HE 339/1992

1.Nykytila ja ehdotetut muutokset

Osana vuotta 1993 koskevaa tulopoliittista sopimusta hallitus ja palkansaajien keskusjärjestöt ovat marraskuun 25 päivänä 1992 päivätyllä pöytäkirjalla sopineet vuositasolla 0,2 prosentin suuruisesta palkansaajien työttömyysvakuutusmaksusta vuodelle 1993. Työttömyysvakuutusmaksu käytettäisiin työttömyyskassalain 25 §:n 1 momentissa tarkoitettujen työttömyyspäivärahan valtionosuuksien pienentämiseen, kuitenkin siten, että 60 miljoonaa markkaa maksun tuotosta käytettäisiin työttömyyskassalain (603/84) 19 a §:ssä tarkoitettuun työttömyyskassojen jäsenmaksujen tasaukseen. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi verotuksessa kokonaisuudessaan vähennyskelpoinen.

Nykytilanteen mukaisesti valtion rahoitusosuus työttömyysturvan ansioturvan päivärahamenoista on 47,5 prosenttia, työnantajien rahoitusosuus 47 prosenttia ja kassojen jäsenten rahoitusosuus 5,5 prosenttia. Esityksellä ei muutettaisi työttömyysturvan rahoitusosuuksia, mutta palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotto käytettäisiin 60 miljoonaa markkaa ylittävältä osalta valtion rahoitusosuuden pienentämiseen.

Ehdotuksen mukaan työ- tai virkasuhteessa tai muussa palvelussuhteessa olevat henkilöt, joille työnantaja on järjestänyt tapaturmavakuutuslaissa (608/48) tarkoitetun tapaturmasuojan, osallistuisivat vuonna 1993 työttömyysturvan kustantamiseen palkansaajan työttömyysvakuutusmaksulla, jonka suuruus olisi 0,2 prosenttia henkilön ennakkoperintälain (418/59) 4 §:n tarkoittamasta palkasta, tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 54 §:n mukaisesta palkkatulosta ja rajoitetusti verovelvollisen tulon ja ja varallisuuden verottamisesta annetun lain (627/78) 4 §:n tarkoittamasta palkasta.

Työnantaja pidättäisi palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun palkanmaksun yhteydessä palveluksessaan olevan henkilön edellä mainituista tuloista. Lähtökohtana on, että maksu perittäisiin jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Tapaturmavakuutuslain 29 §:ssä tarkoitetut vakuutuslaitokset perisivät työnantajalta tämän työntekijöiltään pidättämät palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut samassa yhteydessä kuin työttömyyskassalain 33 §:n mukaiset työttömyysvakuutusmaksut. Koska valtion palveluksessa olevista henkilöistä ei peritä viimeksi sanottua maksua, huolehtisi palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun perinnnästä työnantajilta valtiokonttori. Sosiaali- ja terveysministeriön tämän lain nojalla antamissa määräyksissä todettaisiin, mikä on perittävä vähimmäismäärä.

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut tilitettäisiin työttömyyskassalain 29 §:ssä tarkoitetulle työttömyyskassojen keskuskassalle. Sosiaali- ja terveysministeriön tämän lain nojalla antamissa määräyksissä säänneltäisiin tilittämistapa sekä vakuutuslaitosten että valtiokonttorin osalta.

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu käytettäisiin työttömyyskassalain 25 §:n 1 momentin mukaisen valtionosuuden pienentämiseen. Työttömyyskassalain 25 §:n 1 momentin mukaan valtionosuus on 47,5 prosenttia sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymistä työttömyyskassan maksamista päivärahoista. Työttömyyskassalain 28 §:n mukaan työttömyyskassalle suoritetaan sen hakemuksesta kuukausittain riittävästi valtionosuuden ennakkoa siten, että ennakkojen määrä vastaa valtion sinä vuonna suoritettavaksi arvioitua määrää. Ehdotuksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriöllä olisi oikeus velottaa työttömyyskassojen keskuskassan tätä tarkoitusta varten avaamaa tiliä välittäessään palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut työttömyyskassoille työttömyyskassalain 25 §:n 1 momentin mukaisen valtionosuuden yhteydessä samalla valtionosuutta vastaavasti vähentäen.

Työttömyyskassalain 19 a §:n mukaan eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi valtio voi suorittaa jäsenmaksun tasausta valtion tulo- ja menoarviossa sanottuun tarkoitukseen osoitettujen määrärahojen puitteissa niille työttömyyskassoille, joiden työttömyyspäivärahamenot ovat edellisenä vuonna ylittäneet 75 prosentilla lasketut keskimääräiset päivärahamenot. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 1993 ei ole osoitettu määrärahaa edellä mainittuun tarkoitukseen. Työttömyyskassalain 22 §:n mukaan, jos kassan vajausta ei ole voitu täyttää tasoitusrahastosta tai lain 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun tukikasssan varoista, vajaus täytetään valtion varoista kassalle myönnettävällä lisäosuudella. Edellä mainitussa hallituksen ja palkansaajien keskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa osapuolet ovat olleet yhtä mieltä siitä, että osa palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta käytetään edellä mainittuun jäsenmaksujen tasaukseen. Ehdotuksen mukaan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta käytettäisiin vuonna 1993 60 miljoonaa markkaa edellä mainittuun jäsenmaksujen tasaukseen, kuitenkin siten, että jäsenmaksujen tasaus suoritettaisiin niille työttömyyskassoille, joiden päivärahamenot ovat ylittäneet 50 prosentilla keskimääräiset päivärahamenot. Tarkemmat määräykset työttömyysvakuutusmaksujen tuoton käyttämisestä jäsenmaksujen tasaukseen antaisi sosiaali- ja terveysministeriö. Edellä mainituissa neuvotteluissa oli esillä myös, että osa työttömyysvakuutusmaksun tuotosta olisi käytetty valtionosuuden kattamiseen työttömyyskassojen vuoden 1993 vajauksista. Hallitus toimii siten, että työttömyyskassojen vajausta ei enää tilivuodesta 1993 lukien katettaisi valtion varoista myönnettävällä lisäosuudella.

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi ehdotuksen mukaan verotuksessa vähennyskelpoinen.

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksujen perimisestä ja tilittämisestä tapaturmavakuutusjärjestelmälle aiheutuneet kustannukset korvattaisiin palkansaajan työttömyysvakuutuksen tuotosta siten kuin sosiaali- ja terveysministeriön tämän lain nojalla antamissa määräyksissä määrätään.

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua koskevan muutoksenhaun osalta noudatettaisiin soveltuvin osin, mitä työttömyysvakuutusmaksusta on työttömyyskassalaissa säädetty.

Tarkemmat määräykset lain soveltamisesta antaisi sosiaali- ja terveysministeriö.

2.Esityksen taloudelliset vaikutukset

Palkansaajan työttömyysvakuusmaksulla arvioidaan kerättävän 435 miljoonaa markkaa. Valtion osuus työttömyyspäivärahan ansioturvan menoista alenisi runsaalla 370 miljoonalla markalla ja 60 miljoonaa markkaa käytettäisiin työttömyyskassalain 19 a §:ssä mainittuun työttömyyskassojen jäsenmaksujen tasaukseen.

3.Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993 ja olemaan voimassa vuoden 1993 loppuun. Lakia on tarkoitus soveltaa palkkaan, joka on maksettu tammikuun 1 päivän 1993 jälkeen lain voimassa ollessa. Koska teknisistä syistä maksun perintää ei kaikissa tilanteissa voida toteuttaa ensimmäisten palkanmaksujen yhteydessä, sosiaali- ja terveysministeriön tämän lain nojalla antamissa määräyksissä todettaisiin, miten maksu voidaan periä taannehtivasti myös myöhempien palkanmaksujen yhteydessä.

4.Säätämisjärjestys

Veron tunnusmerkkinä on pidettävä sitä, että verotuksen kohteeksi joutuneelle säädetään maksu, jota käytetään valtion menojen kattamiseksi ennalta määräämättömään tarkoitukseen. Koska palkansaajan työttömyysvakuutusmaksulla pienennetään valtion vastuuta työttömyyspäivärahamenojen rahoituksessa, maksua voidaan pitää veroluontoisena maksuna.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

1 §

2 §

3 §

4 §

5 §

6 §

7 §

8 §

9 §

10 §