6.6.2013

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Valituksen tutkiminen

Hankintayksikön mukaan valitus tulee ensisijaisesti jättää tutkimatta markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana, koska valitus ei kohdistu julkiseen hankintaan. Toissijaisesti valitus tulee hankintayksikön mukaan jättää tutkimatta myöhässä saapuneena.

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 5 § sisältää hankintasopimuksen määritelmät. Pykälän 1 kohdan mukaan hankintasopimuksella tarkoitetaan kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan. Pykälän 4 kohdan mukaan palveluhankintasopimuksella tarkoitetaan muuta kuin julkista rakennusurakkaa tai julkista tavarahankintaa koskevaa sopimusta, jonka kohteena on palvelujen suorittaminen. Pykälän 6 kohdan mukaan käyttöoikeussopimuksella taas tarkoitetaan muuten samanlaista sopimusta kuin palveluhankintasopimus, mutta palvelujen vastikkeena on joko oikeus hyödyntää palvelua tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä. Säännöksen esitöiden (HE 50/2006 vp s. 51) mukaan käyttöoikeussopimuksen vastikkeena voi olla esimerkiksi oikeus periä maksuja palveluja käyttäviltä asiakkailta.

Hankintalain 5 §:n 13 kohdan mukaan suorahankinnalla tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisematta hankintailmoitusta valitsee menettelyyn mukaan yhden tai usean toimittajan, jonka kanssa hankintayksikkö neuvottelee sopimuksen ehdoista.

Hankintalain 6 §:n 1 momentin mukaan laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat:
1) valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset;
2) evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä niiden seurakunnat ja muut viranomaiset;
3) valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) mukaiset liikelaitokset;
4) julkisoikeudelliset laitokset; julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta ja:
a) jota rahoittaa pääasiallisesti 1-4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö;
b) jonka johto on 1-4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön valvonnan alainen; taikka
c) jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä 1-4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö nimeää yli puolet; sekä
5) mikä tahansa hankinnan tekijä silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta 1-4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä.

Kevan toiminta perustuu lakiin. Kunnallisen eläkelain 2 §:n mukaan Kevan jäsenyhteisöjä ovat kunnat ja kuntayhtymät sekä osa kunnallisista yhdistyksistä ja osakeyhtiöistä. Kevan toiminnan yleinen valvonta kuuluu valtiovarainministeriölle. Rahoitustoiminnan suunnittelua ja sijoitustoimintaa valvoo Finanssivalvonta. Markkinaoikeus katsoo, että Keva on hankintalain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu julkisoikeudellinen laitos, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta ja jonka johto on edellä mainitun lainkohdan 1–4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön valvonnan alainen. Keva on siten hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö.

Keva on 16.12.2011 tehnyt EuroPark Finland Oy:n kanssa sopimuksen kolmen maanalaisen pysäköintilaitoksen pysäköintiin tarkoitetuista tiloista muun muassa niihin liittyvine ajoväylineen. Vuokrasopimukseksi otsikoidun sopimuksen mukaan "Kaikki vuokralaisen vuokrauskohteessa harjoittamasta pysäköinti- ja siihen liittyvästä toiminnasta kertyvät tuotot kuuluvat vuokralaiselle."

Sopimuksessa todetaan edelleen seuraavaa:

"Vuokralainen vastaa vuokrauskohteen hoidosta ja ylläpidosta, kuten sähkönkulutuksesta, lämmityksestä, vesi- ja jätevesimaksuista, mahdollisesta kaasusta, vuokrauskohteen sekä sen katualueen siivouksesta ja puhtaanapidosta."

Edelleen vuokrasopimuksessa todetaan vuokranantajan vastuusta muun muassa seuraavaa:

"Vuokranantaja vastaa vuokrauskohteesta kaikilta muilta osin paitsi siltä osin kuin vastuu on vuokranjakotaulukon mukaisesti vuokralaisella".

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että kun viranomainen tekee palvelujen tarjoajan kanssa maksullisen yleisen pysäköintialueen hallinnointia koskevan sopimuksen, josta vastikkeena tälle palvelujen tarjoajalle maksetaan korvaus kolmansien kyseisen pysäköintialueen käytöstä maksamista määristä, kyse on julkisia palveluja koskevasta käyttöoikeussopimuksesta (asia C-458/03, Parking Brixen GmbH v. Gemeinde Brixen ja Stadtwerke Brixen AG, tuomio 13.10.2005, 43 kohta, julkaistu oikeustapauskokoelmassa 2005 I-08585).

Palveluja koskevassa käyttöoikeussopimuksessa palvelujen tarjoamisen vastikkeena on joko palvelujen hyödyntämisoikeus yksinään tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä. Sopimuksen määritteleminen palveluja koskevaksi käyttöoikeussopimukseksi edellyttää lisäksi, että palvelun-tarjoaja ottaa kantaakseen kyseisten palvelujen hyödyntämiseen liittyvän riskin.

Markkinaoikeus katsoo, että Kevan ja EuroPark Finland Oy:n välisessä sopimuksessa on ollut kysymys pysäköintilaitosten hallinnointia koskevasta sopimuksesta, jossa EuroPark Finland Oy on sitoutunut hoitamaan ja ylläpitämään kyseessä olevia pysäköintilaitoksia saaden vastikkeeksi oikeuden periä pysäköintimaksuja. Hankintalain 5 §:n 6 kohdassa säädetty vastiketta koskeva edellytys on siten täyttynyt. Järjestelyssä EuroPark Finland Oy on myös ottanut kantaakseen pysäköintitoimintaan liittyvän taloudellisen riskin. Kevan tekemää sopimusta on siten pidettävä hankintalain 5 §:n 6 kohdassa tarkoitettuna palveluja koskevana käyttöoikeussopimuksena, johon sovelletaan hankintalain 15 §:n 1 kohdan ja 21 §:n 2 momentin mukaisesti kansallisia hankintoja koskevia hankintalain I, III ja IV osan säännöksiä, ja joita koskevan valituksen osalta markkinaoikeus on siten toimivaltainen tuomioistuin.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin ei Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/66/EY 1 artiklan 1 kohdan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY 17 artiklan mukaan sovelleta sanottujen direktiivien säännöksiä lukuun ottamatta direktiivin 2004/18/EY 3 artiklan mukaista syrjimättömyyslauseketta.

Asiassa tulee vielä ottaa kantaa siihen, onko valitus jätettävä hankintayksikön esittämällä tavalla myöhässä saapuneena tutkimatta.

Valituksen kohteena olevassa Kevan tekemässä vuokrasopimuksessa on ollut kysymys siitä, että Keva on ilman hankintailmoituksen julkaisemista ja sitä seurannutta tarjousmenettelyä tehnyt käyttöoikeussopimuksen suorahankintana.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan vuokrasopimus eli pysäköintitiloja koskeva käyttöoikeussopimus on allekirjoitettu 16.12.2011. Vuokrasopimuksen voimaantulon ehtona on kuitenkin ollut, että Keva saa omistukseensa kaikkien kolmen pysäköintitilan koko osakekannat 29.2.2012 mennessä. Asiassa saadun selvityksen mukaan Keva on saanut osakekannat omistukseensa 16.2.2012.

Valittaja on 16.4.2012 tiedustellut Kevalta, milloin Keva aikoo järjestää kyseessä olevien pysäköintitilojen operoinnin kilpailutuksen. Keva on 26.4.2012 vastannut, että tarjouskilpailua ei järjestetä, koska Keva on jo sopinut kaikkien pysäköintilaitosten vuokrauksesta erään operaattorin kanssa. Kirjeessä on vielä ilmoitettu, ettei laki julkisista hankinnoista tule sovellettavaksi, koska kyseessä on sijoitustoimintaan liittyvä vuokrasopimus, jonka ehtojen mukaan liiketoimintavastuu tulee olemaan vuokralaisella.

Valittaja on vielä 8.10.2012 tiedustellut Kevalta, milloin sopimus toisen operaattorin kanssa on tehty. Keva on 10.10.2012 vastannut, että sopimus on tehty 16.12.2011.

Valituksen määräajoista on säädetty hankintalain 87 §:ssä. Suorahankintaan sovelletaan pykälän 4 ja 5 momentin mukaisia määräaikoja. 4 momentin mukaan jos hankintayksikkö on toimittanut julkaistavaksi suorahankintaa koskevan ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä, valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Pykälän 5 momentin 1 kohdan mukaan jollei 4 momentissa tarkoitettua ilmoitusta ole julkaistu, suorahankintaa koskeva valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun suorahankinnasta on julkaistu jälki-ilmoitus Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Momentin 2 kohdan mukaan valitus on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hankintasopimus on tehty.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö ei ole julkaissut asiassa suorahankintaa koskevaa ilmoitusta tai sitä koskevaa jälki-ilmoitusta. Edellä mainitusta lainkohdasta ilmenevät lyhyemmät määräajat valituksen tekemiselle eivät siten tule sovellettavaksi.

Nyt sovellettavan 87 §:n 5 momentin 2 kohdan säätämiseen johtaneissa lain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 62) on todettu, että hankintasopimuksella aikaansaadun oikeustilan suojaaminen korostuu ajan kulumisen myötä ja että hankintasopimuksen tehottomuuden sisällön määrittäminen vaikeutuu; sen vuoksi suorahankinnoissa vaatimusten esittäminen rajoitettaisiin enimmillään kuuteen kuukauteen hankintasopimuksen tekemisestä.

Hankintalain 87 §:n 3 momentin, jossa säädetään valitusajasta tilanteessa jossa hankintayksikön tekemä ja tarjoajalle tiedoksiannettu hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen, esitöissä (HE 190/2009 vp s. 61) on todettu, että ehdotettu säännös merkitsee poikkeusta hallintolainkäyttölain sääntelystä. Hallintolainkäyttölain lähtökohtana on, että valitusta ei jätetä tutkimatta, jos valitusosoitukseen sisältyy virheellisyys, joka on voinut vaikuttaa valituksen saapumiseen myöhässä. Hankintapäätöksen tiedokseen saanut asianosainen on puutteellisesti perustellusta päätöksestä tai puutteellisesta valitusosoituksesta huolimatta tullut tietoiseksi hankintayksikön ratkaisusta ja ainakin osittain oikeussuojan tarpeestaan. Hankinta-asioiden luonteen ja oikeussuojakeinojen tehokkaan käytön näkökulmasta tällaisissa tilanteissa voitaisiin kilpailun hävinneeltä tarjoajalta edellyttää, että tarjoaja ottaa ratkaisun tarkemmasta sisällöstä ja valitusosoituksesta selkoa kohtuullisessa ajassa. Kohtuulliseksi ajaksi on ehdotettu kuutta kuukautta hankintapäätöksen tekemisestä. Määräajalla suojattaisiin syntynyttä oikeustilaa. Hankintayksikkö on käytännössä lähes aina kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä tehnyt hankintasopimuksen ja toteuttanut hankinnan osittain tai jopa kokonaan.

Markkinaoikeus toteaa, ettei hankintalaissa tai sen esitöissä ole tarkemmin määritelty, mitä suorahankintojen valitusajan alkamisen osalta tarkoitetaan hankintasopimuksen tekemisellä. Markkinaoikeus katsoo, että Kevan ja EuroPark Finland Oy:n välisen sopimuksen ehdollisuus on lakannut ja sopimus on tullut molempia osapuolia sitovaksi 16.2.2012 Kevan saatua sopimuksen kohteena olevien pysäköintilaitosten omistajina olevien kiinteistöyhtiöiden koko osakekannat omistukseensa. Näin ollen käyttoikeutta koskeva hankintasopimus on hankintayksikön ja EuroPark Finland Oy:n välillä syntynyt viimeistään 16.2.2012, josta on myös alkanut hankintalain 87 §:n 5 momentin 2 kohdan mukainen kuuden kuukauden määräaika valituksen tekemiselle markkinaoikeuteen.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että julkista hankintaa koskevassa asiassa määräaika valituksen tekemiselle markkinaoikeuteen on luonteeltaan materiaalinen määräaika, jonka osalta oikeuskirjallisuudessa (Havansi, Erkki, Määräajat oikeudenkäynnissä, WSOY Lakitieto 2004, s. 251) on katsottu valituksen määräajan pidentämisen tuomioistuimen toimesta esimerkiksi laillisen esteen tai muun hyväksyttävän syyn perusteella edellyttävän nimenomaista lain säännöstä.

Hankintalain 87 §:n esitöissä todetulla tavalla sille taholle, joka haluaa valittaa hankintayksikön julkiseen hankintaan liittyvästä menettelystä, voidaan hankinta-asioiden luonteen vuoksi asettaa tietynlainen selonottovelvollisuus liittyen hankintapäätökseen ja hankintasopimukseen. Markkinaoikeus katsoo, että hankintalain 87 §:n 5 momentin 2 kohdan mukaisella kuuden kuukauden määräajalla on lain esityöt huomioon ottaen haluttu nimenomaisesti rajata mahdollisuutta valittaa hankintayksikn tekemästä suorahankinnasta, vaikka suorahankinnasta, jossa hankintaa ei lainkaan kilpailuteta julkisesti, ei usein tiedoteta mahdollisesti hankinnasta kiinnostuneille alan elinkeinonharjoittajille. Perusteena tälle rajoitukselle on esitöissä todetulla tavalla ollut jo syntyneiden sopimussuhteiden sopimusoikeudellisen sitovuuden ja hankintayksikön sopijapuolen suojaaminen.

Valittaja on edellä kuvatulla tavalla saanut 26.4.2012, eli valitusajan kuluessa, Kevalta tiedon siitä, että Keva on jo tehnyt asiassa hankintasopimuksen ja että se ei ole kilpailuttanut hankintaa hankintalain säännösten mukaisesti. Saamastaan suorahankintaa koskevasta tiedosta huolimatta valittaja ei ole tehnyt valitusta markkinaoikeuteen, vaan on ottanut uudelleen yhteyttä hankintayksikköön vasta 8.10.2012. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että tässä asiassa ei ole perusteita poiketa hankintalaissa säädetystä suorahankintojen valitusajasta.

Määräaika valituksen toimittamiselle markkinaoikeuteen on edellä todetulla tavalla alkanut 16.2.2012 ja se on hankintalain 87 §:n 5 momentin 2 kohdan mukaan päättynyt 16.8.2012. Näin ollen 22.10.2012 markkinaoikeuteen saapunut valitus on jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön menettely huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, jos asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta pääasian osalta ja hylkää BK Group Oy:n ja Q-Park Finland Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Kevan vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Reima Jussila (eri mieltä) ja Olli Wikberg.

Asiassa on äänestetty. Eri mieltä olevan jäsenen äänestyslausunto on liitetty päätökseen.

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN ÄÄNESTYSLAUSUNTO

Markkinaoikeustuomari Jussila:

Olen enemmistön kanssa samaa mieltä siitä, että markkinaoikeus on asiassa toimivaltainen tuomioistuin. Valituksen määräajassa saapumisen osalta lausun seuraavan.

Hankintalain 87 §:n 4 momentin mukaan jos hankintayksikkö on toimittanut julkaistavaksi suorahankintaa koskevan ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä, valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Pykälän 5 momentin 1 kohdan mukaan jollei 4 momentissa tarkoitettua ilmoitusta ole julkaistu, suorahankintaa koskeva valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun suorahankinnasta on julkaistu jälki-ilmoitus Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Momentin 2 kohdan mukaan valitus on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hankintasopimus on tehty.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö ei ole julkaissut asiassa suorahankintaa koskevaa ilmoitusta tai sitä koskevaa jälki-ilmoitusta. Edellä mainitusta pykälästä ilmenevät lyhyemmät määräajat valituksen tekemiselle eivät siten tule sovellettaviksi.

Hankintalaissa ei ennen 1.6.2010 ollut enimmäismääräaikaa tai erityisiä suorahankintaan liittyviä määräaikoja muutoksenhaulle. Nyt tarkasteltavan 87 §:n 5 momentin 2 kohdan säätämiseen johtaneissa lain esitöissä on (HE 190/2009 vp s. 62) todettu, että hankintasopimuksella aikaansaadun oikeustilan suojaaminen korostuu ajan kulumisen myötä ja että hankintasopimuksen tehottomuuden sisällön määrittäminen vaikeutuu; sen vuoksi suorahankinnoissa vaatimusten esittäminen rajoitettaisiin enimmillään kuuteen kuukauteen hankintasopimuksen tekemisestä. Lainmuutoksen taustana on ollut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/66/EY, jonka tarkoituksena on ollut parantaa hankintasopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen tehokkuutta. Kuitenkin direktiivin 25. johdantolauseessa on todettu, että hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden päätösten oikeusvarmuuden varmistamiseksi pidemmällä aikavälillä olisi otettava käyttöön kohtuullinen vähimmäismääräaika sellaisten muutoksenhakujen vanhentumiselle, joiden tarkoituksena on sopimusten toteaminen pätemättömiksi. Jäsenvaltioille annettu oikeus säätää kohtuullinen vähimmäismääräaika on koskenut siten vain valituksia, joissa on kysymys hankintasopimuksen määräämisestä tehottomaksi. Nyt ei tällaisesta valituksesta ole kyse.

Direktiivin 17. johdantolauseessa lausuttu pääperiaate sen sijaan on se, että muutoksenhakumenettelyn olisi oltava ainakin kaikkien sellaisten henkilöiden käytettävissä, jotka tavoittelevat tai ovat tavoitelleet tiettyä hankintaa koskevaa sopimusta ja joiden etua väitetty virheellinen menettely on loukannut tai saattaa loukata.

Totean, että myös Suomen perustuslain 21 §:n 2 momentin mukaan oikeus hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. Tämänkin säännöksen tarkoituksena on ollut antaa muutoksenhakumahdollisuus kaikille niille, joiden etua väitetty virheellinen menettely on loukannut tai saattaa loukata.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan vuokrasopimus eli pysäköintitiloja koskeva käyttöoikeussopimus on allekirjoitettu 16.12.2011. Vuokrasopimuksen mukainen vuokra-aika on ollut 20 vuotta. Lisäksi vuokrasopimuksen mukaan vuokralaisella on oikeus vuokrata vuokrauskohteet samoin ehdoin 20 vuoden ajan kuluttua uudeksi 10 vuoden vuokra-ajaksi.

Vuokrasopimuksen voimaantulon ehtona on ollut, että hankintayksikkö saa omistukseensa kaikkien kolmen pysäköintilaitoksen koko osakekannat 29.2.2012 mennessä. Hankintayksikkö on saanut osakekannat omistukseensa 16.2.2012.

Valittajat ovat 16.4.2012 tiedustelleet hankintayksiköltä, milloin hankintayksikkö aikoo järjestää kyseessä olevien pysäköintitilojen operoinnin kilpailutuksen. Hankintayksikkö on 26.4.2012 vastannut, että tarjouskilpailua ei järjestetä, koska hankintayksikkö on jo sopinut kaikkien pysäköintilaitosten vuokrauksesta erään operaattorin kanssa. Kirjeessä on vielä ilmoitettu, ettei laki julkisista hankinnoista tule sovellettavaksi, koska kyseessä on sijoitustoimintaan liittyvä vuokrasopimus, jonka ehtojen mukaan liiketoimintavastuu tulee olemaan vuokralaisella.

Valittajista Q-Park Finland Oy on vielä 8.10.2012 tiedustellut hankintayksiköltä, milloin sopimus toisen operaattorin kanssa on tehty. Hankintayksikkö on 10.10.2012 vastannut valittajille, että sopimus on tehty 16.12.2011.

Tulkittaessa hankintalain 87 §:n 5 momentin 2 kohtaa sen sanamuodon mukaisesti kuuden kuukauden määräaika valituksen tekemiselle olisi alkanut 16.12.2011. Toisaalta vuokrasopimus on ehtojensa mukaan tullut voimaan vasta 16.2.2012, joten olisi mahdollista tulkita lakia niinkin, että määräaika alkaisi tästä päivästä.

Muutoksenhakuoikeutta tulee kuitenkin tarkastella valittajan perusoikeutena, jolloin hankintalain 87 §:n 5 momentin 2 kohdassa säädetyn määräajan tulkinnassa tulee ottaa huomioon valittajan tosiasialliset mahdollisuudet saattaa asia ylipäätään hankinta-asiana tuomioistuimen tutkittavaksi. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon se, onko hankintayksikkö toiminut hankintalain 2 §:n mukaisesti avoimuuden ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Huomioon on siten otettava myös hallintolain 6 §:ssä ilmaistut oikeusperiaatteet, joiden mukaan viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Suorahankinta tehdään usein siten, että mahdolliset valittajat eivät lainkaan saa tietoa hankintasopimuksen tekemisestä. Tällaisessa tilanteessa heillä ei myöskään ole mahdollisuutta tehdä valitusta kuuden kuukauden kuluessa hankintasopimuksen tekemisestä. Kun kyse on tavarahankinnasta taikka palveluhankinnasta tietylle ajalle, on mahdollista, että he voivat osallistua tuleviin hankintamenettelyihin.

Nyt on kuitenkin kysymys järjestelystä, jossa suorahankinta koskee jopa 30 vuoden aikaa. Mikäli tähän hankintaan koskevaa valitusta ei nyt oteta tutkittavaksi, ei ole perusteita katsoa, että valitus voitaisiin ottaa myöhemminkään tutkittavaksi. Valittajat ovat sinänsä pyrkineet selvittämään hankinnan mahdollista kilpailuttamista melko pian suorahankintaa tarkoittavan sopimuksen tekemisen jälkeen. Hankintayksikkö on kuitenkin antanut valittajille paikkansa pitämätöntä tietoa koskien sitä, oliko käsillä ylipäätään hankinta ja tulivatko hankintalaissa säädetyt oikeussuojakeinot siten edes kysymykseen. Ottaen huomioon edellä viranomaistoiminnalle asetettavista vaatimuksista lausuttu ja oikeusvaltion keskeiset periaatteet olisi nähdäkseni kestämätön sellainen lopputulos, ettei hankintayksikön toimien oikeellisuus voisi tulla lainkaan hankinta-asiana tuomioistuimen tutkittavaksi tilanteessa, jossa hankintayksikön itse antamien tietojen virheellisyyden voidaan arvioida vaikuttaneen siihen, milloin valittajat ovat saattaneet harkita oikeussuojan tarvettaan ja käytettävissä olevia oikeussuojakeinojaan.

Edellä lausuttuun nähden ja tulkiten hankintalain 87 §:n 5 momentin 2 kohdan säännöstä perusoikeusmyönteisesti katson, että hankintalain 87 §:n 5 momentin 2 kohdan mukainen kuuden kuukauden muutoksenhakuaika on nyt esillä olevassa tilanteessa alkanut vasta 26.4.2012, kun valittajat ovat saaneet hankintayksiköltä tiedot hankinnan tapahtumisesta ja sinänsä paikkansa pitämättömät tiedot hankintaan sovellettavista säännöksistä. Kun valitus on saapunut markkinaoikeuteen 22.10.2012, se on tehty kuuden kuukauden määräajassa. Estettä valituksen tutkimiselle ei tästäkään syystä ole.

Äänestyksen tuloksen johdosta velvollisena lausumaan oikeudenkäyntikuluista ilmoitan olevani samaa mieltä kuin markkinaoikeuden enemmistö.

Vakuudeksi:

Puheenjohtaja Ville Parkkari

HUOMAA:

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 15.4.2015 taltionumero 978 .