HE 56/1995

1.1.Ulkomailta maksettavan etuuden ensisijaisuus työkyvyttömyyseläkkeessä

Työntekijäin eläkelain (395/61, TEL) 4 §:n 3 momentin mukaan työkyvyttömyyseläkettä suoritetaan, jollei 4 d §:n säännöksistä muuta johdu, sitä kuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana oikeus eläkkeeseen on syntynyt, ei kuitenkaan takautuvasti pitemmältä ajalta kuin eläkkeen hakemista seuraavaa kuukautta edeltäneen vuoden ajalta.

TEL:n 4 d §:n 1 momentin mukaan täyttä työkyvyttömyyseläkettä suoritetaan aikaisintaan sen kalenterikuukauden alusta, joka ensiksi seuraa sairausvakuutuslain 27 §:ssä tarkoitetun päivärahan ensisijaisuusajan eli 150 suorituspäivän ja tämän jälkeisten, sanotussa pykälässä tarkemmin säädettyjen viiden tai neljän kalenterikuukauden jälkeen.

TEL:n 4 d §:n 2 momentin mukaan työkyvyttömyyseläkettä suoritetaan 1 momentin estämättä 4 §:n 3 momentin mukaisesti työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kalenterikuukauden alusta, jos eläkehakemus on tehty ennenkuin sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa on maksettu 150 päivältä tai jos työkyvyttömyyseläke myönnetään yksilöllisenä varhaiseläkkeenä.Tällöin edellytetään lisäksi, ettei eläkehakemuksen tekemistä seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä ole myönnetty vähintään kuukauden ajalta yhdenjaksoisesti maksettavaa päivärahaa, joka kohdistuu työkyvyttömyyden jälkeiseen aikaan.

Eläke alkaa päivärahakauden päätyttyä myös silloin, jos päivärahaa on haettu eläkehakemuksen tekemistä seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä ja päivärahan hakemista seuraavan kuukauden loppuun mennessä on myönnetty vähintään kuukauden ajalta yhdenjaksoisesti maksettavaa päivärahaa.

TEL:n 4 d §:n säännösten tarkoituksena on tehdä sairauspäivärahasta ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Merimieseläkelakia (72/56, MEL) lukuunottamatta muissa yksityisen puolen työeläkelaeissa ja yrittäjäeläkelaeissa on viittaussäännös edellä kuvattuihin TEL:n säännöksiin, joten ne koskevat myös niiden mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä. MEL:n 28 §:ssä ovat TEL:n säännöksiä vastaavat säännökset.

Vakuutusoikeus on päätöksessään N:o 2436/89 katsonut, että Ruotsista maksettava sairauspäiväraha ei ole ensisijainen Suomen lakien mukaiseen työeläkkeeseen nähden eikä Suomen lakien mukaista työeläkettä voida sen vuoksi rajoittaa.

Oikeuskäytännössä yleisestikin omaksutun tulkinnan mukaan sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa vastaavaa ulkomailta maksettavaa etuutta ei voida rinnastaa työeläkkeissä sairausvakuutuslain mukaiseen ensisijaiseen päivärahaan. Tästä seuraa, että Suomen eläkelakien mukainen työeläke maksetaan päällekkäin ulkomailta maksettavan sairauspäivärahaa vastaavan etuuden kanssa, ellei Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista muuta johdu.

Sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1408/71 mahdollistaa päällekkäisten etuuksien yhteensovittamisen. Asetuksen 12 artiklan 2 kohdan mukaan, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, jäsenvaltioiden säännöksiä, jotka koskevat etuuksien pienentämistä, keskeyttämistä tai peruuttamista muiden sosiaaliturvaetuuksien ollessa päällekkäisiä tai muun tulon vuoksi, voidaan soveltaa, vaikka tällaiset etuudet saavutettiin toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan tai tällainen tulo ansaittiin toisen jäsenvaltion alueella.

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa etuuksien yhteensovitustilanteessa ei siten edellytetä, että muusta jäsenvaltiosta maksettavan etuuden huomioon ottamisesta on säännökset kansallisessa lainsäädännössä. Asetuksen piiriin kuulumattomien etuuden saajien eli niin sanottujen kolmansien valtioiden kansalaisten kohdalla tilanne on toinen. Jotta etuuksien yhteensovitus olisi heidän kohdallaan mahdollista, on tästä oltava säännökset jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä. Koska Suomen työeläkkeitä koskevassa lainsäädännössä ei tällaista yhteensovitussäännöstä ole, kolmansien maiden kansalaiset ovat tältä osin paremmassa asemassa kuin sanotun asetuksen piiriin kuuluvat henkilöt.

Tämän vuoksi ehdotetaan, että TEL:n 4 d §:ään ja MEL:n 28 §:ään lisättäisiin säännös, jonka mukaan työkyvyttömyyseläke alkaa pääsääntöisesti vasta sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa vastaavan, ulkomailta maksettavan etuuden päätyttyä. Ulkomailta maksettava etuus ei kuitenkaan siirtäisi työkyvyttömyyseläkkeen alkamista vuotta pitempää aikaa.

Ehdotettu uusi säännös saattaisi kaikki Suomen yksityisen puolen työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä hakevat ulkomailta maksettavan, sairauspäivärahaa vastaavan etuuden osalta samaan asemaan riippumatta siitä, ovatko he Suomen kansalaisia, kuuluvatko he neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 piiriin vai ovatko he kolmansien maiden kansalaisia. Lisäksi ehdotettu säännös selkeyttäisi kysymyksessä olevien kansallisten lainsäännöstemme ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 12 artiklan 2 kohdan soveltamista kun näiden säännösten sisältö yhdenmukaistuisi. Ehdotettu säännös yhdenmukaistaisi myös työ- ja kansaneläkejärjestelmiämme, koska kansaneläkejärjestelmään on jo lisätty vastaava säännös.

1.2.Merimieseläkekassan tilintarkastus

Vuoden 1995 alusta on tullut voimaan uusi tilintarkastuslaki (936/94) . Se on yleislaki, joka koskee kirjanpitovelvollisten yhteisöjen ja säätiöiden tilintarkastusta ja tilintarkastajia, mikäli niiden osalta ei ole erityislaeissa muuta säädetty. Se korvaa pääosin osakeyhtiölain, muita yhteisöjä koskevien lakien ja säätiölain vastaavat säännökset. Vakuutusyhtiölaissa (1062/79) , vakuutuskassalaissa (1164/92) , eläkesäätiölaissa (469/55) , merimieseläkelaissa (72/56, MEL) ja maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, LEL työeläkekassan, esiintyvien taiteilijoiden eläkekassan sekä eläketurvakeskuksen ohjesäännöt sisältävissä asetuksissa (501/69, 846/75, 762/85 ja 431/61) on yksityisen puolen työeläkelaitoksia koskevia erityissäännöksiä työeläkelaitosten tilintarkastuksesta ja tilintarkastajista.

Tilintarkastuslakiin on muun muassa otettu säännökset, jotka johtuvat Euroopan yhteisöjen (EY) neuvoston tilintarkastusta koskevien direktiivien aiheuttamasta harmonisointitarpeesta. Tilintarkastuslailla pyritään lisäämään yhdenmukaisuutta ja vahvistamaan erityisesti Euroopan yhteisöjen ja sidosryhmien luottamusta tilintarkastukseen.

Vakuutusyhtiölain ja vakuutuskassalain osalta on jo tehty tilintarkastusta ja tilintarkastajia koskevat, harmonisoinnin kannalta tarpeelliset muutokset. Myös sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevassa hallituksen esityksessä uudeksi eläkesäätiölaiksi, joka korvaisi voimassa olevan eläkesäätiölain, on otettu huomioon Euroopan yhteisöjen (EY) neuvoston tilintarkastusta koskevat direktiivit ja uusi tilintarkastuslaki siten, ettei uusi eläkesäätiölaki olisi ristiriidassa edellä mainittujen neuvoston direktiivien kanssa. Uusi eläkesäätiölaki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1996 alusta.

Vakuutusyhtiölain, vakuutuskassalain ja eläkesäätiölain lisäksi yksityisen puolen työeläkelaitosten tilintarkastusta koskevia erityismääräyksiä on MEL:ssa ja edellä mainituissa eläkelaitosten ohjesäännön sisältävissä asetuksissa. Myös näitä säännöksiä on tarkistettava.

Merimieseläkekassan tilintarkastuksesta on säädetty merimieseläkelain kuudennessa luvussa. Joitakin tilintarkastukseen liittyviä säännöksiä on myös merimieseläkekassan hallitusta ja valtuuskuntaa koskevassa MEL:n viidennessä luvussa.

MEL:ssa on useita sellaisia tilintarkastusta koskevia säännöksiä, joita vastaavat säännökset on uudessa tilintarkastuslaissa. Nämä tilintarkastuslain säännökset voisivat siten osittain korvata MEL:n vastaavat säännökset. Merimieseläkekassan toiminnan erityisluonteen huomioon ottaen on tarpeellista, että MEL:iin jäisivät edelleen säännökset merimieseläkekassan tilintarkastajien valitsemisesta, lukumäärästä, erityiskelpoisuusehdoista ja toimikaudesta. MEL:ssa on myös joitakin sellaisia säännöksiä, joita on syytä tarkistaa MEL:iin ja eräisiin muihin lakeihin tehtyjen muutoksien vuoksi. Nämä muutokset koskisivat lähinnä MEL:n säännösten sanamuotoa ja olisivat luonteeltaan teknisiä tarkistuksia.

MEL:n 14 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siinä olevan virheellisen viittauksen vuoksi. Säännöksessä oleva viittaus MEL:n 22 §:n 3 momenttiin pitäisi viitata MEL:n 22 §:n 2 momenttiin.

MEL:n 37 §:ssä on säännökset merimieseläkekassan hallituksen tehtävistä. Pykälän 1 momentin 5 kohdan mukaan hallituksen tehtävänä on laatia vuosittain eläkekassan tilinpäätös ja vuosikertomus. Säännöstä esitetään tarkennettavaksi 1 päivänä huhtikuuta 1995 voimaan tulleen vakuutusyhtiölain muutosta koskevan lain (389/95) 10 luvun 1 §:n 2 momentin mukaiseksi siten, että tilinpäätös käsittäisi myös hallituksen toimintakertomuksen. Toimintakertomus vastaisi nykyistä vuosikertomusta.

MEL:n 44 §:ssä on säännökset merimieseläkekassan valtuuskunnan tehtävistä. Pykälän 1 momentin 1 kohta esitetään muutettavaksi MEL:n 37 §:n 1 momentin 5 kohtaan esitetyn muutoksen mukaisesti siten, ettei toimintakertomusta mainittaisi erikseen, koska se sisältyy tilinpäätökseen. Samalla pykälän 1 momentin 3 kohdan sanamuotoa tarkistettaisiin.

Uuden tilintarkastuslain johdosta MEL:n 51 §:n 1 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös tilintarkastuslain soveltamisesta merimieseläkekassan tilintarkastukseen siltä osin kuin MEL:ssa ei ole asiasta säännöstä. Samalla MEL:sta ehdotetaan poistettavaksi niitä tilintarkastusasioita koskevat säännökset, joista on säännökset tilintarkastuslaissa ja joista ei ole katsottava tarpeelliseksi säätää edelleen MEL:ssa.

MEL:n 51 §:n 2 momentissa säädetään merimieseläkekassan tilintarkastajien esteellisyydestä. Tilintarkastajien esteellisyydestä on säädetty myös tilintarkastuslain 24 §:ssä, joten MEL:n 51 §:n 1 momenttiin ehdotetun muutoksen johdosta tilintarkastajien esteellisyydestä ei ole tarpeen säätää enää erikseen MEL:ssa. MEL:n 51 §:n 2 momentin nykyinen säännös ehdotetaan siten tarpeettomana poistettavaksi.

MEL:n 51 §:n 3 momentissa säädetään tilintarkastajien erottamisesta. Myös tämä säännös ehdotetaan poistettavaksi, koska tilintarkastuslain 26 §:ssä on säännökset tilintarkastajien eroamisesta ja erottamisesta.

MEL:n 52 §:ssä säädetään tilintarkastuskertomuksen antamisesta ja MEL:n 53 §:ssä ovat säännökset tilintarkastajien vahingonkorvausvelvollisuudesta. Myös nämä säännökset esitetään tarpeettomina poistettaviksi, koska tilintarkastuslain 19 ja 44 §:ssä säädetään vastaavista asioista.

Tilintarkastuslain 11 §:n mukaan pykälän 1 ja 2 momentissa tarkemmin säädetyt edellytykset täyttävän yhteisön tilintarkastajaksi, olipa heitä yksi tai useampi, voidaan valita vain tilintarkastuslaissa tarkoitettu Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Lisäksi tilintarkastuslain 12 §:n mukaan siinä tarkemmin säädetyt edellytykset täyttävässä yhteisössä vähintään yhden tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö.

Merimieseläkekassa on sellainen tilintarkastuslain 11 ja 12 §:ssä tarkoitettu yhteisö, jonka tilintarkastajien tulee olla tilintarkastuslaissa tarkoitettuja hyväksyttyjä tilintarkastajia ja joista vähintään yhden tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja.

Voimassa olevan MEL:n 51 §:n 1 momentin mukaan merimieseläkekassan tilintarkastajiksi on valittava vähintään kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet. Toiseksi tilintarkastajaksi ja hänen varamiehekseen voidaan valita vain Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja. Puheena oleva säännös on siten ristiriidassa tilintarkastuslain 11 §:n 2 momentin säännöksen kanssa, jonka mukaan toisenkin tilintarkastajan tulisi olla vähintään kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja. Lisäksi MEL:n 51 §:n 1 momentissa eikä myöskään muualla MEL:ssa ole mainintaa tilintarkastusyhteisöstä.

Edellä olevan perusteella nykyistä MEL:n 51 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, ettei ristiriitaa tilintarkastuslain 11 §:n 2 momentin kanssa olisi. Samalla 51 §:ään ehdotetaan otettavaksi maininta siitä, että tilintarkastajana voi olla myös hyväksytty tilintarkastusyhteisö. Koska edellä on jo ehdotettu, että MEL:n 51 §:n 1 momenttiin otettaisiin säännös tilintarkastuslain soveltamisesta merimieseläkekassan tilintarkastukseen ja että samalla nykyiset MEL:n 51 §:n 2 ja 3 momentissa olevat säännökset poistettaisiin, tilintarkastajien kelpoisuusehtoja koskevat säännökset ehdotetaan otettavaksi MEL:n 51 §:n 2 ja 3 momenttiin. Tilintarkastusyhteisöstä tilintarkastajana säädettäisiin pykälään lisättävässä 4 momentissa.

Lisäksi MEL:n kuudennen luvun nykyinen otsikko ''Hallinnon ja tilien tarkastus'' ehdotetaan muutettavaksi otsikoksi ''Eläkekassan tilintarkastus'', jotta se vastaisi paremmin edellä ehdotettuja muutoksia.

Samanaikaisesti tämän hallituksen esityksen kanssa on eläketurvakeskuksen, LEL työeläkekassan, esiintyvien taiteilijoiden eläkekassan ja maatalousyrittäjien eläkelaitoksen ohjesäännöt sisältäviin asetuksiin valmistettu MEL:n tilintarkastajia ja tilintarkastusta koskevat vastaavat säännösmuutokset. Ne käsitellään valtioneuvostossa samanaikaisesti tämän hallituksen esityksen kanssa.

2.Esityksen taloudelliset vaikutukset

Ehdotetuista muutoksista aiheutuvat taloudelliset vaikutukset on arvioitava niin vähäisiksi, ettei niillä ole valtion eikä yksityisen sektorin työeläkejärjestelmän kannalta merkitystä.

3.Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun aikana on kuultu merimieseläkekassaa ja eläketurvakeskusta.

4.Voimaantulo

Ehdotetut muutokset tulisivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996. Merimieseläkelain tilintarkastusta koskevia muutoksia sovellettaisiin vuodelta 1996 ja sen jälkeisiltä kalenterivuosilta laadittavien tilinpäätösten tarkastamiseen.

5.Säätämisjärjestys

Ehdotuksessa ei puututa kenenkään maksussa olevaan etuuteen eikä siinä ehdoteta muutoksia kansalaisten toimeentulon lakisääteiseen perusturvaan. Kysymys ei ole siten valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n 7 momentissa tarkoitetusta toimeentulon lakisääteisen perusturvan heikentämisestä eikä 67 §:ssä tarkoitetusta suojasta. Tämän vuoksi ehdotetut lainmuutokset voidaan säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotukset:

Eläkekassan tilintarkastuksesta on voimassa mitä tässä luvussa ja tilintarkastuslaissa (936/94) säädetään.

Eläkekassassa tulee olla vähintään kaksi tilintarkastuslaissa tarkoitettua hyväksyttyä tilintarkastajaa ja heille vastaavat kelpoisuusehdot täyttävät varamiehet.

Ainakin yhden tilintarkastajan, joka samalla toimii eläkekassan valvontatilintarkastajana, ja hänen varamiehensä on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja.

Tilintarkastajana ja hänen varamiehenään voi olla myös tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastusyhteisön kelpoisuusehdoista on soveltuvin osin voimassa, mitä 2 ja 3 momentissa tilintarkastajista säädetään.