HE 79/1997

1.Nykytila ja keskeiset ehdotukset

Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (725/1978) , jäljempänä yhteistoimintalaki , mukaan työnantajan tulee laatia muun muassa henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat. Henkilöstösuunnitelmaan sisältyvät henkilöstön rakennetta, määrää ja laatua koskevat asiat. Koulutussuunnitelmassa vuorostaan tulee käsitellä henkilöstösuunnitelmasta johtuvat yleiset koulutustarpeet sekä vuosittain vahvistaa koulutuksen toteuttamissuunnitelma henkilöstöryhmittäin. Valtioneuvoston 6 päivänä helmikuuta 1997 tekemässä periaatepäätöksessä ikääntyvien työntekijöiden työllisyyden parantamisen edellyttämistä toimenpiteistä todetaan, että yhteistoimintalakiin sisällytetään ikääntyvän henkilöstön erityistarpeita koskeva säännös. Tämän vuoksi yhteistoimintalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että henkilöstö- ja koulutussuunnitelmissa tulee pyrkiä kiinnittämään huomiota ikääntyvien työntekijöiden ja toimihenkilöiden erityistarpeisiin.

Osakeyhtiölakia (734/1978) on muutettu 1 päivänä syyskuuta 1997 voimaan tulevalla lailla 145/1997 muun muassa siten, että lain 14 a lukuun on otettu yhtiön jakautumisen määritelmä ja sen toteuttamisen edellytykset. Lainmuutoksen mukaan jakautuminen voidaan toteuttaa ensinnäkin siten, että jakautuvan yhtiön kaikki varat ja velat siirtyvät useammalle perustettavalle vastaanottavalle yhtiölle ja jakautuva yhtiö purkautuu selvitysmenettelyttä. Toiseksi jakautuminen voidaan toteuttaa siten, että osa jakautuvan yhtiön varoista ja veloista siirtyy yhdelle tai useammalle perustettavalle vastaanottavalle yhtiölle. Uusien säännösten tarkoitus on mahdollistaa yritysrakenteiden joustava muuttaminen ilman, että osakkeenomistajien ja velkojien asema poikkeaa lain yleisistä periaatteista.

Yhteistoimintalaissa liikkeen luovutus ja sulautuminen on oikeusvaikutuksiltaan rinnastettu toisiinsa. Kun jakautuminen vuorostaan on oikeudellisesti sulautumista käänteisesti ja kun myös jakautumiseen liittyy vastaavia henkilöstövaikutuksia, ehdotetaan tässä esityksessä, että jakautuminen rinnastettaisiin yhteistoimintalain sääntelyssä liikkeen luovutukseen ja sulautumiseen.

Kolmannessa ja kuudennessa sulautumista ja jakautumista koskevissa yhtiöoikeudellisissa neuvoston direktiiveissä 78/855/ETY ja 82/891/ETY säädetään, että työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annettua neuvoston direktiiviä 77/187/ETY sovelletaan myös sulautumisen ja jakautumisen yhteydessä. Viimeksi mainittu direktiivi on täytäntöönpantu Suomessa työsopimuslain (320/1970) ja yhteistoimintalain muutoksilla.

3.Asian valmistelu

Esityksen antaminen perustuu työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulokseen 31 päivältä toukokuuta 1996 ja valtioneuvoston 6 päivänä helmikuuta 1997 tekemään periaatepäätökseen ikääntyvien työntekijöiden työllisyyden parantamisen edellyttämistä toimenpiteistä. Ehdotettu yhteistoimintalain muutos ikääntyvien työntekijöiden osalta on valmisteltu ikääntyvien työntekijöiden työllistymisedellytyksiä selvittäneessä komiteassa (komiteanmietintö 1996:14).

1.Lakiehdotusten perustelut

2.Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997, jolloin jakautumista koskevat osakeyhtiölain muutokset tulevat voimaan.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Yhteistoiminnan osapuolena voi asiassa, joka koskee liikkeen luovutuksesta, jakautumisesta tai sulautumisesta johtuvia vaikutuksia, olla myös luovutuksen saaja tai vastaanottava yritys.

Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat ovat:

Liikkeen luovutuksen, jakautumisen tai sulautumisen tapahduttua on yhteistoimintamenettelyssä todettava, onko liikkeen luovutuksella, jakautumisella tai sulautumisella neuvotteluvelvoitteen piiriin kuuluvia vaikutuksia.

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmissa tulee pyrkiä kiinnittämään huomiota ikääntyvien työntekijöiden ja toimihenkilöiden erityistarpeisiin.

Edellä 6 a §:ssä tarkoitetussa asiassa neuvotteluesitys on tehtävä viikon kuluessa luovutuksesta, jakautumisesta tai sulautumisesta, jollei neuvotteluja ole aloitettu tätä ennen. Neuvotteluesityksen tekemisestä ja neuvottelujen aloittamisesta on muutoin voimassa, mitä 1 momentissa säädetään.

Jos yhteistoimintamenettely on aloitettu ennen liikkeen luovutusta, jakautumista tai sulautumista, luovutuksen saajan ja vastaanottavan yrityksen osalta neuvotteluajaksi lasketaan myös se aika, jonka ne ovat olleet neuvotteluissa osapuolena.

Mitä edellä säädetään luovutuksesta, koskee myös jakautumista ja sulautumista.

Työnantajien, työntekijöiden ja toimihenkilöiden yhdistykset, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, voivat sopimuksin poiketa siitä, mitä 2 §:n 1 momentissa säädetään lain soveltamisalasta, 3 ja 4 §:ssä yhteistoiminnan osapuolista, 6 §:ssä yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista, 6 a §:ssä neuvotteluvelvoitteen toteamisesta liikkeen luovutuksen, jakautumisen tai sulautumisen jälkeen, 6 b §:ssä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmista, 7 §:ssä yhteistoimintamenettelystä, 7 a §:ssä neuvotteluesityksestä, 8 §:ssä neuvotteluvelvoitteen sisällöstä ja sen täyttymisestä, 8 a §:ssä neuvottelujen kirjaamisesta, 11 §:ssä työnantajan tiedottamisvelvollisuudesta, 11 b―11 e §:ssä konserniyhteistyöstä sekä 13 §:ssä henkilöstön edustajien vapautuksesta työstä ja maksettavista korvauksista.

Henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa voidaan toteuttaa siten kuin yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (725/1978) 7 §:n 4 momentin mukaisessa kokouksessa taikka mainitun lain 4 §:ssä tarkoitetussa neuvottelukunnassa sovitaan työnantajan ja vähintään kahden mainitun lain 3 §:ssä tarkoitetun sellaisen henkilöstöryhmän välillä, jotka yhdessä edustavat henkilöstön enemmistöä. Neuvottelun tuloksen kirjaamisesta on voimassa, mitä mainitun lain 8 a §:ssä säädetään.

Jollei 4 §:ssä mainitulla tavalla toisin sovita, henkilöstön edustus on toteutettava vuoden kuluessa siitä, kun 2 §:n mukaiset edellytykset ovat täyttyneet ja vaatimus edustuksesta esitetty. Kun yrityksessä, jossa henkilöstön edustus on toteutettu, muutetaan hallinnon rakennetta, on edustusta samalla muutettava vastaamaan uutta rakennetta. Milloin muutos johtuu liikkeen luovutuksesta taikka yritysten sulautumisesta tai jakautumisesta, saadaan muutos henkilöstön edustuksessa toteuttaa myöhemminkin, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun henkilöstön edustuksen muuttamista koskeva vaatimus on esitetty.