hallinto-oikeudessa vireillä olevat asiat Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa.
Tasavallan presidentti nimittää tuomareiden nimittämisestä annetun lain (205/2000) mukaisessa järjestyksessä virkoja haettavaksi julistamatta Rovaniemen hallinto-oikeuden vakinaisessa virassa olevan ylituomarin sekä Oulun hallinto-oikeuden ja Rovaniemen hallinto-oikeuden vakinaisessa virassa olevat hallinto-oikeustuomarit vastaaviin virkoihin Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Kuopion hallinto-oikeuden vakinaisessa virassa oleva ylituomari nimitetään vastaavaan virkaan Itä-Suomen hallinto-oikeuteen sekä Kouvolan hallinto-oikeuden ja Kuopion hallinto-oikeuden vakinaisessa virassa olevat hallinto-oikeustuomarit vastaaviin virkoihin Itä-Suomen hallinto-oikeuteen tai Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Tuomareiden nimittämisestä annetun lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun lausunnon antaa korkein hallinto-oikeus. Muista tuomareiden siirroista päätetään valtion virkamieslain (750/1994) 47 §:n mukaisesti. Muun kuin edellä tarkoitetun henkilöstön asemasta säädetään valtion virkamieslain 5 a §:ssä. Henkilöstöä kuullaan ennen virkasiirtoja.
Hallinto-oikeuksiin määrätyt sivutoimiset asiantuntijajäsenet ja heidän varajäsenensä jatkavat toimikautensa loppuun vastaavissa tehtävissä.
Jos Kouvolan hallinto-oikeuden määräaikainen ylituomari siirtyy tuomioistuinten yhdistyessä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ja hänet määrätään Itä-Suomen hallinto-oikeuden jaoston puheenjohtajan tehtävään tai Oulun hallinto-oikeuden määräaikainen ylituomari määrätään Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden jaoston puheenjohtajan tehtävään, he toimivat hallinto-oikeuslain 13 b §:n 2 momentista poiketen myös ylituomarin ensimmäisenä sijaisena.
Sen estämättä, mitä hallinto-oikeuslain 5 §:n 1 momentissa säädetään ylituomarin ja hallinto-oikeustuomarin sekä 10 §:n 2 momentissa esittelijän virkaan vaadittavista kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista, tämän lain voimaan tullessa kyseiseen virkaan nimitettynä oleva on edelleen kelpoinen siihen virkaan, johon hänet on nimitetty, sekä vastaavaan virkaan siinä hallinto-oikeudessa, johon virka siirretään.
Tämän lain voimaan tullessa sivutoimiseksi asiantuntijajäseneksi tai varajäseneksi määrättynä oleva on kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten osalta kelpoinen vastaavaan tehtävään toimikautensa loppuun myös yhdistymisen seurauksena syntyvässä kaksikielisessä Itä-Suomen hallinto-oikeudessa.
Mitä muualla säädetään Kouvolan tai Kuopion hallinto-oikeudesta, koskee tämän lain tultua voimaan Itä-Suomen hallinto-oikeutta. Mitä muualla säädetään Oulun tai Rovaniemen hallinto-oikeudesta, koskee tämän lain tultua voimaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeutta.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
HE 153/2012 , LaVM 2/2013, EV 28/2013
31.1.2014/102:
Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.
HE 121/2013 , MmVM 17/2013, EV 186/2013
27.6.2014/546:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2014.
HE 214/2013 , YmVM 3/2014, EV 67/2014
10.4.2015/398:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2015.
HE 45/2014 , LaVM 17/2014, EV 255/2014
8.5.2015/570:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2015.
Hallinto-oikeuden asiantuntijajäsen ja varajäsen on velvollinen ilmoittamaan sidonnaisuutensa, kun hänet ensimmäisen kerran tämän lain voimaantulon jälkeen määrätään tehtäväänsä.
Tämän lain voimaan tullessa hallinto-oikeustuomarin virkaan nimitettynä oleva on kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten osalta edelleen kelpoinen siihen virkaan, johon hänet on nimitetty. Määräaikaiseen hallinto-oikeustuomarin virkasuhteeseen nimitettynä oleva on kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten osalta kelpoinen virkasuhteensa loppuun.
Sen arvioinnissa, onko kaksikielisessä hallinto-oikeudessa riittävä määrä 6 §:ssä tarkoitettuja virkoja, voidaan ottaa huomioon ne virat ja määräaikaiset virkasuhteet, joihin on tämän lain voimaan tullessa nimitettyinä henkilöt, jotka täyttävät tuomareiden nimittämisestä annetun lain 12 §:n 2 momentissa säädetyt kielitaitovaatimukset.
HE 224/2014 , LaVM 28/2014, EV 328/2014
11.12.2015/1456:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
HE 29/2015 , LaVM 2/2015, EV 47/2015
12.8.2016/648:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2016.
HE 32/2016 , LaVM 7/2016, EV 102/2016
25.8.2016/684:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
Kumotun 2 §:n nojalla hallinto-oikeuksien tuomiopiireistä annettu valtioneuvoston asetus (338/2013) jää voimaan.
HE 7/2016 , LaVM 8/2016, EV 99/2016
21.12.2016/1234:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2017.
HE 13/2016 , StVM 24/2016, EV 168/2016
10.8.2018/742:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2020.
HE 180/2017 , LiVM 16/2018, EV 65/2018
19.6.2019/775:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2020.
HE 269/2018 , YmVM 22/2018, EV 278/2018
5.7.2019/811:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.
HE 29/2018 , LaVM 18/2018, EV 295/2018
29.11.2019/1134:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.
HE 10/2019 , HaVM 3/2019, EV 20/2019
13.11.2020/780:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021.
HE 54/2020 , PeVL 21/2020, VaVM 16/2020, EV 112/2020
21.4.2023/776:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.
HE 139/2022 , YmVM 27/2022, EV 333/2022
12.1.2024/16:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2024.
HE 14/2023 , StVM 15/2023, EV 78/2023